JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sivu 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Aika klo 17:00-19:55 Paikka Carelicumin 3. krs:n kokoushuone, os. Torikatu 21 C Käsitellyt asiat Sivu 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 53 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 54 Daisy-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen Hyvinvointilautakunnan talouden ja toiminnan seuranta 4/ Hyvinvointijohtajan sijaisen määrääminen 9 57 Sanna Iskaniuksen oikaisuvaatimus iltapäivätoimintaa koskevasta päätöksestä 58 Lausunto Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiön sääntöjen muuttamisesta 59 Olga Trishkinan ynnä muiden kuntalaisaloite Monikielisten lasten päivähoidon oikeutta ei saa rajoittaa Tuulikanteleen päiväkodin esiopetuspaikka lukuvuonna Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelman hyväksyminen ja ottaminen käyttöön Yksityisen varhaiskasvatuksen hoitoaikaperusteiset palvelurahat alkaen 63 Päiväkoti Peikonmarjan ym. oikaisuvaatimus hyvinvointilautakunnan päätökseen Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä Turtiaisen rahaston tilinpäätös ja vuosiraportti Tiedoksi Viranhaltijapäätökset 37

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Läsnä Ketonen Matti puheenjohtaja Räty Heino varapuheenjohtaja Meriläinen Anne varajäsen poistui kokouksesta klo Jääskeläinen Sampsa jäsen Kettunen Noora jäsen Laasonen Jenni jäsen poistui kokouksesta klo Puhakka Antero jäsen Puhakka Paula jäsen Rämänen Pirjo jäsen Toivanen Ville jäsen poistui kokouksesta klo Tolkki Jaana jäsen poistui kokouksesta klo Paakki Neea nuorisovaltuuston edustaja Huurinainen Riitta hyvinvointijohtaja Liuski Päivi päivähoidon johtaja paikalla klo Pikkarainen Tuula aluevastaava paikalla klo Laitinen Kaija pöytäkirjanpitäjä Poissa Hulmi Helena jäsen Allekirjoitukset Matti Ketonen puheenjohtaja Kaija Laitinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Pirjo Rämänen pöytäkirjan tarkastaja Paula Puhakka pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kokousta seuraavana arkiperjantaina klo 9-12 Carelicumin 3. kerroksen toimistossa (Torikatu 21 C). Pöytäkirjanpitäjä Kaija Laitinen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus HYVOLK 52 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta HYVOLK 53 Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajat. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Pirjo Rämänen ja Paula Puhakka.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Daisy-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen / /2017 HYVOLK 54 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus on kilpailuttanut varhaiskasvatuksen toimin nan oh jaus jär jes tel män. Kilpailutuksen voitti oululainen While on the Move Oy, joka kehittää varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmää (Daisy). Uusi toiminnanohjausjärjestelmä otetaan Joensuussa käyttöön samaan aikaan kuin varhiaskasvatusken hoitoaikaperusteinen laskutus eli Toi min nanoh jaus jär jes tel män avulla vanhemmat hakevat lapselleen sähköisesti var haiskas va tus paik kaa ja ilmoittavat tulotietonsa. He saavat sähköisen päätöksen niin var hais kas va tus pai kas ta kuin maksustakin. Järjestelmän kautta voi täydentää lap sen tietoja ja tehdä muutosilmoituksia. Ennen varhaiskasvatuksen alkamista van hem mat ilmoittavat hoitoaikatarpeen sähköisesti ja varaavat hoitoajat lapsel leen. Vanhemmat pääsevät seuraamaan varaamansa hoitoajan käyttöä re aali ajas sa. Hoitopaikassa suunnitellaan hoitoaikavarausten perusteella työn te ki jöiden työvuorot siten, että lasten ja aikuisten välinen suhdeluku ryhmissä toteutuu lain edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuspäivän alkaessa vanhemmat leimaavat lapsensa tunnisteella mo bii li pu he li men kautta järjestelmään. Lasta ja varhaiskasvatusta koskeva viestin tä tapahtuu jatkossa sähköisesti edaisy-järjestelmän kautta. Laskutuksen valmis te lu tapahtuu järjestelmän kautta vanhempien varaaman hoitoaikaportaan pe rus teel la. Daisy-järjestelmän kautta saadaan lukuisia raportteja, koosteita ja vertailuja eri ai ka jak soil ta. Hallinnossa voidaan esimerkiksi reaaliaikaisesti seurata hoi to paikko jen käyttöä ja kasvatusvastuullisten määrää ryhmissä. Tietoa voidaan hyö dyntää sekä palveluohjauksessa lasten sijoittelussa että hallinnossa paikkojen käytön ja resurssien kohdentamisen seuraamisessa. Myös yksityiset palveluntuottajat siirtyvät käyttämään sähköistä toi min nan ohjaus jär jes tel mää Järjestelmän kautta voidaan tehdä osa yksityisen varhais kas va tuk sen valvonnasta ja asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa kun nalli sen varhaiskasvatuksen asiakkaiden kanssa. Aluevastaava Tuula Pikkarainen on pyydetty kokoukseen esittelemään toi minnan oh jaus jär jes tel mää. Valmistelija: päivähoidonjohtaja Päivi Liuski Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää saaneensa tiedoksi Dai sy-toi min nanoh jaus jär jestel män tuomat mahdollisuudet ja uudistukset Joensuun varhaiskasvatuksessa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Aluevastaava Tuula Pikkarainen esitteli Daisy-toiminnanohjausjärjestelmää klo

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunnan talouden ja toiminnan seuranta 4/ / /2017 HYVOLK 55 Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan toimialojen on raportoitava talouden toteutumisesta ja tulosennusteesta ta lous pal ve lu jen antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Talouspalveluiden antamien ohjeiden mukaan kuukausittaisessa raportissa arvioi daan talouden ja palveluarvioiden toteutumista sekä ennustetaan koko vuoden toteutumaa. Henkilötyövuosien kehitys raportoidaan myös kuu kau sit tain. Hyvinvointilautakunnan mukaisesti talouden ja toiminnan seu ranta ra por tit on viety tiedoksi kasvatus- ja opetusjaostoon sekä si vistys- ja vapaa-aikajaostoon Jaostoilla ei ollut huomauttamista raport tei hin. Hyvinvointilautakunnan vuoden 2017 tulosaluekohtaiset toteumat ajalta ovat: 400 Hyvinvointipalvelujen talous- ja hallintopalvelut 30,6 % 410 Koulutuspalvelut 33,0 % 440 Varhaiskasvatuspalvelut 32,2 % 455 Nuorisopalvelut 30,2 % 470 Konservatorio 29,1 % 490 Kansalaisopisto 20,7 % 660 Kulttuuripalvelut 32,0 % 690 Liikuntapalvelut 30,8 % Yhteensä 32,3 % (v ,3 %) Hyvinvoinnin toimialan talous toteutuu pääsääntöisesti talousarvion mukaisesti. Talous- ja hallintopalvelujen tapahtumapalveluissa ylitystä tulee torin jär jes telyis tä ja ampumahiihdon maailmancupista johtuen. Koulutuspalveluissa on ylityspaineita mm. ostopalveluissa ateriapalvelujen ja kul je tus pal ve lu jen osalta. Koulujen sisäilmaongelmien takia on jouduttu te kemään opin to ma te ri aa lien uusimisia suunniteltua enemmän. Ennuste hyvinvointipalvelujen ylityksestä on 1,0 milj.euroa. Valmistelija: talouspäällikkö Juhani Junnilainen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää merkitä lautakunnan talouden ja toiminnan seuran ta ra por tin ajalta tiedokseen.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Lisäksi lautakunta toteaa, että talousarvion hyväksymisen jälkeen tulleet ennakoimattomat ylitykset tulee ottaa huomioon lisätalousarviovalmistelussa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Hyvinvoinnin toimialan kuukausiraportti 4/2017

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointijohtajan sijaisen määrääminen 1027/ /2017 HYVOLK 56 Joensuun kaupungin hallintosäännön 72 :n mukaan hyvinvointijohtajan sijaisen määrää hyvinvointilautakunta. Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen. Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää määrätä hyvinvointijohtaja Riitta Huurinaisen sijaiseksi talouspäällikkö Juhani Junnilaisen alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Sanna Iskaniuksen oikaisuvaatimus iltapäivätoimintaa koskevasta päätöksestä 1011/ /2017 HYVOLK 57 Sanna Iskanius hakee muutosta vastaanotetulla oi kai su vaa ti muk sellaan Sonja Iskaniuksen iltapäivätoimintapaikkaan. Oikaisuvaatimus on nähtävillä hyvinvointilautakunnan jäsenille luot ta mus hen kilöi den verkkopalvelussa sekä kokouksessa. Vastine: Iltapäivätoiminnasta säädetään Perusopetuslain 8A-luvussa, jossa todetaan, että - kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, - kunta määrittää aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuuden, - jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota 1 2-luok ka lai sil le oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta eri tyisope tuk seen otetuille oppilaille, - otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee heihin soveltaa yhden ver tai sia valintaperusteita, - kunta voi järjestää toimintaa itse tai hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Perusopetuslain 48b :n mukaisesti on kaikkia hakijoita kohdeltu tasavertaisesti ja etukäteen suunnitellun valikointijärjestelmän mukaisesti. Hakijat on laitettu jär jes tyk seen tarpeen mukaisesti ensisijaiseksi ilmoitetun kerhopaikan suhteen seu raa vas ti: Yleisopetuksessa olevien oppilaiden osalta noudatetaan paikkojen myön tä mises sä tarveharkintaa. Mikäli hakijoita iltapäivätoimintapisteeseen on enemmän kuin kerhopaikkoja, suoritetaan karsinta seuraavin perustein (perusteet tär keysjär jes tyk ses sä): 1. ensiluokkalaiset, joilla ei koulupäivän päätyttyä ole huolehtijaa kotona 2. toisluokkalaiset, joilla ei koulupäivän päätyttyä ole huolehtijaa kotona 3. ensiluokkalaiset 4. toisluokkalaiset Kerhopaikat täytetään alkaen perusteesta 1., jonka jälkeen tyhjät paikat täy tetään ottaen huomioon peruste 2. jne. Mikäli kaikki kyseessä olevan perusteen täyt tä vät hakijat eivät mahdu kerhoon, suoritetaan valinta heidän välillään ar pomal la. Toiminnan ulkopuolelle jäävien jonotusjärjestys ratkaistaan samoin perus tein. Jokaiseen toimintapisteeseen varataan 10 %:n kiintiö erityisistä, esim. so si aa lisis ta syistä kerhopaikkaa tarvitseville lapsille. Näiden lasten kohdalla päätös kerho pai kas ta tehdään tapauskohtaisesti. Myöhemmin vapautuneille paikoille (esim. muuttosyistä) voidaan ottaa uusia lap sia ilmoittautumisajan jälkeen. (Joensuun kaupungin iltapäivätoiminnan toimin ta suun ni tel ma , Kasvatus ja koulutuslautakunta ).

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Joensuun kaupunki koordinoi ja valvoo iltapäivätoimintaa jakamiensa toi minta-avus tus ten mukaisesti. Kaupungin tukema iltapäivätoiminta on avointa kai kille hakijoille tasavertaisesti. Lapset ohjautuvat eri toimintapaikkojen hakijoiksi ha ke muk sis sa olevien huoltajien toiveiden mukaan. Itä-Suomen koulun iltapäivätoimintaan on ollut kevään 2017 haussa hakijoita yhteen sä 51 lukuvuoden toimintaan. Joensuun kaupunki tukee toi minta-avus tuk sel la Itä-Suomen koulun iltapäivätoimintaa 35 lapsen osalta. Toi mintaan on otettu mukaan keväällä 2017 lapsia tämän luvun mukaisesti. Toi minta-avus tuk sen alaiset iltapäivätoimintapaikat jaetaan kaupungin määrittelemien ja ko pe rus tei den mukaisesti, jolloin määräävinä tekijöinä ovat lapsen ikä ja hänen iltapäivätoiminnan tarpeensa. Itä-Suomen kerhoon hakeneista lapsista 22 on ollut 1-luokkalaisia, joilla ei ole huol ta jaa kotona. He ovat Joensuun kaupungin valintakriteerien mukaisesti 1. pe rus teen hakijoita. Toimintaan hakeneista 16 on ollut 2-luokkalaisia, joilla ei ole huol ta jaa kotona, eli he ovat jakokriteeristön mukaisesti 2. perusteen hakijoita. Ha ki jois ta 13 on ollut 3. ja 4. perusteen hakijoita, joilla on huoltajat kotona. Toimintaan on valittu kaikki 22 ensimmäisen perusteen hakijaa ja 13 toisen perus teen hakijaa. Koska 2. perusteen hakijoita on ollut enemmän kuin jaettavia ker ho paik ko ja, on kerhon 2. perusteen mukaiset osallistujat arvottu Joensuun kau pun gin lakimiehen ohjeistuksen mukaisesti. Arvonnan suoritti Kasvatuksen ja opetuksen hallintopalveluiden suunnittelija Kirsi Asikainen. Arvonnan tu lok sena 2. perusteen lapsista jäi kolme Itä-Suomen koulun iltapäivätoiminnan jonoon. Heis tä ensimmäisellä sijalla arvonnan mukaan oli Sonja Iskanius. Rehtori Katri Antilan mukaan Sonja Iskanius on saanut paikan Itä-Suomen koulun Joensuun yksikön iltapäiväkerhosta lukuvuodelle Valmistelija: suunnittelija Sanna Räty Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää, että Sonja Iskaniuksen iltapäivätoimintapaikkaa kos ke val le oikaisuvaatimukselle ei ole perusteita ja päättää siten hylätä kyseisen oi kai su vaa ti muk sen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Sanna Iskaniuksen oikaisuvaatimus päätökseen Sonja Iskaniuksen iltapäivätoimintapaikasta

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Lausunto Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiön sääntöjen muuttamisesta 1006/00.01/2017 HYVOLK 58 Nykyiset säätiön säännöt on hyväksytty vuonna Kaupunginhallitus antoi niis tä puoltavan lausunnon , 664). Joensuun, Imatran ja Lappeenrannan kaupungeilta pyydetään lausuntoa liit teenä olevista uusista säännöistä mennessä. Säännöt käsitellään säätiön hallituksen kokouksessa Nykyiset säännöt ovat vanhentuneet, koska - koulu on kasvanut yhtenäiskouluksi (luokat 1-9 ja lukio). - markan tilalle on tullut euro. - entisiin sääntöihin on kirjattu asioita, joista säädetään säätiölaissa. Johtava rehtori Katri Anttila sekä talous- ja toimistopäällikkö Mari Pajunen ovat val mis tel leet uudet säännöt. Säätiön hallituksen jäsenet ovat kommentoineet sään tö luon nos ta valmistelun aikana. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Olli Kauppinen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää 1. todeta kaupunginhallitukselle, että Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun sää tiön sääntöjen muutos on tarkoituksenmukainen. 2. ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Joensuun kaupungin lausunnossa otetaan kantaa ainakin seuraavin kohtiin: - 6 Säätiön johto: Hallitus voi halutessaan kutsua lisää jäseniä, kuitenkin enintään kolme jäsentä. Ehdotetaan poistettavaksi, koska hallituksella on joka tapauk ses sa oikeus kutsua kokouksiinsa yhteistyötahojen edustajia asian tun ti joina. -15 Nimen kirjoittaminen: ehdotetaan lisättäväksi teksti, jossa todetaan hal lituk sen varapuheenjohtajan oikeus yhdessä johtavan rehtorin kanssa al le kir joittaa ao. asiakirjat hallituksen puheenjohtajan ollessa estynyt. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiön säännöt

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Olga Trishkinan ynnä muiden kuntalaisaloite Monikielisten lasten päivähoidon oikeutta ei saa rajoittaa 812/ /2017 HYVOLK 59 Olga Trishkina on tehnyt kuntalaisaloitteen, joka liittyy voimaan as tunee seen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen. Trishkinan kun talais aloit tees sa todetaan, että kielitaidon kehittymisen vuoksi kokopäivähoito on vält tä mät tö myys maahanmuuttajataustaiselle lapselle ja tämä pitäisi ottaa huomi oon varhaiskasvatuksen kokopäivähoidon valintaperusteissa. Kuntalaisaloitteessa todetaan, että tehty uudistus tarkoittaa monikielisille lap sille heidän suomen kielen kehityksensä rajoittamista. Useat perheet ovat tör männeet tähän rajoitukseen keväällä 2016, kun varhaiskasvatuslain muutos astui voimaan ja Joensuu päätti ottaa päivähoito-oikeuden rajoitukset käyttöön. Tämä pää tös vahingoittaa Joensuun monikulttuurisuuden ja monikielisyyden tilaa ja luo pohjan lasten eriarvoistumiselle heidän koulupolullaan. Tämä ongelma pitää rat kais ta. Trishkinan kuntalaisaloite on liitteenä. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos astui voimaan Varhais kas va tus lain 11 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päi vähoi toa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellai sin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.11 a :ssä sää detään, että kunnan on huolehdittava siitä, että ennen oppivelvollisuuden al ka mista lapsi saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa vanhempainrahakauden jälkeen. Li säk si säädetään, että varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lap sen huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrit tä jänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Lisäksi lapsella on oikeus 20 tuntia viikos sa laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lap sen huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistä vään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lap sel le on järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lap sen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muu toin lapsen edun mukaista. Varhaiskasvatuslaissa 11 a :ssä säädetään, että lapsen vanhempien tai muiden huol ta jien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 20 tuntia viikossa laa jem man varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Päivähoitoasetuksen 4 :n mukaan päivähoito järjestetään osapäivä- ja ko ko päivä hoi to na. Kokopäivähoidossa lapsen hoitoaika saa yleensä jatkua yh tä jak soises ti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja osapäivähoidossa viisi tuntia. Joensuun kaupungissa varhaiskasvatusta on annettu alkaen 20 tuntia vii kos sa niille lapsille, joiden vanhemmista vähintään toinen on kotona. Lisäksi Joen suus sa on vanhempien hakemuksen tai hoitopaikan suosituksen perusteella an net tu varhaiskasvatusta 35 tuntia viikossa (7 tuntia päivässä) lapsille, jotka tarvit se vat 20 tuntia laajempaa varhaiskasvatusta lapsen tuen tarpeen, per he ti lanteen tai muun vastaavan syyn perusteella. Tähän ryhmään Joensuussa kuuluvat myös monikieliset lapset, jotka tarvitsevat tukea suomen kielen oppimiseen.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Tuen tarpeen perusteella annettavan varhaiskasvatuksen laajuus päätetään aina lap si koh tai ses ti yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa moniammatillisen työryh män kanssa. Päivähoitoasetukseen perustuen laajennetun var hais kas va tuksen tuntimäärä vastaa kokopäivähoitoa. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Hyvinvointijohtajan muutettu päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää saaneensa tiedoksi Olga Trishkinan kun ta laisaloit teen ja toteaa, että kaupungissa on mahdollisuus saada laajennettua varhais kas va tus ta lapsen tuen tarpeen perusteella. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Ville Toivanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Liitteet 4 Olga Trishkinan ym. kuntalaisaloite Monikielisten lasten päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Tuulikanteleen päiväkodin esiopetuspaikka lukuvuonna /12.02/2017 HYVOLK 60 Tuulikanteleen päiväkodin siirtotilojen vuokrasopimus päättyy syyskuussa Ti lois sa toimii kolme päiväkotiryhmää. Korvaavat tilat saadaan vasta kesällä 2018, joten päiväkotiryhmille on järjestettävä korvaavat tilat. Karsikon alueella ei ole korvaavia tiloja, mutta Karhunmäen koululta vapautuu tilaa, kun Reijolan kou lun oppilaat siirtyvät takaisin omaan kouluunsa. Karhunmäen koululla toimii jo tällä hetkellä Punahilkan päiväkodin yksi esiopetusryhmä, jossa on myös täyden tä vää päivähoitoa tarvitsevia esikoululaisia. Koulun tilat soveltuvat hyvin esiope tuk sen ja esioppilaiden täydentävän päivähoidon tiloiksi. Alustava ti la suun nitel ma on tehty koululla yhdessä koulun rehtorin, kasvatuksen ja opetuksen hallin non ja ympäristöterveydenhuollon kanssa. Asiasta on tiedotettu Tuulikanteleen päiväkodin esiopetukseen hakeneiden lasten vanhempia kirjeellä. Ensisijaisessa haussa Tuulikanteleen päiväkodin pelkkään esiopetukseen il moittau tui 13 oppilasta, esiopetukseen ja sitä täydentävään päivähoitoon il moit tautui 22 oppilasta. Esiopetuspäätöksen saatuaan huoltajilla oli mahdollisuus hakea tois si jais ta esiopetuspaikkaa mennessä. Karhunmäen koululle en si sijai ses sa haussa osoitetuista esiopetusoppilaista 16:lle haettiin toissijaisessa haus sa esiopetuspaikkaa muuhun yksikköön. Toissijaisen haun jälkeen Kar hunmäen koululla toimivassa esiopetusryhmässä on 20 oppilasta, joista yhdellä Karhun mäen koulu on toissijainen esiopetuspaikka. Näistä lapsista 7 osallistuu pelkkään esiopetukseen. Kaikki toissijaisessa haussa muuhun yksikköön hakeneet lap set on saatu sijoitettua hakemiinsa toissijaisiin esiopetuspaikkoihin. Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt Rantakylän koulun väistötiloista päättäessään, että oppilaat kuljetetaan oman koulun pihasta väis tö ti loi hin ja takaisin pääosin linja-autokuljetuksin. Samaa linjausta on nou datet tu Reijolan koulun oppilaiden kuljetuksissa väistötiloihin Karhunmäen kou lulle. Jotta yhdenvertaisuus toteutuu, myös Tuulikanteleen päiväkodin esi op pi laiden kuljetuksissa väistötiloihin tulee noudattaa samaa linjausta eli kuljetus järjes te tään Tuulikanteleen päiväkodilta Karhunmäen koululle.järjestelystä on tiedo tet tu vanhempia. Lapsille järjestetään kuljetuksen ajaksi saattaja. Esiopetuksessa olevan oppilaan, joka ei tarvitse täydentävää päivähoitoa, on mah dol lis ta saada kuljetus myös kotoa Tuulikanteleen päiväkotiin, jos Tuu li kante leen päiväkoti on lapselle osoitettu ensisijainen esiopetuspaikka ja matkaa kotoa päiväkodille on yli kolme kilometriä. Koulukuljetusta haetaan kirjallisesti ja pää tök sen koulukuljetusetuuden myöntämisestä tekee hyvinvointipalvelujen talous pääl lik kö. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää, että Tuulikanteleen päiväkodin esiopetus ja esiop pi lai den täydentävä päivähoito järjestetään lukuvuonna väis tö tilois sa Karhunmäen koulussa. Esiopetuksessa oleville oppilaille, jotka eivät tar vitse täydentävää päivähoitoa, järjestetään koulukuljetus Tuulikanteleen päi vä kodil ta Karhunmäen koululle. Vanhemmat vastaavat täydentävää päivähoitoa tarvit se vien esioppilaiden kuljettamisesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Päivähoidon johtaja Päivi Liuski esitteli asiaa pykälän käsittelyn aikana. Jenni Laasonen poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelman hyväksyminen ja ottaminen käyttöön / /2017 HYVOLK 61 Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan päättänyt osallistua seudulliseen varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön vuosina Seudulliseen varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön saatiin osarahoitus Ope tus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksena, kunnat rahoittavat lop puosan kustannuksista. Seudullista varhaiskasvatussuunnitelmaa työstämään on pal kat tu varhaiskasvatussuunnitelmakoordinaattori, joka on työstänyt asiakirjaa yh des sä kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstöstä kootun työryhmän kanssa. Seu dul li nen varhaiskasvatuksen johtoryhmä on toiminut var hais kas va tus suun nitel ma työn ohjausryhmänä. Lisäksi työskentelyyn on osallistettu lapsia, huoltajia, hen ki lös töä, varhaiskasvatuksen esimiehiä, päättäjiä sekä muita var hais kas vatuk sen yhteistyötahoja. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin var hais kasva tus suun ni tel man perusteisiin, jotka velvoittavat kunnat laatimaan oman varhais kas va tus suun ni tel man ja ottamaan sen käyttöön Valtakunnalliset var hais kas va tus suun ni tel man perusteet ovat varhaiskasvatuslain perusteella Ope tus hal li tuk sen antama normi, joka on kuntaa ja sen toimijoita velvoittava mää räys. Perusteissa on määritelty mitkä asiat on päätettävä kuntakohtaisesti se kä mitä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää. Joensuussa toimin ta varhaiskasvatuksessa toteutetaan perusteiden ja kuntakohtaisen var haiskas va tus suun ni tel man mukaisesti. Joensuun seudun kunnat ovat laatineet yhdessä Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelman sekä perusopetuksen ja esiopetuksen ope tussuun ni tel mat. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma on luonnollinen jatkumo näil le seudullisille asiakirjoille. Kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelmassa on määritelty toimintaa ohjaavat arvot - oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus. Nä mä arvot ohjaavat myös varhaiskasvatusta. Seudulliset asiakirjat muo dos tavat yhtenäisen jatkumon käsitteissä ja nivelvaiheiden toimintatavoissa var haiskas va tuk ses ta toiselle asteelle saakka. Seudulliseen varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön ovat osallistuneet Joensuun lisäk si Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Lokakuussa 2016 mukaan liittyi myös Heinävesi. Seudullista varhaiskasvatussuunnitelmaa on val mis tel tu niin, että se on otettavissa käyttöön Jokainen kunta voi halu tes saan tehdä seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi kuntakohtaisia tar ken nuk sia ja painotuksia. Joensuussa nämä tarkennukset hyväksytään elokuus sa Seudullisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on sovittu yhteisesti si tou tu mi ses ta positiiviseen pedagogiikkaan, lapsen tuen tarpeen jär jes tä mi sestä kolmiportaisesti yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa sekä yhtenäisestä var hais kas va tuk sen arvioinnista.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Pykälän liitteenä on luonnos Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmasta, jo ta esitetään otettavaksi käyttöön Joensuun varhaiskasvatuksen kaikissa toimin ta muo dois sa Seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman lii te lo makkeet, kuten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, arviointilomakkeet, kol mi portai sen tuen lomakkeet ja vuosisuunnitelma tuodaan hyväksyttäväksi myö hemmin niiden valmistuttua. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää hyväksyä Joensuun seudun var hais kas va tus suunni tel man ja ottaa sen käyttöön kaikissa varhaiskasvatuksen toimintamuodoissa alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Varhaiskasvatuskoordinaattori Jussi Rytkönen esitteli Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaa ennen kokouksen alkua. Liitteet 5 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelma

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Yksityisen varhaiskasvatuksen hoitoaikaperusteiset palvelurahat alkaen 567/ /2017 HYVOLK 62 Hoitoaikaperusteista palvelurahaa käsittelevän pykälän läpikäymisen yh tey dessä yksityisen varhaiskasvatuksen illassa ilmeni, että pal ve lu ra ha por rastus voi muodostua ongelmalliseksi palveluntuottajien toimintaedellytysten kannal ta. Päätettiin kysyä yksityisen varhaiskasvatuksen asiakasperheiltä mikä hoito ai ka por taan he tulevat valitsemaan alkaen. Saatujen vastausten perus teel la hoitoaikaportaat jakautuivat seuraavasti: Tuntipor -ras % perheis tä 0-50 h / kk (vain esi opetuk sen täy dentä vä var haiskas vatus) 0-88 h / kk h / kk h / kk 151- h/kk 5 % 16 % 10 % 20 % 49 % Sekä pienissä että isoissa yksiköissä hoitoaikaperusteisuus tulee mitä il mei simmin muuttamaan lasten läsnäoloja ja siten vaikuttamaan myös palvelurahan suu ruu teen. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvat lapset sijoittuvat toi sek si alimmalle portaalle. Heidän osaltaan on mahdollista järjestää var haiskas va tus ajat niin, että kaksi lasta voi käyttää samaa varhaiskasvatuspaikkaa. Suu rem man hoitoaikaportaan varaavien lasten osalta saman var hais kas va tuspai kan käyttäminen useamman lapsen kesken ei onnistu. Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajat ovat esittäneet, että kaupunki yh dis täi si kaksi ylintä palvelurahaporrasta yhdeksi portaaksi, josta maksetaan ko ko päi vä hoi don mukainen palveluraha. Muutoksesta aiheutuu kunnalle vuo sita sol la noin euron suuruinen kustannus. Lautakunnan hyväksymässä alkuperäisessä palvelurahaporrastuksessa ei ollut alin ta porrasta. Esitykseen on lisätty alin porras, koska vanhemmilla on yh tä läinen oikeus sekä yksityisessä että kunnallisessa varhaiskasvatuksessa valita myös pie ni varhaiskasvatustuntimäärä esiopetuksen lisäksi. Uudessa esityksessä kaupun ki tulee yrittäjiä vastaan jo kahden ylimmän portaan yhdistämällä, joten on koh tuul lis ta että samalla alin porras otetaan käyttöön. Alimman portaan va linnei den pieni määrä näyttäisi viittaavan siihen, ettei sillä tule olemaan yrittäjän kan nal ta suurta merkitystä tulonmuodostukseen. Liitteenä on esityksen mukaiseksi päivitetty palvelurahaohjeistus. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Hyvinvointijohtajan päätösehdotus Hyvinvointilautakunta päättää muuttaa tekemäänsä päätöstä yksi tyi sen varhaiskasvatuksen palvelurahan suuruudesta siten, että palveluraha mak se taan alkaen liitteenä olevan palvelurahaohjeistuksen mukaisena.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Päivähoidon johtaja Päivi Liuski esitteli asiaa pykälän käsittelyn aikana. Liitteet 6 Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelurahat ja ohjeistus alkaen

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Hyvinvointilautakunta Päiväkoti Peikonmarjan ym. oikaisuvaatimus hyvinvointilautakunnan päätökseen / /2017 HYVOLK 63 Joensuun alueella toimivat pienet yksityiset päiväkodit ovat tehneet oi kai su vaati muk sen hyvinvointilautakunnan päätöksestä Päiväkodit toi vovat oikaisua niin, että kaksi ylintä tuntiluokkamäärää määräytyisi täyden pal velu ra han mukaisesti yksityisille päiväkodeille. Oikaisuvaatimusta perustellaan sillä, että lapsen käyttäessä tuntimäärää tuntia, hän tulisi viemään ko kopäi vä lap sen hoitopaikan, mutta maksettavan palvelurahan suuruus ei vastaisi ko ko päi vä lap sen hoitopaikkaa. Päiväkotiyrittäjät kokevat, että hy vin voin ti lau takun nan päätös vie heiltä edellytykset elinkeinotoiminnan kannattavaan har joitta mi seen. Päiväkoti Peikonmarjan ym. oikaisuvaatimus on liitteenä. Valmistelija: päivähoidonjohtaja Päivi Liuski Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päätti kokouksessaan muuttaa tekemäänsä päätöstä oikaisuvaatimuksessa toivotulla tavalla, joten oikaisuvaatimus ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 7 Päiväkoti Peikonmarjan ym. oikaisuvaatimus hyvinvointilautakunnan päätökseen

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä 293/ /2017 KV KH Joensuun Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton pu heen joh ta jal le val tuus toaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Val tuus to aloit teen oli vat allekirjoittaneet valtuutetut Juha Hämäläinen, Seppo Es ke li nen, Pentti Kosonen, Pekka Kolehmainen, Hannu Holopainen, Maija Martikainen, Eira Vää nä nen, Heino Räty, Pentti Keskisalo, Juhani Meriläinen ja Leo Leino. Päätös: Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan siirtää asian hy vin voin ti pal velu jen valmisteltavaksi. Päivähoidon johtaja Päivi Liuski on toimittanut vastauksen aloitteeseen. Hy vinvoin ti lau ta kun ta käsittelee aloitetta kokouksessaan Joensuun Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton puheenjohtajalle valtuustoaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Vastauksenaan valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa: 1. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin tehtyjen muutosten vai ku tuk set Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos otettiin käyttöön Joensuussa alkaen. Varhaiskasvatusoikeus rajattiin lainsäädännöllä 20 tuntiin viikos sa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat työs ken te le vät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhais kas va tuk seen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen huoltajan osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu mi sen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on jär jestet tä vä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mu kais ta. Käytännössä Joensuussa näin on toimittu, jos perhe on kokopäiväistä var hais kas va tus ta pyytänyt. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjiä on tällä hetkellä 270 lasta. Paikkojen täytös sä on ajateltu niin, että kaksi 20-tuntista lasta voi käyttää samaa paikkaa toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon tai toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän. Yk si köis sä on näiltä osin tehty tiivistämistä niin paljon kuin se on ollut mah dol lis-

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta ta perheiden ja lasten tilanteet huomioiden. Alle 3-vuotiaita lapsia ei käytännön syis tä voi sijoittaa iltapäiväryhmiin, koska he tarvitsevat mahdollisuuden päi vä lepoon. Saman perheen lapset on yritetty sijoittaa samaan aikaan toimiviin ryhmiin ettei perheen tarvitse tuoda ja hakea lapsia hoitoon montaa kertaa saman päi vän aikana. Joissakin yksiköissä iltapäiväpaikkoja on em. syistä jäänyt tyhjiksi. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä seurataan kahdella eri tavalla. Lasten läs näolo kir jaus ten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisen ryhmän ja päi vä ko din paikkojen käytöstä. Läsnäolokirjausten perusteella paikkojen päi vittäis tä käyttöä seurataan jatkuvasti palveluohjauksessa uusia lapsia ryhmiin si joitet taes sa. Lisäksi paikkojen päivittäistä käyttöä seurataan hallinnossa pis to kokeen omaisesti. Lasten läsnäoloista tehdään kuukausikohtainen koonti päi vä kodeit tain hallinnon työvälineeksi. Valtuustoaloitteeseen vastaamista varten tehtiin otanta kuukausikohtaisista koon neis ta. Tarkasteluajankohdiksi valittiin syyskuu, marraskuu, helmikuu ja huh ti kuu. Otannan perusteella on nähtävissä, että subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muuttumisella tai ryhmäkokojen kasvattamisella ei juurikaan ole ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen suhteutettuun käyttöasteeseen tai hen ki löstön poissaoloihin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ennakoidut kustannusvaikutukset on arvioi tu vuoden 2017 talousarvioon. Kustannuksia leikattiin talousarviosta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten määrän perusteella (270 käyt tä jää) sillä ajatuksella, että päivähoitoryhmiä voidaan tiivistää. Leikkaus oli yh teen sä kolme ryhmää eli Neljän ensimmäisen kuukauden pe rusteel la näyttää, että kustannussäästöarvio on realistinen. Ryhmäkoko kasvoi lainsäädäntömuutoksen seurauksena yli 3-vuotiaiden ryhmis sä 21 lapsesta 24 lapseen 21 päiväkotiryhmässä. Ryhmäkokojen kas vat ta minen tehtiin tilakeskuksen, varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteis työ nä tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksessä ryhmäkokojen kas vat ta minen todettiin mahdolliseksi 21 lapsiryhmässä, joten toimenpiteellä saatiin 63 päivä hoi to paik kaa lisää. Kustannusvaikutus vuoden 2017 talousarviossa on Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että kus tan nus säästö ar vio oli realistinen. Jos ratkaisusta luovuttaisiin, tarvittaisiin tätä lapsimäärää var ten uusi 4-osastoinen päiväkoti. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin 20 tunnista ko ko päiväi sek si, se tarkoittaisi, että samaa hoitopaikkaa nyt käyttävistä lapsista toiselle tar vi taan toinen hoitopaikka. Muutoksen myötä tarvittaisiin siis 135 paikkaa lisää eli 135 x (v tp /paikka) = 1,65 m. Nettovaikutus 1,44 m (10709 /lap si). Eli nykyisten tilojen lisäksi tarvittaisiin muutoksen myötä lisätilat 135 lap sel le (= 8-osastoinen päiväkoti). Jos 20-tunnin varhaiskasvatusoikeudesta luovuttaisiin, päätös aiheuttaisi tuon ta lou del li sen vaikutuksen lisäksi myös jo tehtyihin tilasuunnitelmiin muu tos tarpeen. Talousarvioon sisällytetyt muutospaketit lähtevät siitä ajattelusta, että 20 tun nin varhaiskasvatuksen kautta saamme sijoitettua taloihin lisää lapsia ja siten

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta tii vis tet tyä ryhmiä. Esimerkiksi Rantakylän alueella uuden päiväkodin val mistues sa sinne sijoittuvat Rantakylän päiväkodin sekä sen sivuryhmien kaikki lapset (5 ryhmää) ja lisäksi Vesikkopuistosta iltalapset (2 ryhmää). Tämä mah dol listaa Aallontien päiväkodin lasten ja henkilöstön siirtymisen Vesikkopuiston siir toti loi hin. Jos 20 tuntiset lapset ovatkin kokopäivälapsia, nämä suunnitelmat eivät to teu du. Samanlaiset suunnitelmat on tehty myös Niinivaara-Hukanhauta -alueel le uuden Hukanhaudan päiväkodin valmistumiseen liittyen. 2. Nykyisten päiväkotien todellinen kunto ja terveellisyys Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muuttunut 2010-luvulla Joensuussa paljon. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt rekrytointikampanjoista huo limat ta, samalla yhä suurempi osa ikäluokasta on tullut varhaiskasvatuksen (päivä hoi don) piiriin. Joensuun kantakaupungin alueella lasten määrä on kasvanut. Näis tä syistä johtuen kaupunki on sekä rakentanut että vuokrannut uusia päi väko te ja, samalla kun vanhoja rakennuksia on poistunut käytöstä. Myös yksityiset päi vä ko ti toi mi jat ovat investoineet uusiin rakennuksiin luvulla toteutuneita uusia päiväkoteja, joissa kaupunki tuottaa palvelua, ovat Niinivaara, Linnunlahti, Penttilä, Marjala, Kaisla, Sinkkola, Huvikumpu, Niitty lah den ran ta ja Kiihtelysvaara. Parhaillaan rakennetaan uusia päiväkoteja Ranta ky lään, Hammaslahteen ja Hukanhaudalle. Lisäksi Soutajanpuiston päiväkotia on laajennettu ja kesällä 2018 Tuulikanteleen huonokuntoiset siirtotilat on tarkoi tus korvata pysyvällä ratkaisulla. Uusia yksityisiä päiväkoteja on toteutunut tai on valmisteilla eri puolille kaupunkia täydentämään kaupungin omaa pal ve luverk koa Marjalaan, Noljakkaan, Karhunmäkeen kaksikin, Multimäkeen ja Ran taky lään. Yhteensä näitä uusia päiväkotikohteita on siis 20. Käytöstä poistuneita päi vä ko te ja ovat mm. Punahilkka, Mehtimäki, Niinivaara (entinen), Karsikko, Siili, Elli ja Kiihtelysvaaran vanhat tilat. Lisäksi kesällä Pataluodon päiväkodin valmis tues sa poistuvat Rantakylän ja Aallontien päiväkodit. Pidempiaikaisten ratkaisujen lisäksi on mm. kasvaneesta tarpeesta ja si sä il masyis tä johtuen toteutettu siirtotilaratkaisuja, tällä hetkellä 18 ryhmää toimii siirto ti lois sa mikä tarkoittaa noin kolmen keskikokoisen päiväkodin lasten määrää. Päi vä ko ti ti lo ja on siis parannettu systemaattisella työllä ja varsin suurella in vestoin ti vo lyy mil lä koko 2010-luku. Palveluverkon kehittäminen jatkuu tu le vai suudes sa kin, myös kaupungin kasvusta ja keskittymisestä johtuen. 3. Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde on linjattu kau pungin hal li tuk sen 2014 hyväksymässä Lasten ja nuorten palvelujen toi meen pano-oh jel mas sa vuodelle. Toimeenpano-ohjelmassa tavoitteeksi vuodelle 2017 on ase tet tu, että palvelutuotannosta 20 % olisi yksityistä päivähoitoa. Kaupunki linjasi yksityisen päivähoidon osuuden tilanteessa, jossa monessa kaupun gin omassa yksikössä oli sisäilmaongelmia, 18 päivähoitoryhmää toimi vä li aikai sis sa siirtotiloissa eikä kaupungin investointimäärärahat tai -aikataulu mahdol lis ta nut kaupungin omaa rakentamista. Yksityisen päivähoidon osuuden lisää mi nen mahdollisti uusien yksiköiden nopean valmistumisen ja säästi kau pungin investointikustannuksia.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Yksityisen päivähoidon osuus kuntien palvelutuotannosta vaihtelee jonkin verran. Taulukossa otantana joitakin verrokkikuntia: Kunta/kaupunki Yksityisen päivähoidon osuus pal ve lutuo tan nos ta (%) Espoo 25 % Joensuu 17,6 % (tavoite 20 %) Jyväskylä Jyväskylä 25 % Kajaani 31 % Kauhajoki 14 % Kokkola 10 % Lahti 10 % Lappeenranta 30 % (ostopalveluna) Mikkeli 20 % Oulu 38,5 % Pori 15 % Rauma 17 % Savonlinna 27 % Turku 30 % Vaasa 11 % ( tavoite 25 %) Vantaa 14,1 % Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kustannuksia on verrattu toisiinsa ver taamal la yksityisen palvelurahan hintaa kunnallisen hoitopaikan hintaan. Las kelmas sa kustannukset on yhdenmukaistettu. Alustavan tarkastelun mukaan näyttää siltä, että yksityinen palvelutuotanto on kunnallista palvelutuotantoa edul lisem paa. Kustannusten ero vaihtelee yksiköstä riippuen useita prosentteja. Tarkem pi selvitys asiasta valmistuu kesän aikana. 4. Yksityisen päivähoidon tason riittävä valvonta Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on var mis tut tava siitä, että hankittavat palelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vas taa valta kunnalliselta toiminnalta. (Varhaiskasvatuslaki 10 ) Joensuussa yksityisen päivä hoi don valvonta on delegoitu lautakunnalta kahdelle perhepäivähoidon oh jaajal le. Yksityisen päivähoidon valvonnan pääperiaatteet on määritelty Var haiskas va tus- ja koulutuslautakunnassa viimeisimmäksi Yksityisen päi vä hoi don valvontaa tehdään jatkuvana valvontana niin uuden yksikön pe rusta mis vai hees sa, toiminnan toteutusvaiheessa kuin toimintaa lopetettaessakin. Yk si tyi sen päivähoidon valvojat valvovat, että yksityinen varhaiskasvatuspalvelu täyt tää varhaiskasvatuslain ja kunnan sille asettamat vaatimukset. Yksityiseen päivähoitoon valmistellaan palvelusetelijärjestelmän käyttöön ot tamis ta Palveluseteliin liittyy sääntökirja, jossa määritellään tarkemmin yk si tyi sel tä päivähoidolta edellytettävät kriteerit. Tässä yhteydessä on mah dollis ta tarkentaa myös laatukriteereitä, joita kaupunki edellyttää palvelusetelillä toi mi val ta palveluntuottajalta. Sääntökirja toimii yhtenä oleellisena valvonnan oh jaus vä li nee nä, samoin myös yksityisille päiväkodeille käyttöön otetta va Daisy-toiminnanohjausjärjestelmä ja valtakunnallisiin var hais kas va tus suunni tel man perusteisiin ja Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjau tu vat yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Oman varhaiskasvatustyön laadun ja monipuolisuuden kehittäminen Oman varhaiskasvatustyön laatuun on kiinnitetty huomiota viimeisten viiden vuo den aikana sekä panostamalla varhaiskasvatuksen pedagogiikan ke hit tä miseen, johtamisrakenteiden luomiseen että pedagogisen johtamisen pit kä kes toiseen täydennyskoulutukseen. Päivähoitopaikkahakemusten käsittelyn ja lasten päi vä hoi toon sijoittamisen keskittäminen varhaiskasvatuksen pal ve lu oh jaus yksik köön vapautti päiväkodin johtajien työaikaa. Vapautunut aika ohjeistettiin käy tet tä väk si pedagogiseen kehittämiseen ja kehittämistyön tueksi järjestettiin pe da go gi sen johtamisen koulutusta. Joensuun pedagogisiksi painopistealueiksi on varhaiskasvatuksen joh to ryh mässä linjattu: - varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtyminen, joka sisältää: kolmiportaiseen tukeen perehtymisen ja laadun varmistuksen, arvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon - Positiivinen pedagogiikka - Miniverso Omien yksiköiden pedagogista kehittämistyötä on tehty intensiivisesti ja se on huo mat tu myös valtakunnan tasolla. Joensuu on viime kuukausina ollut nä kyväs ti esillä mm. Positiivisen pedagogiikan kehittäjän blogi-sivustolla, var hais kasva tuk sen hallinnon työntekijä on palkittu Miniverso-työstä valtakunnallisella palkin nol la ja seutuvasun valmistelua olemme saaneet esitellä sekä AVI:n kou lu tuksis sa että valtakunnallisessa Varhaiskasvatuksen Johtajuusfoorumissa. Joensuun seudulle on laadittu kahdeksan kunnan yhteinen seudullinen var haiskas va tus suun ni tel ma. Suunnitelmaa esitetään hyväksyttäväksi eri kuntien lau takun nis sa touko-elokuussa. Joensuun hyvinvointilautakunta käsittelee seudullista var hais kas va tus suun ni tel maa toukokuun kokouksessaan ja se tulee ottaa käyttöön Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa oman työn laadun ja moni puo li suu den kehittämistä sekä koskettaa kaikkia lapsia, jotka ovat päi vä ko dissa, perhepäivähoidossa tai ovat mukana avoimessa varhaiskasvatuksessa. 6. Muu ajankohtainen kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on parhaillaan meneillään kaikille asiakkaille suunnattu asia kas ky se ly. Asiakasnäkökulmaa ja perheiden kokemuksista saatua palautetta on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja strategiatyössä. Tuloksia ky se lys tä saadaan kesän 2017 aikana. Edellinen vastaava kysely on toteutettu vuon na Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä on kilpailutettu ja uusi Daisy-jär jes tel mä otetaan käyttöön Tämä mahdollistaa hoi to ai ka pe rus teisen maksun sekä aiempaa huomattavasti paremman toiminnanohjauksen ja suun nit te lun. Järjestelmän kautta saadaan mm. reaaliaikaista tietoa siitä, että las ten ja paikalla olevan henkilöstön määrä on varhaiskasvatuslain ja päi vä hoi toase tuk sen mukainen. Joensuussa avoin varhaiskasvatus otettiin toimintamuotona käyttöön neljä vuot ta sitten. Avoin varhaiskasvatus on 2 5-vuotiaille lapsille tarkoitettua oh jattua ja tavoitteellista varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa ko ko ai-

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta kai sen varhaiskasvatuksen vaihtoehdoksi. Toimintaan on osallistunut yleisimmin per heet, joissa jompikumpi vanhempi on ollut kotona. Avoimen var hais kas vatuk sen käyttö ei vaikuta perheen saamaan kotihoidontukeen. Siitä on tullut varsin suosittua ja se on myös palvelun tehokkaan järjestämisen kannalta kau pungil le järkevä toimintamuoto. Hyvinvointilautakunta on päättänyt kohtuullistaa avoi men varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alkaen. Toiveita on esi tetty myös palvelun maksuttomuudesta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan vastauksen Joensuun Sosiaalidemokraattisen val tuus to ryhmän aloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Asia päätettiin ottaa lisälistalta käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian yksimielisesti hyvinvointilautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Ville Tahvanainen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana. HYVOLK 64 Joensuun Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton puheenjohtajalle valtuustoaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Vastauksenaan valtuustoaloitteeseen hyvinvointilautakunta toteaa seu raa vaa: 1. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin tehtyjen muutosten vai ku tuk set Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos otettiin käyttöön Joensuussa alkaen. Varhaiskasvatusoikeus rajattiin lainsäädännöllä 20 tuntiin viikos sa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat työs ken te le vät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhais kas va tuk seen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen huoltajan osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu mi sen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on jär jestet tä vä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mu kais ta. Käytännössä Joensuussa näin on toimittu, jos perhe on kokopäiväistä var hais kas va tus ta hakenut ja laissa säädetyt edellytykset laajennettuun var haiskas va tuk seen ovat täyttyneet. Varhaiskasvatuslain 11 :n mukaan lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kun nan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 20 tuntia laajemman var haiskas va tuk sen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edel lyt tää mainitun selvityksen esittämistä. Lapsen vanhempien tai muiden huol ta jien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vai kut-

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta ta vis sa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjiä on tällä hetkellä 270 lasta. Paikkojen täytös sä on ajateltu niin, että kaksi 20-tuntista lasta voi käyttää samaa paikkaa toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon tai toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän. Yk si köis sä on näiltä osin tehty tiivistämistä niin paljon kuin se on ollut mah dol lista perheiden ja lasten tilanteet huomioiden. Alle 3-vuotiaita lapsia ei käytännön syis tä voi sijoittaa iltapäiväryhmiin, koska he tarvitsevat mahdollisuuden päi vä lepoon. Saman perheen lapset on yritetty sijoittaa samaan aikaan toimiviin ryhmiin ettei perheen tarvitse tuoda ja hakea lapsia hoitoon montaa kertaa saman päi vän aikana. Joissakin yksiköissä iltapäiväpaikkoja on em. syistä jäänyt tyhjiksi. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä seurataan kahdella eri tavalla. Lasten läs näolo kir jaus ten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisen ryhmän ja päi vä ko din paikkojen käytöstä. Läsnäolokirjausten perusteella paikkojen päi vittäis tä käyttöä seurataan jatkuvasti palveluohjauksessa uusia lapsia ryhmiin si joitet taes sa. Lisäksi paikkojen päivittäistä käyttöä seurataan hallinnossa pis to kokeen omaisesti. Lasten läsnäoloista tehdään kuukausikohtainen koonti päi vä kodeit tain hallinnon työvälineeksi. Valtuustoaloitteeseen vastaamista varten tehtiin otanta kuukausikohtaisista koon neis ta. Tarkasteluajankohdiksi valittiin syyskuu, marraskuu, helmikuu ja huh ti kuu. Otannan perusteella on nähtävissä, että subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muuttumisella tai ryhmäkokojen kasvattamisella ei juurikaan ole ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen suhteutettuun käyttöasteeseen tai hen ki löstön poissaoloihin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ennakoidut kustannusvaikutukset on arvioi tu vuoden 2017 talousarvioon. Kustannuksia leikattiin talousarviosta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten määrän perusteella (270 käyt tä jää) sillä ajatuksella, että päivähoitoryhmiä voidaan tiivistää. Leikkaus oli yh teen sä kolme ryhmää eli e. Neljän ensimmäisen kuukauden pe rusteel la näyttää, että kustannussäästöarvio on realistinen. Ryhmäkoko kasvoi lainsäädäntömuutoksen seurauksena yli 3-vuotiaiden ryhmis sä 21 lapsesta 24 lapseen 21 päiväkotiryhmässä. Ryhmäkokojen kas vat ta minen tehtiin tilakeskuksen, varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteis työ nä tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksessä ryhmäkokojen kas vat ta minen todettiin mahdolliseksi 21 lapsiryhmässä, joten toimenpiteellä saatiin 63 päivä hoi to paik kaa lisää. Kustannusvaikutus vuoden 2017 talousarviossa on e. Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että kus tan nus säästö ar vio oli realistinen. Jos ratkaisusta luovuttaisiin, tarvittaisiin tätä lapsimäärää var ten uusi 4-osastoinen päiväkoti. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin 20 tunnista ko ko päiväi sek si, se tarkoittaisi, että samaa hoitopaikkaa nyt käyttävistä lapsista toiselle tar vi taan toinen hoitopaikka. Muutoksen myötä tarvittaisiin siis 135 paikkaa lisää eli 135 x e (v tp e/paikka) = 1,65 m. Nettovaikutus 1,44 m (10709 /lap si). Eli nykyisten tilojen lisäksi tarvittaisiin muutoksen myötä lisätilat 135