JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Sivu 382 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Aika klo 14:05-16:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 382 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston esityslistan tarkastaminen Wärtsilä-talon keittiön korjaukset hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 386 Joensuun kaupungin osallistuminen maakunnallisen matkailumarkkinoinnin ja -myynnin perusrahoitukseen Vanhusneuvoston toimintasäännön hyväksyminen Vammaisneuvoston jäsenten valinta toimikaudelle Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Tiedoksi saatettavia asioita Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista 35

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Hattunen Jenna jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Raninen-Siiskonen Tarja museonjohtaja Esittely Ortodoksinen kulttuurihanke klo 14:10-14:23 Nupponen Mari projektipäällikkö Esittely KAKE-hanke klo Pilppula Rebekka kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja 14:24-14:40 Esittely KAKE-hanke klo 14:24-14:40 Poissa Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Horttanainen Jari kansliapäällikkö Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Markku Kauppinen pöytäkirjan tarkastaja Simo Rauma pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Todettiin, että kokouksen alussa Tarja Raninen-Siiskonen esittelee Ortodoksista kulttuurihaketta ja Mari Nupponen ja Rebekka Pilppula esittelevät KAKE-hanketta.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Markku Kauppisen ja Simo Rauman. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston esityslistan tarkastaminen KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset siten muu tettu na kuin korjausluettelo osoittaa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Korjausluetteloa ei tarvita.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Wärtsilä-talon keittiön korjaukset hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 2871/ /2014 KH Wärtsilä-talo sijaitsee Niinivaaran kaupunginosassa, korttelissa 588 ja tontilla 6, osoit tees sa Karjalankatu JOENSUU. Wärtsilä-talon vanhin osa on rakennettu yli 50 vuotta sitten, minkä jälkeen sitä on laa jen net tu ruokala-siivellä vuonna Vanhimpia osia (A- ja B-talot) perus kor jat tiin noin kymmenen vuotta sitten. C-talo (keittiösiipi) ei sisältynyt tuolloin pe rus kor jaus hank kee seen. Keittiössä on tehty normaalin kiinteistönhoidon li säk si muu tok sia ruoanjakelulinjastoon ja uusittu keittiökoneita. Wärtsilä-talon nykyinen keittiö ei pysty enää palvelemaan asiakkaita riittävästi kas va neis ta opiskelijamääristä johtuen. Karelia am mat ti kor kea kou lu on kes kittä nyt toimintoja kahdelle kampukselle ja luo pu nut mm. Sirkkalan tiloista. Keittiön toimivuuden ja kapasiteetin lisäksi myös rakennus- ja talotekniikka alka vat olla elinkaarensa päässä ja kaipaavat pikaista saneerausta. Wärtsilä-talon keit tiö on ns. valmistuskeittiö. Hankesuunnitelman aiempi käsittely: Wärtsilä-talon keittiön korjausten hankesuunnitelma ja kustannusarvio oli kaupun gin hal li tuk ses sa käsiteltävänä Tuolloin kaupunginhallitus pa laut ti asian konsernipalveluille valmisteltavaksi ja vaati selvittämään kon sernin keittiökapasiteetin ja mahdollisuudet hyödyntää sitä Wärtsilä-talossa. Konsernipalvelut selvitti Polkka Poh jois-kar ja lan tukipalvelut Oy:n ja Karelia Am mat ti kor kea kou lun kanssa mahdollisuuksia ruu an toimittamiseen Wärt silä-ta loon konsernin omista keittiöistä. Selvitys ei tuo nut muutosta Karelia Ammat ti kor kea kou lun nykykäytäntöön eikä myös kään aiemmin laaditun han kesuun ni tel man (pvm ) sisältöön näil tä osin. Selvitystyön johdosta hankkeen toteuttamisajankohta siirtyi ja kohteen ra hoitus suun ni tel man määrärahatarve muuttui. Kustannusarvioon on tehty in dek sikor jaus ja hankkeen sisältöä on täydennetty lämmönjakokeskuksen uusimisella. Hankesuunnitelman sisältö: Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan ja käyttäjän lisäksi ulkopuolisia konsultteja (tilankäyttö, tekniikka ja kus tan nus las ken ta). Lähtökohtana on peruskorjata keittiön tilat ja uusia koneet, lait teet sekä kyl mäsäi ly tys ti lat. Peruskorjaus edellyttää myös C-taloa palvelevan il man vaih to ko nehuo neen laajentamista ja Iv-koneiden uusimista. Ilmanvaihto kanavoidaan C-talon muihin tiloihin ja Wärtsilä-taloa palveleva lämmönjakokeskus uusitaan. Peruskorjauksen laajuustiedot: keittiötilat n. 240 m2 aula- ja eteistilat n. 110 m2 ruokasali n. 325 m2

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus uusittava iv-konehuone 89 m2 iv-konehuoneen laajennus n. 140 m2 Rakennuskustannukset: Hankkeen tavoitehintalaskelmaan pvm perustuva kustannusarvio on (alv. 0%). Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Varaukset Yhteensä Toimintavarustus on käyttäjän hankinta ja on arviolta n (alv. 0%). Toteutus ja aikataulu: Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää vuoden 2019 alusta ja töiden tulisi val mistua elokuussa Kohteen suunnittelu toteutetaan vuoden 2018 aikana. Rahoitus Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointiohjelmaan vuosille tul laan esittämään hankkeelle rahoitusta seuraavasti: Vuodelle Vuodelle Yhteensä Käyttäjän toimintavarustuksen kustannus kohdistuu vuodelle Vuokrasopimus: Hankkeen myötä päivitetään kiinteistön vuokrasopimusta siten, että vuok ra sopi mus muuttuu määräaikaiseksi 10 vuotta investoinnin valmistumisesta lukien, min kä jälkeen vuokrasopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi. Kus tannus ar vion mukaan määritetty vuokran lisäys on n euroa/vuosi. Karelia AMK on osaltaan hyväksynyt hankesuunnitelman. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Wärtsilä-talon keittiön korjauksesta laa di tun hankesuunnitelman ja kus tan nus ar vion. Päätös: Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Liitteet 1 WÄRTSILÄ-TALON KEITTIÖN KORJAUSTEN HANKESUUNNITELMA

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin osallistuminen maakunnallisen matkailumarkkinoinnin ja -myynnin perusrahoitukseen / /2017 KH Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti yhteistyössä kuntien kanssa vuoden 2017 tammikuussa ulkopuolisen selvityksen maakunnallisen mat kai lu mark kinoin nin, -myynnin ja -kehittämisen organisoimiseksi mahdollisimman tu lok sekkaal la ja resursseja kokoavalla tavalla. Laajasti osallistavan valmisteluprosessin jäl keen selvitys valmistui toukokuussa Selvityksen keskeinen johtopäätös on se, että Pohjois-Karjala tarvitsee jatkossakin maakunnallisesti koordinoitua mat kai lu mark ki noin tia ja -myyntiä. Pohjois-Karjalan matkailun kasvu ja alue talou del li nen vaikuttavuus on jäänyt jälkeen naapurimaakunnista ja erityisesti Lapin vahvasta kehityksestä. Nyt tätä eroa lähdetään kuromaan aktiivisesti kiinni. Täs sä yhteydessä Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n organisoitumista ja toimin ta ta paa on uudistettava siten, että tavoitellaan aiempaa selkeämmin matkai lun kasvua erityisesti kansainvälisessä markkinassa. Pohjois-Karjalan kunnat, Heinävesi ja maakuntaliitto ovat käyneet taus ta kes kuste lu ja ja neuvotteluja matkailuasioista elokuun 2017 aikana ja kokoontuivat Joensuussa linjaamaan yhteistä tahtotilaa matkailun kehittämistä koskien. Kokouksessa todettiin, että Pohjois-Karjala hakee markkinoinnin ja myynnin keinoin vahvaa kasvua jatkossakin yhtenäisenä matkailualueena, ja että toimin ta resursoidaan vuosina yhteensä puolen miljoonan euron vuo sittai sel la kuntarahoituksella. Kasvua haetaan Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n toi min taa kehittämällä ja yhtiötä uudistaen. Perusrahoituksen lisäksi Karelia Expert hakee EU-hanketta kansainvälisen markkinoinnin resursointiin syyskuun 2017 EU-hankerahoitushaussa. Kuntakentältä koottava perusrahoitus sisältää uu den EU-hankkeen kuntarahoitusosuuden. Lisäksi kunnat ja maakuntaliitto ovat yhdessä linjanneet, että Pohjois-Karjalan maa kun ta liit to rahoittaa yhtiön toimintaa entisen suuruisella kuntayhtymän panos tuk sel la vielä vuonna 2018, mutta irtautuu perusrahoitusvastuusta toi min nalli sis ta ja valmisteilla olevaan maakuntauudistukseen liittyvistä syistä lukien. Kuntakokouksessa myös linjattiin, että Karelia Expertin omis tuksel li nen, rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen käynnistetään vä lit tömäs ti siten, että uudistaminen on toteutettu viimeistään kesäkuun loppuun 2018 men nes sä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton omistus Karelia Expert Mat kai lu palve lu Oy:stä (252 osaketta), samoin kuin Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n omat osakkeet (70 osaketta) jaetaan kunnille samanaikaisesti rahoitusta vas taaval la osuudella. Koska yhtiössä on jo vahvoja omistajia, täytyy omis ta ja jär jes telyis sä tasapainottaa kuntien välistä omistusta siten, että se vastaa niiden ra hoitta maa osuutta yhtiön toiminnoista. Muutosvalmistelua varten nimetään erillinen Karelia Expertin ja kuntien edus tajis ta koostuva työryhmä, jonka vetovastuu on Karelia Expertillä. Muu tos jär jes tely jen yhteydessä kuntien omistaja- ja tulosohjausta halutaan vahvistaa ja selkeyt tää. Uudistuksilla kuntakenttä haluaa ottaa aiempaa vahvempaa ja kattavampaa vastuu ta matkailun kasvun mahdollistamiseksi. Maakuntaliitto tukee omilla rat kai-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus suil laan tätä tahtotilaa. Päätavoite on maakunnan matkailuyritysten kasvu ja kan sain vä lis ty mi nen. Kansliapäällikkö: Joensuun kaupunki omistaa tällä hetkellä Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n osak keis ta yhteensä 144 osaketta eli vajaat 9 % koko osakekannasta. Joensuun kaupunki on ostanut yhtiöltä palveluja sopimukseen perustuen (v euron arvosta). Vastuista ja velvoitteista ja varsinaisista vuo sit taisis ta matkailumarkkinointitoimenpiteistä on sovittu vuosittain erillisessä toimen pi de suun ni tel mas sa. Matkailupalvelusopimuksen voimassaolo päättyy Sopimukseen ei ole Joensuun osalta viime vuosina sisältynyt var sinais ta matkailuneuvontaa. Uudessa toimintamallissa Joensuulle tuleva rahoitusosuus olisi 45,7 %, joka olisi eu ro mää räi ses ti maakuntaliiton rahoituksen loputtua v Vuonna 2018 perusrahoituksen Joensuun osuus olisi (maakuntaliitto vielä rahoit ta ja na mukana v. 2018). Toimintamallissa Joensuun kuten muidenkin kuntien maksuosuus menisi yhtiön perusrahoitukseen. Joensuun kuten muidenkin kun tien tulisi sen lisäksi rahoittaa itse muita matkailuneuvontaan ja mark ki nointiin liittyviä toimenpiteitä omalla rahoituksellaan omana toimintana tai hank kimal la ostopalveluja. Joensuun kaupungin osalta se tarkoittaa asian huo mioi mista jo vuoden 2018 talousarvion yhteydessä. Valmistelun aikana Joensuun kaupungin edustajat ovat tuoneet esille seuraavat edel ly tyk set toteutettavalle muutokselle: - kuntien omistajuus ja rahoitusosuus on saatava samaan suhteeseen mah dolli sim man pian; valmistelu edellä esitetyn aikataulun mukaisesti kesäkuun 2018 loppuun mennessä ja täytäntöönpantu vuoden 2018 loppuun mennessä - Joensuun omistus- ja rahoitusosuus voi olla nyt esitettyä pienempiä, omistuk sen ja rahoituksen on kuitenkin vastattava toisiaan - nimetty työryhmä valmistelee ko. määräaikaan mennessä omis tus jär jes te lyihin liittyvät yksityiskohdat - Joensuu katsoo ammattilaishallituksen tarkoituksenmukaiseksi, riittävällä ra por toin nil la varmennetaan omistajaohjausta, josta voidaan sopia tar kemmin Kaupunginhallituksen oheismateriaalina on omistajaohjauskokouksen muis tio Valmistelija: kansliapäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää - osallistua maakunnallisen matkailumarkkinoinnin perusrahoitukseen liitteen 4 mukaisesti vuosina kuitenkin siten täsmennettynä, että Joensuun kaupungin rahoitusosuus on euroa vuo nna 2018 ja vuoden 2019 suunniteltu rahoitusosuus tarkentuu omis ta juu teen/ra hoituk seen liittyvässä jatkovalmistelussa ja ratkaistaan tämän valmistelun pohjal ta edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti vuoden 2019 kaupungin ta-

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus lous ar vion käsittelyn yhteydessä. Rahoitusosuus sisältää kaupungin omarahoituksen suunniteltuun uuteen kv. hank kee seen sekä - merkitä tiedoksi pykälän liitteet esityksen yhtiön toiminnasta , toi min ta ku vauk sen vuodesta 2018 eteenpäin ja hankekuvauksen Vi sit Ka relia Destination. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Esitys yhtiön toiminnasta Hankekuvaus VisitKarelia Destination 4 Perusrahoituksen maksuosuudet Toimintakuvaus vuodesta 2018 eteenpäin Jakelu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Hankeessa mukana olevat kunnat Karelia Expert Matkailuspalvelu Oy

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Vanhusneuvoston toimintasäännön hyväksyminen 1592/ /2017 KH Kuntalain 27 :n mukaan kunnanhallituksen on asetettava ikääntyneen väestön osal lis tu mis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kuntaan van husneu vos to. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toi mi alo jen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja osallisuuden tai päivittäisistä toi min nois ta suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vanhusneuvoston kokoonpanosta ja valinnasta ei ole laissa säädöksiä, joten niistä voidaan päättää paikallisten olosuhteiden mukaan. Kaupungin hallintosäännön 30 :ssä todetaan, että kaupungissa on nuo ri so valtuus to, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, aset ta mises ta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus. Joensuun vanhusneuvostolla on jo aiemmin ollut lyhyt toimintasääntö, joka on nyt päivitetty. Uudessa toimintasäännössä on määritelty hiukan vanhaa toimintasääntöä tarkem min vanhusneuvoston tarkoitus ja valinta sekä myös hiukan täsmennetty van hus neu vos ton tehtäviä. Vanhusneuvoston jäsenmäärä on edelleen yh deksän. Valmistelija: hallintopalvelut Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Joensuun kaupungin vanhusneuvoston toimintasäännön esityslistan liit teen mukaisena. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi liitteenä olevan toimintasäännön siten, että 3 Vanhusneuvoston toimikausi ja kokoonpano teksti muutetaan seuraavasti: Kaupunginhallitus valitsee vanhusneuvostoon kaupunginhallituksen toimikaudeksi yksitoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhdeksän jäsenistä henkilökohtaisine varajäsenineen nimetään kaupungissa toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistysten esityksestä. Vanhusneuvoston jäsenten ja varajäsenten valinnassa tulee ottaa huomioon jäsenten alueellinen edustavuus. Lisäksi vanhusneuvostoon valitaan kaksi kaupunginhallituksen nimeämää jäsentä vajajäsenineen. Kaupunginhallitus valitsee vanhusneuvoston jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Hallintopalvelut osoittaa vanhusneuvostolle sihteerin. Liitteet 6 Joensuun kaupungin vanhusneuvoston toimintasääntö Jakelu Vanhusneuvosto/Jouni Turunen Sääntökokoelma/Ritva Nevalainen

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus Vammaisneuvoston jäsenten valinta toimikaudelle / /2017 KH Joensuun kaupungin vammaisneuvoston toimintasäännön 3 :ssä määrätään seu raa vaa: "Vammaisneuvoston toimikausi ja kokoonpano Kaupunginhallitus valitsee toimikaudekseen vammaisneuvostoon kuusi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Vammaisneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä neljä valitaan Joensuun vammaisia ja pitkäaikaissairaita edustavien järjestöjen neuvottelukunnan ehdottamista hen ki löis tä. Lisäksi vammaisneuvostoon valitaan kaksi kaupunginhallituksen nimeämää jäsen tä ja heidän varajäsenensä. Kaupunginhallitus valitsee vammaisneuvoston jäsenistä puheenjohtajan ja va rapu heen joh ta jan." Joensuun vammaisia ja pitkäaikaissairaita edustavien järjestöjen neu vot te lu kunta ehdottaa, että vammaisneuvostoon valitaan seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Liisa Karvinen Salli Alajuuma Raija Kortelainen Risto Tanninen Pirjo Hoikkanen Kati Natunen Arja Pappinen Matti Maukonen Valmistelija: kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita - vammaisneuvostoon toimikaudeksi seuraavat Joensuun vam maisia ja pitkäaikaissairaita edustavien järjestöjen neuvottelukunnan eh dot tamat henkilöt: Varsinainen jäsen: Liisa Karvinen Raija Kortelainen Pirjo Hoikkanen Arja Pappinen Henkilökohtainen varajäsen: Salli Alajuuma Risto Tanninen Kati Natunen Matti Maukonen - em. henkilöiden lisäksi vammaisneuvostoon kaksi muuta jäsentä ja heille hen ki lö koh tai set varajäsenet - vammaisneuvoston puheenjohtajaksi Liisa Karvisen - vammaisneuvoston varapuheenjohtajaksi toisen kaupunginhallituksen ni-

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginhallitus meä mis tä jäsenistä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Uudelleen valmistelussa tulee huomioida tasa-arvolain henki. Vammais- ja vanhusneuvoston jäsenten valinnat tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi yhtäaikaisesti. Jakelu Valitut jäsenet ja varajäsenet Luottamushenkilörekisteri/Ulla Ahonen Luottamushenkilörekisteri/Satu Parviainen

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä 293/ /2017 KV KH Joensuun Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton pu heen joh ta jal le val tuus toaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Val tuus to aloit teen oli vat allekirjoittaneet valtuutetut Juha Hämäläinen, Seppo Es ke li nen, Pentti Kosonen, Pekka Kolehmainen, Hannu Holopainen, Maija Martikainen, Eira Vää nä nen, Heino Räty, Pentti Keskisalo, Juhani Meriläinen ja Leo Leino. Päätös: Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan siirtää asian hy vin voin ti pal velu jen valmisteltavaksi. Päivähoidon johtaja Päivi Liuski on toimittanut vastauksen aloitteeseen. Hy vinvoin ti lau ta kun ta käsittelee aloitetta kokouksessaan Joensuun Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton puheenjohtajalle valtuustoaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Vastauksenaan valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa: 1. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin tehtyjen muutosten vai ku tuk set Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos otettiin käyttöön Joensuussa alkaen. Varhaiskasvatusoikeus rajattiin lainsäädännöllä 20 tuntiin viikos sa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat työs ken te le vät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhais kas va tuk seen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen huoltajan osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu mi sen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on jär jestet tä vä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mu kais ta. Käytännössä Joensuussa näin on toimittu, jos perhe on kokopäiväistä var hais kas va tus ta pyytänyt. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjiä on tällä hetkellä 270 lasta. Paikkojen täy-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus tös sä on ajateltu niin, että kaksi 20-tuntista lasta voi käyttää samaa paikkaa toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon tai toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän. Yk si köis sä on näiltä osin tehty tiivistämistä niin paljon kuin se on ollut mah dol lista perheiden ja lasten tilanteet huomioiden. Alle 3-vuotiaita lapsia ei käytännön syis tä voi sijoittaa iltapäiväryhmiin, koska he tarvitsevat mahdollisuuden päi vä lepoon. Saman perheen lapset on yritetty sijoittaa samaan aikaan toimiviin ryhmiin ettei perheen tarvitse tuoda ja hakea lapsia hoitoon montaa kertaa saman päi vän aikana. Joissakin yksiköissä iltapäiväpaikkoja on em. syistä jäänyt tyhjiksi. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä seurataan kahdella eri tavalla. Lasten läs näolo kir jaus ten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisen ryhmän ja päi vä ko din paikkojen käytöstä. Läsnäolokirjausten perusteella paikkojen päi vittäis tä käyttöä seurataan jatkuvasti palveluohjauksessa uusia lapsia ryhmiin si joitet taes sa. Lisäksi paikkojen päivittäistä käyttöä seurataan hallinnossa pis to kokeen omaisesti. Lasten läsnäoloista tehdään kuukausikohtainen koonti päi vä kodeit tain hallinnon työvälineeksi. Valtuustoaloitteeseen vastaamista varten tehtiin otanta kuukausikohtaisista koon neis ta. Tarkasteluajankohdiksi valittiin syyskuu, marraskuu, helmikuu ja huh ti kuu. Otannan perusteella on nähtävissä, että subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muuttumisella tai ryhmäkokojen kasvattamisella ei juurikaan ole ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen suhteutettuun käyttöasteeseen tai hen ki löstön poissaoloihin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ennakoidut kustannusvaikutukset on arvioi tu vuoden 2017 talousarvioon. Kustannuksia leikattiin talousarviosta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten määrän perusteella (270 käyt tä jää) sillä ajatuksella, että päivähoitoryhmiä voidaan tiivistää. Leikkaus oli yh teen sä kolme ryhmää eli Neljän ensimmäisen kuukauden pe rusteel la näyttää, että kustannussäästöarvio on realistinen. Ryhmäkoko kasvoi lainsäädäntömuutoksen seurauksena yli 3-vuotiaiden ryhmis sä 21 lapsesta 24 lapseen 21 päiväkotiryhmässä. Ryhmäkokojen kas vat ta minen tehtiin tilakeskuksen, varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteis työ nä tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksessä ryhmäkokojen kas vat ta minen todettiin mahdolliseksi 21 lapsiryhmässä, joten toimenpiteellä saatiin 63 päivä hoi to paik kaa lisää. Kustannusvaikutus vuoden 2017 talousarviossa on Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että kus tan nus säästö ar vio oli realistinen. Jos ratkaisusta luovuttaisiin, tarvittaisiin tätä lapsimäärää var ten uusi 4-osastoinen päiväkoti. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin 20 tunnista ko ko päiväi sek si, se tarkoittaisi, että samaa hoitopaikkaa nyt käyttävistä lapsista toiselle tar vi taan toinen hoitopaikka. Muutoksen myötä tarvittaisiin siis 135 paikkaa lisää eli 135 x (v tp /paikka) = 1,65 m. Nettovaikutus 1,44 m (10709 /lap si). Eli nykyisten tilojen lisäksi tarvittaisiin muutoksen myötä lisätilat 135

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus lap sel le (= 8-osastoinen päiväkoti). Jos 20-tunnin varhaiskasvatusoikeudesta luovuttaisiin, päätös aiheuttaisi tuon ta lou del li sen vaikutuksen lisäksi myös jo tehtyihin tilasuunnitelmiin muu tos tarpeen. Talousarvioon sisällytetyt muutospaketit lähtevät siitä ajattelusta, että 20 tun nin varhaiskasvatuksen kautta saamme sijoitettua taloihin lisää lapsia ja siten tii vis tet tyä ryhmiä. Esimerkiksi Rantakylän alueella uuden päiväkodin val mistues sa sinne sijoittuvat Rantakylän päiväkodin sekä sen sivuryhmien kaikki lapset (5 ryhmää) ja lisäksi Vesikkopuistosta iltalapset (2 ryhmää). Tämä mah dol listaa Aallontien päiväkodin lasten ja henkilöstön siirtymisen Vesikkopuiston siir toti loi hin. Jos 20 tuntiset lapset ovatkin kokopäivälapsia, nämä suunnitelmat eivät to teu du. Samanlaiset suunnitelmat on tehty myös Niinivaara-Hukanhauta -alueel le uuden Hukanhaudan päiväkodin valmistumiseen liittyen. 2. Nykyisten päiväkotien todellinen kunto ja terveellisyys Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muuttunut 2010-luvulla Joensuussa paljon. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt rekrytointikampanjoista huo limat ta, samalla yhä suurempi osa ikäluokasta on tullut varhaiskasvatuksen (päivä hoi don) piiriin. Joensuun kantakaupungin alueella lasten määrä on kasvanut. Näis tä syistä johtuen kaupunki on sekä rakentanut että vuokrannut uusia päi väko te ja, samalla kun vanhoja rakennuksia on poistunut käytöstä. Myös yksityiset päi vä ko ti toi mi jat ovat investoineet uusiin rakennuksiin luvulla toteutuneita uusia päiväkoteja, joissa kaupunki tuottaa palvelua, ovat Niinivaara, Linnunlahti, Penttilä, Marjala, Kaisla, Sinkkola, Huvikumpu, Niitty lah den ran ta ja Kiihtelysvaara. Parhaillaan rakennetaan uusia päiväkoteja Ranta ky lään, Hammaslahteen ja Hukanhaudalle. Lisäksi Soutajanpuiston päiväkotia on laajennettu ja kesällä 2018 Tuulikanteleen huonokuntoiset siirtotilat on tarkoi tus korvata pysyvällä ratkaisulla. Uusia yksityisiä päiväkoteja on toteutunut tai on valmisteilla eri puolille kaupunkia täydentämään kaupungin omaa pal ve luverk koa Marjalaan, Noljakkaan, Karhunmäkeen kaksikin, Multimäkeen ja Ran taky lään. Yhteensä näitä uusia päiväkotikohteita on siis 20. Käytöstä poistuneita päi vä ko te ja ovat mm. Punahilkka, Mehtimäki, Niinivaara (entinen), Karsikko, Siili, Elli ja Kiihtelysvaaran vanhat tilat. Lisäksi kesällä Pataluodon päiväkodin valmis tues sa poistuvat Rantakylän ja Aallontien päiväkodit. Pidempiaikaisten ratkaisujen lisäksi on mm. kasvaneesta tarpeesta ja si sä il masyis tä johtuen toteutettu siirtotilaratkaisuja, tällä hetkellä 18 ryhmää toimii siirto ti lois sa mikä tarkoittaa noin kolmen keskikokoisen päiväkodin lasten määrää. Päi vä ko ti ti lo ja on siis parannettu systemaattisella työllä ja varsin suurella in vestoin ti vo lyy mil lä koko 2010-luku. Palveluverkon kehittäminen jatkuu tu le vai suudes sa kin, myös kaupungin kasvusta ja keskittymisestä johtuen. 3. Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde on linjattu kau pungin hal li tuk sen 2014 hyväksymässä Lasten ja nuorten palvelujen toi meen pano-oh jel mas sa vuodelle. Toimeenpano-ohjelmassa tavoitteeksi vuodelle 2017 on

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus ase tet tu, että palvelutuotannosta 20 % olisi yksityistä päivähoitoa. Kaupunki linjasi yksityisen päivähoidon osuuden tilanteessa, jossa monessa kaupun gin omassa yksikössä oli sisäilmaongelmia, 18 päivähoitoryhmää toimi vä li aikai sis sa siirtotiloissa eikä kaupungin investointimäärärahat tai -aikataulu mahdol lis ta nut kaupungin omaa rakentamista. Yksityisen päivähoidon osuuden lisää mi nen mahdollisti uusien yksiköiden nopean valmistumisen ja säästi kau pungin investointikustannuksia. Yksityisen päivähoidon osuus kuntien palvelutuotannosta vaihtelee jonkin verran. Taulukossa otantana joitakin verrokkikuntia: Kunta/kaupunki Yksityisen päivähoidon osuus pal ve lutuo tan nos ta (%) Espoo 25 % Joensuu 17,6 % (tavoite 20 %) Jyväskylä Jyväskylä 25 % Kajaani 31 % Kauhajoki 14 % Kokkola 10 % Lahti 10 % Lappeenranta 30 % (ostopalveluna) Mikkeli 20 % Oulu 38,5 % Pori 15 % Rauma 17 % Savonlinna 27 % Turku 30 % Vaasa 11 % ( tavoite 25 %) Vantaa 14,1 % Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kustannuksia on verrattu toisiinsa ver taamal la yksityisen palvelurahan hintaa kunnallisen hoitopaikan hintaan. Las kelmas sa kustannukset on yhdenmukaistettu. Alustavan tarkastelun mukaan näyttää siltä, että yksityinen palvelutuotanto on kunnallista palvelutuotantoa edul lisem paa. Kustannusten ero vaihtelee yksiköstä riippuen useita prosentteja. Tarkem pi selvitys asiasta valmistuu kesän aikana. 4. Yksityisen päivähoidon tason riittävä valvonta Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on var mis tut tava siitä, että hankittavat palelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vas taa valta kunnalliselta toiminnalta. (Varhaiskasvatuslaki 10 ) Joensuussa yksityisen päivä hoi don valvonta on delegoitu lautakunnalta kahdelle perhepäivähoidon oh jaajal le. Yksityisen päivähoidon valvonnan pääperiaatteet on määritelty Var haiskas va tus- ja koulutuslautakunnassa viimeisimmäksi Yksityisen päi vä hoi don valvontaa tehdään jatkuvana valvontana niin uuden yksikön pe rusta mis vai hees sa, toiminnan toteutusvaiheessa kuin toimintaa lopetettaessakin. Yk si tyi sen päivähoidon valvojat valvovat, että yksityinen varhaiskasvatuspalvelu

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus täyt tää varhaiskasvatuslain ja kunnan sille asettamat vaatimukset. Yksityiseen päivähoitoon valmistellaan palvelusetelijärjestelmän käyttöön ot tamis ta Palveluseteliin liittyy sääntökirja, jossa määritellään tarkemmin yk si tyi sel tä päivähoidolta edellytettävät kriteerit. Tässä yhteydessä on mah dollis ta tarkentaa myös laatukriteereitä, joita kaupunki edellyttää palvelusetelillä toi mi val ta palveluntuottajalta. Sääntökirja toimii yhtenä oleellisena valvonnan oh jaus vä li nee nä, samoin myös yksityisille päiväkodeille käyttöön otetta va Daisy-toiminnanohjausjärjestelmä ja valtakunnallisiin var hais kas va tus suunni tel man perusteisiin ja Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjau tu vat yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat. 5. Oman varhaiskasvatustyön laadun ja monipuolisuuden kehittäminen Oman varhaiskasvatustyön laatuun on kiinnitetty huomiota viimeisten viiden vuo den aikana sekä panostamalla varhaiskasvatuksen pedagogiikan ke hit tä miseen, johtamisrakenteiden luomiseen että pedagogisen johtamisen pit kä kes toiseen täydennyskoulutukseen. Päivähoitopaikkahakemusten käsittelyn ja lasten päi vä hoi toon sijoittamisen keskittäminen varhaiskasvatuksen pal ve lu oh jaus yksik köön vapautti päiväkodin johtajien työaikaa. Vapautunut aika ohjeistettiin käy tet tä väk si pedagogiseen kehittämiseen ja kehittämistyön tueksi järjestettiin pe da go gi sen johtamisen koulutusta. Joensuun pedagogisiksi painopistealueiksi on varhaiskasvatuksen joh to ryh mässä linjattu: - varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtyminen, joka sisältää: kolmiportaiseen tukeen perehtymisen ja laadun varmistuksen, arvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon - Positiivinen pedagogiikka - Miniverso Omien yksiköiden pedagogista kehittämistyötä on tehty intensiivisesti ja se on huo mat tu myös valtakunnan tasolla. Joensuu on viime kuukausina ollut nä kyväs ti esillä mm. Positiivisen pedagogiikan kehittäjän blogi-sivustolla, var hais kasva tuk sen hallinnon työntekijä on palkittu Miniverso-työstä valtakunnallisella palkin nol la ja seutuvasun valmistelua olemme saaneet esitellä sekä AVI:n kou lu tuksis sa että valtakunnallisessa Varhaiskasvatuksen Johtajuusfoorumissa. Joensuun seudulle on laadittu kahdeksan kunnan yhteinen seudullinen var haiskas va tus suun ni tel ma. Suunnitelmaa esitetään hyväksyttäväksi eri kuntien lau takun nis sa touko-elokuussa. Joensuun hyvinvointilautakunta käsittelee seudullista var hais kas va tus suun ni tel maa toukokuun kokouksessaan ja se tulee ottaa käyttöön Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa oman työn laadun ja moni puo li suu den kehittämistä sekä koskettaa kaikkia lapsia, jotka ovat päi vä ko dissa, perhepäivähoidossa tai ovat mukana avoimessa varhaiskasvatuksessa. 6. Muu ajankohtainen kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on parhaillaan meneillään kaikille asiakkaille suunnattu

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus asia kas ky se ly. Asiakasnäkökulmaa ja perheiden kokemuksista saatua palautetta on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja strategiatyössä. Tuloksia ky se lys tä saadaan kesän 2017 aikana. Edellinen vastaava kysely on toteutettu vuon na Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä on kilpailutettu ja uusi Daisy-jär jes tel mä otetaan käyttöön Tämä mahdollistaa hoi to ai ka pe rus teisen maksun sekä aiempaa huomattavasti paremman toiminnanohjauksen ja suun nit te lun. Järjestelmän kautta saadaan mm. reaaliaikaista tietoa siitä, että las ten ja paikalla olevan henkilöstön määrä on varhaiskasvatuslain ja päi vä hoi toase tuk sen mukainen. Joensuussa avoin varhaiskasvatus otettiin toimintamuotona käyttöön neljä vuot ta sitten. Avoin varhaiskasvatus on 2 5-vuotiaille lapsille tarkoitettua oh jattua ja tavoitteellista varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa ko ko aikai sen varhaiskasvatuksen vaihtoehdoksi. Toimintaan on osallistunut yleisimmin per heet, joissa jompikumpi vanhempi on ollut kotona. Avoimen var hais kas vatuk sen käyttö ei vaikuta perheen saamaan kotihoidontukeen. Siitä on tullut varsin suosittua ja se on myös palvelun tehokkaan järjestämisen kannalta kau pungil le järkevä toimintamuoto. Hyvinvointilautakunta on päättänyt kohtuullistaa avoi men varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alkaen. Toiveita on esi tetty myös palvelun maksuttomuudesta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan vastauksen Joensuun Sosiaalidemokraattisen val tuus to ryhmän aloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Asia päätettiin ottaa lisälistalta käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian yksimielisesti hyvinvointilautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Ville Tahvanainen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana. HYVOLK 64 Joensuun Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton puheenjohtajalle valtuustoaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Vastauksenaan valtuustoaloitteeseen hyvinvointilautakunta toteaa seu raa vaa: 1. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin tehtyjen muutosten vai ku tuk set Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos otettiin käyttöön Joensuussa

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus alkaen. Varhaiskasvatusoikeus rajattiin lainsäädännöllä 20 tuntiin viikos sa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat työs ken te le vät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhais kas va tuk seen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen huoltajan osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu mi sen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on jär jestet tä vä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mu kais ta. Käytännössä Joensuussa näin on toimittu, jos perhe on kokopäiväistä var hais kas va tus ta hakenut ja laissa säädetyt edellytykset laajennettuun var haiskas va tuk seen ovat täyttyneet. Varhaiskasvatuslain 11 :n mukaan lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kun nan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 20 tuntia laajemman var haiskas va tuk sen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edel lyt tää mainitun selvityksen esittämistä. Lapsen vanhempien tai muiden huol ta jien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vai kutta vis sa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjiä on tällä hetkellä 270 lasta. Paikkojen täytös sä on ajateltu niin, että kaksi 20-tuntista lasta voi käyttää samaa paikkaa toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon tai toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän. Yk si köis sä on näiltä osin tehty tiivistämistä niin paljon kuin se on ollut mah dol lista perheiden ja lasten tilanteet huomioiden. Alle 3-vuotiaita lapsia ei käytännön syis tä voi sijoittaa iltapäiväryhmiin, koska he tarvitsevat mahdollisuuden päi vä lepoon. Saman perheen lapset on yritetty sijoittaa samaan aikaan toimiviin ryhmiin ettei perheen tarvitse tuoda ja hakea lapsia hoitoon montaa kertaa saman päi vän aikana. Joissakin yksiköissä iltapäiväpaikkoja on em. syistä jäänyt tyhjiksi. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä seurataan kahdella eri tavalla. Lasten läs näolo kir jaus ten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisen ryhmän ja päi vä ko din paikkojen käytöstä. Läsnäolokirjausten perusteella paikkojen päi vittäis tä käyttöä seurataan jatkuvasti palveluohjauksessa uusia lapsia ryhmiin si joitet taes sa. Lisäksi paikkojen päivittäistä käyttöä seurataan hallinnossa pis to kokeen omaisesti. Lasten läsnäoloista tehdään kuukausikohtainen koonti päi vä kodeit tain hallinnon työvälineeksi. Valtuustoaloitteeseen vastaamista varten tehtiin otanta kuukausikohtaisista koon neis ta. Tarkasteluajankohdiksi valittiin syyskuu, marraskuu, helmikuu ja huh ti kuu. Otannan perusteella on nähtävissä, että subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muuttumisella tai ryhmäkokojen kasvattamisella ei juurikaan ole ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen suhteutettuun käyttöasteeseen tai hen ki löstön poissaoloihin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ennakoidut kustannusvaikutukset on ar-

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus vioi tu vuoden 2017 talousarvioon. Kustannuksia leikattiin talousarviosta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten määrän perusteella (270 käyt tä jää) sillä ajatuksella, että päivähoitoryhmiä voidaan tiivistää. Leikkaus oli yh teen sä kolme ryhmää eli e. Neljän ensimmäisen kuukauden pe rusteel la näyttää, että kustannussäästöarvio on realistinen. Ryhmäkoko kasvoi lainsäädäntömuutoksen seurauksena yli 3-vuotiaiden ryhmis sä 21 lapsesta 24 lapseen 21 päiväkotiryhmässä. Ryhmäkokojen kas vat ta minen tehtiin tilakeskuksen, varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteis työ nä tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksessä ryhmäkokojen kas vat ta minen todettiin mahdolliseksi 21 lapsiryhmässä, joten toimenpiteellä saatiin 63 päivä hoi to paik kaa lisää. Kustannusvaikutus vuoden 2017 talousarviossa on e. Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että kus tan nus säästö ar vio oli realistinen. Jos ratkaisusta luovuttaisiin, tarvittaisiin tätä lapsimäärää var ten uusi 4-osastoinen päiväkoti. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin 20 tunnista ko ko päiväi sek si, se tarkoittaisi, että samaa hoitopaikkaa nyt käyttävistä lapsista toiselle tar vi taan toinen hoitopaikka. Muutoksen myötä tarvittaisiin siis 135 paikkaa lisää eli 135 x e (v tp e/paikka) = 1,65 m. Nettovaikutus 1,44 m (10709 /lap si). Eli nykyisten tilojen lisäksi tarvittaisiin muutoksen myötä lisätilat 135 lap sel le (= 8-osastoinen päiväkoti). Jos 20-tunnin varhaiskasvatusoikeudesta luovuttaisiin, päätös aiheuttaisi tuon ta lou del li sen vaikutuksen lisäksi myös jo tehtyihin tilasuunnitelmiin muu tos tarpeen. Talousarvioon sisällytetyt muutospaketit lähtevät siitä ajattelusta, että 20 tun nin varhaiskasvatuksen kautta saamme sijoitettua taloihin lisää lapsia ja siten tii vis tet tyä ryhmiä. Esimerkiksi Rantakylän alueella uuden päiväkodin val mistues sa sinne sijoittuvat Rantakylän päiväkodin sekä sen sivuryhmien kaikki lapset (5 ryhmää) ja lisäksi Vesikkopuistosta iltalapset (2 ryhmää). Tämä mah dol listaa Aallontien päiväkodin lasten ja henkilöstön siirtymisen Vesikkopuiston siir toti loi hin. Jos 20 tuntiset lapset ovatkin kokopäivälapsia, nämä suunnitelmat eivät to teu du. Samanlaiset suunnitelmat on tehty myös Niinivaara-Hukanhauta -alueel le uuden Hukanhaudan päiväkodin valmistumiseen liittyen. 2. Nykyisten päiväkotien todellinen kunto ja terveellisyys Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muuttunut 2010-luvulla Joensuussa paljon. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt rekrytointikampanjoista huo limat ta, samalla yhä suurempi osa ikäluokasta on tullut varhaiskasvatuksen (päivä hoi don) piiriin. Joensuun kantakaupungin alueella lasten määrä on kasvanut. Näis tä syistä johtuen kaupunki on sekä rakentanut että vuokrannut uusia päi väko te ja, samalla kun vanhoja rakennuksia on poistunut käytöstä. Myös yksityiset päi vä ko ti toi mi jat ovat investoineet uusiin rakennuksiin luvulla toteutuneita uusia päiväkoteja, joissa kaupunki tuottaa palvelua, ovat Niinivaara, Linnunlahti, Penttilä, Marjala, Kaisla, Sinkkola, Huvikumpu, Niit-

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus ty lah den ran ta ja Kiihtelysvaara. Parhaillaan rakennetaan uusia päiväkoteja Ranta ky lään, Hammaslahteen ja Hukanhaudalle. Lisäksi Soutajanpuiston päiväkotia on laajennettu ja kesällä 2018 Tuulikanteleen huonokuntoiset siirtotilat on tarkoi tus korvata pysyvällä ratkaisulla. Uusia yksityisiä päiväkoteja on toteutunut tai on valmisteilla eri puolille kaupunkia täydentämään kaupungin omaa pal ve luverk koa Marjalaan, Noljakkaan, Karhunmäkeen kaksikin, Multimäkeen ja Ran taky lään. Yhteensä näitä uusia päiväkotikohteita on siis 20. Käytöstä poistuneita päi vä ko te ja ovat mm. Punahilkka, Mehtimäki, Niinivaara (entinen), Karsikko, Siili, Elli ja Kiihtelysvaaran vanhat tilat. Lisäksi kesällä Pataluodon päiväkodin valmis tues sa poistuvat Rantakylän ja Aallontien päiväkodit. Pidempiaikaisten ratkaisujen lisäksi on mm. kasvaneesta tarpeesta ja si sä il masyis tä johtuen toteutettu siirtotilaratkaisuja, tällä hetkellä 18 ryhmää toimii siirto ti lois sa mikä tarkoittaa noin kolmen keskikokoisen päiväkodin lasten määrää. Päi vä ko ti ti lo ja on siis parannettu systemaattisella työllä ja varsin suurella in vestoin ti vo lyy mil lä koko 2010-luku. Palveluverkon kehittäminen jatkuu tu le vai suudes sa kin, myös kaupungin kasvusta ja keskittymisestä johtuen. 3. Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde on linjattu kau pungin hal li tuk sen 2014 hyväksymässä Lasten ja nuorten palvelujen toi meen pano-oh jel mas sa vuodelle Toimeenpano-ohjelmassa tavoitteeksi vuodel le 2017 on ase tet tu, että palvelutuotannosta 20 % olisi yksityistä päivähoitoa. Kaupunki linjasi yksityisen päivähoidon osuuden tilanteessa, jossa monessa kaupun gin omassa yksikössä oli sisäilmaongelmia, 18 päivähoitoryhmää toimi vä li aikai sis sa siirtotiloissa eikä kaupungin investointimäärärahat tai -aikataulu mahdol lis ta nut kaupungin omaa rakentamista. Yksityisen päivähoidon osuuden lisää mi nen mahdollisti uusien yksiköiden nopean valmistumisen ja säästi kau pungin investointikustannuksia. Yksityisen päivähoidon osuus kuntien palvelutuotannosta vaihtelee jonkin verran. Taulukossa otantana joitakin verrokkikuntia (verrokkikaupunkien tiedot on koot tu valtakunnalliseen varhaiskasvatusjohtajien verkostoon kuuluvista kun nista): Kunta/kaupunki Yksityisen päivähoidon osuus palvelutuotannosta (%) Espoo 25 % Joensuu 17,6 % (tavoite 20 %) Jyväskylä 25 % Kajaani 31 % Kauhajoki 14 % Kokkola 10 % Lahti 10 % Lappeenranta 30 % (ostopalveluna)

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Mikkeli 20 % Oulu 38,5 % Pori 15 % Rauma 17 % Savonlinna 27 % Turku 30 % Vaasa 11 % (tavoite 25 %) Vantaa 14,1 % Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kustannuksia on verrattu toisiinsa ver taamal la yksityisen palvelurahan hintaa kunnallisen hoitopaikan hintaan. Las kelmas sa kustannukset on yhdenmukaistettu, esimerkiksi avustajien ja eri tyis lasten tar han opet ta jien kustannukset on poistettu kaupungin yksiköistä vertailua teh täes sä, koska yksityisissä päiväkodeissa ei tätä palvelua perheille ole tarjolla. Alus ta van tarkastelun mukaan näyttää siltä, että yksityinen palvelutuotanto on kun nal lis ta palvelutuotantoa edullisempaa. Kustannusten ero vaihtelee yk si köstä riippuen useita prosentteja. Tarkempi selvitys asiasta valmistuu kesän aikana. 4. Yksityisen päivähoidon tason riittävä valvonta Yksityinen päivähoito on luvanvaraista toimintaa, jota luvittaa Alue hal lin to vi rasto. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on var mistut ta va siitä, että hankittavat palelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaa val ta kunnalliselta toiminnalta. (Varhaiskasvatuslaki 10 ) Joensuussa yk si tyisen päi vä hoi don valvonta on delegoitu lautakunnalta kahdelle per he päi vä hoidon oh jaa jal le. Yksityisen päivähoidon valvonnan pääperiaatteet on määritelty Var hais kas va tus- ja koulutuslautakunnassa viimeisimmäksi Yk sityi sen päi vä hoi don valvontaa tehdään jatkuvana valvontana niin uuden yksikön pe rus ta mis vai hees sa, toiminnan toteutusvaiheessa kuin toimintaa lo pe tet taessa kin. Yk si tyi sen päivähoidon valvojat valvovat, että yksityinen var hais kas va tuspal ve lu täyt tää varhaiskasvatuslain ja kunnan sille asettamat vaatimukset. Yksityiseen päivähoitoon selvitellään palvelusetelijärjestelmän käyttöön ot tamis ta Palveluseteliin liittyy sääntökirja, jossa määritellään tarkemmin yk si tyi sel tä päivähoidolta edellytettävät kriteerit. Tässä yhteydessä on mah dollis ta tarkentaa myös laatukriteereitä, joita kaupunki edellyttää palvelusetelillä toi mi val ta palveluntuottajalta. Sääntökirja toimii yhtenä oleellisena valvonnan oh jaus vä li nee nä, samoin myös yksityisille päiväkodeille käyttöön otetta va Daisy-toiminnanohjausjärjestelmä ja valtakunnallisiin var hais kas va tus suunni tel man perusteisiin ja Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjau tu vat yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat. 5. Oman varhaiskasvatustyön laadun ja monipuolisuuden kehittäminen Oman varhaiskasvatustyön laatuun on kiinnitetty huomiota viimeisten viiden vuo den aikana sekä panostamalla varhaiskasvatuksen pedagogiikan ke hit tä mi-

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 30/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus seen, johtamisrakenteiden luomiseen että pedagogisen johtamisen pit kä kes toiseen täydennyskoulutukseen. Päivähoitopaikkahakemusten käsittelyn ja lasten päi vä hoi toon sijoittamisen keskittäminen varhaiskasvatuksen pal ve lu oh jaus yksik köön vapautti päiväkodin johtajien työaikaa. Vapautunut aika ohjeistettiin käy tet tä väk si pedagogiseen kehittämiseen ja kehittämistyön tueksi järjestettiin pe da go gi sen johtamisen koulutusta. Joensuun pedagogisiksi painopistealueiksi on varhaiskasvatuksen joh to ryh mässä linjattu - varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtyminen, joka sisältää - kolmiportaiseen tukeen perehtymisen - laadun varmistuksen, arvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon - Positiivinen pedagogiikka - Miniverso Omien yksiköiden pedagogista kehittämistyötä on tehty intensiivisesti ja se on huo mat tu myös valtakunnan tasolla. Joensuu on viime kuukausina ollut nä kyväs ti esillä mm. Positiivisen pedagogiikan kehittäjän blogi-sivustolla, var hais kasva tuk sen hallinnon työntekijä on palkittu Miniverso-työstä valtakunnallisella palkin nol la ja seutuvasun valmistelua olemme saaneet esitellä sekä AVI:n kou lu tuksis sa että valtakunnallisessa Varhaiskasvatuksen Johtajuusfoorumissa. Joensuun seudulle on laadittu kahdeksan kunnan yhteinen seudullinen var haiskas va tus suun ni tel ma. Suunnitelmaa esitetään hyväksyttäväksi eri kuntien lau takun nis sa touko-elokuussa. Joensuun hyvinvointilautakunta käsittelee seudullista var hais kas va tus suun ni tel maa toukokuun kokouksessaan ja se tulee ottaa käyttöön Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa oman työn laadun ja moni puo li suu den kehittämistä sekä koskettaa kaikkia lapsia, jotka ovat päi vä ko dissa, perhepäivähoidossa tai ovat mukana avoimessa varhaiskasvatuksessa. 6.Muu ajankohtainen kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on parhaillaan meneillään kaikille asiakkaille suunnattu asia kas ky se ly. Asiakasnäkökulmaa ja perheiden kokemuksista saatua palautetta on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja strategiatyössä. Tuloksia ky se lys tä saadaan kesän 2017 aikana. Edellinen vastaava kysely on toteutettu vuon na Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä on kilpailutettu ja uusi Daisy-jär jes tel mä otetaan käyttöön Tämä mahdollistaa hoi to ai ka pe rus teisen maksun sekä aiempaa huomattavasti paremman toiminnanohjauksen ja suun nit te lun. Järjestelmän kautta saadaan mm. reaaliaikaista tietoa siitä, että las ten ja paikalla olevan henkilöstön määrä on varhaiskasvatuslain ja päi vä hoi toase tuk sen mukainen. Joensuussa avoin varhaiskasvatus otettiin toimintamuotona käyttöön neljä vuot ta sitten. Avoin varhaiskasvatus on 2 5-vuotiaille lapsille tarkoitettua oh jattua ja tavoitteellista varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa ko ko ai-