SVT VI : 61. kieli nimeke. rinnakkaisn. swe. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue

Transkriptio

1 SVT VI : kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke hum. svt aihealue tietvusi alue fînswefre Kulleisuus- ja elnjäämistauluja vusikymmeniltä 90-90ja Dödlighets- ch livslängdstabeller för årtindena ch Tables de mrtalité et de survie pur les années et Helsinki : [Tilastllinen päätimist], 924 Sumen virallinen tilast 6:6 Väestötilasta svt Väestö - Beflkning - Ppulatin Sumi - Finland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK VI VÄESTÖTILASTOA 6 KUOLLEISUUS- JA ELOONJÄÄMISTAULUJA VUOSIKYMMENILTÄ JA VI BEFOLKNINGSSTATISTIK 6 DÖDLIGHETS- OCH LIVSLÄNGDSTABELLER FÖR ÅRTIONDENA OCH TABLES DE MORTALITÉ ET DE SURVIE POUR LES ANNÉES ET Î HELSINKI 924 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO STATSRÅDETS TRYCKERI

3

4 Esipuhe. Förrd. Ensimmäinen meillä virallisesti laskettu kulleisuustaulu sisältyi Tilastllisen Päätimistn vunna 902 julkaisemaan katsaukseen maamme väistöliikkeeseen ajanjaksna ja kski vusikymmentä Sen jälkeen ei Päätimist le julkaissut varsinaista kulleisuustaulua, vaan ainastaan eri ikälukkien kulleisuuskeffisientteja. Nyt n kuitenkin katsttu levan syytä julkaista kulleisuus- ja elnjäämistaulut vusikymmeniltä ja 9 920, ja sisältyvät ne esillä levan niteen iaulustn, samalla kuin tekstissä tehdään selka laskun periaatteista ja tulksista. Tämän työn n lähinnä surittanut ylimääräinen aktuaari, filsfianmaisteri Iisakki Laati. Helsingissä, Tilastllisessa Päätimistssa, lkakuulla 924. Den första fficiellt uträknade mrtalitetstabellen i vårt land ingick i den år 902 av Statistiska Centralbyrån publicerade översikten av beflkningsrörelsen under periden ch gällde decenniet Därefter har Centralbyrån icke publicerat någn egentlig mrtalitetstabell, utan endast dödlighetskefficienter för de lika åldersklasserna. Numera har det dck befunnits vara skäl att publicera dödlighets- ch livslängdstabeller för årtindena ch ch ingå desamma i de till föreliggande häfte hörande tabellbilagrna, medan i textavdelningen redgöres för principerna för räkningen samt för dess resultat. Arbetet har närmast utförts av extrardinarie aktuarien, filsfiemagister Iisakki Laati. Helsingfrs, a Statistiska Centralbyrån, i ktber 924. Martti Kver, A. E. Tadeer.

5 0. Sisällys. Jhdant (siv. 8). Taululiitteitä (siv. 2). Siv. Eri ikälukkien keskiväkiluku vusikymme-. ninä ja Kulleiden luku iän mukaan vusina ja Suraan lasketut kulleisuuskeffisientit vu- 3. silta ja Tasitetut kulleisuuskffisientit vusilta ja « elävänä syntyneestä eln j ääneet vu- 5. sien ja kulleisuussuhteiden mukaan elävänä syntyneestä eri iässä kulleet 6. vusien ja kiilleisuussuhteiden mukaan 8 Se vusimäärä, jnka elävän-ä synty- 7. nyttä n yhteensä elänyt määrätyn iän saavuttaessaan, vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan elävänä syntyneen vielä elettävänä leva vusimäärä vusien 90 '90 ja kulleisuussuhteiden mukaan Tdennäköinen jäljellä leva elinaika vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan 0. Keskimääräinen jäljellä leva elinaika vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan 2 Innehåll. Inledning (sid. 8). Tabellbilagr (sid. 2). Sid. Medelflkmängden inm lika åldersklasser, åren ch Antalet döda efter ålder åren ch Observerade mrtalitetskefficienter för åren ch Utjämnade mrtalitetskefficienter för åren ch «Kvarlevande av levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren ch Vid lika åldersår avlidna av levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren ch Av levande födda tillsammans genmlevda år enligt dödlighetsförhållandena åren ch År att genmleva av levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren ch Sannlika återstående livslängden enligt dödlighetsförhållandena åren ch Återstående medellivslängden enligt dödlighetsförhållandena åren ch Table des Intrductin Tableaux (pages 2). Page. Ppulatin myenne par âge, et 9 920* 3 2. Nmbre de décès par âge, et H. Cefficients de mrtalité bservés, et Cefficients de mrtalité ajustés, et (i iî. Survivants de vivants-nés d'après la mrtalité en et matières. pages 8). Page 6. Décédés de vivants-nés par âge d'après la mrtalité en et «7. La smme des années qu'aurnt vécues nés vivants d'après la mrtalité en et La smme des années qu'aurnt encre à vivre nés vivants d'après la mrtalité en et Vie restante prbable d'après la mrtalité en et Durée myenne de la vie restante d'après la mrtalité en et Oikaisuja. Siv. 4 n diagrammissa 4-vutiaiden naisten kulleisuuskeffisientiksi merkitty 4.8, pitää lla 2.8. Rättelser. Sid. 4 i diagrammet har mrtalitetskeffieienten för 4-åriga kvinnkön angivits 4.8. bör vara 2.8.

6 Jhdant. Inledning. Sumen virallisessa tilastssa n varhemmin julkaistu täydellinen kulleisuustaulu vain vusikymmeneltä , mikä sisältyy katsaukseen maamme väestötilaststa vusina ). Vudesta 880 alkaen n myös jatkuvasti julkaistu ikävusittain lasketut kulleisuuskeffisientit kullekin vudelle sekä kymmenvusittaiset keskimäärät näistä, puhumattakaan niistä suurempia ikälukkia ja eräitä muita väestöryhmiä kskevista kulleisuusluvuista, jtka n laskettu sittain aina 700-luvun puliväliin saakka. Sitäpaitsi n yksityisestä alitteesta, lähinnä henkivakuutusyhtiöiden tarpeita silmällä pitäen, laskettu ja julkisuuteen saatettu eräitä kk maan väestön kulleisuussuhteita valaisevia kulleisuustauluja. Valtineuvs L. Lindelöf n täten laskenut kulleisuustaulun klmelle vusijakslle, nim. vusille , ja , prfessri E. Bnsdrff taas ajanjaksille ja Lisäksi vidaan mainita eräiden ktimaisten henkivakuutusyhtiöiden timesta julkaistut tutkimukset asianmaisissa yhtiöissä vakuutettujen henkilöiden kulleisuussuhteista. Seuraavassa esitetty kulleisuustaulu kskee varsinaisesti viimeksi päättynyttä vusikymmentä 9 920, mutta vertailun vuksi n samjen perusteiden mukaan laskettu myös vusikymmenen vastaavat luvut. Taulu käsittää eri ikälukkien kulleisuuskeffisientit, eri ikälukissa syntyneestä vielä elssa levien luvut sekä eri ikälukkien keskimääräisen ja tdennäköisen jäljellä levan elinajan ynnä ne muut lukusarjat, jtka näiden laskemista varten vat tarpeen. I Finlands fficiella statistik har en fullständig mrtalitetstabell tidigare publicerats endast för årtindet ch ingår densamma i översikten av vårt lands beflkningsstatistik åren ). Från ch med år 880 har jämväl regelbundet publicerats en serie mrtalitetskefficienter för varje ålder sår uträknade för de enskilda åren samt decennievis medeltal av dessa, förutm de mrtalitetssiffrr, sm uträknats för större åldersgrupper samt vissa andra beflkningsgrupper ch vilka uträknats delvis även för senare hälften av 700-talet. Dessutm har på enskilt initiativ, närmast för livförsäkringsblagens räkning, uträknats ch publicerats mrtalitetstabeller belysande mrtalitetsförhållandena i hela riket. Statsrådet L. Lindelöf har sålunda uträknat mrtalitetstabeller för tre perider, nämligen för åren , ch , prfessr E. Bnsdrff åter för åren ch Slutligen må nämnas de undersökningar, vilka utarbetats av en del livförsäkringsblag ch sm belysa mrtalitetsförhållandena inm försäkringsstcken i resp. blag. Den i det följande publicerade mrtalitetstabellen har uträknats främst för det senaste decenniet 9 920, men för erhållande av jämförbara siffrr ha mtsvarande siffrr uträknats jämväl för decenniet enligt samma principer. Tabellen mfattar mrtalitetskefficienter för de lika åldersklasserna, antalet kvarlevande inm resp. åldersklasser av levande födda samt den sannlika återstående livslängden ch återstående medellivslängden för varje ålder sår ävensm övriga sifferserier, vilka är av nöden för en uträkning av nämnda siffrr. J ) Vrt. S. V. T. VI, Väestötilasta 33: Pää- ') Jmfr. F. O. S. VI, Beflkningsstatistik piirteet Sumen väestötilaststa vusilta : Huvuddragen av Finlands beflkningsstatistik 890. II Väestön muutkset. Helsingissä 902. för åren II Flkmängdens förändringar. Helsingfrs 902.

7 Kulleisuustaulun kaikki laskelmat perustuvat tiselta pulen tietihin kulleiden luvusta, tiselta pulen tietihin väkiluvun jakaantumisesta iän mukaan. Näiden kahden tietlähteen lutettavuudesta riippuu siten kulleisuustaulun kaikkien lukujen tarkkuus. Vasta vudesta 878 alkaen sisältää Sumen virallinen väestötilast niin seikkaperäiset tiedt, kuin kulleisuustaulun laskeminen edellyttää. Siitä alkaen n näet lemassa vusittaiset tiedt kulleiden jakaantumisesta syntymävuden ja ikävuden mukaan, ja vudesta 880 alkaen n jka kymmenluvun päättävältä vudelta lemassa selvitys väkiluvusta jakaantuneena iän mukaan vusilukittain. Nämä tiedt perustuvat papistn seurakuntakirjjen njalla antamiin tietihin, jihin viime vusilta tulee lisäksi vastaavat tiedt siviilirekisteriin merkityistä henkilöistä. Kska tätä väestönkirjanpita haittaavat erinäiset puutteellisuudet, niinkuin virallisessa väestötilastssa mnet kerrat n humautettu *), n julkaistuihin virallisiin tietihin eri ikälukissa kulleista henkilöistä tehtävä erinäisiä ikaisuja, samaten kuin myös tarvittavien keskiväkilukujen laskeminen vaatii erikisia ikaisutimenpiteitä. Ensiksikin n tettava humin* että Sumessa ei le kskaan suritettu kk maan käsittävää tdellista väenlaskentaa ja että väestökirjanpitn perustuvat tiedt väkiluvusta ilmittavat tämän tdellista suuremmaksi. Syynä n etupäässä siirtlaisuus; siirtlaiset luetaan näet virallisessa väestötilastssa maamme väkilukuun kuuluviksi, vaikka suuri sa heistä ei kskaan palaa entiseen ktimaahansa. Tämän lisäksi tulee tinen seikka. Kska näet kirknkirjista ei saa pistaa ketään, ennenkuin n tullut ilmitus hänen kulemastaan tai muuttamisestaan tiseen seurakuntaan, ja kska maasta pistuneiden tai ktimaassa vieraalla paikkakunnalla kulleiden kulemasta ei aina tule ilmitusta asianmaiselle väestökirjanpidn hitajalle, lasketaan väkilukuun jkunen määrä henkilöitä, jita ei enää vi pitää maan asujaimina. Vusina 90 ja 920 n, J ) Vrt. m.m. S. V. T. VI 56:, Sumen väkiluku julukuun 3 päivänä 920. I nide. Väkiluku ja kielisuhteet. Helsingissä 920. Mrtalitetstabellens samtliga uträkningar grunda sig å ena sidan på uppgifter m antalet avlidna, å andra sidan på uppgifter m flkmängden ch dess fördelning efter ålder. Dessa båda källrs tillförlitlighet är avgörande för exaktheten av samtliga siffrr i mrtalitetstabellen. Först från ch med år 878 är uppgifterna i Finlands fficiella statistik så detaljerade, sm uträkningen av en mrtalitetstabell förutsätter. Från ch med nämnda tidpunkt finnas nämligen för varje år uppgifter m de avlidnas fördelning efter ålders- ch födelseår ch från år 880 har för utgången av varje decennium insamlats uppgifter m beflkningens fördelning efter ålder i ettårsklasser. Dessa uppgifter grunda sig på av prästerskapet enligt församlingsböckerna avgivna uppgifter, vartill för senaste år kmmer mtsvarande uppgifter för de i civilregistret upptagna persnerna. Enär dessa uppgifter, såsm i den fficiella beflkningsstatistiken upprepade gånger framhållits ), lida av vissa bristfälligheter, böra de publicerade, fficiella uppgifterna. angående antalet avlidna vid lika åldersår krrigeras i särskilda hänseenden; på samma sätt är även de medelflkmängdssiffrr, vilka behövas för uträkningarna, i behv av vissa rättelser. För det första bör man beakta, att i Finland aldrig utförts någn faktisk flkräkning, sm skulle mfattat hela riket, ch att de enligt kyrkbkföringen meddelade siffrrna rörande flkmängden är större än de faktiska. Orsaken härtill ligger främst i emigratinen. Emigranterna inräknas nämligen enligt den fficiella beflkningsstatistiken i rikets flkmängd, fastän större delen av dem icke återvända till sitt frna fädernesland. Härtill kmmer en annan mständighet. Från kyrkböckerna får icke avföras någn persn, utan att underrättelse m hans frånfälle eller inflyttning till annan församling inkmmit, ch enär sådan uppgift angående från landet avvikne eller på annan rt i hemlandet avlidna icke alltid inkmmer till vederbörande persöner, sm mhänderha beflkningsbkföringen, inräknas i rikets flkmängd ett antal persner, vilka icke kunna ') Jmfr. F. O. S. VI 56:, Finlands flkmängd den 3 december 920. I delen, Flkmängd ch språkförhållanden. Helsingfrs 922.

8 kerättäessä tietja väkiluvusta, ketettu välttää tästä syntyvää virheellisyyttä siten, että papist n saanut jakaa seurakunnan väkiluvun läsnälevaan ja pissalevaan, jiden kummankin ikärakenteesta n tiedt lemassa. Oikeinta lisi tietenkin laatia kulleisuustaulu humin ttaen vain läsnäleva väestö. Tällainen menettely ei kuitenkaan le mahdllinen kahdestakin syystä. Ensiksikään ei jaitusta läsnälevaan ja pissalevaan väestöön, annetuista hjeista hulimatta, vi pitää yhdenmukaisesti suritettuna kaikissa seurakunnissa, ja suurimmissa kaupungeissa se, papist kun ei vinut antaa mitään tietja, perustuu arviimisiin. Tiseksi kskevat tiedt väestönmuutksista periaatteellisesti kk, eikä vain läsnälevaa väestöä. Käytännössä n tsin niin, että pissalevista ei saada täydellisiä ilmituksia taikka että ne sittain saapuvat niin myöhään, ettei niitä le vitu ttaa humin asianmaisen vuden väestönmuutstaulua täytettäessä. Näin llen n katsttu parhaimmaksi panna kk väestöä kskevat luvut seuraavien laskelmien phjaksi. Eri ikälukkia kskevien lukujen virheellisyydestä saa havainnllisen kuvan, js vertaa tisiinsa tiselta pulen väkilukutaulustn ilmaisemat, eri ikälukkiin kuuluvien henkilöiden määrät ja tiselta pulen ne vastaavat luvut, jtka saadaan, kun vusikymmentä vanhempaan ikälukitukseen tehdään ne muutkset, jtka santun vusikymmenen aikana tapahtuneet väestönmuutkset edellyttävät, tisin sanen kun seurataan kunkin ikälukan kehitystä kysymyksessä levan vusikymmenen aikana. Js seurakuntien väestönkirjanpit lisi ehdttaman tarkka, vastaisivat mlemmat lukusarjat täsmällisesti tisiaan, ja sillin vitaisiin myös yhden väenlaskennän tietjen ja seuraavien vusien väestönmuutslukujen njalla tarkin tuntea seuraavien vusien väkiluku ja kuinka mnta henkeä kuului mihinkin ikälukkaan. Tdellisuudessa ei, niinkuin edellisestä näkyy, meillä, enempää kuin muissakaan maissa, väestönkirjanpit täyt!i näin krkeita vaatimuksia. Js vusikymmeniin ja nähden anses tillhöra landets beflkning. Åren 90 ch 920 har man sökt undvika denna felkälla därigenm, att prästerskapet fått fördela församlingarnas beflkning i närvarande ch frånvarande sådan ch insända uppgifter för bägge gruppernas åldersfördelning skilt för sig. Det riktigaste vre tvivelaktigt att uppgöra mrtalitetstabellen med beaktande endast av den närvarande beflkningen. Ett sådant förfarande har dck icke varit möjligt av följande rsaker. För det första kan beflkningens uppdelning på närvarande ch frånvarande, trts meddelade anvisningar, icke anses vara enhetligt genmförd i samtliga församlingar, ch för de större städerna grundar sig densamma, då prästerskapet icke kunnat lämna några sm helst uppgifter, på ungefärlig uppskattning. För det andra avse uppgifterna m beflkningsrörelsen i princip hela beflkningen ch icke endast den närvarande, I praktiken ställer sig saken visserligen så, att för de frånvarande icke kan erhållas fullständiga uppgifter eller att desamma inkmma så sent, att de icke mera kunna beaktas vid uppgörandet av mrtalitetstabellen för ifrågavarande år. Under sådana förhållanden har det befunnits riktigast att taga siffrrna för hela flkmängden till grund för följande uträkningar. Man får en tydlig föreställning m huru felaktiga siffrrna för de lika åldersklasserna är, m man sinsemellan jämför å ena sidan antalet persner i de lika åldersklasserna enligt decennietabellerna samt å andra sidan de mtsvarande siffrr, vilka erhållas genm att i den åldersfördelning, sm avser förhållandet ett årtinde tidigare, genmföra de av beflkningsrörelsen under nämnda decennium betingade förändringarna m. a.. genm att följa utvecklingen av varje årsklass under ifrågavarande tiårsperid. Om beflkningsregistreringen vre abslut riktig, skulle de sålunda erhållna sifferserierna fullständigt överensstämma med varandra, ch då vre det även möjligt att på grundvalen av uppgifter från en decennieräkning ch m beflkningsrörelsen under de följande åren, erhålla exakta siffrr för flkmängden ch antalet persner i varje åldersklass. I verkligheten kan beflkningsbkföringen icke, såsm tidigare framhållits, hs ss lika litet sm i andra länder, uppfylla så stra frdrin-

9 suritetaan yllä puheena llut vertailu, saadaan seuraavassa taulukssa esitetyt lukusarjat. Kun väestönmuutslukujen ja kymmenen vutta vanhempien väkilukutietjen phjalla saatu luku n suurempi kuin ajanjaksn päättävän väkilukutietjen mukainen, n ertus merkitty + merkillä, millin edellinen taas n pienempi kuin jälkimmäinen, n ertuksella merkki. gar. Om man anställer nyssnämnda jämförelse för åren ch 9 920, erhållas sifferserierna i följande tabell. Då de på grund av siffrrna för beflkningsrörelsen ch åldersfördelningen för början av tiårsperiden erhållna siffrrna överstiga mtsvarande antal enligt decennietabellerna vid utgången av periden har skillnaden erhållit + märke, i mtsatt fall åter märke. Lasketun väkiluvun ja kymmenvutistilastn ilmaiseman väkiluvun er. Skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch flkmängden enligt decenniestatistiken. FP Miespuliset Mankön i r 9: h* S Naispuliset Kvinnkön rœr jb ( vu S S CD m & [0 S Miespuliset Mankön r O S \ I O O! Naispuliset Kvinnkön 90 S 9] S II Miespuliset Mankön g ; ' ' K) c ^ ± Ci \ db <= + 7 Naispuliset j Kvinnkön 90[-9 9

10 Miespuliset Mankön Niinkuin tästä näkyy, vat eravaisuudet eräissä ikälukissa sangen suuret. Kaikkiaan livat pikkeukset eri suuntiin seuraavat. Tähän virheellisyyteen n eräältä salta vaikuttanut se seikka, ettei le saatavissa tieta maahan- ja maastamuuttaneiden ikärakenteesta, jten tämä n arviitu määrättyjen perusteiden mukaan. Samaten syntyy tietenkin pieniä eravaisuuksia siitä syystä, että tiedt, niinkuin kaikki ihmistyö, vat jssain määrin puutteelliset. Tärkeämpi syy eravaisuuksiin n kuitenkin se äsken mainittu tsiasia, että sa ilmituksia saapuu väestörekisterinpitäjille niin myöhään, etteivät kaikki syntymän- ja kulemantapaukset sisälly vusittaiseen tilastn, kun ne sensijaan kyllä n tettu humin vusikymmenen päätyttyä laaditussa väkilukutaulustssa. Tarkastaessa edellisellä sivulla esitettyjä lukusarjja vidaankin havaita eräs tärkeä säännöllisyys. Laskettu väestö li näet kymmenvutistaulustn esittämää väkilukua suurempi sin ensimmäisessä ikälukassa, sin useimmissa ikälukissa alkaen 7 9 vutiaista, kun taas se li jälkimmäistä pienempi ikälukissa 7 vutta. Nyt n ilmeistä, että kulemantdistusten myöhästyminen vaikuttaa eri ikälukissa sitä enemmän, mitä suurempi niiden kulleisuus n ja mitä suurempi sa väestöstä kuuluu pissaleviin. Täten n siis ymmärrettävää, että laskettu väkiluku vanhemmissa ikälukissa tulee liian suureksi. Samalla tavalla n selitettävä, että laskettu väkiluku niissä ikälukissa, jtka eivät lleet mukana edellisessä väenlaskennassa, syntymäilmitusten myöhästymisten takia n tullut liian pieneksi. Nämä seikat n, niinkuin alempana esitetään, tettu humin kulleisuuskeffisientteja laskettaessa. Såsm härav framgår är skillnaderna i några åldersklasser avsevärda. Sammanlagt vr avvikelserna i vardera riktningen följande. Naispuliset Kvinnkön Dessa skiljaktigheter är delvis en följd därav, att uppgifter icke finnas för de inresp. utflyttades åldersfördelning, vilken man därför varit tvungen att uppskatta enligt vissa principer. Likaledes uppstår det naturligtvis små skiljaktigheter på grund därav, att uppgifterna, såsm allt mänskligt arbete, icke är exakta. En viktigare rsak till skiljaktigheterna ligger dck i den nyss påpekade mständigheten, att en del av anmälningarna inkmma så sent till församlingsföreståndarna, att alla födelse- resp. dödsfall icke ingå i den årliga statistiken över beflkningsrörelsen, medan de däremt ng beaktats vid uppgörandet av decennietabellen. Betraktar man sifferserierna å förestående sida, kan man även finna en viktig regelbundenhet i siffrrna. Den beräknade flkmängden var nämligen större än flkmängden enligt decennietabellerna dels inm åldersklassen 0 år, dels i de flesta åldersklasser från ch med 7 9-åringarna, medan den åter var mindre än sistnämnda inm åldersklasserna 7 år. Nu är det tydligt, att inverkan av dödsanmälningarnas försening är dest större inm de särskilda åldersklasserna, ju större deras dödlighet är ch ju större del av beflkningen, sm är frånvarande. isålunda är det naturligt, att den beräknade flkmängden inm de högre åldersklasserna blir för str. Detta sakförhållande förklarar även, att den beräknade flkmängden i de åldersklasser, vilken icke medräknats i föregående decennieräkning, på grund av att ett antal födelseanmälningar försenats, kmmer att vara för liten. Dessa mständigheter hava, såsm av det följande framgår, beaktats vid uträkningen av mrtalitetskefficienterna. Kulleisuustaulun valmistamisen ensimmäisenä asteena li eri ikälukkien kul- Det första arbetet vid utarbetandet av mrtal itetstabellen är beräkningen av mr-

11 leisuuskeffisienttien laskeminen. Tämä n suritettu n. s. suranaista menetelmää nudattaen. Määrätyssä iässä vusikymmenen aikana kulleiden henkilöiden luku n siis verrattu vastaavan ikälukan keski väkilukuun samalta vusikymmeneltä. Tereettisesti lisi tietysti ikeampaa näin saatuihin keskiväkilukuihin lisätä pulet asianmaiseen ikälukkaan kuuluvien, vusikymmenen kuluessa kulleiden henkilöiden luvusta, mutta katsen siihen, että kirknkirjjen mukainen väkiluku, varsinkin ylemmissä ikälukissa, hulimatta niistä ikaisuista, jista edempänä tulee puhe, yleensä n melkista suurempi kuin tdellinen, n katsttu ikeammaksi piketa muuten yleisesti nudatetusta menettelytavasta. vutta nurempiin nähden n kuitenkin llut pakk käyttää vähän tisenlaista, tarkempaa menetelmää. Svelluttaen Rutsin virallisessa tilastssa ) nudatettuja laskuperusteita n, kska lsuhteet meillä eivät kvin palja pikkea sikäläisistä, edellytetty, että määrättynä vunna syntyneistä ja vutta nurempana kulleista % U kuli syntymävuden kuluessa ja /t seuraavana vunna sekä samin että määrättynä vunna tässä iässä kulleista S U li syntynyt samana vunna ja l U edellisenä vunna. Täten n tulksena, että vusikymmenen aikana kulleiden, vutta nurempien luku n verrattava samina vusina elävänä syntyneiden yhteenlaskettuun määrään, kun tähän n lisätty i /t vunna 900 syntyneiden ja siitä vastaavasti vähennetty /i vunna 9 syntyneiden luvusta. Samalla tavalla n saatu vusikymmenen vutiaiden kulleisuuskeffisientti. Krkeimpiin ikälukkiin nähden aineist, niinkuin n mainittu, n siksi epälutettavaa, ettei luvuille vi antaa täyttä arva. 85 vutta vanhempiin henkilöihin nähden n sittain llut pakk arviida luvut eri tietjen njalla. Viralliset tiedt kulleiden luvusta n, niinkuin edellä j n humautettu, llut pakk ikaista ennen kulleisuuskeffisienttien laskemista. Kska näet lasketun väkiluvun liiallinen suuruus, mikäli n kysymys 8 vutta vanhemmista henkilöistä, tdennäköisesti jhtuu etupäässä kulemanilmitusten myöhästymisestä, vat siis kulleiden luvut liian pienet. talitetskefficienter för de lika åldersåren. Dessa hava uträknats enligt den s. k. direkta metden. Antalet under årtindet avlidna persner av viss ålder har alltså ställts i relatin till medelflkmängden i samma åldersklass. Teretiskt taget vre det naturligtvis riktigare att till de erhållna medelflkmängdssiffrrna lägga halva antalet under årtindet avlidna persner av vederbörande ålder. Emedan den kyrkskrivna flkmängden främst i de högre åldersklasserna, aktat de rättelser, varm senare blir tal, överhuvud är större än den faktiska, har det befunnits riktigare att avvika från den annars allmänt följda metden. Beträffande barn under år har det dck varit nödvändigt att använda ett annat ch nggrannare tillvägagångssätt. På samma grunder sm i Sveriges fficiella statistik *) har, enär våra förhållanden bltt föga avvika från de där rådande, i det följande förutsatts, att inm en viss årskull 3 A av de dödsfall, sm tima under första levnadsåret, inträffa under födelseåret ch Vs under det följande året ävensm att av samtliga i ifrågavarande ålder under ett visst år avlidna 3 A vr födda under samma år samt i /i under det föregående året. Resultatet är sålunda, att antalet persner, vilka avlidit under årtindet innan de fyllt år, bör ställas i relatin till antalet levande födda under samma perid, sedan härtill summerats i U av antalet födda år 900 ch härifrån avdragits U av antalet födda år 9. På enahanda sätt räknas mrtalitetskefficienten för barn i åldern 0 år för decenniet Vidkmmande de äldsta ålderskategrierna är materialet, såsm redan påpekats, så bristfälligt, att kefficienterna icke kunna tillskrivas fullt värde. För åldersklasserna från ch med 85 år uppåt har man delvis varit tvungen att uppskatta siffrrna med stöd av särskilda uppgifter. Man har, såsm tidigare påpekats, funnit det nödvändigt att krrigera de fficiella uppgifterna angående antalet avlidna innan man kunnat lägga dem till grund för uträkningen av mrtalitetskefficienterna. Emedan den mständigheten, att den beräknade flkmängden i åldersklasserna över 8 år är för str, tydligen främst berr därpå, att en del dödsanmäl- ') Dödlighets- ch livslängdstabeller för årtindet av Kungl. Statistiska Centralbyrån. Stckhlm 96.

12 Js letetaan, että lasketun ja kymmenvutistilastn ilmaisemien väkilukujen välinen ertus, mikäli edelliset vat jälkimmäisiä suuremmat, n kknaisuudessaan jhtunut kulemantapausten vajanaisesta humin ttamisesta väestönmuutstaulustissa, saadaan kulleiden ikea luku siten, että kk puheena leva ertus lisätään kulleiden lukuun. Vaikka tämä edellytys ei tdellisuudessa aivan tarkin pitänekään paikkaansa, kska, niinkuin j n humautettu, n lemassa muitakin virhelähteitä, n seuraavassa kuitenkin tehty ikaisu mainitun edellytyksen phjalla, kska ei le tieta siitä, millä tavalla muut virhelähteet vat vaikuttaneet. Kulleisuuskeffisienttien laskemiseen tarvittava tinen perustus, eri ikälukkien kymmenvutiset keskiväkiluvut vusikymmeniltä ja 9 920, n laskettu ttamalla aritmeettinen keskiarv asianmaisten vusien keskiväkiluvuista, mikä laskutimitus taas suritettiin siten, että yhdentista vuden ( ja ) väkiluvut laskettiin yhteen, summasta vähennettiin pulet ensimmäisen ja viimeisen vuden väkiluvusta, minkä jälkeen jäännös jaettiin kymmenellä. Näin saadut keskiväkiluvut kaipasivat kuitenkin, niinkuin edellä n humautettu, ikaisemista, ennenkuin niitä vitiin käyttää. Krjaukset n tehty seuraavilla perusteilla. Kska puuttuvien syntymäilmitusten vaikutus keskiväkilukuun vaikuttaa j vusikymmenen ensimmäisenä vunna ja edelleen samalla tavin kaikkina muinakin vusina, n puheenalaiset, alempien ikälukkien keskiväkiluvut ikaistu siten, että niihin n lisätty lasketun väkiluvun ja kymmenvutistaulustn vastaavain lukujen väliset ertukset kknaisuudessaan, mikäli edelliset livat jälkimmäisiä pienemmät. Tereettisesti lisi tehtävä vieläkin suurempi lisäys, kska sa niistä, jiden syntymäilmitus jäi ttamatta humin väestönmuutstilastssa, tietysti n kullut ennen seuraavaa väenlaskentaa. Kska väkilukir yleensä n tdellista suurempi, ei tällaista lisäystä kuitenkaan le tehty. Niissä ikälukissa taas, jissa laskettu väkiluku kulemanilmitusten myöhästymisen takia n tdellista suurempi, n ikaisu tehty edellyttämällä, että puuttuvat kulemantapaukset jakaantuvat taningar försenats, är således antalet avlidna för litet. Om man utgår ifrån antagandet, att skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch den enligt decennieräkningen erhållna i de åldersklasser, där den förra är större än den senare, helt ch hållet är en följd av att dödsanmälningarna bristfälligt beaktats vid uppgörandet av mrtalitetstabellerna, erhålles det riktiga antalet avlidna genm att addera hela skillnaden till antalet avlidna. Om ck nämnda förutsättning i verkligheten icke helt håller sträck, då ju, såsm tidigare påpekats, även andra felkällr finnas, har krrigeringen i det följande dck utförts i enlighet med ifrågavarande antagande, enär man icke har sig bekant, på vilket sätt övriga felkällr verkat. Den andra grundvalen för uträkningen av mrtalitetskefficienterna, medelflkmängden för de lika åldersåren för decennierna ch 9 920, har erhållits genm att taga det aritmetiska medeltalet av de enskilda årens siffrr; uträkningen skedde sålunda, att flkmängden för elva år ( resp ) adderades, från summan subtraherades halva flkmängden för det första ch det sista året, varefter återstden dividerades med ti. De på detta sätt erhållna medeltalen vr dck, såsm tidigare framhållits, före sin användning i behv av krrigering. Denna har utförts enligt följande principer. Enär den mständigheten, att ett antal födelseanmälningar uteblivit, utövar inflytande redan under decenniets första år ch frtfarande under de följande åren med samma styrka, ha de ifrågavarande medeltalen för de lägre åldersklasserna krrigerats genm att till desamma adderats hela skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch den enligt decennieräkningen erhållna, därest den förra varit mindre än den senare. Teretiskt taget brde tillägget vara ytterligare någt större, enär en del av dem, vilkas födelseanmälan icke ingår i statistiken över beflkningsrörelsen, naturligtvis hunnit avlida före följande decennieräkning. En sådan ökning har dck icke verkställts, då ju flkmängden överhuvud har en tendens att överstiga den faktiska. I de åldersklasser åter, för vilka den beräknade flkmängden på grund av förseningen av dödsfallsanmälningarna översteg den faktiska, har krrigeringen utförts under an-

13 saisesti vusikymmenen eri vusille. Tämän njalla n kymmenvutisjaksn keskiväkiluvusta vähennetty pulet lasketun väkiluvun ja kymmenvutistaulustn sittaman luvun ertuksesta, mikäli edellinen li jälkimmäistä suurempi. Kun kulleisuuskeffisientit li laskettu esitettyjen perusteiden mukaan, humattiin niissä erinäisiä epäsäännöllisyyksiä ja hyppäyksiä, jllaisia yleensä aina syntyy tällaisia lukusarjja laskettaessa. Näiden epätasaisuuksien tasittamiseksi n ulkmailla ja tieteellisessä kirjallisuudessa käytetty erilaisia karkeampia tai hienmpia menetelmiä, jista tiset edellyttävät sangen mnimutkaisia laskuja. Katsen siihen, että aineist laatunsa pulesta ei täytä aivan krkeita vaatimuksia, ei seuraavassa le katsttu levan syytä turvautua hienihin, suurta työtä vaativiin tasitusmenetelmiin, kska tulksille ei missään tapauksessa vida antaa täyspätevää tieteellistä arva. Tämän jhdsta n käytetty kahta yksinkertaista menetelmää, jista tinen saa aikaan vimakkaamman, tinen lievemmän tasituksen. Vimakkaampi tasitus n saatu aikaan siten, että klme tisiaan seuraavaa kulleisuuskeffisienttia n laskettu yhteen, summa jaettu klmella ja samäärä pantu keskimmäisen kulleisuuskeffisientin tilalle uudeksi kulleisuusluvuksi. Js tasitettava kulleisuusluku merkitään K x :llä jllin siis x ilmaisee ikälukan, sen edellä käynyt luku K x -iillä ja seuraava K x _j_i:.llä sekä uusi kulleisuuskeffisientti K ' x :llä vidaan selitetty menetelytapa lyhyesti ilmaista seuraavalla kaavalla: tagande av, att de saknade dödsfallen jämnt fördelat sig på decenniets lika år. I enlighet härmed har från medelflkmängden för årtindet avdragits halva skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch den flkmängd, sm framgått enligt decennieräkningen i de fall, där den förra överstigit den senare. Sedan mrtalitetskefficienterna uträknats enligt vanmeddelade principer utvisade sif ferserierna särskilda jämnheter ch språng, vilka alltid uppstå vid uträkning av dylika serier. För utjämning av dessa jämnheter har utmlands samt i den teretiska litteraturen använts lika, dels grövre, dels finare metder, av vilka några frdra rätt invecklade uträkningar. Med beaktande av, att materialet till sin kvalitet icke fyller alltför stra frdringar, har det i det följande icke ansetts vara på sin plats att använda fina, arbetsdryga utjämningsmetder, då ju resultaten ej i någn händelse kunna tillskrivas ett högre vetenskapligt värde. Därför har man använt två enklare metder, av vilka genm den ena erhålles en kraftigare, genm den andra en lindrigare utjämning. Den förra utjämningen har erhållits därigenm, att tre efter varandra följande kefficienter adderats, ch summan dividerats med tre, varefter det sålunda erhållna talet fått ersätta den mellersta mrtalitetskefficienten. Betecknas den mrtalitetskefficint, sm skall utjämnas, med K x då alltså x avser åldersklassen, föregående kefficient med Kx-! ch följande med K x+ samt den nya mrtalitetskefficienten med K ' kan ifrågavarande utjämningsmetd uttryckas på följande sätt: Kx-i 3 - = K'x Lievempi tasitus n saatu aikaan siten, että tasitettava luku n tettu klminkertaisena ja tuln n lisätty lähinnä edellä käynyt sekä seuraava luku, minkä jälkeen summa n jaettu viidellä ja samäärä pantu uudeksi luvuksi. Edellisen kaavan merkkejä käyttäen saadaan tätä ilmaisemaan kaava: Den lindrigare utjämningen har åstadkmmits på så sätt, att den siffra sm det gällt att utjämna har tagits tredubbel ch därtill adderats närmast föregående ch efterföljande siffra, varefter summan dividerats med fem ch kvten fått utgöra den nya kefficienten. Användas samma beteckningar sm van, erhåller man följande frmel: a K x + K x+ i

14 Mitä pienempi aineist n, sitä vimakkaampaa tasitusmenetelmää n yleensä käytettävä, kska satunnaisuuksien aiheuttamat hyppäykset vat pienessä aineistssa tuntuvammat kuin suuressa. Kun n kysymys niin suuresta aineiststa kuin kk Sumen väestöstä, eivät kvin tuntuvat tasitukset le tarpeen. Osittain, nimittäin ikälukkien 0 5 khdalta, n laskettuja kulleisuuslukuja vitu käyttää sellaisinaan ilman minkäänlaista tasitusta. Edellä selitettyä vimakkaampaa tasitusmenetelmää n käytetty vain 6 54 ikäluikkien keffisientteja tasitettaessa, vanhempien ikälukkien kulleisuuslukuja tasitettaessa taas n käytetty yllä mainittua lievempää tasitusmenetelmää. Vielä tämänkin tasittamisen jälkeen esiintyy kulleisuuskeffisienttien sarjassa pienempiä epätasaisuuksia, jtka sittavat, että aineistssa n melk suuria puutteellisuuksia. Kuitenkaan ei le katsttu levan syytä sen enempää tasittaa lukuja. Taululiitteissä 3 ja 4 n julkaistu sekä tasittamattmat että tasitetut kulleisuuskeffisientit. Samaten sisältyy. ja 2. taululiitteesseen yksityiskhtaiset tiedt eri ikälukkien keskiväkiluvusta ja kulleista, sellaisina kuin ne ikaisemisen tapahduttua livat. Kulleiden luku kussakin ikälukassa, laskettuna samana vunna elävänä syntyneestä, saadaan taas siten, että asianmaisen ikälukan henkilöluvusta vähennetään lähinnä vanhemman ikälukan henkilöluku (6. taululiite). Jäljellä levan elinajan saamiseksi n Ju mindre materialet är, en dest kraftigare utjämning måste man överhuvud tillgripa, enär tillfälligheternas spel ch därav uppkmna jämnheter är mycket större beträffande ett litet än i fråga m ett större material. När det gäller ett så mfattande material sm Finlands hela flkmängd, är icke alltför starka utjämningar av nöden. Delvis, nämligen för åldersklasserna 0 5 år, har man kunnat använda de uträknade dödssiffrrna förändrade utan någn sm helst utjämning. Den nyss refererade starkare utjämningen har tillämpats endast för utjämning av åldersklasserna 6 54 år, medan man för de högre åldersklasserna använt van meddelade svagare utjämning. Ännu sedan dessa utjämningar verkställts, göra sig smärre jämnheter i serien av mrtalitetskefficienter märkbara ch utvisa de, att materialet behäftas av icke betydliga brister. Det aktat har det icke befunnits nödigt att företaga vidare utjämningar. I tabellbilagrna 3 ch 4 meddelas såväl de ursprungliga sm de utjämnade kefficienterna. Ävenledes ingår i tabellbilagrna ch 2 detaljerade siffrr för medelflkmängden i de lika åldersklasserna samt för antalet avlidna, utvisande dessa i deras definitiva, krrigerade frm. På grund av de sålunda uträknade mrtalitetskefficienterna har man sedan uppgjrt övriga delar av mrtalitetstabellen. användande av mrtalitetskefficienterna medels multiplikatin ch subtraktin. Då mrtalitetskefficienten för det första levnadsåret multipliceras med ch resultatet subtraheras från arhållas antalet kvarlevande vid års ålder. När dessas antal multipliceras med mtsvaran- Näin saatujen kulleisuuskeffisienttien avulla n sitten laskettu kulleisuustaulun kaikki muut sat. Ensiksikin n laskettu, kuinka mnta elävänä syntyneestä n jäljellä eri ikälukissa vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan. Nämä luvut n saatu kulleisuuskeffisienteista kert- ja vähennyslaskun avulla. Kun ensimmäisen ikälukan kulleisuusluku kerrtaan :a ja tul vähennetään looooorsta, saadaan elssa levat -vutiaat. Kun niiden luku kerrtaan vastaavalla kulleisuuskeffisientilla ja tul vähennetään, saadaan elssa levat 2-vutiaat j. n. e. de mrtalitetskefficient Först uträknades antalet kvarlevande i lika åldersklasser av en kull m levande födda enligt mrtalitetsförhållandena under decennierna ch Nämnda siffrr ha erhållits med erhålles antalet kvarlevande vid 2 års ålder. s. v. Antalet avlidna inm varje åldersklass, beräknat i förhållande till en kull m levande födda, erhålles åter genm att från antalet persner i vederbörande åldersklass subtrahera antalet persner i närmast högre åldersklass (tabellbilagan 6). För erhållande av den återstående livs-

15 0 viimeksi mainittujen lukujen njalla laskettu eletty aika, t. s. se määrä vusia, minkä elävänä syntynyttä yhteensä n elänyt määrätyn iän saavuttaessaan. Tätä määrää laskettaessa n letettu, että jkainen määrätyllä ikävudella kullut henkilö n elänyt pulen vuden ajan viimeisiellä ikävudellaan, jten siis elssa levien yhteensä elämiin ikävusiin n lisätty pulet kunkin ikälukan kulleiden luvusta. vutta nurempien n kuitenkin laskettu eläneen keskimäärin vain Va vutta. Kun eletty aika näin lasketaan yhteen ikävusi ikävudelta, päätytään lukuihin, jtka eri vusikymmeninä ja eri sukupuliin nähden vaihtelevat 4.3 ja 4.9 milj. vuden välillä (7. taululiite). Vähentämällä näistä luvuista, s elävänä syntyneen yhteensä elämästä vusimäärästä, ne luvut, jtka sittavat kunkin ikälukan j elämien vusien määrän, saadaan se aika vusissa, mikä kullakin ikälukalla vielä n elettävänä (8. taululiite). ikunkin ikälukan keskimääräinen jäljellä leva elinaika saadaan siten, että tämän ikälukan vielä elettävänä levien vusien luku jaetaan ikälukassa elssa levien määrällä (9. taululiite). Tdennäköinen jäljellä leva elinaika taas n se vusimäärä, jnka kuluessa määrättyyn ikälukkaan kuuluva henkilöluku n vähentynyt puleen määräänsä, jten siis alkuperäisestä henkilöluvusta tinen puli n kullut ja tinen puli vielä n elssa (0. taululiite). Seuraavassa esitetty kulleisuustaulu kskee maan kk väestöä erttaen vain sukupulet tisistaan. Olisi kyllä llut sutavaa, että lisi vitu laskea kulleisuuskeffisientit ja muut kulleisuutta valaisevat kulleisuustaulun lukusarjat myös pienemmille, eri tavin määritellyille väestöryhmille, mutta se ei le sittautunut mahdlliseksi. Kska maamme väestötilastssa ei kulleita le ryhmitetty yhtaikaa siviilisäädyn ja ikävuden mukaan, jten siis lisi llut pakk erittäin laajassa mitassa käyttää interplatsinia, li ilman muuta selvää, ettei kannattaisi laatia eri siviilisäädyille kulleisuustaulua. Sensijaan li alkuaan tarkituksena laatia eri kulleisuustaulut kaupunkien ja maaseudun väestölle. Työn kestäessä havaittiin kuitenkin, että kaupunkeja kskevat tiedt niin hyvin väkiluvusta kuin väestöntiden har man med användande av van meddelade siffrr uträknat den genmlevda tiden d. v. s. det antal år, sm levande födda sammanlagt levat i varje ålder. Vid uträknandet av nämnda siffrr har man utgått från den förutsättning-en, att varje vid en viss ålder avliden persn levat ett halvt år av sitt sista åldersår; sålunda har till antalet år, sm upplevats av de kvarlevande, adderats hälften av antalet döda i resp. ålder. Dck har man beräknat att de persner, vilka icke uppnått sitt första levnadsår, i medeltal levat V3 år. Summeras det sålunda uträknade antalet genmlevda år årsklass fr årsklass, erhålles för de lika decennierna samt för mankön ch kvinnkön till resultat siffrr, vilka variera mellan 4.3 ch 4.9 milj. år (tabellbilagan 7). Genm att från nyssnämnda siffrr, d. v. s. det antal år, sm levande födda genmlevat, subtrahera det antal år, sm resp. åldersklass redan genmlevat, erhålles det antal år, sm resp. åldersklasser ännu ha att genmleva (tabellbilagan 8). Den återstående medellivslängden för varje åldersklass erhålles genm att dividera det antal år, sm vederbörande åldersklass ännu har att genmleva, med antalet persner i åldersklassen (tabellbilagan 9). Med sannlika återstående livslängden åter avses den tidrymd sm förflyter, till dess antalet persner i en viss åldersklass blivit reducerat till sin halva numerär, sålunda att halva antalet av det ursprungliga persntalet avlidit, medan andra hälften ännu är vid liv. Den mrtalitetstabell, sm här meddelas, gäller hela rikets beflkning med särskiljande endast av könen. Det hade visserligen varit önskvärt att få uträknat mrtalitetskefficienter ch övriga i mrtalitetstabellen ingående, mrtaliteten belysande sifferserier jämväl för mindre, ur lika synpunkter begränsade beflkningsgrupper, men detta har icke visat sig möjligt. Enär i den finska beflkningsstatistiken de avlidna icke grupperas samtidigt efter civilstånd ch åldersår, utan man varit tvungen att i synnerligen str utsträckning använda interplatin, var det utan vidare klart, att det icke skulle löna sig att uppgöra mrtalitetstab eller för de lika civilståndsgrupperna. Däremt var det ursprungligen meningen att uppgöra mrtalitetstabellen med särskiljande av städernas ch landsbygdens beflkning.

16 muutksista livat siksi epätarkat, ettei niiden perustalla katsttu vitavan laatia kulleisuustaulua. Varsinkin muuttliikettä kskevien tietjen niukkuus vaikeutti työn surittamista. Kun seurakunnasta tiseen muuttavia henkilöitä ei papistn ensitauluissa le ryhmitetty iän mukaan, lisi llut pakk arviimalla laskea muuttliikkeen vaikutus eri ikälukkiin. (Kk maan väestöön nähden, jhn kirjihin merkityn muuttliikkeen lppuvaikutus n sangen vähäinen, n tällainen arviinti, niinkuin edellisessä n mainittu, käynyt päinsä, mutta kaupunkien ja maaseudun väestöön nähden n asia tinen. Muuttliikkeen lpputuls n niihin nähden paljn suurempi, jten arvita käytettäessä paksta syntyvä virhe tulee suuremmaksi. Varsinkin kskee tämä kaupunkien väestöä, jnka kasvamisessa muuttliike n niin tärkeänä tekijänä, että sen vaikutus eri ikälukkiin pitäisi vida täsmällisesti määrätä, ennenkuin asianmaisten ikälukkien kulleisuussuhteet vidaan selvittää. Tämän lisäksi n myös tettava humin, että kaupunkien väestössä n suhteellisesti paljn enemmän seurakunnasta pissalevaa väestöä kuin kk maan väestössä, jsta taas n seurauksena, että kaupunkien kirknkirjissa levan väestön keskuudessa myös sattuu enemmän sellaisia syntymän- ja kulemantapauksia, jtka jäävät aikanaan viranmaisille ilmittamatta. Näin llen vat tiedt varsinkin vanhemman väestön kulleisuussuhteista kaupungeissa hyvin epälutettavat. Kun ei le llut varmaa perustetta näidenkään tietjen ikaisemiselle, n llut pakk jättää kaupunkien kulleisuustaulu laskematta. Maaseudun väestöä kskevat luvut lisi tietenkin vitu laskea melkista suuremmalla varmuudella, mutta kska ne vat siksi lähellä kk maan vastaavia lukuja ja näitä epätarkempia, ei le katsttu levan syytä surittaa tarvittavia laskutimituksia. Olisi myös llut erinmaisen mielenkiintista laskea erikseen eri läänien sekä samin suurimpien kaupunkien kulleisuustaulut, mutta muuttliikettä kskevien tietjen niukkuus, t. s. muutta- Under arbetets gäng visade det sig dck, att uppgifterna för städerna beträffande såväl beflkningen sm dess förändringar icke vr så nggranna, att de kunde läggas till grund för uträkningen av en mrtalitetstabell. Främst var det knapphet i uppgifterna m flyttningsrörelsen, sm vållade svårigheter. Enär de persner, vilka flytta från en församling till en annan, icke i det av prästerskapet uppgjrda primärmaterialet grupperas efter ålder, hade man varit tvungen att enligt uppskattning beräkna flyttningsrörelsens inverkan på de lika åldersklasserna. För hela rikets beflkning är flyttningsrörelsens slutresultat ganska ringa, varför även en sådan uppskattning kunnat äga rum, såsm tidigare meddelats, men för städernas ch landsbygdens beflkning ställer sig frågan alldeles annrlunda. Slutresultatet av flyttningsrörelsen är för dessa mycket större varför även det fel, sm vid uppskattningen icke kan undvikas, bleve betydligt större. Framför allt gäller detta städernas beflkning, sm ju till så str del tillväxer genm flyttningsrörelsen, att det vre nödvändigt att exakt kunna bestämma dess inverkan på varje åldersklass för att med säkerhet kunna uträkna dödlighetsförhållandena inm densamma. Dessutm får man inte glömma, att det i städernas beflkning ingår ett relativt taget mycket större antal frånvarande persner än i hela rikets flkmängd. Härav är naturligtvis följden, att det inm städernas beflkning inträffar flere sådana födelse- ch dödsfall, vilka icke i tid anmälas till myndigheterna. På grund härav är uppgifterna i synnerhet m de högre åldersklassernas dödlighet i städerna i mycket ringa grad tillförlitliga. När det dessutm icke fanns någn säker grund för krrigeringen av ifrågavarande uppgifter, var man tvungen att avstå från att uppgöra en mrtalitetstabell för stadsbeflkningen. För landsbygdens beflkning hade detta naturligtvis låtit sig göra med betydligt större säkerhet, men då siffrrna för densamma i ganska ringa mån skulle avvika från de för hela riket ch vre säkrare än de sistnämnda, har man icke funnit det vara skäl att utföra en dylik uträkning. Ävenledes hade det naturligtvis varit av strt intresse att uträkna mrtalitetstabeller för de lika länen ävensm för de större städerna, men bristen på ingående uppgif-

17 neiden ikäjaituksen puuttuminen, tekisi tulkset siksi epätarkiksi, että tästäkin ajatuksesta luvuttiin. Niin llen li pakk tyytyä kk maan väestöä kskevan kulleisuustaulun laskemiseen. ter angående flyttningsrörelsen, d. v. s. bristen på uppgifter m de flyttande persnernas åldersfördelning, skulle haft till resultat, att siffrrna blivit alltför säkra, varför man avstd även från denna tanke. På grund härav har man varit tvungen att nöja sig med mrtalitetstabellen för hela rikets flkmängd. Tulkset niistä laskelmista, jista edellä n tehty selka, n yksityiskhtaisesti esitetty taululiitteissä 0. Olisi mielenkiintista verrata näitä lukusarjja aikaisemmin julkaistuihin kulleisuustaulustjen lukuihin ja siten täydentää sitä kuvaa kulleisuussuhteiden viimeaikaisesta muuttumisesta, jka n esitetty väestönmuutstilastssa *). Katsen siihen, että aikaisemmat laskut n suritettu nyt käytetystä menetelmästä sittain hiukkasen pikkeavalla tavalla, saattaisivat vertailut kuitenkin, kun n kysymys niin pienistä luvuista kuin yksityisten ikälukkien kulleisuudesta, lla vähemmän täsmällisiä. Tästä syystä n luvuttu vertailusta nyt saatujen ja varhempia aikja kskevien lukujen välillä. Seuraavassa ludaan siis vain lyhyt silmäys vusikymmenien ja kulleisuussuhteisiin. Verrattaessa tisiinsa näiden kahden ajanjaksn kulleisuussuhteita n tettava humin, että lsuhteet mnessa suhteessa livat erilaiset. Tämä tsin ei tule näkyviin yleisissä kulleisuusluvuissa, jtka livat edellisenä vusikymmenenä 7.9 %, jälkimmäisenä 7.8 %, siis melkein samansuuruiset. Mutta kun kulleisuus muuten vusikymmenenä li nrmaalinen ja verraten säännöllisesti aleneva, li se vusikymmenenä hyvin vaihtelevainen. Aluksi se li pienempi kuin kskaan varhemmin maamme väestöhistriassa, mutta sitten se vudesta 95 alkaen alki jälleen kasvaa saavuttaen huipun vunna 98, jllin kulleisuus tunnetuista syistä ylitti syntyneisyydenkin, mitä ei llut tapahtunut puleen vusisataan sitä ennen. Myös vusina 97 ja 99 kulleisuus elintarvepulan ja tautisuuden takia li erikisen epäedullinen. *) Vrt. S. V. T. VI: 59, Väestönmuutkset vusina Helsingissä 923. Resultaten av de uträkningar, för vilka van redgjrts, framgå i detalj ur tabellbilagrna 0. Det vre av strt intresse att anställa jämförelser mellan dessa sifferserier ch mtsvarande siffrr i de tidigare publicerade mrtalitetstabellerna samt sålunda kmplettera den bild av mrtalitetsförhållandenas utveckling under senaste tider, sm erhålles ur statistiken m beflkningsrörelsen ). Enär de tidigare uträkningarna verkställts enligt principer, vilka i någn mån avvika från de nu använda, kunde resultaten dck bliva någt missvisande, då det ju är fråga m så små siffrr sm de lika åldersklassernas dödlighetssiffrr. Av denna rsak har man avstått från att jämföra de nu erhållna siffrrna med mtsvarande från tidigare perider. I det följande meddelas därför endast en krt översikt av mrtalitetsförhållandena under decennierna ch Vid en jämförelse mellan siffrrna för ifrågavarande två perider bör man beakta, att mrtalitetsförhållandena i flere avseenden vr lika. Det sagda framgår visserligen icke av de allmänna dödstalen, vilka vr i det närmaste lika stra eller 7.9 % för det förra årtindet ch 7.8 / för det senare. Men medan mrtaliteten åren i övrigt var nrmal med en ganska regelbundet sjunkande tendens, var densamma åren mycket varierande. Till en början var den lägre än någnsin tidigare i vår beflknings histria, men sedan började den åter stiga från ch med år 95 för att nå sitt maximum år 98, då mrtaliteten av kända rsaker översteg nativiteten, vilket icke inträffat under det senaste halvseklet. Även åren 97 ch 99 hade på grund av livsmedelsbrist ch sjuklighet att uppvisa synnerligen gynnsamma siffrr. Mrtaliteten under dessa år, J ) Jmf. F. O. S. VI: 59. Beflkningsrörelsen åren Helsingfrs 923.

18 3 Näiden vusien, varsinkin vuden 98, kulleisuus li myös sikäli pikkeuksellinen, että kulleisuus ei kasvanut tasaisesti kaikissa ikälukissa vaan erikisesti keskilukissa, ennen kaikkea miesten keskuudessa, ja vanhemman väestön keskuudessa. Nämä seikat pistävät ensimmäiseksi silmään, kun katselee nyt laskettuja kulleisuuskeffisientteja. Aina 5. ikävudesta alkaen vat vusien keffisientit, eräitä pieniä pikkeuksia lukuun ttamatta, suuremmat kuin edellisen vusikymmenen vastaavat luvut. Kaikista suurin n ertus 8 26-vntisten miesten keskuudessa, näissä ikälukissa kun kulleisuus vapaussdan ja punakapinan takia vunna 98 li 4 6 kertaa suurempi kuin säännöllisinä vusina. Sitä ilahduttavampaa n tdeta lastenkulleisuuden melkisesti vähentyneen viime vusikymmenellä verrattuna lähinnä edelliseen. Väheneminen kskee sekä pikkulapsia että myös vähän varttuneempia lapsia aina 3. ikävuteen asti ja ilmenee sekä pika- että tyttölasten kulleisuudessa. Tämä paraneminen selittää sen äsken mainitun tsiasian, että yleinen kulleisuus mlempina vusikymmeninä n llut melkein sama, vaikka se useimmissa ikälukissa n hunntunut. Eri ikälukkien kulleisuuden havainnllistuttamiseksi esitetään seuraavassa (siv. 4 5) kulleisuuskäyrät vusilta ja 9 920, kumpanakin kymmenvutiskautena miespulinen ja naispulinen väestö erikseen tettuina. Graafinen esitys sittaa, että ensimmäisellä ikävudella sekä mies- että naispulisessa väestössä esiintyvää melkisen suurta kulleisuutta seuraa hyvin jyrkkä kulleisuuden aleneminen 5. ikävuteen saakka, jsta aleneminen muuttuu hitaammaksi, jatkuen sellaisena ikävuteen miespulisessa ja. 2. ikävuteen naispulisessa väestössä. Saavutettuaan nin ikävudella alimman khtansa, miesten kulleisuus nusee verraten jyrkästi aina 22. ikävuteen, minkä jälkeen kulleisuus pysyy verraten muuttumattmana vusikymmenenä se aleneekin nin 35. ikävuteen, jsta jälleen alkaa nusu, ensin verkkainen, sitten, varsinkin 50. ikävuden jälkeen, npeasti kasvava. Naispulisten kulleisuus n sikäli tisenlaiframför allt år 98, var abnrm även i det avseendet, att stegringen av dödligheten icke jämnt drabbade alla ålderskategrier utan främst medelåldersåren, isynnerhet bland männen, ävensm de högre ålderskategrierna. Nämnda mständigheter falla genast i ögnen då man betraktar de nu uträknade mrtalitetskefficienterna. Ända från ch med det 5 åldersåret är kefficienterna, med särskilda smärre undantag, för åren större än mtsvarande siffrr för närmast föregående decennium. Allra störst var skillnaden för mankön i åldersåren 8 26 år berende därpå, att dödligheten i nämnda beflkningskategrier på grund av frihetskriget ch det röda upprret år 98 var 4 6 gånger större än under nrmala år. Dest mera glädjande är det att knstatera, att barndödligheten avsevärt sjunkit under det senaste decenniet i jämförelse med det närmast föregående. Denna utveckling gäller såväl spädbarnen sm de någt äldre barnen intill 3 års ålder ch både gsse- ch flickebarn. Nämnda utveckling förklarar den mständigheten, att de allmänna dödstalen för ifrågavarande båda årtinden varit ungefär desamma, aktat mrtaliteten i de flesta ålderskategrier ökats. I syfte att giva en översiktlig bild av mrtaliteten i lika åldersklasser meddelas här nedan (sid. 4 5) en grafisk framställning av mrtalitetskefficienterna för decennierna ch med särskiljande av könen. Såsm av kurvrna framgår, följes den avsevärda dödligheten under det första levnadsåret av en stark nedgång intill det 5 levnadsåret. Därefter följer en svag nedgång ända till 3 4 års ålder för mankön ch till 2 års ålder för kvinnkön. Efter att vid 3 4 års ålder hava nått sitt minimum visa dödssiffrrna för mankönet en ganska skarp stegring intill det 22 åldersåret, varefter dödligheten håller sig någrlunda förändrad under årtindet sjunker den till ch med ungefär till det 35 åldersåret för att därefter stiga, först långsamt men sedan, isynnerhet från det 50 åldersåret, allt hastigare. Kvinnkönets dödlighet avviker från mankönets däri, att densamma icke vid sitt minimum sjunker så djupt sm mankönet ch icke

19 i Miespulisten ja naispulisten kulleisuuskäyrät vusikymmeneltä Dödlighetskurvr för mankön ch kvinnkön under decenniet Curbes des qutients de mrtalité pur les hmmes et les femmes en miespuliset mankön hmmes. naispuliset kvinnkön femmes. = -- ^ r - -. î --, a - - ~" -, -. - ^ ^ - N i \ S s.! i ; [ y \ - ], \ H - - IL -4- i v 4^! T- r fx lit i - '-r _ \. p L \ \ î J \ î\ j L r V j \l ; \! 'J '/ ;/ '"I ft r C as: H = = 8 Q

20 Miespulisten ja naispulisten kuueisuuskäyrät vusikymmeneltä Dödlighetskurvr för mankön ch kvinnkön under decenniet Curbes des qutients de mrtalité pur les hmmes et les femmes en miespuliset mankön hmmes. naispuliset kvinnkön femmes. 5 O O C O

21 6 nen, että se ei niinimikhdassaan painu niin alas kuin miespulisten eikä taas siitä khtessaan nuse niin jyrkästi kuin viimeksi mainittujen, vaan pysyttelee lähes 50. ikävuteen melkein tasaisena. Sekä mies- että naispulisten kulleisuus sivuuttaa nin 79. ikävuden vaiheilla pikkulasten kulleisuuden. ikulleisuus n yleensä miespulisen väestön keskuudessa suurempi kuin naispulisen. Pikkeuksen mudstaa tavallisina aikina, kuten vusikymmentä kuvaava käyrä sittaa, 5. ja 8. ikävuden välinen aika, jllin naispulisten kulleisuus n tuntuvasti suurempi kuin miespulisten. Melkein yksiin käyvät kummankin sukupulen kulleisuusluvut 25. ja 40. ikävuden välisenä aikana. Viimemainitusta ikävudesta lähtien mudstuu taas era naispulisten hyväksi, ja se säilyy niin pitkälle, kuin kulleisuutta vidaan jssakin määrin lutettavilla numerilla sittaa. Sen menettelytavan mukaan, jsta edellä n tehty selka, saadaan lasketuksi tdennäköinen ja keskimääräinen jäljellä leva elinaika miespulisen ja^ naispulisen väestön kussakin ikälukassa. Määrätyn ikälukan tdennäköinen jäljellä leva elinaika merkitsee sitä, että kullakin kysymyksessä levaan ikälukkaan kuuluvalla henkilöllä n yhtä suuri mahdllisuus lla elssa kuin lla kullut tämän ajan päättyessä. (Keskimääräinen jäljellä leva elinaika taas n se aika, jnka määrättyyn ikälukkaan kuuluvat henkilöt tsiasiallisesti keskimäärin elävät edellytettynä, että kulleisuussuhteet pysyvät muuttumattmina. Niinkuin näistä lukusarjista näkyy, vähenee jäljellä leva elinaika yleensä vusi vudelta iän lisääntyessä. Väheneminen n kuitenkin niin hidasta, että eri ikälukkien yhteenlaskettu j eletty ja vielä jäljellä leva elinaika vähitellen kasvaa, niin että henkilöllä, jka j n elänyt kauemmin kuin tinen, myös n tiveita saavuttaa krkeampi ikä kuin jälkimmäinen. Tästä säännöstä vat vain ensimmäiset ikävudet pikkeuksena. Niinkuin 9. ja 0. taululiitteistä ilmenee, n vastasyntyneiden seka tdennäköinen että keskimääräinen jäljellä leva elinaika 5 6 vutta lyhyempi kuin vutta j täyttäneiden dtettavissa leva elinaika, jten jälkimmäisellä siis n tiveita tulla edellisiä 6 7 vutta vanhemheller, dä den därefter stiger, gör detta så skarpt sm mankönets, utan håller sig jämförelsevis förändrad ända till det 50 åldersåret. Mrtaliteten för såväl man- sm kvinnkönet överstiger barndödligheten ungefär vid det 79 åldersåret. överhuvud är dödssiffrrna större för mankönet än för kvinnkönet. Ett undantag bildar under nrmala tider, såsm framgår av kurvrna för decenniet 90 90, tiden mellan det 5 ch det 8 åldersåret, då dödligheten bland kvinnkönet är betydligt större än bland mankönet. För åldersklasserna från det 25 till det 40 åldersåret sammanfalla siffrrna för de båda könen i mycket hög grad. Från sistnämnda ålder uppstår åter en skillnad till förmån för kvinnkönet ch den består så långt dödligheten med någrlunda säkerhet kan uträknas. Enligt de principer, för vilka tidigare redgjrts, uträknades den sannlika återstående livslängden ävensm den återstående medellivslängden för varje åldersklass med särskiljande av könen. Den sannlika återstående livslängden innebär, att varje persn av ifrågavarande ålder har lika stra utsikter att vara i livet sm att vara död vid utgången av den nämnda tidsrymden. Den återstående medellivslängden åter utvisar det antal år, sm persnerna av en viss åldersklass faktiskt i medeltal genmleva under förutsättning av förändrade mrtalitetsförhållanden. Såsm av de publicerade sifferserierna framgår, avtager den återstående livslängden i regeln år för år jämnsides med att åldern ökas. Denna utveckling är dck så långsam, att den ännu återstående livslängden adderad till den redan uppnådda åldern småningm ökas, så att en persn, sm uppnått en högre ålder än en annan, även har utsikter att få leva längre än den senare. Från denna regel bilda endast de första åldersåren ett undantag. Såsm framgår ur tabellbilagrna 9 ch 0 är såväl den sannlika återstående livslängden sm den återstående medellivslängden för de nyfödda cirka 5 6 år krtare än mtsvarande siffrr för de barn, vilka redan nått en ålder m år. De sea senare

22 niiksi. Tämä n seurausta siitä, että pikkulasten kulleisuus n niin kvin paljn suurempi kuin seuraavan ikälukan. Vähemmän jyrkässä mudssa sama ilmiö jatkuu vielä seuraavina ikävusina, niin että keskimääräinen jäljellä leva elinaika n suurimmillaan 3-vutiailla, tdennäköinen jäljellä leva elinaika j 2-vutiailla. Tarkastaessa puheenalaisia lukusarjja tekee edelleen sen humin, että miespulisen ja naispulisen väestön välillä n humattava er, jka pääpiirteittäin samanlaisena tulee näkyviin sekä tdennäköisessä että keskimääräisessä jäljellä levassa elinajassa. Naisten tdennäköinen elinaika n vusikymmenenä nuremmissa ja keski-ikälukissa llut nin 3 4 vutta pitempi kuin miesten. Vanhempiin ikälukkiin tultaessa ertus vähitellen pienenee, ja ylimmissä ikälukissa sukupulten luvut käyvät melkein yhteen. On kuitenkin muistettava, että vanhempia lukkia kskevat luvut vat siksi epätarkkja, ettei niiden njalla vida tehdä varmja jhtpäätöksiä. Vapaussdan aiheuttama miespulisen väestön suuri kulleisuus vusikymmenenä n vaikuttanut, että miespulisen ja naispulisen väestön tdennäköisten elinaikjen välinen ertus n kysymyksessä levan vusikymmenen ljen phjalla laskettujen lukujen mukaan vielä melkista suurempi kuin edellisen vusikymmenen tilaa sittavien lukujen mukaan. Naisten tdennäköinen jäljellä leva elinaika li vusikymmenen ljen mukaan nuremmissa ikälukissa 8 9 vutta, vutta nurempien keskuudessa jpa vutta, sekä keski-ikälukissa 4 5 vutta pitempi kuin samanikäisten miesten. Js sitten verrataan keskenään vusikymmenen ja vusikymmenen lukuja, humataan, että miesten tdennäköinen jäljellä leva elinaika n viimemainitun vusikymmenen lukujen mukaan melkein kauttaaltaan, sittain aivan yllättävän suuressa määrässä, lyhentynyt edelliseen vusikymmeneen verrattuna. Ainastaan 60 vutta vanhempien miesten jäljellä leva elinaika n eräissä vusilukissa hiukkasen parantunut. Hunneminen ei, niinkuin visi luulla, le suurin niissä ikälukissa, jiden kulleisuus pikkeuksellisten ljen takia enim- 7 hava alltså utsikt att uppnå en 6 7 år högre ålder än de förra. Denna mständighet får sin förklaring däri, att dödligheten bland spädbarnen är så avsevärt mycket större än inm följande åldersklass. I en mindre framträdande grad visar sig samma förhållande även i de närmast följande åldersklasserna. Den återstående medellivslängden var sålunda störst för 3-åringarna, den sannlika återstående livslängden redan för 2-åringarna. Vid en granskning av ifrågavarande sifferserier fäster man sig även vid de betydliga likheter siffrrna för de båda könen utvisa, vilka likheter i strt sett är desamma för både den sannlika återstående livslängden ch den återstående medellivslängden. Den sannlika livslängden för kvinnrna steg under åren i de yngre ävensm i medelåldersåren till cirka 3 4 år mera än för männen. Vid de högre åldersåren avtager skillnaden småningm ch i de högsta åldersklasserna sammanfalla siffrrna för de båda könen i det närmaste. Man bör dck icke glömma att siffrrna för de äldsta åldersklasserna icke är så tillförlitliga att man på grund av desamma kan draga säkra slutsatser. Den stegring av männens dödlighet under decenniet sm frihetskriget hade till följd, medförde, att skillnaden mellan kvinnrnas ch männens sannlika livslängd under nämnda årtinde ännu var betydligt större än under närmast föregående decennium. Kvinnrnas sannlika återstående livslängd var enligt förhållandena under årtindet i de yngre åldersklasserna cirka 8 9 år, för barn under år icke mindre än år, samt i medelåldrarna 4 5 år längre än för männen i samma ålder. Jämför man vidare siffrrna för decennierna ch sinsemellan, finner man, att den sannlika återstående livslängden nästan genmgående uppvisar lägre siffrr för den senare än för den förra periden. Delvis är tillbakagången alldeles överraskande str. Endast ifråga m mankön över 60 år utvisar den sannlika återstående livslängden för några årsklasser en liten förbättring. Tillbakagången har icke, såsm man hade kunnat vänta, varit störst i de åldersklasser, vilka på grund av de abnrma för-

23 8 min lisääntyi, vaan pikkulasten jäljellä levassa elinajassa, vaikka näiden kulleisuus n parantunut. Tämä saa tietenkin selityksensä siitä, että keskilukkien jäljellä levaan elinaikaan vaikuttaa vain kutakin ikälukkaa vanhempien ikäjukkien kulleisuus, fcim taas pikkulasten dtettavissa levaan elinaikaan vaikuttaa kaikkien muiden ikälukkien kulleisuus. Kun siis kulleisuus useimmissa ikälukissa n llut epäedullisempi vusikymmenenä kuin 90 90, n heidän tdennäköinen jäljellä leva elinaikansakin tuntuvasti lyhentynyt. Naisiin nähden ei kysymyksessä levassa suhteessa le havaittavissa santtavia eravaisuuksia -mlempien vusikymmenien välillä, vaan kulkevat lukusarjat hyvin lähellä tisiaan. Lukuun ttamatta eräitä pikkeustapauksia vidaan kuitenkin tdeta naisten tdennäköisen jäljellä levan elinajan yleensä kasvaneen vähän. Miesten ja naisten keskimääräiseen jäljellä levaan elinaikaan nähden pitää verraten tarkalleen paikkansa se, mitä edellä n santtu tdennäköisestä jäljellä levasta elinajasta. Ertukset eri sukupulia kskevien lukujen välillä vat kuitenkin yleensä pienemmät kuin jälkimmäiseen nähden. Verrattaessa taas tisiinsa tdennäköistä ja keskimääräistä jäljellä levaa elinaikaa humataan, että edellinen pikkeuksetta n jälkimmäistä suurempi alemmissa ikälukissa aina ikävuteen miehiin ja 59. ikävuteen naisiin nähden, kun suhde ylemmissä ikälukissa yhtä säännöllisesti n päinvastainen. Nurimmissa ikälukissa ertus n hyvin tuntuva, nusten 9 0 vuteenkin, mutta sitten se npeasti pienenee, llen kuitenkin vielä vuden iässä 3 4 vutta. Js kulleisuus lisi yhtä suuri kaikissa ikälukissa, kävisivät tdennäköinen ja jäljellä leva elinaika aina yhteen, mutta kun kulleisuus vaihtelee, niin nämäkin kaksi kulleisuuden mittaa jutuvat antamaan erilaisia tulksia, kska ne lasketaan eri tavalla. Ne valaisevatkin kulleisuussuhteiden eri pulia ja aina sen asianhaaran mukaan, mitä tahdtaan selvittää, n käytettävä tisella tai tisella tavalla laskettuja lukuja. hållandena uppvisade den största försämringen av mrtalitetsförhållandena, utan för de yngsta åldersåren, aktat dödligheten för dessa har förbättrats. Förklaringen till denna mständighet ligger naturligtvis däri, att den sannlika återstående livslängden för medelåldersåren påverkas endast av dödligheten i de senare åldersåren, medan åter mrtaliteten i samtliga åldersklasser trycker sin prägel på den livslängd de nyfödda sannlikt ha för sig. När alltså mrtaliteten i de flesta åldersklasser varit mindre fördelaktig under decenniet än åren 90 90, har deras sannlika återstående livslängd avsevärt minskats. Beträffande kvinnkönet finner man inga synnerliga likheter mellan ifrågavarande tvenne årtinden, utan löpa sifferserierna någrlunda parallellt. Frånsett en del undantag kan man dck knstatera, att kvinnrnas sannlika återstående livslängd överhuvud någt ökats. Det sm van framhållits beträffande männens ch kvinnrnas sannlika återstående livslängd håller i strt sett sträck även beträffande deras återstående medellivslängd. Skillnaden mellan siffrrna för de båda könen är överhuvud dck mindre för den senare än för den förra. Jämför man åter den sannlika återstående livslängden med den återstående medellivslängden finner man, att den förra genmgående är större än den senare i samtliga lägre åldersklasser intill åldern år för männen samt intill 59 år för kvinnrna, medan förhållandet i de högre åldersklasserna lika regelbundet är det mtsatta. I de yngsta åldersklasserna är skillnaden avsevärd, uppgående ända till 9 0 år, men sedan minskas den hastigt, men utgör ännu för åldersklasserna år cirka 3 4 år. Om dödligheten vre lika str i alla åldersklasser, skulle den sannlika återstående livslängden alltid sammanfalla med den återstående medellivslängden, men då dödligheten varierar, är följden den, att dessa två mått på mrtaliteten giva lika resultat, enär de ju uträknas efter lika principer. De belysa även lika sidr av mrtalitetsförhållandena ch bör man, berende av vilka synpunkter man vill hava klarlagda, begagna siffrr sm uträknats än på det ena, än på det andra sättet.

24 TAULULIITTEITA. TABELLBILAGOR TABLEAUX.

25

26 . Eri ikälukkien keskiväkiluku vusikymmeninä ja Medelflkmängden inm lika åldersklasser, åren ch Ppulatin myenne par âge, et I Ikävi I g ldersår h-» O j i. ldersår. Age t i. i.ldersår. Age. i Sexe fêminin. S 9 t '

27 2. Kulleiden luku iän mukaan vusina ja Antalet döda efter ålder åren ch Nmbre de décès par âge, et Ikäv c t a M -î. ; h Ikävi s i *i k Sexe f iminin. L Ikävv b Ï > ldersår. tu SS l i 33 i

28 3. Suraan lasketut kulleisuuskeffisientit vusilta ja Observerade mrtalitetskefficienter för åren ch Cefficients bservés de mrtalité, et I j 8.i 7.l! ! * ^ i 205.4!

29 6 4. Tasitetut kulleisuuskeffisientit vusilta ja Utjämnade mrtalitetskefftcienter för åren ch ' Cefficients de mrtalité ajustés, et I Ikiivr ' T \ S Sç t H Ki : i Ikävi. & ï i i I Sexe f i T éminin. ï Ikävi s fe" ï S g ? ï S

30 elävänä syntyneestä eln jääneet vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan. -- Kvarlevande av levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren ch Survivants de vivants-nés d'après la mrtalité en et Ikävv is A ; Z 2 M ' S! Ikävt ï t: 2 E «S i è Ikävi c I <? Sexe / êminin. T ; 2 ' 3! 4 i 5! 6 ' Î ! ! ! : ! ! i

31 i elävänä syntyneestä eri iässä kulleet vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan. - Vid lika åldersår avlidna av levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren ch Décédés de vivants-nés par âge d'après la mrtalité en et Ikäv I S ip* T* i L90 0. L9 h Ikävi - Ålders p. t S f 0. L9 20 Sexe f êminin f I - Ålders Age. j k h-* Sexe f étninin i

32 7. Se vusimäärä, jnka elävänä syntynyttä n yhteensä elänyt määrätyn iän saavutettuaan, vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan. Av levande födda tillsammans genmlevda år enligt dödlighetsförhållandena åren ch La smme des années qu'aurnt vécues nés vivants d'après la mrtalité en et M!~ II Sexe masculin , , , Î ' ' ' ! , J J J ' ' : Î ! jl J : > : ' , ! ! ! J J !

33 elävänä syntyneen vielä elettävänä leva vusimäärä vusien ja kulleisuus suhteiden mukaan. År att genmleva av levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren 90 9< ch La smme, des années qu'aurnt encre à vivre nés vivants d'après la. mrtaliu en et "" j \ J J Î ! l ! Î > ' S , Ï ; !l84l Î , : J , ' i ! * ; ! : ' ' ! ! ! j " Î2083J ! ! ! ! J 43470; ; ! ! : ! ! ! 68 49! lj !

34 9. Tdennäköinen jäljellä leva elinaika vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan. Sannlika återstående livslängden enligt dödlig hets förhållandena åren ch Vie restante prbable d'après la mrtalité en et Ikävi - Aide! 03 JS.»a 90- l I-H - Ålder Age. I I ï Ikävi ** s!x> Ide] si i 0. L9 20. Sexe f éminin ils , !» S

35 0. Keskimääräinen jäljellä leva elinaika vusien ja kulleisuussuhteiden mukaan. Återstående medellivslängden enligt dödlighetsförhållandena åren ch Durée myenne de la vie restante d'après la mrtalité en et Ikävi ;ii a».. ildersår. Age i i I S k Ikävi Se» Idersår. Age. \ k Sexe féminin. T Ikävi Idersår. u» h-" k