Eläintilan toiminnan laajentaminen: emolehmien ottaminen lypsylehmien rinnalle LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 1 RANTASALMEN KUNTA PÄÄTÖS YX/2017/Rantasalmi Ympäristölautakunta Ympäristölupa Poikkitie 2 Ympäristölautakunta XX RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2017 ASIA Eläintilan toiminnan laajentaminen: emolehmien ottaminen lypsylehmien rinnalle HAKIJA Mikko Tolvanen Pölkkyinniementie 23 A Rantasalmi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 27. Hakemus on jätetty kuntaan ja sitä on täydennetty SIJAINTITIEDOT JA ALUEKUVAUS KAAVATILANNE Toiminta sijoittuu Rantasalmen kunnan Tiemassaaren kylään, Pölkkyiniemi 10:10-tilalle. Alue on haja-asutusaluetta ja perinteistä viljelyaluetta. Pölkkyiniemi-tilalla on harjoitettu maataloutta kymmenien vuosien ajan. Talouskeskus sijaitsee Pölkkyinniementien varressa. Rantasalmelta Varkauteen johtavalta Tiemassaarentieltä tilakeskukseen on matkaa noin 250 metriä. Lähin naapuri tilakeskuksesta on reilun 100 metrin päässä oleva asuintalo, jonka omistaja harjoittaa lähialueella vuokramökkitoimintaa. Aiemmin naapurin rakennuksessa on ollut hotellityypistä toimintaa sekä hoitokotitoimintaa. Muita naapureita on metrin päässä Tiemassaaren vastakkaisella puolella. Lähin vesistö karjasuojasta on reilun sadan metrin päässä, koillisen suunnassa oleva Yöveden Kaijansalmi. Yöveden rannoilla on paljon loma-asutusta. Tilan käytössä olevia peltoja on sekä tilakeskuksen ympärillä että kauempana mm. Tiemassaaren alueella. Suurin osa pelloista on noin viiden kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Lähin luokiteltu pohjavesialue on yli kuuden kilometrin päässä etelän suunnassa oleva Ritokankaan II-luokan pohjavesialue. Tilakeskus on Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaava-alueella. Kaavassa on tilan alueella merkintä m: maisemallisesti merkittävä aluekokonaisuus, jonka maisema-arvot on otettava huomioon rakennettaessa. Tilakeskuksen pohjoispuolella oleva Kaijansalmen vesialue on merkitty sl-1:llä: ympäristö- tai luonnonarvoja omaava alue. Rakentamissa tai muita ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä

2 2 suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen luonnonarvoista johtuvia ominaispiirteitä heikennetä. Välittömästi tilakeskuksen vieressä, matkailuyrittäjän omistamalla maalla on Peltoniemen rantakaava-alue, joka on äskettäin vahvistettu. TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT SEKÄ MUUT VIRANOMAISLUVAT JA -VALVONTA Rantasalmen ympäristölautakunta on myöntänyt kokouksessaan ( 48) Mikko Tolvaselle ympäristöluvan: 45 lypsylehmän ja nuorkarjan pitäminen. Rantasalmen rakennusvalvonta on myöntänyt uuden eläinsuojan rakennusluvan. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. HAKEMUKSEN TIEDOT TOIMINNAN KUVAUS Yleistä, nykytila. Tolvasen tila on perinteinen, kymmeniä vuosia nykyisellä paikallaan toiminut karjatila. Tilalla on tällä hetkellä noin 40 lypsylehmää ja nuorkarjaa 15 eläimen verran. Lanta käsitellään lietelantana. Tilan käyttövesi otetaan tilan omista vesikaivoista: rengaskaivo ja porakaivo. Toiminnan laajentaminen Toimintaa aiotaan laajentaa siten, että lypsylehmien rinnalle tilalle otetaan 40 emolehmää vasikoineen. Tilakeskuksen nykyinen karjasuoja on rakennettu 1990-luvun lopulla ja se jää edelleen lypsylehmille ja nuorkarjalle. Emolehmille ja niiden vasikoille rakennetaan uusi karjasuoja tilakeskukseen nykyisten rakennusten lounaispuolelle. Emolehmäsuojan lanta käsitellään kuivikelantana ja sen varastointia varten entinen rehusiilo on muutettu lantalaksi; vuonna 2010 siilon pohja valettiin uudelleen ja pohjasta on viemäröinti lietesäiliöön. Lietelanta ja kuivikelanta sekä niiden varastointi Lypsylehmien ja nuorkarjan lanta käsitellään lietelantalana. Lietesäiliöitä on tilakeskuksessa kolme kappaletta tilakeskuksen länsilaidalla. Tilavuutta niissä on yhteensä lähes 1500 kuutiota. Lisäksi lietekuiluissa on lietetilavuutta noin 90 kuutiota. Tilalla on vuokralla kaksi etälietesäiliötä tilavuudeltaan yhteensä 400 kuutiota. Säiliöt sijaitsevat Rantasalmella ja Joroisissa. Emolehmät ja vasikat ovat kuivikelantapuolella; tällöin virtsa imeytetään kuivikkeeseen eikä erillisiä virtsasäiliöitä tarvita. Tilan käytössä on entisen rehusiilon muutostyön jälkeen kuivalannan varastotilavuutta noin 300 kuutiota. Lisäksi kasvattamon kuivikepohja (noin 190 kuutiota) lasketaan tilavuuteen mukaan.

3 3 Laiduntaminen Eläimistä lypsylehmiä ja emolehmiä vasikoineen laidunnetaan noin 10 hehtaarin laajuisella laidunalueella. Laidunalue rajoittuu vesistöön, mutta eläinten pääsy vesirajaan on estetty aidalla. Rehun valmistus ja varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin noin 1000 tonnia vuodessa. Pellot ja lannan levitys Tilan käytössä on peltoja lannan levittämiseen yhteensä noin 120 hehtaaria. Pelloista osa on omia, osa vuokrapeltoja sekä suurin osa lannanlevityssopimuksen piirissä olevia peltoja. Vuokrasopimukset ja levityssopimukset sekä peltojen sijaintikartat ovat hakemuksen liitteenä. Peltoja on sekä tilakeskuksen ympärillä että kauempana muilla kylillä. Peltoja lannoitetaan karjanlannan lisäksi keinolannoitteilla. Liete ja kuivalanta levitetään ja mullataan pelloille ympäristötukiehtojen ja ns. nitraattiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Lietelannan levityksessä käytetään multaavaa kalustoa. Jätteet ja jätehuolto Tila on tavanomaisen yhdyskuntajätteen osalta järjestetyssä jätteenkeräyksessä. Vaaralliset jätteet toimitetaan kunnan vastaanottopisteeseen ja/tai kiertävään keräykseen. Jäteöljy, noin 100 litraa vuodessa, toimitetaan jäteöljykeräykseen. Paalimuovit (noin 1,5 tonnia/vuosi) toimitetaan niiden keräykseen. Metalliromu, noin 0,5 tonnia vuodessa, toimitetaan romunkeräykseen jäteasemalle. Kuolleet eläimet (n. 0,5 tn/vuosi) toimitetaan eläinkuljetuksella Honkajoki Oy:lle hävitettäväksi. Pilaantunut rehu (n. 4 tn/vuosi) siirretään kuivalantalaan ja levitetään pelloille. Öljysäiliöt ja öljytuotteet Tilalla on kaksi maanpäällistä polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on 2000 ja 5000 litraa. Säiliöt ovat tehdasvalmisteisia, ne on hankittu 2000-luvulla ja sijoitettuna katokseen, jossa on betonipohja sekä 20 cm korkuinen harkkoreunus. Muita öljytuotteita, kuten voiteluöljyjä, varastoidaan enintään 500 litran verran korjaamorakennuksessa. Muut kemikaalit Säilörehu tehdään paaleihin, joten syövyttävät AIV-hapot ovat jääneet toiminnassa pois. Paalirehu säilötään vähemmän haitallisilla maitohappopohjaisilla aineilla. Lannoitteet säilytetään lyhytaikaisesti konehallissa. Eläinten lääkkeet säilytetään navetan komerossa. Pesuaineita pidetään vain pieni määrä navetalla. Liikenne Pääosa tilan toiminnasta aiheutuvasta ulkopuolisesta raskaasta liikenteestä muodostuu maitoauton käynnistä joka toinen päivä. Teurasauto käy noin 10 kertaa vuodessa, kuten myös välitysvasikoiden noutoauto. Öljyauto käy täyttämässä säiliöitä kolmesti vuodessa. Lannoiteauto käy kerran vuodessa. Tilan sisäistä liikennettä tulee eniten rehunteon sekä lannanajon aikaan keväällä ja alkukesästä. Etäpelloilta rehupaaleja noudetaan rekalla. Lietelannan ajopäiviä on vuodessa noin 10 kpl. Kuivalantaa ajetaan noin 5 päivänä vuoden aikana.

4 4 Ympäristökuormitus Laajentuvasta toiminnasta huolimatta tilan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu naapurustoon kohtuutonta haittaa. Lietteen ja kuivikelannan levityksestä pääosa tapahtuu keväisin, jolloin hajuhaitat ovat suurimmillaan lähinnä levityspeltojen tuntumassa. Multaavan kaluston käyttäminen lietteenlevityksessä vähentää merkittävästi hajuhaittoja sekä ravinteiden huuhtoutumisriskiä sateiden sattuessa. Multauslaitteella liete saadaan sijoitettua maan sisään kasvien juuristoon, mikä vähentää hajuhaittoja sekä pienentää apulannan käyttötarvetta. Hajuhaitat ja myös rehun hygieniahaitat vähenevät olennaisesti etenkin kesäkuussa tehtävissä toisen nurmisadon lannoituksissa. Vesistöjen varressa olevilla pelloilla on suojavyöhykkeet. Tolvasen tila on lähes 15 vuoden ajan osallistunut aktiivisesti Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin sekä sittemmin aluekehityssäätiön ja Envitecpolis Oy:n vetämiin kehittämishankkeisiin, joissa keskeisillä sijoilla ovat olleet hajakuormituksen vähentäminen sekä hajuhaittojen ehkäisy. Hankkeiden toiminta jatkuu Resurssitehokas maanosaaja-hankkeessa. Keskeisinä tavoitteina on tehokas ravinteiden käyttö kustannusten säästämiseksi ja samalla vaara ravinnekuormituksesta ympäristöön pienenee. Resurssitehokas maanosaaja-hankkeen vetäjän mukaan Tolvanen on aktiivisesti mukana hankkeessa. Hankkeen ja sen edeltävien hankkeiden toimenpiteiden avulla tilan ravinnetaseet ovat hyvällä tasolla. Myös pelloilla tehtävien töiden suunnittelulla ja toteutuksella saadaan kuormitusta vähennettyä. Lisäksi Tolvanen on omatoimisesti pyrkinyt parantamaan ympäristöolosuhteita rakentamalla laskeutusaltaita ja parantamalla Kaidansalmen vedenvaihtuvuutta. Riskihallinta Keskeisenä toimintamuotona on omatoiminen, jokapäiväinen seuranta vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Tilan lietesäiliöiden ja muiden varastojen kuntoa seurataan tyhjennysten yhteydessä. Lannan käsittelyssä huolehditaan, että lantaa ei pääse valumaan ympäristöön. Polttoainesäiliöiden kuntoa seurataan tankkausten ja täyttöjen yhteydessä. Ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden käsittelyssä noudatetaan ohjeita ja käytetään asianmukaisia suojavarusteita. Eläinsuojassa ei säilytetä koneita tai syttyviä aineita. Tiloissa on alkusammutuskalustoa. Sähkökatkosten varalta tilalla on aggregaatti. Vedenhankinta on järjestetty kahdella kaivolla. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen, tiedottaminen ja lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu kunnan virallisella ilmoitustaululla Luvan vireilläolosta tiedotettiin kirjeellä lähikiinteistöjen omistajille. Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot

5 Lähinaapuri (rajanaapuritilan Peltoniemi 10:74 omistaja) jätti muistutuksen (muistutus on kokonaisuudessaan lupa-asiakirjojen ohessa), jossa on mm. seuraavia huomioita: 5 uuden emolehmäpihaton sijoittaminen liian lähelle alkavan yritystoimintamme viereen lisää hajuhaittaa, mitä aiheutuu jo entuudestaan päivittäin lypsylehmänavetasta omaa peltoa on vain 16 hehtaaria, mistä aiheutuu lannan liikalevitys tilan lähipeltoihin myös lietteen sekoittamisesta ja kuljetuksesta etäpelloille ja etäsäiliöihin tulee hajuhaittaa lietteen ja kuivalannan levitys vesialueiden lähelle tulisi lopettaa, koska ravinteiden valuminen vesistöön on ilmeistä kuka korvaa, jos kaavailtua yritystoimintaa (hoiva-ala) ei voi aloittaa hajuhaittojen takia. Ravinteiden valuminen vesistöön vaikuttaa mökkivuokraukseen ja kenelle kuuluu vesien tilan tutkiminen Lausunto Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan mm. (pääkohtia referoituna): lanta, virtsa sekä muut jätteet on sijoitettava ja hoidettava niin, että terveydellistä haittaa ei aiheudu talousvedelle eikä ympäristölle lannan varastoinnissa, käsittelyssä ym. on noudatettava kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita ja ns. nitraattiasetuksen määräyksiä peltolannoituksissa ja kasvinsuojeluaineiden käytössä on huomioitava vaatimusten mukaiset suojavyöhykkeet vesistöjen rannoilla sekä erityisesti suojaetäisyydet talousvesikaivojen ympärille, myös vuokrapelloilla laiduntamisessa pintavesien pilaantumisvaara olisi mahdollisimman vähäinen ja että eläinten pääsy vesirajaan tulisi estää hajuhaittojen estämiseen on kiinnitettävä huomiota eläinten sairaustapauksissa ja jos sairaus voi levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on huolehdittava lannan- ym. käsittelystä siten, että terveyshaittaa tai sairauden leviämistä ei aiheudu toiminta on järjestettävä siten, että haittaeläinten (rotat, hiiret, kärpäset, haittalinnut) määrä ei lisäänny kemikaalien säilytyksessä ja käsittelyssä on oltava huolellinen ja varovainen terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi Luvanhakijan vastine muistutukseen Luvanhakija toimitti vastineenaan lausuntoja, jotka olivat antaneet ympäristökasvatushankkeen sekä resurssitehokas maanosaaja-hankkeen vastaavat. Lausunnoissa selostetaan Tolvasen aktiivisuutta kyseisissä hankkeissa, jotka pitkälti tähtäävät juuri ravinnetehokkuuteen, viljelytapoihin ja sitä myötä ympäristöhaittojen vähentämiseen. Resurssitehokas maanosaaja-hanke on Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama eteläsavolainen vesiensuojeluhanke. Vesistövalumien ehkäisemiseksi pelloilla tehtäviä töitä on rationalisoitu: peltojen kyntösuuntien valinta ja kyntöjen oikea-aikaisuus, lietelannan levityksessä käytettävä sijoittava kalusto ja lannoituksen oikea-aikaisuus. Väkilannan käytön määrää on pystytty vähentämään. Myös vesistöjen suojavyöhykkeitä on laajennettu ja Kaidansalmen vedenvaihtuvuutta on parannettu. Lausunnoissa arvioidaan, että vesistökuormitus ei kasva laajentuvasta toiminnasta huolimatta, koska lanta levitetään uusille alueille nykyaikaisin menetelmin.

6 6 Tarkastukset, täydennykset Ympäristösihteeri teki luvanhakuun liittyvän tilan lähialueiden maastotarkastuksen LAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää haetun ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. Tilanpidossa on toimittava hakemuksen mukaisesti ja noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä, nitraattiasetusta sekä muita toimintaa koskevia säännöksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lantavarastot. Lietteen ja kuivalannan varastotilavuuden on katettava koko vuoden varastointitarve (ml. sade- ja pesuvedet). Tilavuusvaatimuksesta voidaan vähentää laitumelle jäävä lanta 4 kuukauden ajalta. Tilan käytössä on oltava asianmukaiset kuivalantavarastot ja lietesäiliöt: tiiviit ja siten rakennetut (mm. luiskat, kuormauslaatat), että lantaa ei pääse valumaan ympäristöön. Lietesäiliöt ja lantalat on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti, jotta niiden kunto voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi. Myös muiden varastojen ja rakenteiden kuntoa on seurattava ja havaitut vauriot on korjattava viipymättä. (YSL 7, 16, 17, 52, naapl 17, VNA 1250/2014) 2. Peltoala ja lannan levittäminen sekä kuormaus ja kuljetus Lannan levityspeltoa on kulloinkin oltava vuosittain käytössä vähintään hakemuksen mukaisen eläinmäärän edellyttämä määrä. Lietteet ja lanta tulisi levittää pelloille ensisijaisesti keväällä eikä niitä ilman pakottavaa syytä saa levittää asutuksen lähituntumassa oleville pelloille pyhien ajankohtina. Levitysajankohdat on mahdollisuuksien mukaan ajoitettava siten, että tuuli ei käy suoraan muuhun asutukseen päin. Lannan ja lietteen kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä on huolehdittava, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti valumaan esim. teille. Jos vuotoja/karisemisia pääsee tapahtumaan, on ympäristöön päässyt lanta siivottava pois. (YSL 7, 16, 17, NaapL. 17, Vna 1250/2014, YM ohje ) 3. Suojavyöhykkeet ja kaistat.

7 7 Mahdollisten talousvesikaivojen ympärille on jätettävä kaltevuudesta, maalajista ja pohjavesikorkeudesta riippuen metrin levyiset suoja-alueet, joille lantaa ja torjunta-aineita ei levitetä. Vesistöjen, valtaojien ja ojien reunoille jätetään vähintään minimivaatimusten levyiset suoja-alueet/kaistat (YSL 7, 17 ) 4. Nitraattiasetus Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja muussa tilan toiminnassa on noudatettava ns. nitraattiasetusta (VNA 1250/2014) 5. Jätehuolto Kuolleiden eläimien hävittämisessä noudatetaan kunnaneläinlääkärin ohjeita. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja on huolehdittava, että lyhytaikaisestakaan varastoinnista ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Jätehuolto kokonaisuudessaan on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Ne hyötyjätteet, joiden keräys on järjestetty paikkakunnalla, on toimitettava niiden keräyspisteisiin. Vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet) on toimitettava asianmukaisiin vastaanottopisteisiin vuosittain tai ne saa luovuttaa vain asianmukaisen keräysluvan omaavalle yritykselle. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa eikä jätteitä pääse leviämään ympäristöön. (YSL 7, 52, 58 JäteL 13, 15, 28, 29, EY:n asetus 517/2015), kunnan jätehuoltomääräykset 6. Öljytuotteet ja kemikaalit Polttoaineiden ja kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on oltava huolellinen. Säiliöiden ja niiden pumppaus- tms. laitteiden kunto on varmistettava vähintäänkin polttoaineiden varastointia koskevien määräysten mukaisesti. Kemikaalit on säilytettävä tiiviillä alustalla ehjissä astioissa sekä mahdollisuuksien mukaan lukituissa tiloissa. (YSL 7, 16, 17, 52 ) 7. Onnettomuus- ja häiriötilanteet Mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista, kuten esim. polttoainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi. Tilalla on pidettävä alkusammutuskalustoa ja öljyntorjuntamateriaalia palo- tai vuotovahingon ensitorjuntaa varten. (YSL 7, 14-17, 52 ) 8. Kirjanpito ja tekniikan kehityksen seuraaminen

8 8 Tilanpidosta on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle niiltä osin kuin tiedot koskevat tämän lupapäätöksen valvontaa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 6, 8, 52, 62, 83, jätel , 122 ) 9. Toiminta lopettamisen tai toiminnan muuttumisen yhteydessä Mikäli toiminta lopetetaan, on toiminnanharjoittajan viimeistään puoli vuotta ennen lopettamisajankohtaa esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Toiminnan olennaisesta laajentamisesta tai muuttamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle samoin kuin toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta. (YSL 94 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ovat ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ( 52) ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän ja pohjaveden pilaantumista erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle Hakijan maatila sijoittuu haja-asutusalueelle perinteiselle viljelyalueelle eikä aiottu maltillisen kokoinen toiminnan laajentaminen muuta merkittävästi alueen aikaisemman käytön luonnetta. Kyseessä on tavanomainen yritystoiminnan kehityskulku. Maatilasta ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheudu ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle, kun noudatetaan lupamääräyksiä, nitraattiasetusta sekä ympäristö- ym. tukiehtoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Eläintilan toiminnasta aiheutuu ajoittain melu- ja hajuhaittoja. Luvan edellytyksenä ei kuitenkaan ole, että toiminta olisi haitatonta. Haitat ajoittuvat vuosittain varsin lyhyille, muutamasta päivästä viikkoon pituisille jaksoille. Hajuhaittoja voi vähentää huomioimalla esim. tuulensuunnat ja välttämällä lietteen levitystä pyhäaikoina.

9 Päätöksen ehdoilla pyritään ennalta ehkäisemään vesien ja maaperän/pohjaveden pilaantumista (lupamääräys nro 1-3) sekä ehkäisemään lannan levityksestä naapureille aiheutuvaa haittaa (2, 4). Jätehuoltoa koskevalla määräyksellä (5) pyritään estämään roskaantumista ja terveyshaittoja. Öljytuotteet ja kemikaalit aiheuttavat maaperään joutuessaan huomattavan ympäristövahingon vaaran, joten niiden käsittelyyn ja torjuntatoimiin on kiinnitettävä huomiota (6-7). Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun tarpeita varten (8). Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä. VALVONTA Maatilan toiminnan valvonta perustuu pitkälti viljelijän omiin toimenpiteisiin, viljelysuunnitelmaan ja sen noudattamiseen, maanäytteisiin ja viljavuustutkimuksiin yms. Tukiviranomaiset (mm. ELY-keskus) tekevät valvontaa tukiehtojen osalta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tilaa tämän ympäristöluvan ja nitraattiasetuksen nojalla. Valvontakeinoina ovat tarvittaessa tilalle tehtävä rutiinikäynti tai käynti esim. viranomaiselle tehdyn ilmoituksen (valituksen) johdosta. VASTAUKSET MUISTUTUKSEEN Hajuhaitat/liian lyhyt välimatka Tolvasen tilalla lisärakentaminen eli uusi emolehmäsuoja rakennetaan poispäin muistutuksen tekijän asuintalosta sijoittuen noin 50 metriä kauemmaksi kuin lypsylehmänavetta on. Emolehmäsuojan lanta käsitellään kuivikelantana, minkä varastoinnista ja käsittelystä ei aiheudu hajuhaittoja niin herkästi kuin lietelannan kohdalla. Toiminnan laajennuksen myötä alueen käyttämisen luonne ei muutu; on vanhaa viljelyaluetta. Lisääntynyt eläinten/lannan määrä ei ennalta arvioiden lisää kohtuuttomasti naapurustoon aiheutuvia haittoja. Peltoala Tilan käytössä on peltoalaa noin 120 hehtaaria, mikä on riittävä tilalla laajennuksen jälkeen olevalle eläinmäärälle. Lietteen ja lannan levitys vesistöjen läheisille pelloille Rannan ja pellon väliin jätettävistä suoja-aloista säädetään ns. nitraattiasetuksessa. Lietteen levittäminen viiltoon sijoittavalla kalustolla ja ylilannoituksen välttäminen ovat keskeisiä keinoja huuhtoutumisen vähentämiseksi. Täysin kuormattomaksi viljelytoimintaa ei saa, mutta vesistön pilaantumista ei ennalta arvioiden aiheudu. Perusteita ei ole kieltää vesistöjen läheisten peltojen käyttöä. Korvausasiat yritystoiminnan vaikeutumisesta tai vesistön tutkimisvelvoite Ympäristöluvan käsittelyyn ei kuulu arvioida korvauksia esim. yritystoiminnan vaikeutumisesta/estymisestä tai vesien tilan muuttumisesta. 9 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2, 5-9, 11, 14-17, 19-20, 27, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83-85, 134, 172 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17

10 10 Jätelaki (646/2011) 13, 15, 28-29, 91, 118, 122 MUUT Valtioneuvoston asetus 1250/2014, ns. nitraattiasetus EY asetus 517/2015 kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelystä Rantasalmen kunnan yleiset jätehuoltomääräykset ja ympäristönsuojelumääräykset Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje YM PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mikko Tolvanen Jäljennös Terveydensuojeluviranomainen/Itä-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Savon ELY-keskus Tieto päätöksen antamisesta Asianosaiset Tieto lupapäätöksen tekemisestä julkaistaan Rantasalmen kunnan ilmoitustaululla sekä internetissä kunnan kotisivuilla. HUOMAUTUS Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KÄSITTELYMAKSU Lupahakemuksen käsittelystä peritään Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti 1080 euroa. Maksua on alennettu 10 %, koska edellisen, vuoden 2010 luvan aineistosta pystyttiin osa hyödyntämään. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta kirjallisella valituksella, joka on tehtävä 30 päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Pekka Sorjonen ympäristösihteeri