Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella"

Transkriptio

1 Liite 3 Tammikuu 2012 Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella Maritta Lantto kuntoutussuunnittelija, YTM PKSSK

2 SISÄLLYS Saatteeksi 3 1. Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutussuunnitelma Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus Potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi Kuntoutustutkimus Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet Fysioterapia ja toimintaterapia Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Psykoterapia Apuvälinepalvelut Sopeutumisvalmennus Pohjois-Karjalan keskussairaalassa järjestettävät kuntoutusjaksot Lääkinnällisen kuntoutuksen resursseja kunnittain Lopuksi 27 Liitteet 2

3 SAATTEEKSI Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus (Terveydenhuoltolaki /1326, 29 ). Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuus on ollut yhtenä huolenaiheena PKSSK:n alueella, niinpä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan on kirjattu selvityksen tekeminen erityistyöntekijäresursseista. Tässä kartoituksessa pyritään selvittämään lääkinnällisen kuntoutuksen ammattilaisten määrää sekä sijoittumista PKSSK:n alueen julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi selvityksessä sivutaan myös alueen muita kuntoutuksen resursseja. Päivitettyjä tietoja voitaneen hyödyntää terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa, jonka laatimisesta vastuu on siirtynyt sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä suoraan kunnille. Järjestämissuunnitelman laatimisesta on säädetty tarkemmin Asetuksessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toivotaan jäntevöittävän alueellista yhteistyötä ja samalla parantavan terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Toive yhteistyön vahvistumisesta koskee terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lisäksi alueen muita julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä järjestöjä. Perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Anu Niemi on ohjannut kartoituksen tekemistä ja usea kuntoutuksen asiantuntija on antanut oman panoksensa kartoituksen sisältöön kirjallisesti ja/tai suullisesti. PKSSK:n kuntoutusklinikalla on ollut asiantuntijan rooli terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien lääkinnällistä kuntoutusta koskevassa osuudessa. Jatkossakin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastannee kunnallisen terveydenhuollon tuottamien lääkinnällisen kuntoutuksen erityispalveluiden kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Vastaavanlaista selvitystä ei alueella ole aiemmin tehty ja koska terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus on laaja kokonaisuus ja toisaalta vain osa monimutkaisesta kuntoutusjärjestelmästämme, voidaan tätä muun työn ohessa tehtyä kartoitusta pitää alustavana ja monelta osin täydennystä kaipaavana. Tietojen saaminen ja kokoaminen pirstaleisesta järjestelmästä on ollut yllättävän hankalaa. 1. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka tarvitaan lääketieteellisesti todetun vian, vamman tai sairauden aiheuttaman toimintakykyvajeen helpottamiseksi, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi tai tukemiseksi. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään myös edistämään ja tukemaan kuntoutujan elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan 3

4 päivittäisissä toiminnoissa. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015). Kuntoutustarpeen arvioinnin suorittaa yleensä lääkäri tai muu asiantuntija toimenpiteen luonteesta riippuen. Terveydenhuollon tehtävänä on siis määritellä sairauksista, vioista ja vammoista johtuvia ja niihin liittyviä toimintakykyongelmia sekä etsiä niille kuntoutuskeinoja, seurata kuntoutuksen edistymistä ja toimia yhteistyössä muiden kuntoutustahojen kanssa. Terveydenhuolto voi järjestää kuntoutuspalvelut omana toimintana tai ostaa niitä yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta keskeisimmän vastuun kantaa perusterveydenhuolto kunnassa asuvan väestön tarpeiden mukaan. Terveydenhuollon yhteistyö etenkin Kelan kanssa on tiivistä, koska Kela vastaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta terveyskeskuksessa tai sairaalassa tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Terveydenhuolto on vastuussa kuntoutuksen kokonaisuudesta esimerkiksi myös silloin, kun henkilö on joutunut vaikeaan tapaturmaan: sen vastuu ulottuu aina ensiaputilanteesta lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutusprosessin kautta jopa työelämään kuntouttamiseen. Terveydenhuolto vastaa omalta osaltaan prosessin suunnittelusta, osin toteutuksesta sekä lausunnoista. 2. KUNTOUTUSSUUNNITELMA Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on vastattava potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Myös Potilaslain ( /857, 4 a ) mukaan potilaalle on tarvittaessa laadittava lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma, josta ilmenee potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu ja joka laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Kunta vastaa myös kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön, joka huolehtii osapuolten välisestä tiedonkulusta ja kuntoutuksen etenemisestä. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta, jos se on lailla määrätty Kelan tehtäväksi. Kunnan on kuitenkin järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei ole selkeästi osoitettavissa. (Terveydenhuoltolaki 29 ). Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. (Terveydenhuoltolaki 30 ). Lääkinnällinen kuntoutus perustuu siis yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, johon kuntoutuspalvelut kootaan suunnitellusti kuntoutujan tarpeiden mukaan. Suunnittelussa otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan, jotta löydettäisiin ne osa-alueet, joihin voidaan vaikuttaa. Kuntoutustavoitteet ja keinot (palvelut) kootaan yhteistyössä kuntoutujan, hänen omaistensa ja ammattilaisten kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa pitää seurata ja arvioida määräajoin. Kuntoutujan kanssa on sovittava myös tarpeellisesta yhteydenpidosta. Terveydenhuolto on avainasemassa kuntoutustarpeen havaitsijana. Terveydenhuollossa tehty kuntoutussuunnitelma voi olla myös ehtona muiden tahojen kuntoutukselle tai etujen 4

5 maksamiselle. Palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen (Kela, TE-hallinto, sosiaalitoimi, opetustoimi, vakuutusyhtiöt jne.) kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunnassa kuntoutusyhteistyötä koordinoi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä, mitä koskevassa laissa (497/2003)säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Huom. Traumaperäisten selkäydinvammapotilaiden kuntoutussuunnitelmien laatiminen on yksi esimerkki kuntoutusyhteistyöstä. Suunnitelmien laatimisesta vastaa tällä hetkellä PKSSK:n kuntoutusklinikka ja kuntoutus toteutetaan yhteistyössä kotikunnan, Kelan ja vakuutusyhtiön kanssa. Vammautumisen jälkeinen välitön kuntoutus kuuluu erikoissairaanhoidon vastuulle. Ylläpitovaiheen kuntoutuksesta pääasiallinen toteutusvastuu on tätä nykyä kuntoutujan kotikunnalla, silloin kun kuntoutusta ei rahoiteta Kelan tai vakuutusyhtiön toimesta. 3. L Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä kannattanee pohtia olisiko toteutusvastuu jatkossa näissä tapauksissa erikoissairaanhoidossa perusterveydenhuollon sijaan. Pohdintoihin myötävaikuttaa valmisteilla oleva asetus SYV-potilaiden kuntoutuksen keskittämisestä tiettyihin yliopistosairaaloihin. ÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN PALVELUT Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 5) apuvälinepalvelut 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1-6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa KUNTOUTUSNEUVONTA JA KUNTOUTUSOHJAUS Kuntoutuspalveluita koskeva neuvonta ja palveluohjaus on jossain määrin kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla, mutta varsinainen kuntoutusohjaus on kuntoutusohjaajien vastuualuetta. Kuntoutusohjaus on osa kuntoutujan kokonaisvaltaista hoitoa ja se voi tapahtua terveydenhuollon tai muiden yhteistyötahojen toimipisteissä, kuntoutujan kotona tai muussa toimintaympäristössä. Asioita voidaan hoitaa myös puhelimitse. Kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä kuntoutujan, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden palveluntuottajien välillä. 5

6 Kuntoutusohjaaja tukee asiakkaansa itsenäistä selviytymistä arjessa, elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutusohjaaja tukee ja ohjaa kuntoutujaa ja hänen läheisiään mm. sairauden tai vamman muuttamassa uudessa elämäntilanteessa kuntoutuspalveluiden hakemisessa (avoterapia, laitoskuntoutus, sopeutumisvalmennus) Kelan vammaisetuuksien hakemisessa vammaispalveluiden hakemisessa (kuljetuspalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu) apuvälineiden tarpeen arvioinnissa ja hankinnassa vammaisjärjestöjen ja yhdistysten toiminnassa. PKSSK:n sairaanhoidon toiminta-alueella työskentelee kahdeksan kuntoutusohjaajaa (liite1) ja sosiaalipalvelujen toiminta-alueella eli kehitysvammaisten erityishuollossa kolme kuntoutusohjaajaa - ja kunnissa yhteensä 13 kuntoutusohjaajaa POTILAAN TOIMINTA- JA TYÖKYVYN SEKÄ KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI Hoitava lääkäri perus- tai työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa voi arvioida potilaan sairauden, vian tai vamman aiheuttamia työ- ja toimintakyvyn rajoituksia sekä toisaalta potilaan kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia. Arviointiprosessiin voivat osallistua myös potilasta mahdollisesti hoitavan moniammatillisen tiimin jäsenet. Potilaan työ- ja toimintakyvyn rajoituksista huolimatta arvioinnin painopiste tulee olla voimassa olevan työeläkelainsäädännön mukaan potilaan jäljellä olevassa työ- ja toimintakyvyssä KUNTOUTUSTUTKIMUS Kuntoutustutkimus on perustutkimus kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Kuntoutustutkimus saattaa painottua joko lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sen toteutukseen tai olla myös ammatillisen kuntoutuksen toteutusta hahmottava perustutkimus. Työkykyarvio on osa työikäisen henkilön kuntoutustutkimusta. Työterveyshuolto vastaa ensisijaisesti potilaan työkyvyn arvioimisesta. (Työterveyshuoltolaki /1383, 12 ). Kun PKSSK:n alueella hoitava lääkäri tarvitsee tukea potilaansa työ- ja toimintakyvyn arviointiin tai henkilö on työttömyyden tai muun syyn vuoksi ilman vakiintunutta hoitosuhdetta, hänet voidaan lähettää keskussairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikalle moniammatillisen työryhmän arvioitavaksi. Työryhmään kuuluu kuntoutusylilääkäri, psykologi ja kuntoutussuunnittelija. 6

7 Kuntoutustutkimuksella selvitetään henkilön jäljellä olevaa työkykyä, työhönsijoittumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarvetta ja mahdollisuuksia. Selvityksen perusteella tutkittavalle tehdään kuntoutussuunnitelma ja tarvittavat lausunnot sekä annetaan palveluohjausta suunnitelman toteuttamiseksi. Huom! Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimiseksi Kela kustantaa kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutustutkimuksia, joita tehdään Kuntoutuskeskus Pääskynpesässä Ilomantsissa, Verve Joensuussa ja Vetrea Terveys Oy,/Joensuun Kuntohovissa. Kuntoutustarveselvitys voi johtaa lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutustutkimuksen tavoitteena on laatia yhteistyössä kuntoutujan ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa ammatillinen kuntoutussuunnitelma. 3.4.TOIMINTAKYVYN PARANTAMISEEN JA YLLÄPITÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TERAPIAT SEKÄ MUUT TARVITTAVAT KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Fysioterapia ja toimintaterapia Kirjoittajat ovat PKSSK:n fysiatrian poliklinikan osastonhoitaja Ritva Mönkkönen ja fysioterapian osastonhoitaja Kati Koppinen. Loppulisäykset Maritta Lantto. Fysioterapia Fysioterapia perustuu terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede ja siinä sovelletaan monen tieteenalan tutkimustietoa. Fysioterapian tavoitteena on yhdessä asiakkaan/ kuntoutujan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen terveys sekä liikkumis- ja toimintakyky huomioiden hänen voimavaransa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Arvioinnin perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma, joka sisältää seurannan. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Asiakasta/kuntoutujaa aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Fysioterapia on osa julkista ja yksityistä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää. (Suomen fysioterapeutit, 2006) Fysioterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut fysioterapeutin, lääkintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkinnon. Fysioterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut fysioterapeutti. Toimintaa valvoo aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Fysioterapeutit työskentelevät mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja tutkimus- ja hoitolaitoksissa tai yrittäjänä. Fysioterapeuttien ammattietiikka perustuu ammatilliseen tietoon ja osaamiseen sekä arvojen ja elämänkokemuksen sisäistämiseen. Eettiset ohjeet korostavat fysioterapeutin itsenäistä ammatillista vastuuta ja pätevyyttä. 7

8 Toimintaterapia Toimintaterapia on asiakaslähtöistä kuntoutusta. Toimintaterapiassa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja toimintaterapeutti on terapeuttisen toiminnan asiantuntija. Toimintaterapialla tuetaan asiakkaan päivittäistä elämää; itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, koulunkäyntiä ja opiskelua, työkykyä ja työssä selviytymistä, yhteiskunnallista osallistumista, vapaa-ajan viettämistä, leikkimistä ja lepoa. Toimintaterapian käsityksen mukaan ihminen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa valintojensa ja toimintansa kautta. Terapeuttinen toiminta on toiminnan analyysin ja soveltamisen perusteella valittua toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan toimintamahdollisuuksiin. Toimintaterapiassa voidaan käyttää menetelminä esimerkiksi leikkiä, ruoanvalmistusta, pelejä, savitöitä tai puutarhanhoitoa. Sopivasti haasteellinen ja terapeuttinen toiminta tuottaa asiakkaalle ilon, tyytyväisyyden, pätevyyden ja taitojen kehittymisen kokemuksia. Terapeuttinen toiminta on myös asiakkaan elämäntapaan sovitettua. Se antaa asiakkaalle realistista palautetta hänen toimintamahdollisuuksistaan. Asiakaslähtöisellä toimintaotteella varmistetaan, että terapia ja siinä käytettävät toiminnat ovat asiakkaalle merkityksellisiä, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia. (Suomen Toimintaterapeutit, 2007) Toimintaterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut toimintaterapeutin tutkinnon. Toimintaterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut toimintaterapeutti. Toimintaa valvoo aluehallintovirasto (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Toimintaterapeutit työskentelevät mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja tutkimus- ja hoitolaitoksissa tai yrittäjänä. Toimintaterapia on osa julkista ja yksityistä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää. Eettisten näkökulmien huomioiminen on osa ammatti-identiteetin kehittymistä ja itsenäistä työskentelyä. Ammattietiikan tarkasteleminen on tärkeää jokaiselle toimintaterapeutille, koska kuntoutuksen asiantuntija vaikuttaa asiakkaan elämän henkilökohtaisilla ja haavoittuvillakin alueilla. Asiakkaan ja toimintaterapeutin vuorovaikutussuhteen tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä hänelle merkityksellisillä elämänalueilla. Toimintaterapeutin työskentelyn tulee perustua yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa tehtyyn ongelmien ja voimavarojen arviointiin, jossa otetaan huomioon asiakkaan toimintaympäristö ja sosiaalinen verkosto. Toimintaterapeutin tulee tehdä työtään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Hänen tulee antaa asiakkaalleen monipuolista tietoa, jotta asiakas voi valintatilanteissa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Toimintaterapeutti osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Ammatilliseen tiedonvälitykseen kuuluu velvollisuus välittää työyhteisölle asiakkaan kuntoutumisen kannalta tärkeät tiedot. Toimintaterapeutti ohjaa tarvittaessa asiakaan saamaan muita toimintaterapia- tai terveydenhuollon palveluja. Tiedonkulussa tulee kunnioittaa asiakasta ja noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. (Suomen Toimintaterapeutit, 2007) Fysioterapia ja toimintaterapia erikoissairaanhoidon alueella 8

9 Fysiatrian klinikka on Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sairaanhoidon toiminta-alueen, kuntoutumisen klinikkaryhmän yksi kliininen yksikkö. Fysiatrian klinikka jakautuu kolmeen vastuuyksikköön: fysiatrian poliklinikka, fysioterapiaosasto ja apuvälinepalveluyksikkö. Fysiatrian klinikkaa johtaa fysiatrian ylilääkäri. Fysioterapiaosaston toiminta perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin, asetuksiin ja ohjeisiin, kuntayhtymän sääntöihin, sopimuksiin ja ohjeisiin sekä fysiatrian klinikassa ja fysioterapiaosastolla yhteisesti sovittuihin toiminta- ja työohjeisiin. Työn kehittäminen ja palvelujen laadun parantaminen perustuvat suunnitelmalliseen ja jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Fysioterapia jakautuu erikoisalakohtaisiin tiimeihin, joita ovat tuki- ja liikuntaelimistön, kirurgian, sisätautien, neurologian sekä lasten ja nuorten fysioterapia, lisäksi yksi toimintaterapian tiimi. Erikoisalakohtainen osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Fysioterapiaosasto vastaa eri asiakkaiden palvelutarpeeseen fysio- ja toimintaterapian keinoin. Potilaiden ja heidän omaisensa lisäksi yhteistyötahoja ovat potilaiden hoitoon osallistuvat muut ammattihenkilöt sekä keskussairaalan klinikat ja kuntayhtymän kunnat. Fysioterapiaosasto tuottaa fysio- ja toimintaterapiapalveluja keskussairaalan vuodeosastojen ja poliklinikoiden potilaille sekä avoterapiapalveluja polikliinisille potilaille. Potilaat ohjautuvat fysio- ja toimintaterapiaan eri erikoisaloilta lääkärin pyynnön kautta tai sovittujen erikoisalakohtaisten pyyntökäytäntöjen mukaisesti. Osa toimintaterapian potilaista saa palvelut terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Fysio- ja toimintaterapia erikoissairaanhoidossa on osa lääkinnällistä kuntoutusta ja osa sairauden hoitoa. Terapia on yksilö- tai ryhmäterapiaa ja potilaat ovat kaikenikäisiä. Terapioiden tavoitteena on potilaan liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen fysio- ja toimintaterapian keinoin. Tavoitteena on potilaiden mahdollisimman itsenäinen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa. Terapioissa käytetään erilaisia ohjaus- ja neuvontamenetelmiä, harjoitteluterapiaa, toiminnallista terapiaa, manuaalista ja fysikaalista terapiaa. Potilaan omatoimisuutta tuetaan myös yksilöllisesti valmistettavien tukien avulla. Terapiat koostuvat potilaan liikunta-, toiminta- ja työkyvyn arvioinnista, harjoittamisesta, seurannasta ja tarvittaessa jatkoterapioiden järjestämisestä. Kirurgian erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan monella vastuualueella eli traumatologian, thorax- ja verisuonikirurgian, ortopedian, gastroenterologian, naistentautien ja synnytysten, päiväkirurgian, käsikirurgian sekä tarkkailussa ja ensiavussa, kirurgian ja ortopedian poliklinikalla. Fysioterapiaa toteutetaan eri osastojen potilaiden tarpeiden ja lääkärin pyyntöjen mukaisesti yksilöterapiana. Potilaan kotiutuessa ja fysioterapian jatkuessa järjestetään jatkoterapia yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Tietyt potilasryhmät hoidetaan ilman erillistä pyyntöä ja niistä on etukäteen sovittu lääkäreiden kanssa. Kirurgialla hoitoajat ovat usein lyhyitä ja siten potilaat vaihtuvat nopeasti. Neurologian erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan mm. neurologisella tutkimus- ja kuntoutusosastolla sekä poliklinikalla, vastuualueeseen kuuluu lisäksi teho-osaston potilaat. Työnkuvaan kuuluu myös ensitietopäivien järjestäminen neurologian erikoisalueella. Tuki- ja liikuntaelimistön erikoisalalla fysioterapeutit vastaanottavat avofysioterapiassa fysiatrian poliklinikan, kuntoutus- ja työlääketieteenpoliklinikan sekä kipupoliklinikan lääkäreiden lähettämät tules-asiakkaat. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat aikuiset 9

10 inkontinenssipotilaat ja aikuispsykiatria. Fysioterapeutit toteuttavat osastokuntoutuksena kuntoutus- ja työlääketieteen poliklinikan tules-kurssit ja selän jäykistysleikattujen kuntoutuskurssit sekä vastaavat synnyttäneiden äitien ryhmäohjauksesta. Tyypillistä poliklinikan fysioterapialle on toteutuminen ajanvarauksen kautta niin yksilö- kuin ryhmäterapiana. Tarvittaessa järjestetään jatkofysioterapia perusterveydenhuollon kanssa tiiviissä yhteistyössä. Sisätautien erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan eri sisätautien; reumatautien, keuhkosairauksien, sydänsairauksien, syöpätautien osastoilla ja poliklinikoilla sekä lisäksi vastuualueeseen kuuluvat mm. painonhallintaryhmät, NLP-terapia ja ensitietopäivät omalla vastuualueella. Fysioterapia aloitetaan lääkärin pyynnön perusteella, toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäterapiana ja tarpeen mukaisesti järjestetään jatkoterapiat. Fysioterapian tarve vaihtelee suuresti yksittäisistä ohjaustilanteista päivittäiseen fysioterapiaan kuntoutus- ja tutkimusjaksojen aikana. Lasten ja nuorten fysioterapia on omana erikoisalueena ja sitä toteutetaan monella eri alueella eli lasten neurologiassa, kirurgiassa, psykiatriassa ja lastentaudeilla sekä nuorisopsykiatrialla, äitiyspoliklinikalla, synnytysosastolla ja lasten teholla. Potilaat tulevat fysioterapiaan lääkärin pyynnön perusteella. Fysioterapiaa toteutetaan yksilöterapiana tai pienryhminä ja kesto vaihtelee yhdestä ohjauskerrasta pitempiin terapiasuhteisiin. Lasten ja nuorten kohdalla omaiset sekä muut yhteistyötahot ovat kiinteästi mukana toiminnassa. Työtä toteutetaan moniammatillisesti ja tarpeen mukaan kotikäynneillä. Lasten ja nuorten fysioterapiaan kuuluvat myös apuvälinearvioinnit sekä osallistuminen kipsi- ja ortoosihoitoihin. Toimintaterapian tiimi vastaa palveluiden tuottamisesta useille eri erikoisaloille mm. fysiatrialle, kirurgialle, neurologialle, sisätaudeille, lastentaudeille sekä mm. kuntoutus- ja työlääketieteen ja kipupoliklinikan potilaille. Toimintaterapeutit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden kanssa. Potilaat tulevat toimintaterapiaan lääkärin pyynnöllä avohoitopotilaina ajanvarauksen kautta tai ovat akuutteja osasto- tai poliklinikkapotilaita. Yksilöllinen toimintaterapia vaihtelee kertaohjauksesta pitkiin terapiasuhteisiin. Nykyresurssien puitteissa työn pääpaino on toimintaterapiatarpeen arvioinnissa ja toimintaterapioissa jotka kytkeytyvät läheisesti sairauden hoitoon. Toimintaterapia sisältää mm. toiminta- ja työkyvyn arviointia, erilaisten yksilöllisten ortoosien valmistamista, apuvälineiden tarpeen arviointia, kipupotilaiden terapiaa sekä arvenhoitomenetelmiä. Fysioterapia ja toimintaterapia perusterveydenhuollon alueella Fysio- ja toimintaterapia perusterveydenhuollossa on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Terveyskeskuksien fysioterapiapalvelut jakautuvat yleisimmin vuodeosastotoimintaan, poliklinikkapalveluihin sekä apuvälinelainaukseen. Fysioterapian toiminta kohdistuu perusterveydenhuollon palveluja käyttävään eri-ikäiseen väestöön. Toiminnan painopistealueet vaihtelevat kunnittain ja niitä voivat olla mm. vanhusten koti- sekä laitoskuntoutus, eri ikäryhmille suunnatut ennaltaehkäisevät toiminnat niin yksilö- kuin ryhmätasolla sekä työterveyshuolto. Fysioterapiaan ohjaudutaan pääsääntöisesti terveyskeskuslääkärin tai muun henkilöstön kautta. Kuntoneuvolassa asiakas voi saada neuvontaa ja ohjausta ilman lähetettä omasta aloitteestaan. Fysioterapiahenkilöstö työskentelee terveysasemien toimipisteissä sekä 10

11 vuodeosastoilla, työterveyshuollossa, kouluterveydenhoidossa ja tarvittaessa asiakkaan kotona. Terveyskeskukset tuottavat jatkofysioterapiapalvelut resurssien mukaisesti erikoissairaanhoidosta siirtyville potilaille. Kuntien terveyskeskusten vuodeosastopotilaille tarjotaan fysioterapiapalveluja tarpeen mukaan. Tarpeen määrittelee vuodeosaston moniammatillinen henkilökunta. Kotiutumisvaiheessa järjestetään tarvittaessa kotikäynti apuväline- ja kodinmuutostyötarpeen selvittämiseksi yhdessä potilaan ja omaisten sekä tarvittavan muun henkilökunnan (esim. kotipalvelun) kanssa. Fysioterapia tukee osaltaan vuodeosaston potilaiden toimintakyvyn ylläpysymistä/ parantumista, kotiutumista, sekä henkilöstön kuntouttavaa hoitotyötä. Fysioterapeutit toimivat yhteistyössä osaston henkilöstön kanssa kuntoutussuunnitelmia laadittaessa. Kuntien toimintaterapian resurssit, toiminnan painopistealueet ja toteuttaminen vaihtelevat suuresti. Useassa kunnassa osa toimintaterapiasta hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimintaterapia tarjoaa apua arkielämän selviytymiskeinojen löytymiseen. Aikuisen ja lasten toimintakykyä, taitoja ja valmiuksia arvioidaan erilaisten testien ja toimintojen avulla. Arviointiympäristönä voi olla tarpeen mukaan terveyskeskuksen tilojen lisäksi esim. palveluntuottajan toimitilat, asiakkaan koti tai hoitopaikka. Arvioinnin pohjalta suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja yhteistyötahojen kanssa toimintaterapian jatko. Toimintaterapeutti tekee yhteistyötä asiakkaan läheisten sekä häntä hoitavien henkilöiden kanssa. Toimintaterapiaan ohjautuminen vaihtelee kunnittain ja lähete toimintaterapiaan voi tulla esim. hoitavalta lääkäriltä tai muilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Kunnissa on myös hyvin erilaisia rajauksia toimintaterapian asiakasryhmissä ja työalueissa. PKSSK:n sairaanhoitopalvelujen toiminta-alueella työskentelee 30 fysioterapeuttia ja 11 toimintaterapeuttia sekä neljä kuntohoitajaa. Sosiaalipalvelujen Kelan palveluntuottajaluettelossa toiminta-alueella on on PKSSK:n kolme fysioterapeuttia alueella viitisenkymmentä ja kaksi toimintaterapeuttia. vaikeavammaisten fysioterapiapalvelujen tuottajaa ja viisi toimintaterapiapalvelujen tuottajaa. Huom. Toimintaterapeuttien poikkeuskoulutus PKKS:n alueella on ollut vajetta toimintaterapeuteista ja ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan kouluttamalla työttömistä fysioterapeuteista ja sosionomeista toimintaterapeutteja työvoimapoliittisena koulutuksena. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on järjestänyt Joensuussa toimintaterapeuttien poikkeuskoulutuksen, josta valmistuu 18 uutta toimintaterapeuttia. 11

12 Fysioterapeuttien erikoistumisopinnot ja tehtäväsiirrot lääkäreiltä fysioterapeuteille Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on järjestetty monimuoto-opintoina Työtehtävien jakaminen fysioterapiassa - Fysioterapia tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksessa ja terveydenhuollon toimintajärjestelmässä erikoistumisopinnot. Opinnot ovat laajuudeltaan 30 opintopistettä. Erikoistumisopintojen tavoitteena on mahdollistaa yhdessä sovituissa tilanteissa/tapauksissa tehtävien siirtäminen lääkäreiltä fysioterapeuteille (sovitut tule-potilaiden ensikontaktit ja tutkiminen, lyhytaikaiset sairauslomat, ohjaus). Koulutuksen järjestämisen taustalla on tarve terveydenhuollon henkilöstöryhmien välisen työnjaon kehittämiseen. Toiveena on, että koulutuksen läpikäyneiden fysioterapeuttien työpanos nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsemistä ja mahdollistaa tarkemman ja perusteellisemman potilasohjauksen antamisen vastasairastuneille. Lisäksi koulutus syventää osaamista tules-potilaiden fysioterapiassa. Erikoistumisopintoihin osallistui 19 fysioterapeuttia, joista viisi oli PKSSK.sta, kuusi Joensuun perusterveydenhuollosta, neljä Kontiolahden terveyskeskuksesta, yksi Keski-Karjalasta ja kaksi Vetrea Terveys Oy/Joensuun Kuntohovista. Joensuussa ja Kontiolahdella on käynnissä neuvottelut tehtäväsiirron toteuttamiseksi. Syksyllä 2012 aloittanee seuraava 20 fysioterapeutin ryhmä vastaavat opinnot Puheterapia Kirjoittaja on PKSSK:n puheterapeutti Riitta-Maija Rönkkö. Lisäykset Maritta Lantto. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa laillistettu puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa kommunikoinnin, puheen, kielen, nielemisen sekä äänen häiriöitä. Vastaanotolle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen häiriöt saattavat olla synnynnäisiä tai vamman tai sairauden myöhemmin aiheuttamia. Puheterapian tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikaatiohäiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapiassa tutkitaan ja kuntoutetaan myös nielemis- ja syömisvaikeuksia. Puheterapeutti on korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on laillistettu ja jonka toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Puheterapeutteja koulutetaan Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Puheterapeutteja työskentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa, perheneuvoloissa, kouluissa, päiväkodeissa, yksityisissä kuntoutuslaitoksissa, vammaishuollossa/palvelukeskuksissa ja yksityisinä ammatinharjoittajina. Puheterapeutti tekee kuntoutustyötä, toimii alansa asiantuntijana ja antaa koulutusta alaan liittyvissä kysymyksissä sekä kehittää puheterapia- ja kuntoutuspalveluja yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutustyössä puheterapeutti määrittelee tutkimuksen perusteella puheterapiatarpeen ja suunnittelee yhteistyössä asiakkaan/omaisten/huoltajien ja lähiammattikuntien kanssa 12

Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella

Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella Tammikuu 2012 Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella Maritta Lantto kuntoutussuunnittelija, YTM PKSSK SISÄLLYS Saatteeksi

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen 150/06/2014 Perusturvalautakunta 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet on päätetty Mäntsälän kunnan perusturvalautakunnassa

Lisätiedot

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? PALVELU Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? Mitä eri alojen asiantuntijat tekevät Hipossa? Lisätietoja voit kysyä meiltä! NEUROPSYKOLOGINEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN KORVAUSTASOSTA

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN KORVAUSTASOSTA LUONNOS 27.10.2015 SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitussihteeri XX.XX.2015 Milja Tiainen VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN KORVAUSTASOSTA 1 Nykytila Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan

Lisätiedot

Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat

Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat 8. Kuntoutus Fysioterapia tuottaa kansanterveyslain mukaisia terapiapalveluja Kallion alueen väestölle sekä ohjaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämistä / edistämistä yhteistyössä eri ammattiryhmien

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia vuoden 2011 alusta

Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia vuoden 2011 alusta Terveysosasto / Kuntoutusryhmä Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia vuoden 2011 alusta Psykoterapiatutkimuksen ja koulutuksen päivä Helsingissä 17.9.2010 Lakimies Kirsi Kunnas-Leinonen Kuntoutuspsykoterapia

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta Verohallinto PL 325, 00052 VERO 14.11. 2013 Verohallinnon yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö kati.tamminen@vero.fi Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden-

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot