LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT"

Transkriptio

1 LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT

2 2015 / 1B Tehtävässä esitettiin oikein-väärin-väittämiä sähkökemiaan (k-m) ja orgaaniseen kemiaan (n-p) liittyen. - Väiteryhmä k 53. VÄÄRIN Pelkkä sinkin hapettuminen yksinään ei ole mahdollista, vaan jonkun täytyy myös pelkistyä, jotta sähkövirta lähtisi kulkemaan. 54. OIKEIN Johtimet kuljettavat elektronit sinkkielektrodilta kuparielektrodille, joten johtimien irrottaminen johtaa hapetus-pelkistysreaktioiden huomattavaan hidastumiseen. Kenno voi toimia pelkän suolasillan avulla, mutta huomattavan hitaasti. 55. OIKEIN Galvaanisessa kennossa anodi on negatiivisesti varautunut ja katodi positiivisesti varautunut, mutta liuosten varaukset ovat vastakkaismerkkiset. Anodia ympäröivä liuos saa positiivisen varauksen ja katodia ympäröivä negatiivisen, joten suolasillan positiiviset ionit (kationit) kulkevat negatiivista katodiliuosta kohti. 56. VÄÄRIN Sinkkisulfaatti on liukoinen suola (kiinteä ioniyhdiste), joten liuoksessa on sinkki- ja sulfaatti-ioneja. - Väiteryhmä l 57. VÄÄRIN Elektronit vastaanotetaan johdinta pitkin, ei suolasiltaa pitkin. 58. VÄÄRIN Suolasillan puuttuessa liuososien varaukset eivät tasaantuisi, vaan anodiliuos jäisi positiiviseksi ja katodiliuos negatiiviseksi, mikä estäisi hapetus-pelkistysreaktioiden tapahtumisen ja siten sähkövirran kulun. Suolasilta vaaditaan, jotta galvaaninen kenno toimisi. 59. VÄÄRIN Sinkkikloridi on myös liukoinen suola (kts. väite 56), joten liuoksessa on sinkki- ja kloridi-ioneja ja kenno toimii samoin kuin Daniellin pari. 60. OIKEIN Kun sinkki- ja kuparilevyt laitetaan samaan kuparisulfaattiastiaan, tapahtuu kuparin pelkistyminen sinkkilevyn pinnalle. Hapetus-pelkistysreaktiot tapahtuvat niin kauan kunnes koko nestepinnan alla oleva sinkkilevy on päällystynyt kuparilla. - Väiteryhmä m 61. VÄÄRIN Galvaanisessa kennossa katodi on positiivisesti ja anodi negatiivisesti varautunut, mutta sinkki hapettuu ja kupari pelkistyy. Varaukset johtuvat siitä, että sinkin hapettuessa sinkki-ioni irtoaa liuokseen, jolloin sinkkielektrodille jää elektroniylimäärä. Vastaavasti kupari-ionin pelkistyessä kupari-elektrodille tulee elektronivaje. 62. OIKEIN Koska sinkki hapettuu, sen hapettumispotentiaali on pelkistymispotentiaalin käänteisluku = +0,76 V ja täten kennon kokonaispotentiaali on +1,10 V. 63. VÄÄRIN Kennon jännite on niin pieni (kts. kohta 62), että siitä ei saa kouristuksia aiheuttavaa sähköiskua. 64. VÄÄRIN Koska reaktion oksaloasetaatti malaatti E = -0,166 V, on reaktion malaatti oksaloasetaatti E = 0,166 V (vertaa kohta 62). Tällöin kennon jännite on 0,166 V + -0,320 V = -0,154 V. Koska kennopotentiaali on negatiivinen, ei kennoa synny ja hapetus-pelkistysreaktiot eivät tapahdu spontaanisti. - Väiteryhmä n 65. VÄÄRIN Isomeereilla on sama molekyylikaava (sama määrä jokaista atomia). Nateglinidillä on vain yksi typpiatomi, repaglinidillä on kaksi. 66. VÄÄRIN Nateglinidin molekyylikaava on C19H27NO3, eli hiiliatomeja on kaksi enemmän. 67. OIKEIN Amidisidoksessa typpiatomin vieressä on karbonyyliryhmä, eli sidos on tyyppiä -CO-NH- tai -CO- NR VÄÄRIN Syklinen rakenne tarkoittaa rengasrakennetta, jollaista ei ole metformiinissa. 69. OIKEIN Typpi- ja happiatomien vapaat elektroniparit voivat muodostaa vetysidoksia veden vetyatomien kanssa. 70. VÄÄRIN sp3-hybridisoituneesta hiilestä lähtee vain yksinkertaisia sidoksia, ja tällaisia hiiliä on kaikissa viidessä lääkeaineessa. - Väiteryhmä o 71. VÄÄRIN Aldehydeillä on molekyylin päässä oleva karbonyyliryhmä, -CHO eli C=O, jossa hiileen on sitoutunut vety. Tällaista ei ole millään kolmella mainitulla lääkeaineella. 72. VÄÄRIN Sekä nateglinidillä että repaglinidillä on karboksyyliryhmä -COOH, joka on happamissa olosuhteissa happomuodossa ja voi täten reagoida etanolin kanssa muodostaen esterin. 73. OIKEIN Etyyliryhmä on -CH2-CH3 - ryhmä, jollainen löytyy sekä pioglitatsonista (viimeiseen renkaaseen sitoutuneena) että repaglinidistä (eetterihappeen sitoutuneena). 74. VÄÄRIN

3 Primäärisessä aminoryhmässä on aminotyppeen sitoutuneena kaksi vetyä, eli -NH2, ja tällainen löytyy vain sitagliptiinistä ja metformiinista. 75. VÄÄRIN Nateglinidissa on hapan karboksyyliryhmä -COOH, joka esiintyy vesiliuoksessa anionina -COO -, mutta nateglinidin amidoryhmä -CO-NH- on neutraali. Kahtaisioni vaatisi aminoryhmän. Aminohapot esiintyvät kahtaisioneina. 76. VÄÄRIN Nateglinidissä ja repaglinidissä on isopropyyliryhmä, eli (CH3)2-CH- ryhmä, mutta missään lääkeaineessa ei ole alkoholista hydroksyyliryhmää -OH. - Väiteryhmä p 77. OIKEIN Kiraalinen hiili löytyy sitagliptiinistä (-NH2-hiili), nateglinidistä (-COOH-hiili), pioglitatsonista (ensimmäisen renkaan S- ja CO-ryhmien välissä oleva hiili) ja repaglinidistä (isopropyylihiili). 78. VÄÄRIN Repaglinidissä on bentsoehappo-osa, joka voi pelkistyä ensin aldehydiksi ja sitten edelleen bentsyylialkoholiksi, mutta jälkimmäinen on eri asia kuin fenoli. Fenolissa -OH-ryhmä on kiinni suoraan bentseenirenkaassa. 79. VÄÄRIN Nateglinidissä ei ole aminoryhmää, vaan amidoryhmä, eli se on amidi, ei amiini. 80. OIKEIN Kaikissa alkuaineissa on joko N- tai O-atomi/-eja, jotka ovat selvästi hiiltä elektronegatiivisempia. 81. VÄÄRIN Eettereissä on happisilta kahden hiilen välillä, eli -C-O-C- -rakenne. Tämä löytyy pioglitatsonista ja repaglinidistä, mutta ei nateglinidistä tai sitagliptiinistä. 82. OIKEIN Kaavakokoelman yhteydestä taulukosta löytyy aminohappo fenyylialaniin rakenne, jolloin huomataan, että nateglinidi on fenyylialaniinijohdannainen, jonka aminoryhmään on esteröitynyt karboksyylihappo (nateglinidin vasen osa). fenyylialaniini 2015/2 Tehtävässä piti päätellä, onko yhdisteen 0,100 M vesiliuos hapan, emäksinen vai neutraali. 1. Ammoniumkloridi on suola, se liukenee: NH4Cl NH4 + + Cl - NH4 + on hapan ioni ja selvästi vahvempi happo (Ka = 5, ) kuin käytännössä neutraali Cl - -ioni (Kb = ). 2. Ammoniumasetaatti on suola, se liukenee: CH3COONa CH3COO - + Na + CH3COO - on emäksinen ioni (Kb = 5, ), Na + on neutraali ioni. 3. Natriumkarbonaatti on suola, se liukenee: Na2CO3 2 Na + + CO3 2- Na + on neutraali ioni, CO3 2- on emäksinen ioni (Kb = 2, ). 4. Kalsiumhydroksidi on suola, se liukenee: Ca(OH)2 Ca OH - Kalsiumhydroksidin liuetessa liuokseen tulee hydroksidi-ioneja. Kalsiumhydroksidi on melko niukkaliukoinen, mutta sitä liukenee riittävästi liuoksen tekemiseksi emäksiseksi. 5. Ammoniumasetaatti on suola, se liukenee: CH3COONH4 + CH3COO - + NH4 + NH4 + on hapan ioni (Ka = 5, ), CH3COO - on emäksinen ioni (Kb = 5, ). Happo- ja emäsvakioiden arvoja vertaamalla huomataan niiden olevan samat, joten kumpikin on yhtä heikko kumpikaan ei protolysoidu. NEUTRAALI 6. Metyyliamiinikloridi on suola, se liukenee: CH3NH3Cl CH3NH3 + + Cl - CH3NH3 + on emäksisen metyyliamiinin CH3NH2 happomuoto eli hapan. Happovakio voidaan laskea metyyliaminin happovakiosta veden ionitulon avulla: Ka = Kw / Kb = 1, / 4, = 2, , joka on selvästi happamampi kuin käytännössä neutraali Cl - (Kb = ). 7. Dietyyliamiini on kaikkien amiinien tapaan heikko emäs (Kb = 5, ), se protolysoituu: CH3NHCH3 + H2O CH3NH2 + CH3 + OH - 8. Kaliumvetysulfaatti on suola, se liukenee: KHSO4 K + + HSO4 - HSO4 - on amfolyytti, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Se on kuitenkin erittäin paljon voimakkaampi happona (Ka = 1, ) kuin emäksenä (Kb = ), joten se toimii happona. 9. Natriumdivetyfosfaatti on suola, se liukenee: NaH2PO4 Na + + H2PO4 - H2PO4 - on amfolyytti, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Se on kuitenkin voimakkaampi happona (Ka = 6, ) kuin emäksenä (Kb = 1, ), joten se toimii happona.

4 10. Etanoli CH3CH2OH ei protolysoidu vesiliuoksissa. NEUTRAALI 11. Etikkahappo on kaikkien karboksyylihappojen tavoin heikko happo (Ka = 1, ), se protolysoituu: CH3COOH + H2O CH3COO - + H3O Metyyliamidi CH3CONH2 on neutraali, sillä karbonyyliryhmä C=O estää typpeä vastaanottamasta protonia. Amidit eivät siis ole emäksiä, toisin kuin amiinit. NEUTRAALI 2015/3 Tehtävässä oli annettu yhdeksän lääkeaineen isomeeriä ja näistä piti tunnistaa annetuille pareille millä tavalla ne olivat toistensa isomeerejä (sama yhdiste, rakenneisomeerejä, konformaatioisomeerejä, peilikuvaisomeerejä vai cis-trans-isomeerejä). Tehtävää vaikeuttaa huomattavasti se, että lääkeaineissa oleva sykloheksaanirengas on osassa molekyylejä esitetty tasomaisena ja osassa ns. tuolimuodossa, jolloin osa ryhmistä sijoittuu ns. aksiaalisesti (kohtisuoraan rengastasosta) ja osa ekvatoriaalisesti (rengastason suuntaisesti). Esimerkkimolekyyleistä vasemmanpuoleisessa metyyliryhmä on ekvatoriaalinen ja oikeanpuoleisessa aksiaalinen. Rengas voi vaihtaa konformaatiota siten, että ekvatoriaalinen ryhmä muuntuu aksiaaliseksi. 1 ja 2: cis-trans-isomeerejä Molekyylit ovat muuten samanlaiset, mutta nuolella merkitty sidos on molekyylissä 1 eri puolella rengastasoa kuin isopropyyliryhmä (trans-isomeeri) ja kakkosmolekyylissä samalla puolella rengastasoa (cis-isomeeri). Täten 1 ja 2 ovat cis-trans-isomeerejä. 1 ja 3: sama yhdiste 1 ja 3 ovat sama molekyyli, mutta kolmosessa sykloheksaanirengas on piirretty ns. tuolimuotoon, jossa sykloheksaaniin liittyneet kaksi ryhmää ovat ns. ekvatoriaalisia. Tarkasti katsellen huomataan, että isopropyyliryhmä osoittaa alaspäin ja amidoryhmä puolestaan osoittaa ylöspäin. Eli nämä ryhmät ovat eri puolella rengasta (trans-isomeeri). Jos tätä ei helposti huomaa, voi tarkastella näkyviin piirrettyjä vetyjä. Koska vedyt ovat eri puolilla rengastasoa toisiinsa nähden, myös liittyneiden ryhmien täytyy olla eri puolilla rengasta toisiinsa nähden, koska samaan hiileen liittyneet ryhmät ovat aina renkaan eri puolilla. Myös molekyylissä 1 ryhmät ovat eri puolilla (trans-isomeeri) ja täten molekyyli 3 on sama kuin molekyyli 1.

5 1 ja 8: peilikuvaisomeerejä 1 ja 4: peilikuvaisomeerejä Huomataan, että kaikki stereorakenteen omaavat sidokset (merkitty nuolilla) ovat eri konfiguraatiossa molekyyleissä 1 ja 4. Täten molekyylit ovat toistensa peilikuvia. Vertaa tilannetta molekyylien 1 ja 3 vertailuun. Tilanne on muuten sama, paitsi yksi sidos (nuolella osoitettu) on vaihtanut konfiguraatiota. Täten kyse tämän sidoksen suhteen on peilikuvaisomeriasta. 1 ja 9: cis-trans-isomeerejä 1 ja 5: rakenneisomeerejä On helppo huomata, että molekyyleissä 1 ja 5 amidoryhmän atomit ovat sitoutuneet eri järjestyksessä. Täten 1 ja 5 ovat rakenneisomeerejä. 1 ja 6: sama yhdiste Verrataan jälleen tilannetta molekyylien 1 ja 3 vertailuun. Silloin molemmat ryhmät olivat ekvatoriaalisia, nyt isopropyyliryhmä on aksiaalinen. Täten isopropyyli- ja amidoryhmät ovat molekyylissä 8 rengastason yläpuolella eli samalla puolella (cis-isomeeri), kun taas molekyylissä 1 ne ovat eri puolilla (trans-isomeeri). Tällöin molekyylit 1 ja 9 ovat cis-trans-isomeerejä. 3 ja 6: sama yhdiste ja konformaatioisomeerejä Tilanne on sama kuin molekyylien 1 ja 3 vertailussa, paitsi nyt renkaaseen liittyneet ryhmät ovat aksiaalisia. Nyt on helpompi havaita, että ryhmät sijaitsevat rengastason eri puolilla (trans-isomeeri), joten molekyyli 6 on sama kuin molekyyli 1. 1 ja 7: rakenneisomeerejä Nyt molekyylit 3 ja 6 on molemmat piirretty tuolimuotoon. Huomataan, että molekyylissä kolme renkaaseen liittyneet ryhmät ovat ekvatoriaalisia, kun taas molekyylissä 6 ryhmät ovat aksiaalisia. Tarkkaan katsoen huomaa kuitenkin, että renkaan tuolimuoto on piirretty molekyyleissä eri tavalla, eli on tapahtunut ns. renkaan muuntuminen (ring flip), jossa aksiaaliset ryhmät muuntuvat ekvatoriaalisiksi ja ekvatoriaaliset aksiaalisiksi. Tämän huomaa myös vedyistä. Tällainen renkaan muuntuminen on samanlainen kuin muuntuminen tuoli- ja venemuodon välillä. Kyseessä on siis sama molekyyli, mutta sen kaksi eri konformaatiota. Se, että kyseessä on sama molekyyli, voidaan todeta aikaisemmista päättelyistä: jos 1 ja 3 sekä 1 ja 6 ovat keskenään samoja, myös molekyylien 3 ja 6 täytyy olla keskenään samoja. Nyt on myös helppo havaita, että molekyylissä 1 on ensin amidoryhmä ja sitten karboksyyliryhmä, molekyylissä 7 on ensin esteriryhmä ja sitten amidoryhmä. Tarkkaan katsoen kuitenkin huomaa, että atomien lukumäärä on sama, joten molekyylit ovat rakenneisomeerejä.

6 3 ja 9: cis-trans-isomeerejä 2015/7 Tässä ns. MacGyver-tehtävässä oli annettu lista välineitä ja aineita, joiden avulla piti valmistaa puolessa tunnissa saippuaa. Huomataan, että molekyylissä 3 molemmat ryhmät ovat ekvatoriaalisia, mutta molekyylissä 9 isopropyyliryhmä on aksiaalinen. Eli molekyylissä 3 ryhmät ovat eri puolilla rengastasoa (trans), mutta molekyylissä 9 ne ovat samalla puolella (cis). Täten kyse on cis-trans-isomeriasta. Saman voi päätellä myös aiemmasta: jos 1 ja 9 ovat cis-trans-isomeerejä, sekä 1 ja 3 ovat sama yhdiste, ovat 3 ja 9 myös keskenään cis-trans-isomeerejä. Tarvikkeet olivat: - kirurginveitsi - pankreatiinikapseleita haiman eksokriiniseen vajaatoimintaan (kapselit sisältävät haiman tuottamia entsyymejä) - ruokasoodaa (sisältää pääasiassa NaHCO3:a) - vettä - oliiviöljyä - kahvia suljetussa termospullossa Saippua on rasvahappojen natriumsuola. Oliiviöljy on rasva eli kemiallisesti esteri (triglyseridi), joka hydrolysoituu vedessä glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Hydrolyysi kuitenkin tapahtuu vedessä erittäin hitaasti. Tehtävän avainkohta olikin tietää, että haiman entsyymeihin kuuluu lipaasi, joka katalysoi rasvojen hydrolyysiä. Saippua valmistetaan seuraavasti. - Käytetään termospulloa reaktioastiana, eli kaadetaan kahvi pois ja laitetaan oliiviöljyä ja vettä termokseen (tilavuuksilla ei tässä ole väliä). - Rikotaan pankreatiinikapselit kirurginveitsellä ja kaadetaan sisältö reaktioastiaan, jolloin oliiviöljy alkaa hydrolysoitua glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi. Samalla rasvahapot siirtyvät vesifaasiin. - Odotetaan hieman samalla pulloa varovasti sekoittaen heiluttamalla, jotta hydrolyysiä ehtii tapahtua tarpeeksi. - Laitetaan ruokasoodaa veteen. Se on vesiliukoinen suola (natriumvetykarbonaatti), joka reagoi vesifaasissa olevien rasvahappojen kanssa neutraloitumisreaktiossa: R-COOH(aq) + NaHCO3(aq) R-COO - Na + (aq) + H2O(l) + CO2(g) (reaktioyhtälöä ei vaadittu). - Syntyy rasvahappojen natriumsuolaa eli saippuaa. Tehtävänanto ei edellyttänyt saippuan eristämistä.

7 2015/11 Tehtävä koostui erilaisista kemian peruslaskuista, joista a-c liittyivät annostuksiin, d:ssä titrattiin heikko happo ja e:ssä oli polttoanalyysitehtävään yhdistettynä kaasulasku. a-c -kohdissa riitti vastaukseksi pelkkä tulos oikealla ilmoitustarkkuudella. a) m(näyte) = 0,5052 g = 0, kg, V(näyteliuos) = 50,0 ml Näyteliuoksesta otetaan 10,0 ml osanäyte, jonka m(pd) = 0,095 µg = 0, mg Pd-pitoisuus näyteliuoksessa = 0, mg / 10,0 ml 50,0 ml = 0, mg Näytteen palladiumpitoisuus (mg/kg) = 0, mg / 0, kg = 0,9402 mg/kg 0,94 mg/kg (2 merkitsevää numeroa) b) V(perusliuos) = 30,0 ml, c(perusliuos) = 0,010 g / ml m(perusliuos) = c V = 0,30 g Perusliuos laimennetaan 250 ml:aan c(perusliuos, laimennettu) = m / V = 1,2 g / l Potilaan tarvitsema annos = 3,00 mg/kg 56 kg = 168 mg = 0,168 g Infuusioliuosta annetaan 0,168 g / 1,2 g / l = 0,14 l (2 merkitsevää numeroa) c) c(keittosuolaliuos) = 6,00 g / l. Kahden ensimmäisen tunnin aikana annetaan 40,0 ml / h 2 h = 80,0 ml = 0,0800 l Potilaan saama annos kahden ensimmäisen tunnin aikana = c V = 0,480 g Potilaan tarvitsema vuorokausiannos = 4,00 g Potilas tarvitsee 22 tunnin aikana 4,00 g - 0,480 g = 3,52 g Tarvittava tilavuus = m / c = 3,52 g / 6,00 g / l = 0, l = 586,667 ml Tarvittava annostelunopeus = 586,667 ml / 22 h = 26,6667 ml / h 26,7 ml/h (3 merkitsevää numeroa) d) c(ha, alku) = 0,100 mol/l, V(HA, alku) = 50,0 ml n(ha, alku) = c V = 0,00500 mol Titrauksessa happo neutraloidaan kokonaan natriumhydroksidilla: HA(aq) + NaOH(aq) Na + (aq) + A - (aq) + H2O(l) A - (aq) + H2O(l) HA(aq) + OH - (aq) alku (mol/l) 0, muutos (mol/l) -x +x +x tasapaino (mol/l) 0, x x x Emäsvakio saadaan happovakiosta veden ionitulon (kaavakokoelmasta) avulla: mol K = [HA] [OH ] x x [A = ] 0, x =K = 1, ( ) l K 5,37 10 mol =1, "mol l l Saadaan (ilman yksiköitä): x 2 + 1, x - 0, , = 0 Ratkaistaan 2.asteen yhtälöstä x, saadaan: x1 = -1, , x2 = 1, [OH-] = x2 = 1, mol/l 1, mol/l e) Polttoanalyysissä aine poltetaan hapen ylimäärässä, jolloin kaikki hiili muuttuu hiilidioksidiksi ja kaikki vety vedeksi. n(c) = n(co2) pv = nrt n(co2) = #$(%& ') () m(c) = n(c) M(C) = n(co2) M(C) = #$(%& ') () M(C) Sijoitetaan p(co2) = 1,01325 bar = Pa, V(CO2) = 1,413 dm 3 = 1, m 3, R = 8,314 J mol -1 K -1 (kaavakokoelmasta) = 8,314 Pa m 3 mol -1 K -1 T = 273,15 K, M(C) = 12,010 g/mol. Saadaan m(c) = 0,75717 g n(h) = 2 n(h2o) m(h) = n(h) M(H) = 2 n(h2o) M(H) = 2 m(h2o) / M(H2O) M(H) Sijoitetaan m(h2o) = 0,785 g, M(H2O) = 18,0148 g/mol, M(H) = 1,0079 g/mol Saadaan m(h) = 0, g m(o) = m(näyte) - m(c) - m(h) = 1,00 g - 0,75717 g - 0, g = 0, g Hapen m-% = 0, g / 1,00 g 100 % = 15,4991 m-% 15,5 m-% Ekvivalenttipisteessä n(naoh) = n(ha) = 0,005 mol, c(naoh) = 0,200 mol/l V(NaOH) = n / c = 0,0250 l Happoliuos laimennettiin V = 250 ml, joten V(liuos, loppu) = 0,250 l + 0,025 l = 0,275 l Heikon hapon vastinemäs protolysoituu: A - (aq) + H2O(l) HA(aq) + OH - (aq) c(a-) = n(ha) / V(liuos) = 0,00500 mol / 0,275 l = 0, mol/l Tehdään taulukko:

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin 1.4 Tehtävä. Täydennä nuolella osoitettujen atomien vapaat elektroniparit ja muodolliset varaukset

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Insinöörivalinnan kemian koe 1.6.2016 Malliratkaisut 1. Eräs orgaaninen yhdiste sisältää 66,7 m-% C, 11,2 m-% H ja 22,1 m-% O. Yhdisteen

Lisätiedot

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24 KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät 2016 1 / 24 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa 1(8) Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa Alkaanien spektrit Alkaanien spektreille on ominaisia C H venytys ja taivutus. C C venytys ja taivutus -piikit ovat joko liian heikkoja tai aallonpituudeltaan

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13. 2. Kirjoita nimesi ja

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 01. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa.

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa. Diploi-insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2016 DI-keian valintakoe 1.6.2016 alliratkaisut 1. a) ääritetään ensin yhdisteen epiirinen kaava. Oletetaan, että yhdistettä on 100 g. Yhdiste sisältää

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Avaruus eli stereoisomeria

Avaruus eli stereoisomeria Avaruus eli stereoisomeria Avaruusisomeriassa isomeerien avaruudellinen rakenne on erilainen: sidokset suuntautuvat eri tavalla, esim. molekyylit voivat olla toistensa peilikuvia. konformaatioisomeria

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Orgaaninen reaktio Opettava tutkija Pekka M Joensuu Orgaaniset reaktiot Syyt Pelkkä törmäys ei riitä Varaukset (myös osittaisvaraukset) houkuttelevat molekyylejä

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010

Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010 Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 12.00 ja päättyy klo 14.00 2. Poistua saa aikaisintaan klo 12:30 3. Tarkista että olet saanut kaikki kokeen

Lisätiedot

1. Kuinka monta grammaa lyijyjodidia liukenee 0,5 litraan vettä? K s (PbI 2 ) = 8,7 x 10 9 (mol/l) 3, M(PbI 2 ) = 461,01 g/mol.

1. Kuinka monta grammaa lyijyjodidia liukenee 0,5 litraan vettä? K s (PbI 2 ) = 8,7 x 10 9 (mol/l) 3, M(PbI 2 ) = 461,01 g/mol. 1 JOENSUUN YLIOPISTO Kemian valintakoe/30.5. 2007 Mallivastaukset 1. Kuinka monta grammaa lyijyjodidia liukenee 0,5 litraan vettä? K s (PbI 2 ) = 8,7 x 10 9 (/l) 3, M(PbI 2 ) = 461,01 g/. K s = [Pb 2+

Lisätiedot

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Taina Sirkiä Pro gradu -tutkielma 7/2015 Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon (12 p)

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon (12 p) Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon (12 p) A. Mikä seuraavista yhdisteistä on vahva happo? a) etaanihappo b) ammoniakki c) suolahappo d) muurahaishappo

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain Lääkelaskuharjoituksia aiheittain Peruslaskutoimitukset ja yksikkömuunnokset 1. Muunna yksiköt a) 500 mg = g b) 0,75 mg = µg c) 200 ml = l d) 50 µg = mg e) 0,5 l = ml f) 0,9 % = mg/ml 2. Muunna roomalaiset

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet Konformaatio Yliopisto-opettaja Pekka M Joensuu Johdanto Konformaatio: Sigmasidokset pyörivät Johdanto Konformaatio: Konformaatio muuttuvat toisikseen sidoksia

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa on kaikki sivut 1-11. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015

Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015 Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015 Tätä paperia ei ole tarkoitettu jaettavaksi opiskelijoille. Esimerkkejä selkeästä alustavasta arvostelusta - Tehtävän eri osat

Lisätiedot

H Formaldehydin Lewis-rakenne

H Formaldehydin Lewis-rakenne Vastaus kappaleen 1.7 tehtävään Ammoniumioni on rakenteeltaan tetraedrinen aivan kuten metaani. Sen sidoskulmat ovat n.109 ja typellä on sp 3 -hybridisaatio. sidoskulma n. 109 o Ammoniumioni Vastaus kappaleen

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 2014.

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 2014. Kemian pisteytysohjeet kevät 014. MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 014. - Tehtävän eri osat arvostellaan isteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä

Lisätiedot

ATOMIN ELEKTRONIVERHO

ATOMIN ELEKTRONIVERHO 2.1 AINEEN RAKENNE Tunnetun maailmankaikkeuden ajatellaan koostuvan aineesta eli materiasta sekä energiasta. Aineella on aina massa ja tilavuus. Jokaisella aineella on tietyt ominaisuudet, joiden perusteella

Lisätiedot

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain Lääkelaskuharjoituksia aiheittain Peruslaskutoimitukset ja yksikkömuunnokset 1. Muunna yksiköt a) 50 mg = g b) 0,25 mg = µg c) 800 ml = l d) 5 µg = mg e) 0,25 l = ml f) 0,45 % = mg/ml 2. Muunna roomalaiset

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Torstaina 31.5.2012 klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Torstaina 31.5.2012 klo 9-12 Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Torstaina 31.5.2012 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00.

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin

Lisätiedot