LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT"

Transkriptio

1 LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT

2 2015 / 1B Tehtävässä esitettiin oikein-väärin-väittämiä sähkökemiaan (k-m) ja orgaaniseen kemiaan (n-p) liittyen. - Väiteryhmä k 53. VÄÄRIN Pelkkä sinkin hapettuminen yksinään ei ole mahdollista, vaan jonkun täytyy myös pelkistyä, jotta sähkövirta lähtisi kulkemaan. 54. OIKEIN Johtimet kuljettavat elektronit sinkkielektrodilta kuparielektrodille, joten johtimien irrottaminen johtaa hapetus-pelkistysreaktioiden huomattavaan hidastumiseen. Kenno voi toimia pelkän suolasillan avulla, mutta huomattavan hitaasti. 55. OIKEIN Galvaanisessa kennossa anodi on negatiivisesti varautunut ja katodi positiivisesti varautunut, mutta liuosten varaukset ovat vastakkaismerkkiset. Anodia ympäröivä liuos saa positiivisen varauksen ja katodia ympäröivä negatiivisen, joten suolasillan positiiviset ionit (kationit) kulkevat negatiivista katodiliuosta kohti. 56. VÄÄRIN Sinkkisulfaatti on liukoinen suola (kiinteä ioniyhdiste), joten liuoksessa on sinkki- ja sulfaatti-ioneja. - Väiteryhmä l 57. VÄÄRIN Elektronit vastaanotetaan johdinta pitkin, ei suolasiltaa pitkin. 58. VÄÄRIN Suolasillan puuttuessa liuososien varaukset eivät tasaantuisi, vaan anodiliuos jäisi positiiviseksi ja katodiliuos negatiiviseksi, mikä estäisi hapetus-pelkistysreaktioiden tapahtumisen ja siten sähkövirran kulun. Suolasilta vaaditaan, jotta galvaaninen kenno toimisi. 59. VÄÄRIN Sinkkikloridi on myös liukoinen suola (kts. väite 56), joten liuoksessa on sinkki- ja kloridi-ioneja ja kenno toimii samoin kuin Daniellin pari. 60. OIKEIN Kun sinkki- ja kuparilevyt laitetaan samaan kuparisulfaattiastiaan, tapahtuu kuparin pelkistyminen sinkkilevyn pinnalle. Hapetus-pelkistysreaktiot tapahtuvat niin kauan kunnes koko nestepinnan alla oleva sinkkilevy on päällystynyt kuparilla. - Väiteryhmä m 61. VÄÄRIN Galvaanisessa kennossa katodi on positiivisesti ja anodi negatiivisesti varautunut, mutta sinkki hapettuu ja kupari pelkistyy. Varaukset johtuvat siitä, että sinkin hapettuessa sinkki-ioni irtoaa liuokseen, jolloin sinkkielektrodille jää elektroniylimäärä. Vastaavasti kupari-ionin pelkistyessä kupari-elektrodille tulee elektronivaje. 62. OIKEIN Koska sinkki hapettuu, sen hapettumispotentiaali on pelkistymispotentiaalin käänteisluku = +0,76 V ja täten kennon kokonaispotentiaali on +1,10 V. 63. VÄÄRIN Kennon jännite on niin pieni (kts. kohta 62), että siitä ei saa kouristuksia aiheuttavaa sähköiskua. 64. VÄÄRIN Koska reaktion oksaloasetaatti malaatti E = -0,166 V, on reaktion malaatti oksaloasetaatti E = 0,166 V (vertaa kohta 62). Tällöin kennon jännite on 0,166 V + -0,320 V = -0,154 V. Koska kennopotentiaali on negatiivinen, ei kennoa synny ja hapetus-pelkistysreaktiot eivät tapahdu spontaanisti. - Väiteryhmä n 65. VÄÄRIN Isomeereilla on sama molekyylikaava (sama määrä jokaista atomia). Nateglinidillä on vain yksi typpiatomi, repaglinidillä on kaksi. 66. VÄÄRIN Nateglinidin molekyylikaava on C19H27NO3, eli hiiliatomeja on kaksi enemmän. 67. OIKEIN Amidisidoksessa typpiatomin vieressä on karbonyyliryhmä, eli sidos on tyyppiä -CO-NH- tai -CO- NR VÄÄRIN Syklinen rakenne tarkoittaa rengasrakennetta, jollaista ei ole metformiinissa. 69. OIKEIN Typpi- ja happiatomien vapaat elektroniparit voivat muodostaa vetysidoksia veden vetyatomien kanssa. 70. VÄÄRIN sp3-hybridisoituneesta hiilestä lähtee vain yksinkertaisia sidoksia, ja tällaisia hiiliä on kaikissa viidessä lääkeaineessa. - Väiteryhmä o 71. VÄÄRIN Aldehydeillä on molekyylin päässä oleva karbonyyliryhmä, -CHO eli C=O, jossa hiileen on sitoutunut vety. Tällaista ei ole millään kolmella mainitulla lääkeaineella. 72. VÄÄRIN Sekä nateglinidillä että repaglinidillä on karboksyyliryhmä -COOH, joka on happamissa olosuhteissa happomuodossa ja voi täten reagoida etanolin kanssa muodostaen esterin. 73. OIKEIN Etyyliryhmä on -CH2-CH3 - ryhmä, jollainen löytyy sekä pioglitatsonista (viimeiseen renkaaseen sitoutuneena) että repaglinidistä (eetterihappeen sitoutuneena). 74. VÄÄRIN

3 Primäärisessä aminoryhmässä on aminotyppeen sitoutuneena kaksi vetyä, eli -NH2, ja tällainen löytyy vain sitagliptiinistä ja metformiinista. 75. VÄÄRIN Nateglinidissa on hapan karboksyyliryhmä -COOH, joka esiintyy vesiliuoksessa anionina -COO -, mutta nateglinidin amidoryhmä -CO-NH- on neutraali. Kahtaisioni vaatisi aminoryhmän. Aminohapot esiintyvät kahtaisioneina. 76. VÄÄRIN Nateglinidissä ja repaglinidissä on isopropyyliryhmä, eli (CH3)2-CH- ryhmä, mutta missään lääkeaineessa ei ole alkoholista hydroksyyliryhmää -OH. - Väiteryhmä p 77. OIKEIN Kiraalinen hiili löytyy sitagliptiinistä (-NH2-hiili), nateglinidistä (-COOH-hiili), pioglitatsonista (ensimmäisen renkaan S- ja CO-ryhmien välissä oleva hiili) ja repaglinidistä (isopropyylihiili). 78. VÄÄRIN Repaglinidissä on bentsoehappo-osa, joka voi pelkistyä ensin aldehydiksi ja sitten edelleen bentsyylialkoholiksi, mutta jälkimmäinen on eri asia kuin fenoli. Fenolissa -OH-ryhmä on kiinni suoraan bentseenirenkaassa. 79. VÄÄRIN Nateglinidissä ei ole aminoryhmää, vaan amidoryhmä, eli se on amidi, ei amiini. 80. OIKEIN Kaikissa alkuaineissa on joko N- tai O-atomi/-eja, jotka ovat selvästi hiiltä elektronegatiivisempia. 81. VÄÄRIN Eettereissä on happisilta kahden hiilen välillä, eli -C-O-C- -rakenne. Tämä löytyy pioglitatsonista ja repaglinidistä, mutta ei nateglinidistä tai sitagliptiinistä. 82. OIKEIN Kaavakokoelman yhteydestä taulukosta löytyy aminohappo fenyylialaniin rakenne, jolloin huomataan, että nateglinidi on fenyylialaniinijohdannainen, jonka aminoryhmään on esteröitynyt karboksyylihappo (nateglinidin vasen osa). fenyylialaniini 2015/2 Tehtävässä piti päätellä, onko yhdisteen 0,100 M vesiliuos hapan, emäksinen vai neutraali. 1. Ammoniumkloridi on suola, se liukenee: NH4Cl NH4 + + Cl - NH4 + on hapan ioni ja selvästi vahvempi happo (Ka = 5, ) kuin käytännössä neutraali Cl - -ioni (Kb = ). 2. Ammoniumasetaatti on suola, se liukenee: CH3COONa CH3COO - + Na + CH3COO - on emäksinen ioni (Kb = 5, ), Na + on neutraali ioni. 3. Natriumkarbonaatti on suola, se liukenee: Na2CO3 2 Na + + CO3 2- Na + on neutraali ioni, CO3 2- on emäksinen ioni (Kb = 2, ). 4. Kalsiumhydroksidi on suola, se liukenee: Ca(OH)2 Ca OH - Kalsiumhydroksidin liuetessa liuokseen tulee hydroksidi-ioneja. Kalsiumhydroksidi on melko niukkaliukoinen, mutta sitä liukenee riittävästi liuoksen tekemiseksi emäksiseksi. 5. Ammoniumasetaatti on suola, se liukenee: CH3COONH4 + CH3COO - + NH4 + NH4 + on hapan ioni (Ka = 5, ), CH3COO - on emäksinen ioni (Kb = 5, ). Happo- ja emäsvakioiden arvoja vertaamalla huomataan niiden olevan samat, joten kumpikin on yhtä heikko kumpikaan ei protolysoidu. NEUTRAALI 6. Metyyliamiinikloridi on suola, se liukenee: CH3NH3Cl CH3NH3 + + Cl - CH3NH3 + on emäksisen metyyliamiinin CH3NH2 happomuoto eli hapan. Happovakio voidaan laskea metyyliaminin happovakiosta veden ionitulon avulla: Ka = Kw / Kb = 1, / 4, = 2, , joka on selvästi happamampi kuin käytännössä neutraali Cl - (Kb = ). 7. Dietyyliamiini on kaikkien amiinien tapaan heikko emäs (Kb = 5, ), se protolysoituu: CH3NHCH3 + H2O CH3NH2 + CH3 + OH - 8. Kaliumvetysulfaatti on suola, se liukenee: KHSO4 K + + HSO4 - HSO4 - on amfolyytti, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Se on kuitenkin erittäin paljon voimakkaampi happona (Ka = 1, ) kuin emäksenä (Kb = ), joten se toimii happona. 9. Natriumdivetyfosfaatti on suola, se liukenee: NaH2PO4 Na + + H2PO4 - H2PO4 - on amfolyytti, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Se on kuitenkin voimakkaampi happona (Ka = 6, ) kuin emäksenä (Kb = 1, ), joten se toimii happona.

4 10. Etanoli CH3CH2OH ei protolysoidu vesiliuoksissa. NEUTRAALI 11. Etikkahappo on kaikkien karboksyylihappojen tavoin heikko happo (Ka = 1, ), se protolysoituu: CH3COOH + H2O CH3COO - + H3O Metyyliamidi CH3CONH2 on neutraali, sillä karbonyyliryhmä C=O estää typpeä vastaanottamasta protonia. Amidit eivät siis ole emäksiä, toisin kuin amiinit. NEUTRAALI 2015/3 Tehtävässä oli annettu yhdeksän lääkeaineen isomeeriä ja näistä piti tunnistaa annetuille pareille millä tavalla ne olivat toistensa isomeerejä (sama yhdiste, rakenneisomeerejä, konformaatioisomeerejä, peilikuvaisomeerejä vai cis-trans-isomeerejä). Tehtävää vaikeuttaa huomattavasti se, että lääkeaineissa oleva sykloheksaanirengas on osassa molekyylejä esitetty tasomaisena ja osassa ns. tuolimuodossa, jolloin osa ryhmistä sijoittuu ns. aksiaalisesti (kohtisuoraan rengastasosta) ja osa ekvatoriaalisesti (rengastason suuntaisesti). Esimerkkimolekyyleistä vasemmanpuoleisessa metyyliryhmä on ekvatoriaalinen ja oikeanpuoleisessa aksiaalinen. Rengas voi vaihtaa konformaatiota siten, että ekvatoriaalinen ryhmä muuntuu aksiaaliseksi. 1 ja 2: cis-trans-isomeerejä Molekyylit ovat muuten samanlaiset, mutta nuolella merkitty sidos on molekyylissä 1 eri puolella rengastasoa kuin isopropyyliryhmä (trans-isomeeri) ja kakkosmolekyylissä samalla puolella rengastasoa (cis-isomeeri). Täten 1 ja 2 ovat cis-trans-isomeerejä. 1 ja 3: sama yhdiste 1 ja 3 ovat sama molekyyli, mutta kolmosessa sykloheksaanirengas on piirretty ns. tuolimuotoon, jossa sykloheksaaniin liittyneet kaksi ryhmää ovat ns. ekvatoriaalisia. Tarkasti katsellen huomataan, että isopropyyliryhmä osoittaa alaspäin ja amidoryhmä puolestaan osoittaa ylöspäin. Eli nämä ryhmät ovat eri puolella rengasta (trans-isomeeri). Jos tätä ei helposti huomaa, voi tarkastella näkyviin piirrettyjä vetyjä. Koska vedyt ovat eri puolilla rengastasoa toisiinsa nähden, myös liittyneiden ryhmien täytyy olla eri puolilla rengasta toisiinsa nähden, koska samaan hiileen liittyneet ryhmät ovat aina renkaan eri puolilla. Myös molekyylissä 1 ryhmät ovat eri puolilla (trans-isomeeri) ja täten molekyyli 3 on sama kuin molekyyli 1.

5 1 ja 8: peilikuvaisomeerejä 1 ja 4: peilikuvaisomeerejä Huomataan, että kaikki stereorakenteen omaavat sidokset (merkitty nuolilla) ovat eri konfiguraatiossa molekyyleissä 1 ja 4. Täten molekyylit ovat toistensa peilikuvia. Vertaa tilannetta molekyylien 1 ja 3 vertailuun. Tilanne on muuten sama, paitsi yksi sidos (nuolella osoitettu) on vaihtanut konfiguraatiota. Täten kyse tämän sidoksen suhteen on peilikuvaisomeriasta. 1 ja 9: cis-trans-isomeerejä 1 ja 5: rakenneisomeerejä On helppo huomata, että molekyyleissä 1 ja 5 amidoryhmän atomit ovat sitoutuneet eri järjestyksessä. Täten 1 ja 5 ovat rakenneisomeerejä. 1 ja 6: sama yhdiste Verrataan jälleen tilannetta molekyylien 1 ja 3 vertailuun. Silloin molemmat ryhmät olivat ekvatoriaalisia, nyt isopropyyliryhmä on aksiaalinen. Täten isopropyyli- ja amidoryhmät ovat molekyylissä 8 rengastason yläpuolella eli samalla puolella (cis-isomeeri), kun taas molekyylissä 1 ne ovat eri puolilla (trans-isomeeri). Tällöin molekyylit 1 ja 9 ovat cis-trans-isomeerejä. 3 ja 6: sama yhdiste ja konformaatioisomeerejä Tilanne on sama kuin molekyylien 1 ja 3 vertailussa, paitsi nyt renkaaseen liittyneet ryhmät ovat aksiaalisia. Nyt on helpompi havaita, että ryhmät sijaitsevat rengastason eri puolilla (trans-isomeeri), joten molekyyli 6 on sama kuin molekyyli 1. 1 ja 7: rakenneisomeerejä Nyt molekyylit 3 ja 6 on molemmat piirretty tuolimuotoon. Huomataan, että molekyylissä kolme renkaaseen liittyneet ryhmät ovat ekvatoriaalisia, kun taas molekyylissä 6 ryhmät ovat aksiaalisia. Tarkkaan katsoen huomaa kuitenkin, että renkaan tuolimuoto on piirretty molekyyleissä eri tavalla, eli on tapahtunut ns. renkaan muuntuminen (ring flip), jossa aksiaaliset ryhmät muuntuvat ekvatoriaalisiksi ja ekvatoriaaliset aksiaalisiksi. Tämän huomaa myös vedyistä. Tällainen renkaan muuntuminen on samanlainen kuin muuntuminen tuoli- ja venemuodon välillä. Kyseessä on siis sama molekyyli, mutta sen kaksi eri konformaatiota. Se, että kyseessä on sama molekyyli, voidaan todeta aikaisemmista päättelyistä: jos 1 ja 3 sekä 1 ja 6 ovat keskenään samoja, myös molekyylien 3 ja 6 täytyy olla keskenään samoja. Nyt on myös helppo havaita, että molekyylissä 1 on ensin amidoryhmä ja sitten karboksyyliryhmä, molekyylissä 7 on ensin esteriryhmä ja sitten amidoryhmä. Tarkkaan katsoen kuitenkin huomaa, että atomien lukumäärä on sama, joten molekyylit ovat rakenneisomeerejä.

6 3 ja 9: cis-trans-isomeerejä 2015/7 Tässä ns. MacGyver-tehtävässä oli annettu lista välineitä ja aineita, joiden avulla piti valmistaa puolessa tunnissa saippuaa. Huomataan, että molekyylissä 3 molemmat ryhmät ovat ekvatoriaalisia, mutta molekyylissä 9 isopropyyliryhmä on aksiaalinen. Eli molekyylissä 3 ryhmät ovat eri puolilla rengastasoa (trans), mutta molekyylissä 9 ne ovat samalla puolella (cis). Täten kyse on cis-trans-isomeriasta. Saman voi päätellä myös aiemmasta: jos 1 ja 9 ovat cis-trans-isomeerejä, sekä 1 ja 3 ovat sama yhdiste, ovat 3 ja 9 myös keskenään cis-trans-isomeerejä. Tarvikkeet olivat: - kirurginveitsi - pankreatiinikapseleita haiman eksokriiniseen vajaatoimintaan (kapselit sisältävät haiman tuottamia entsyymejä) - ruokasoodaa (sisältää pääasiassa NaHCO3:a) - vettä - oliiviöljyä - kahvia suljetussa termospullossa Saippua on rasvahappojen natriumsuola. Oliiviöljy on rasva eli kemiallisesti esteri (triglyseridi), joka hydrolysoituu vedessä glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Hydrolyysi kuitenkin tapahtuu vedessä erittäin hitaasti. Tehtävän avainkohta olikin tietää, että haiman entsyymeihin kuuluu lipaasi, joka katalysoi rasvojen hydrolyysiä. Saippua valmistetaan seuraavasti. - Käytetään termospulloa reaktioastiana, eli kaadetaan kahvi pois ja laitetaan oliiviöljyä ja vettä termokseen (tilavuuksilla ei tässä ole väliä). - Rikotaan pankreatiinikapselit kirurginveitsellä ja kaadetaan sisältö reaktioastiaan, jolloin oliiviöljy alkaa hydrolysoitua glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi. Samalla rasvahapot siirtyvät vesifaasiin. - Odotetaan hieman samalla pulloa varovasti sekoittaen heiluttamalla, jotta hydrolyysiä ehtii tapahtua tarpeeksi. - Laitetaan ruokasoodaa veteen. Se on vesiliukoinen suola (natriumvetykarbonaatti), joka reagoi vesifaasissa olevien rasvahappojen kanssa neutraloitumisreaktiossa: R-COOH(aq) + NaHCO3(aq) R-COO - Na + (aq) + H2O(l) + CO2(g) (reaktioyhtälöä ei vaadittu). - Syntyy rasvahappojen natriumsuolaa eli saippuaa. Tehtävänanto ei edellyttänyt saippuan eristämistä.

7 2015/11 Tehtävä koostui erilaisista kemian peruslaskuista, joista a-c liittyivät annostuksiin, d:ssä titrattiin heikko happo ja e:ssä oli polttoanalyysitehtävään yhdistettynä kaasulasku. a-c -kohdissa riitti vastaukseksi pelkkä tulos oikealla ilmoitustarkkuudella. a) m(näyte) = 0,5052 g = 0, kg, V(näyteliuos) = 50,0 ml Näyteliuoksesta otetaan 10,0 ml osanäyte, jonka m(pd) = 0,095 µg = 0, mg Pd-pitoisuus näyteliuoksessa = 0, mg / 10,0 ml 50,0 ml = 0, mg Näytteen palladiumpitoisuus (mg/kg) = 0, mg / 0, kg = 0,9402 mg/kg 0,94 mg/kg (2 merkitsevää numeroa) b) V(perusliuos) = 30,0 ml, c(perusliuos) = 0,010 g / ml m(perusliuos) = c V = 0,30 g Perusliuos laimennetaan 250 ml:aan c(perusliuos, laimennettu) = m / V = 1,2 g / l Potilaan tarvitsema annos = 3,00 mg/kg 56 kg = 168 mg = 0,168 g Infuusioliuosta annetaan 0,168 g / 1,2 g / l = 0,14 l (2 merkitsevää numeroa) c) c(keittosuolaliuos) = 6,00 g / l. Kahden ensimmäisen tunnin aikana annetaan 40,0 ml / h 2 h = 80,0 ml = 0,0800 l Potilaan saama annos kahden ensimmäisen tunnin aikana = c V = 0,480 g Potilaan tarvitsema vuorokausiannos = 4,00 g Potilas tarvitsee 22 tunnin aikana 4,00 g - 0,480 g = 3,52 g Tarvittava tilavuus = m / c = 3,52 g / 6,00 g / l = 0, l = 586,667 ml Tarvittava annostelunopeus = 586,667 ml / 22 h = 26,6667 ml / h 26,7 ml/h (3 merkitsevää numeroa) d) c(ha, alku) = 0,100 mol/l, V(HA, alku) = 50,0 ml n(ha, alku) = c V = 0,00500 mol Titrauksessa happo neutraloidaan kokonaan natriumhydroksidilla: HA(aq) + NaOH(aq) Na + (aq) + A - (aq) + H2O(l) A - (aq) + H2O(l) HA(aq) + OH - (aq) alku (mol/l) 0, muutos (mol/l) -x +x +x tasapaino (mol/l) 0, x x x Emäsvakio saadaan happovakiosta veden ionitulon (kaavakokoelmasta) avulla: mol K = [HA] [OH ] x x [A = ] 0, x =K = 1, ( ) l K 5,37 10 mol =1, "mol l l Saadaan (ilman yksiköitä): x 2 + 1, x - 0, , = 0 Ratkaistaan 2.asteen yhtälöstä x, saadaan: x1 = -1, , x2 = 1, [OH-] = x2 = 1, mol/l 1, mol/l e) Polttoanalyysissä aine poltetaan hapen ylimäärässä, jolloin kaikki hiili muuttuu hiilidioksidiksi ja kaikki vety vedeksi. n(c) = n(co2) pv = nrt n(co2) = #$(%& ') () m(c) = n(c) M(C) = n(co2) M(C) = #$(%& ') () M(C) Sijoitetaan p(co2) = 1,01325 bar = Pa, V(CO2) = 1,413 dm 3 = 1, m 3, R = 8,314 J mol -1 K -1 (kaavakokoelmasta) = 8,314 Pa m 3 mol -1 K -1 T = 273,15 K, M(C) = 12,010 g/mol. Saadaan m(c) = 0,75717 g n(h) = 2 n(h2o) m(h) = n(h) M(H) = 2 n(h2o) M(H) = 2 m(h2o) / M(H2O) M(H) Sijoitetaan m(h2o) = 0,785 g, M(H2O) = 18,0148 g/mol, M(H) = 1,0079 g/mol Saadaan m(h) = 0, g m(o) = m(näyte) - m(c) - m(h) = 1,00 g - 0,75717 g - 0, g = 0, g Hapen m-% = 0, g / 1,00 g 100 % = 15,4991 m-% 15,5 m-% Ekvivalenttipisteessä n(naoh) = n(ha) = 0,005 mol, c(naoh) = 0,200 mol/l V(NaOH) = n / c = 0,0250 l Happoliuos laimennettiin V = 250 ml, joten V(liuos, loppu) = 0,250 l + 0,025 l = 0,275 l Heikon hapon vastinemäs protolysoituu: A - (aq) + H2O(l) HA(aq) + OH - (aq) c(a-) = n(ha) / V(liuos) = 0,00500 mol / 0,275 l = 0, mol/l Tehdään taulukko:

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani.. 2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin 1.4 Tehtävä. Täydennä nuolella osoitettujen atomien vapaat elektroniparit ja muodolliset varaukset

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Insinöörivalinnan kemian koe 1.6.2016 Malliratkaisut 1. Eräs orgaaninen yhdiste sisältää 66,7 m-% C, 11,2 m-% H ja 22,1 m-% O. Yhdisteen

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 20.5.2015 VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Analyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET 24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) KEMIA KYSYMYKSET YLEISET HJEET 1. Tarkista, että kysymysnipussa on kaikki sivut 1-10. Paperinippua ei saa purkaa. Mitään valintakoepapereita ei

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13. 2. Kirjoita nimesi ja

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa 1(8) Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa Alkaanien spektrit Alkaanien spektreille on ominaisia C H venytys ja taivutus. C C venytys ja taivutus -piikit ovat joko liian heikkoja tai aallonpituudeltaan

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KE 7.9.013 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; Valintakoe 2012 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; 1. Kuvassa on esitetty

Lisätiedot

Avaruus eli stereoisomeria

Avaruus eli stereoisomeria Avaruus eli stereoisomeria Avaruusisomeriassa isomeerien avaruudellinen rakenne on erilainen: sidokset suuntautuvat eri tavalla, esim. molekyylit voivat olla toistensa peilikuvia. konformaatioisomeria

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1. vatko väittämät oikein vai väärin. ikeasta vastauksesta saa 0,5 pistettä ja

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa.

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa. Diploi-insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2016 DI-keian valintakoe 1.6.2016 alliratkaisut 1. a) ääritetään ensin yhdisteen epiirinen kaava. Oletetaan, että yhdistettä on 100 g. Yhdiste sisältää

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet 1 Helsingin, Jyväskylän ja ulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 13.6. 2012 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-10. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Cis trans isomeria. Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 60,2 o C. kp = 48,5 o C

Cis trans isomeria. Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 60,2 o C. kp = 48,5 o C Cis trans isomeria Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 48,5 o C kp = 60,2 o C 1 Cis trans isomeriaa voi ilmetä kahdessa erilaisessa tilanteessa: Tapaus

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010

Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010 Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 12.00 ja päättyy klo 14.00 2. Poistua saa aikaisintaan klo 12:30 3. Tarkista että olet saanut kaikki kokeen

Lisätiedot

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Taina Sirkiä Pro gradu -tutkielma 7/2015 Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Orgaaninen reaktio Opettava tutkija Pekka M Joensuu Orgaaniset reaktiot Syyt Pelkkä törmäys ei riitä Varaukset (myös osittaisvaraukset) houkuttelevat molekyylejä

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100)

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) KAPPALE 2: - Funktionaaliset ryhmät Laskarimuistiinpanot - Hapetusasteet (s. 35-36) 1. Jaetaan viiteen pääryhmään (0) alkaani-, (1) alkoholi-, (2) aldehydi-, (3) karboksyyli-

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 12.6. 2013 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

1. Kuinka monta grammaa lyijyjodidia liukenee 0,5 litraan vettä? K s (PbI 2 ) = 8,7 x 10 9 (mol/l) 3, M(PbI 2 ) = 461,01 g/mol.

1. Kuinka monta grammaa lyijyjodidia liukenee 0,5 litraan vettä? K s (PbI 2 ) = 8,7 x 10 9 (mol/l) 3, M(PbI 2 ) = 461,01 g/mol. 1 JOENSUUN YLIOPISTO Kemian valintakoe/30.5. 2007 Mallivastaukset 1. Kuinka monta grammaa lyijyjodidia liukenee 0,5 litraan vettä? K s (PbI 2 ) = 8,7 x 10 9 (/l) 3, M(PbI 2 ) = 461,01 g/. K s = [Pb 2+

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

ISIS Draw (Windows versio 2.5)

ISIS Draw (Windows versio 2.5) 1 ISIS Draw (Windows versio 2.5) ISIS Draw on helppokäyttöinen kemian piirto-ohjelma, jolla voidaan muun muassa piirtää kemiallisia rakenteita, reaktioyhtälöitä ja yksinkertaisia proteiinirakenteita. Lisäksi

Lisätiedot

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet Konformaatio Yliopisto-opettaja Pekka M Joensuu Johdanto Konformaatio: Sigmasidokset pyörivät Johdanto Konformaatio: Konformaatio muuttuvat toisikseen sidoksia

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

H Formaldehydin Lewis-rakenne

H Formaldehydin Lewis-rakenne Vastaus kappaleen 1.7 tehtävään Ammoniumioni on rakenteeltaan tetraedrinen aivan kuten metaani. Sen sidoskulmat ovat n.109 ja typellä on sp 3 -hybridisaatio. sidoskulma n. 109 o Ammoniumioni Vastaus kappaleen

Lisätiedot