Lähimmät vesistöaltaat ovat noin 300 metrin päässä etelän suunnassa oleva Vehkalampi sekä lounaassa noin 600 metrin päässä oleva Aluslampi.

Transkriptio

1 RANTASALMEN KUNTA PÄÄTÖS YX/2017/Rantasalmi Ympäristölautakunta ympäristölupa Poikkitie 2 Ympäristölautakunta XX RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX ASIA Lypsykarjatilan toiminnan laajentaminen. HAKIJA Päivi ja Timo Suhonen Uotilantie Tuusmäki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 27. Hakemus on jätetty kuntaan SIJAINTITIEDOT JA ALUEKUVAUS POHJAVESIALUE KAAVATILANNE Toiminta sijoittuu Rantasalmen kunnan Tuusmäen kylän Uotila 4:2-tilalle. Alue on haja-asutusaluetta ja perinteistä maa- ja metsätalousaluetta. Talouskeskus sijaitsee aivan Uotilantien varressa ja rakennukset ovat tien tuntumassa. Lähin vieras asuinpaikka on tilakeskuksesta vajaan 400 metrin etäisyydellä luoteen suunnassa Uotilantien varressa. Muutama muu asuinpaikka/rakennus on 800 metrin säteellä Suhosten tilakeskuksesta. Maasto Honkasten tilakeskuksen ja lähimpien asuinpaikkojen välillä on pääosin avointa peltomaastoa johtuen vuosikymmenien viljelytoiminnasta. Lähimmät vesistöaltaat ovat noin 300 metrin päässä etelän suunnassa oleva Vehkalampi sekä lounaassa noin 600 metrin päässä oleva Aluslampi. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin viiden kilometrin päässä lännen suunnassa, Tuusjärven vastakkaisella puolella oleva Kaukalovuoren I-luokan pohjavesialue. Tilakeskus on Rantasalmen sisäjärvialueen rantaosayleiskaava-alueella, mutta kaavassa alueella ei ole oikeusvaikutuksellisia merkintöjä eli alue on lähinnä hajaasutusaluetta. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT VIRANOMAISLUVAT JA -VALVONTA Kunnan rakennusvalvonnassa ei ole vireillä rakentamista koskevia hakemuksia. Aiempaa ympäristölupaa ei ole.

2 HAKEMUKSEN TIEDOT 2 TOIMINNAN KUVAUS Yleistä Suhosten tila on perinteinen, jo pitkään toiminut karjatila. Tilalla on tällä hetkellä noin 55 lypsylehmää ja nuorempien ikäluokkien eläimiä on noin 45 kpl. Pääosa eläimistä on lietelantalajärjestelmässä. Ummessa olevat lehmät ja tiineet hiehot ovat kestokuivikepohjalla entisessä laakasiilossa. Tilan käyttövesi otetaan rengaskaivosta ja porakaivosta. Toiminnan laajentaminen Aiotun laajennuksen jälkeen tilalla on noin 74 lypsylehmää, nuorempien eläinten yhteismäärä on 90. Maitoa tuotetaan tällöin vuodessa noin litraa ja lihaa noin 7 tonnia. Hiehoja myydään tilalta ulos noin 10 kpl vuosittain. Laajennuksen yhteydessä tarvittavat muutokset, kuten lypsyrobotin asentaminen ja parsimuutokset tehdään nykyisen karjasuojan seinien sisäpuolella. Tilakeskukseen rakennetaan uusi lietesäiliö entisen vierelle. Lietelanta ja sen varastointi Eläinten lanta käsitellään pääosin lietelantana. Uuden lietesäiliön rakentamisen jälkeen lietesäiliötilavuutta on noin 2800 kuutiota, minkä lisäksi kuiluissa on tilavuutta noin 650 kuutiota. Kuivalanta Tilan eläimistä osa, 12 lehmää ja 50 hiehoa on kuivikepohjalla, jonka pinta-ala on noin 400 m 2. Kuivikepohja tyhjennetään 2-5 kertaa vuodessa ja se siirretään lantalaan tai ajetaan suoraan peltoon. Navetan päädyssä on tilavuudeltaan noin 520 kuution suuruinen kuivalantala. Rehun valmistus ja varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloihin noin 1500 tonnia. Siiloissa kertyvä puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Laiduntaminen Eläimistä 62 lypsylehmää laiduntaa noin 3,5 hehtaarin laidunalalla 5-6 kuukautta vuodessa. Eläimillä on vapaa pääsy sisään ja ulos. Laidunala ei rajoitu vesistöön. Eläinten juotto laitumelle hoidetaan sisällä olevilla vesikupeilla tai altailla. Pellot ja lannan levitys Tilan käytössä on peltoja yhteensä noin 99 hehtaaria, joista noin kaksi kolmasosaa on omia peltoja ja kolmasosa vuokrapeltoja. Tilan käytössä olevista pelloista osa sijaitsee lähellä tilakeskusta osan ollessa kauempana muilla kylillä. Lietteestä ja kuivalannasta 60 % levitetään keväällä, 30 % alkukesästä ensimmäisen tuorerehusadon korjaamisen jälkeen ja 10 % syksyllä. Liete mullataan heti levityksen jälkeen. Jätteet ja jätehuolto Tila on tavanomaisen yhdyskuntajätteen osalta järjestetyssä jätteenkeräyksessä, jonka piiriin kuuluvat myös muovit. Vaaralliset jätteet toimitetaan niiden keräykseen. Metalliromu toimitetaan keräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan erikoiskuljetuksilla

3 Honkajoelle hävitettäväksi. Pilaantunut rehu käytetään kuivalannan seassa lannoitteena pelloilla. 3 Öljysäiliöt ja öljytuotteet Tilalla on kolme konetankkaukseen tarkoitettua maanpäällistä polttoöljysäiliötä. Kukin niistä on tilavuudeltaan 2600 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja laponestolla. Säiliöille aiotaan rakentaa vuosien aikana suoja-altaallinen katos ja tankkauspaikka perustetaan tiiviillä pohjalla. Muita öljytuotteita, lähinnä voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä, varastoidaan konehallissa tynnyreissä noin 800 litran verran. Hallissa on betonilattia, mutta ei viemäriä. Muut kemikaalit Eläinsuojan pesuaineet, määrä noin 100 litraa, säilytetään myyntipakkauksissaan maitohuoneessa. Desinfiointiaineet (noin yksi kilo) pidetään varastossa omissa pakkauksissaan. Lannoitteet (noin 35 tonnia) säilytetään betonilattiaisessa konehallissa samoin kuin rehunsäilöntäaineet (5000 litraa). Tarvittavat eläinten lääkkeet pidetään navetan toimistolla tai jääkaapissa. Liikenne ja ympäristökuormitus Pääosa tilan toiminnasta aiheutuvasta ulkopuolisesta raskaasta liikenteestä muodostuu maitoauton käynneistä joka toinen päivä. Rehukuorma tulee kerran kuukaudessa ja sekalaista kappaletavaraa satunnaisesti. Eläinkuljetusauto käy noin kuukauden välein. Tilan sisäinen liikenne on tavanomaista maa- ja karjatalouden harjoittamiseen liittyvää (traktori)liikennettä. Voimakkainta oma liikennöinti on lannanlevityksen ja rehunteon aikoina keväällä ja kesällä. Laajentuvasta toiminnasta huolimatta tilan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu naapurustoon kohtuutonta haittaa. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lähinnä levityspeltojen tuntumassa keväisin ja alkukesästä. Samalle ajankohdalle ajoittuvat myös liikennöinnistä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat. Myös kevään peltotöiden ja rehunteon aikoina on maatalouteen liittyvää melua ja pölyämistä. Haittoja pyritään ehkäisemään multaamalla liete heti levityksen jälkeen. Lietesäiliöt täytetään alta päin, jolloin lieteen pinnalle muodostuu luonnollinen kuorettuma ehkäisemään hajun leviämistä. Kuivikkeena käytetään oljen lisäksi turvetta, mikä on tehokas hajunsitoja. Riskihallinta Lietesäiliöiden ja muiden rakenteiden kuntoa seurataan jatkuvasti. Lannan levityskalusto pidetään asianmukaisessa kunnossa. Eri kemikaalien säilyttämiseen ja käyttöön kiinnitetään huomiota, jotta niistä ei aiheudu päästöjä. Öljysäiliöille rakennetaan tiivisalustainen katos. Säiliöiden kuntoa seurataan tankattaessa. Tilalla pidetään varalla purua tms. ainetta pienien öljyvuotojen ensitorjuntaan. Tilalla on sähkökatkojen varalta aggregaatti, jotta tilan keskeisimpiä töitä voidaan jatkaa sähkökatkon sattuessa. Tulipalotilanteiden varalle on laadittu pelastussuunnitelma. Tilalla on varattuna alkusammutuskalustoa ja tilalle asennetaan palovaroitinjärjestelmä. Käyttöveden laatua seurataan aistinvaraisesti päivittäin ja vedenlaatu tutkitaan kolmen vuoden välein. Tilan vesihuolto hoidetaan porakaivolla ja rengaskaivolla vedenkulutuksen ollessa noin 15 kuutiota vuorokaudessa.

4 4 Eläintautien varalta vierailijoiden pääsyä eläintiloihin rajoitetaan. Tilalta annetaan vierailijoille suoja-asut ja vierailut tapahtuvat vain omistajien läsnäollessa. Eläinkaupoissa vaaditaan terveys- ja salmonellatodistus. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen, tiedottaminen ja lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu kunnan virallisella ilmoitustaululla Luvan vireilläolosta tiedotettiin kirjeellä lähikiinteistöjen omistajille. Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot Kuulutusaikana ei jätetty muistutuksia. Lähinaapureilla ei ollut huomautettavaa. Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan mm. (pääkohtia referoituna): - lanta, virtsa sekä muut jätteet on sijoitettava ja hoidettava niin, että terveydellistä haittaa ei aiheudu talousvedelle eikä ympäristölle - lannan varastoinnissa, käsittelyssä ym. on noudatettava kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita ja ns. nitraattiasetuksen määräyksiä - peltolannoituksissa ja kasvinsuojeluaineiden käytössä on huomioitava vaatimusten mukaiset suojakaistat vesistöjen rannoilla sekä suojaetäisyydet talousvesikaivojen ympärille - eläinten sairaustapauksissa ja jos sairaus voi levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on huolehdittava lannan- ym. käsittelystä siten, että terveyshaittaa tai sairauden leviämistä ei aiheudu - toiminta on järjestettävä siten, että haittaeläinten (mm. kärpäset, rotat, hiiret, varikset) määrä ei lisäänny alueella - kemikaalien säilytyksessä ja käsittelyssä on oltava huolellinen ja varovainen terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi Tarkastukset, täydennykset Ympäristösihteeri teki luvanhakuun liittyvän tilan lähialueiden maastotarkastuksen LAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää haetun ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. Tilanpidossa on toimittava hakemuksen mukaisesti ja noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä, nitraattiasetusta sekä muita toimintaa koskevia säännöksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lanta- ym. varastot. Lietteen ja lannan varastotilavuuden on katettava koko vuoden varastointitarve (ml. sade- ja pesuvedet), josta kuitenkin voidaan vähentää laitumelle jäävä virtsa ja lanta. Tilan käytössä on oltava asianmukaiset liete- ja lantavarastot: tiiviit ja siten rakennetut, että lantaa ei pääse valumaan ympäristöön. Lantavarastot ja säiliöt on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti, jotta niiden kunto voidaan tarkastaa vaurioiden

5 5 havaitsemiseksi. Myös muiden varastojen ja rakenteiden kuntoa on seurattava ja havaitut vauriot on korjattava viipymättä. Puristeneste on otettava talteen. Myös mahdollisista maan päälle perustetuista aumoista on neste otettava talteen tiiviiseen säiliöön. (YSL 7, 16, 17, 52, naapl 17, VNA 1250/2014) 2. Peltoala ja lannan levittäminen sekä kuormaus ja kuljetus Lannan levityspeltoa on kulloinkin oltava vuosittain käytössä vähintään hakemuksen mukaisen eläinmäärän edellyttämä määrä. Liete ja lanta tulisi levittää pelloille ensisijaisesti keväällä eikä niitä ilman pakottavaa syytä saa levittää asutuksen lähituntumassa oleville pelloille pyhien ajankohtina. Levitysajankohdat on mahdollisuuksien mukaan ajoitettava siten, että tuuli ei käy suoraan muuhun asutukseen päin. Kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä on huolehdittava, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti valumaan esim. teille. Jos vuotoja/karisemisia pääsee tapahtumaan, on ympäristöön päässyt lanta siivottava pois. (YSL 7, 16, 17, NaapL. 17, Vna 1250/2014, YM ohje ) 3. Suojavyöhykkeet ja kaistat. Mahdollisten talousvesikaivojen ympärille on jätettävä kaltevuudesta, maalajista ja pohjavesikorkeudesta riippuen metrin levyiset suojaalueet, joille lantaa ja torjunta-aineita ei levitetä. Vesistöjen, valtaojien ja ojien reunoille jätetään vähintään minimivaatimusten levyiset suojaalueet/kaistat (YSL 7, 17 ) 4. Nitraattiasetus Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja muussa tilan toiminnassa on noudatettava ns. nitraattiasetusta (VNA 1250/2014) 5. Jätehuolto Kuolleiden eläimien hävittämisessä noudatetaan kunnaneläinlääkärin ohjeita. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja on huolehdittava, että lyhytaikaisestakaan varastoinnista ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Jätehuolto kokonaisuudessaan on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Ne hyötyjätteet, joiden keräys on järjestetty paikkakunnalla, on toimitettava niiden keräyspisteisiin. Vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet) on toimitettava asianmukaisiin vastaanottopisteisiin vuosittain tai ne saa luovuttaa vain asianmukaisen keräysluvan omaavalle yritykselle. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa eikä jätteitä pääse leviämään ympäristöön. (YSL 7, 52, 58 JäteL 13, 15, 28, 29, EY:n asetus 517/2015), kunnan jätehuoltomääräykset 6. Öljytuotteet ja kemikaalit Polttoaineiden ja kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on oltava huolellinen. Säiliöiden ja niiden pumppaus- tms. laitteiden kunto on

6 6 varmistettava vähintäänkin polttoaineiden varastointia koskevien määräysten mukaisesti. Kemikaalit on säilytettävä tiiviillä alustalla ehjissä astioissa sekä mahdollisuuksien mukaan lukituissa tiloissa. (YSL 7, 16, 17, 52 ) 7. Onnettomuus- ja häiriötilanteet Mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista, kuten esim. polttoainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi. Tilalla on pidettävä alkusammutuskalustoa ja öljyntorjuntamateriaalia ensitorjuntaa varten. (YSL 7, 14-17, 52 ) 8. Kirjanpito ja tekniikan kehityksen seuraaminen Tilanpidosta on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle niiltä osin kuin tiedot koskevat tämän lupapäätöksen valvontaa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 6, 8, 52, 62, 83, jätel , 122 ) 9. Toiminta lopettamisen tai toiminnan muuttumisen yhteydessä Mikäli toiminta lopetetaan, on toiminnanharjoittajan viimeistään puoli vuotta ennen lopettamisajankohtaa esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Toiminnan olennaisesta laajentamisesta tai muuttamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle samoin kuin toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta. (YSL 29, 94, 170 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ovat ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ( 52) ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa - maaperän ja pohjaveden pilaantumista - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle Hakijan maatila sijoittuu haja-asutusalueelle perinteiselle viljelyalueelle eikä aiottu toiminnan pienehkö laajentaminen muuta merkittävästi alueen aikaisemman käytön luonnetta. Maatilasta ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheudu ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle, kun noudatetaan lupamääräyksiä,

7 nitraattiasetusta sekä ympäristö- ym. tukiehtoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. 7 Eläintilan toiminnasta aiheutuu ajoittain melu- ja hajuhaittoja. Luvan edellytyksenä ei kuitenkaan ole, että toiminta olisi haitatonta. Haitat ajoittuvat vuosittain varsin lyhyille, muutamasta päivästä pariin viikkoon pituisille jaksoille. Hajuhaittoja voi vähentää huomioimalla esim. tuulensuunnat ja välttämällä lietteen ja lannan levitystä pyhäaikoina. Päätöksen ehdoilla pyritään ennalta ehkäisemään vesien ja maaperän/pohjaveden pilaantumista (lupamääräys nro 1-3) sekä ehkäisemään lannan levityksestä naapureille aiheutuvaa haittaa (2, 4). Jätehuoltoa koskevalla määräyksellä (5) pyritään estämään roskaantumista ja terveyshaittoja. Öljytuotteet ja kemikaalit aiheuttavat maaperään joutuessaan huomattavan ympäristövahingon vaaran, joten niiden käsittelyyn ja torjuntatoimiin on kiinnitettävä huomiota (6-7). Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun tarpeita varten (8). Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä. VALVONTA Maatilan toiminnan valvonta perustuu pitkälti viljelijän omiin toimenpiteisiin, viljelysuunnitelmaan ja sen noudattamiseen, maanäytteisiin ja viljavuustutkimuksiin yms. Tukiviranomaiset (mm. ELY-keskus) tekevät valvontaa tukiehtojen osalta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tilaa tämän ympäristöluvan ja nitraattiasetuksen nojalla. Valvontakeinoina ovat tarvittaessa tilalle tehtävä rutiinikäynti tai käynti esim. viranomaiselle tehdyn ilmoituksen (valituksen) johdosta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2, 5-9, 11, 14-17, 19-20, 27, 29, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83-85, 134, 170, 172 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 13, 15, 28-29, 91, 118, 122 MUUT Valtioneuvoston asetus 1250/2014, ns. nitraattiasetus EY asetus 517/2015 kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelystä Rantasalmen kunnan yleiset jätehuoltomääräykset ja ympäristönsuojelumääräykset Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje YM PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Päivi ja Timo Suhonen Jäljennös Terveydensuojeluviranomainen/Itä-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Savon ELY-keskus Tieto päätöksen antamisesta asianosaiset

8 Tieto lupapäätöksen tekemisestä julkaistaan Rantasalmen kunnan ilmoitustaululla sekä internetissä kunnan kotisivuilla. 8 HUOMAUTUS Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KÄSITTELYMAKSU Lupahakemuksen käsittelystä peritään Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti 1200 euroa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta kirjallisella valituksella, joka on tehtävä 30 päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Pekka Sorjonen ympäristösihteeri