Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä

Transkriptio

1 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä

2 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä kaupunkien ja HSL:n kanssa Nyt yhteensä 56 indikaattoria 10/2011: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 raportti Pääkohderyhmä: seudun päättäjät

3 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 10/2012: Seutukompassi Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 esitystapa PP-esitys indikaattorikorttien layout suunniteltu yhteistyössä HSL:n kanssa (HLJ seuranta), 10/2013: Seutukompassi 2 PP-esitys Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit

4 Seutukompassi: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ SÄHKÖNKULUTUS RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIANTUOTANTO HANKINNAT, KULUTUS JA JÄTTEET YLEISET KEINOT ARVIOINTI: KEHITYKSEN SUUNTA JA TOIMENPITEIDEN RIITTÄVYYS SUHTEESSA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN = TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN ON TÄLLÄ KEHITYKSELLÄ VAIKEAA JA EDELLYTTÄÄ SUURIA MUUTOKSIA = TOIMENPITEET OVAT OIKEANSUUNTAISIA, MUTTA TAVOITTEITA EI SAAVUTETA SOVITUSSA AIKATAULUSSA = KEHITYKSEN SUUNTA ON POSITIIVINEN SUHTEESSA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN

5 Avainindikaattorit TOP10 indikaattorit Valittu 9 kpl keskeisimpiä ilmastotyötä kuvaavia avainindikaattoreita kaupunkien, HSL:n ja ELY:n yhteisessä työpajassa syksyllä 2012 Sovittu yhteisesti liikennevaloihin perustuvat hälytysrajat

6 Ilmastotyön avainindikaattorit

7 Tietolähteet HSY:n ilmastoyksikkö: khk-laskennat, VTT, energialaitokset, Tilastokeskus, Trafi jne HSY:n tietoyhteistyöyksikkö paikkatietoanalyysit - Sepe, SeutuCD, YKR HSL Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

8 Aluetehokkuus

9

10

11

12 Aluetehokkuuden kehitys pääkaupunkiseudulla Mitä indikaattori mittaa? Aluetehokkuus mittaa rakennusten kerrosalaa suhteessa muuhun maankäyttöön eli kuvaa maankäytön tehokkuutta pääkaupunkiseudulla. Alue on tarkastelussa jaettu 250 x 250 m:n ruutuihin. Aluetehokkuus poikkeaa tonttitehokkuudesta siten, että mukana on koko maa-ala sisältäen viheralueet ja tiet. Aluetehokkuuden muutos on saatu tarkastelemalla vuosien 2010 ja 2000 erotusta aluetehokkuusluvuissa. Mitä indikaattori kertoo? Mitä suurempi on aluetehokkuus, sen ehyempi ja ekotehokkaampi on yhdyskuntarakenne. Aluetehokkuus on suurin Helsingin niemellä ja ratojen varsilla. Kartoista näkee kehityksen kymmenen vuoden ajalta. Aluetehokkuus on kasvanut tasaisesti koko pääkaupunkiseudulla eli yhdyskuntarakenne on kauttaaltaan tiivistynyt. Huomattavasti se on kasvanut mm. Matinkylässä, Leppävaarassa, Keilaniemessä, Tammisto-Pakkalan alueella, Arabianrannassa, Viikissä ja Vuosaaressa

13 Aluetehokkuuden kehitys pääkaupunkiseudulla Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

14 Asukas- ja työpaikkatiheys

15

16 + 159 (14 %) (28 %) + 80 (2 %)

17 + 101 (8 %) + 56 (10 %) (3 %)

18

19

20 Asukas- ja työpaikkatiheyden kehitys Mitä indikaattori mittaa? Indikaattori mittaa yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuuksia. YKRaineistosta on laskettu yhteen 250 x 250 m:n ruuduista asukkaat ja työpaikat, jolloin nähdään yhdyskuntarakenteen todellinen käyttö. Kehitystä voidaan hahmottaa tarkastelemalla aikasarjaa. Tuloksena olevat paikkatietoruudut on luokiteltu kolmeen luokkaan: alle 35 as+tp/ha, as+tp/ha ja yli 50 as+tp/ha, jotka ovat keskeisiä raja-arvoja joukkoliikenteen järjestämisen kannattavuuden näkökulmasta. Indikaattori ottaa huomioon seudun ennusteiden mukaisen positiivisen väestönkasvun. Mitä indikaattori kertoo? Asukas- ja työpaikkatiheys kuvaa, että pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt ydinalueilla ja pääliikenneväylien varsilla. Tiheys on kasvanut erityisesti 1990-luvulla. Tällöin ovat kasvaneet voimakkaasti mm. Ruoholahti, Meilahti, Vuosaari, Herttoniemenranta, Tikkurila, Leppävaara ja Pohjois-Tapiola. Myös 2000-luvulla selkeää kasvua on nähtävissä, erityisesti Arabianrannassa, Viikissä, Tammisto-Pakkala-Aviapolis alueella sekä Matinkylässä

21 Asukas- ja työpaikkatiheyden kehitys Aineisto ja sen tuottaja: YKR/Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus 2012 Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

22 Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali

23

24

25 Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali pääkaupunkiseudulla Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali kuvaa asukas- ja työpaikkamäärää eli potentiaalisten junaa tai metroa käyttävien määrää aseman läheisyydessä suhteessa pinta-alaan. Se saadaan laskemalla yhteen asukkaat ja työpaikat kultakin asemanseudulta ja jakamalla määrä pinta-alalla. Rajaukseksi on valittu 600 m, mitä pidetään kohtuullisena kävelymatkana juna-asemalle. Asukas- ja työpaikkatiheydet on jaoteltu viiteen eri luokkaan, joista voi päätellä, miten tehokkaassa käytössä kukin asemanseutu on. Mitä indikaattori kertoo? Kuvasarjassa on esitetty raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin kehittymistä vuosina 2000 ja Luokkaan erinomainen eli yli as-tp/km2 kuuluu kantakaupungin metroasemat sekä rautatieasema, yhteensä 6 asemaa. Ei muutosta 10 vuodessa. Luokkaan hyvä eli as-tp/km2 on Myyrmäen, Pasilan ja Ruoholahden lisäksi noussut kolme uutta asemaa: Leppävaara, Valimo, Vuosaari. Näissä sekä asukas- että työpaikkamäärät ovat kasvaneet. Luokkaan riittävä ovat nousseet Vantaankoski ja Käpylä

26 Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali pääkaupunkiseudulla Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 10 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

27

28

29 Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos tulevaisuudessa Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutosta olemassa olevilla ja rakenteilla olevilla asemanseuduilla Kehäradan ja Länsimetron varrella. Muutostiedot on laadittu maankäytön suunnitelmista ja kaavoista saatujen asukas- ja työpaikkamäärien perusteella. Mitä indikaattori kertoo? Kaupungit ovat kaavoittaneet uutta kerrosalaa asemien läheisyyteen. Sekä olemassa olevia että uusia ratayhteyksiä hyödynnetään entistä tehokkaammin. Mahdollisuuksia lisätä asukas- ja työpaikkamäärää on Espoossa rantaradan varrella. Vuoteen 2020 mennessä kahden uuden ratayhteyden, Kehäradan ja Länsimetron, käyttöönoton jälkeen raideliikenteen käyttäjäpotentiaali kasvaa, mikäli maankäytön suunnitelmat toteutuvat. Uusista asemista kahdeksan on jo nykyisellä asukas- ja työpaikkamäärällä luokassa riittävä

30 Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos tulevaisuudessa Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Tarvittaessa Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

31

32

33

34 Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos verrattuna seudun keskimääräiseen kasvuun Mitä indikaattori mittaa? Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutosta suhteessa seudun keskimääräiseen kasvuun kullakin aikajaksolla. Tavoitteena on kasvattaa raideliikenteen osuutta liikkumisessa ja tehostaa asemien käyttöastetta. Tarkastelu on tehty sekä 600 m ja 1000 m:n säteellä asemista. Mitä indikaattori kertoo? Kuvasarjassa on esitetty raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos vuosilta , ja Asemanseutujen väestö- ja työpaikkamäärät ovat olleet kasvussa kaikilla tarkastelluilla aikajaksoilla. Verrattuna asemanseutujen yhteenlaskettua kasvua seudun keskimääräiseen kasvuun, on kasvu ollut ensimmäisellä jaksolla nopeampaa ja sen jälkeen lähes sama kuin seudun kasvu keskimäärin

35 Raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutos verrattuna seudun keskimääräiseen kasvuun Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: 3-7 vuoden välein Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

36 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä

37 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä Mitä indikaattori mittaa? Asuntokannan ikä kuvaa alueellisesti kunkin kaupunginosan asuntokannan pääasiallista rakennusvuosikymmentä eli miltä vuosikymmeneltä suurin osa alueen rakennuskannasta on (mediaani). Rakennusten ikä indikoi perusparannustarvetta ja rakennusten energiatehokkuutta. Mitä indikaattori kertoo? Paras energiatehokkuus on 2000-luvulla ja ennen 1940-lukua rakennetussa asuntokannassa. Hieman enemmän lämmitysenergiaa kuluu luvuilla ja 1990-luvulla rakennetuissa asunnoissa. Suurimmat perusparannustarpeet energiatehokkuuden kannalta ovat ja 70-luvun asunnoissa. Karttatarkastelussa voidaan havaita ja 70 luvulla rakennettujen lähiöiden sijoittuminen (pinkki ja vaaleanpunainen alue)

38 RAKENNUKSET: LÄMMITYS, JÄÄHDYTYS JA ENERGIATEHOKKUUS Asuntokannan ikä Aineisto ja sen tuottaja: HSY Seurantatiedon kokoaja: HSY Seurannan aikaväli: Kymmenen vuotta Esittämistapa: Kartta Aluetaso: Pääkaupunkiseutu

39 Puhtaasti parempaa arkea En rent bättre vardag Purely better, every day Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority