Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella"

Transkriptio

1 Liite 3 Tammikuu 2012 Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella Maritta Lantto kuntoutussuunnittelija, YTM PKSSK

2 SISÄLLYS Saatteeksi 3 1. Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutussuunnitelma Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus Potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi Kuntoutustutkimus Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet Fysioterapia ja toimintaterapia Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Psykoterapia Apuvälinepalvelut Sopeutumisvalmennus Pohjois-Karjalan keskussairaalassa järjestettävät kuntoutusjaksot Lääkinnällisen kuntoutuksen resursseja kunnittain Lopuksi 27 Liitteet 2

3 SAATTEEKSI Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus (Terveydenhuoltolaki /1326, 29 ). Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuus on ollut yhtenä huolenaiheena PKSSK:n alueella, niinpä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan on kirjattu selvityksen tekeminen erityistyöntekijäresursseista. Tässä kartoituksessa pyritään selvittämään lääkinnällisen kuntoutuksen ammattilaisten määrää sekä sijoittumista PKSSK:n alueen julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi selvityksessä sivutaan myös alueen muita kuntoutuksen resursseja. Päivitettyjä tietoja voitaneen hyödyntää terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa, jonka laatimisesta vastuu on siirtynyt sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä suoraan kunnille. Järjestämissuunnitelman laatimisesta on säädetty tarkemmin Asetuksessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toivotaan jäntevöittävän alueellista yhteistyötä ja samalla parantavan terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Toive yhteistyön vahvistumisesta koskee terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lisäksi alueen muita julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä järjestöjä. Perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Anu Niemi on ohjannut kartoituksen tekemistä ja usea kuntoutuksen asiantuntija on antanut oman panoksensa kartoituksen sisältöön kirjallisesti ja/tai suullisesti. PKSSK:n kuntoutusklinikalla on ollut asiantuntijan rooli terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien lääkinnällistä kuntoutusta koskevassa osuudessa. Jatkossakin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastannee kunnallisen terveydenhuollon tuottamien lääkinnällisen kuntoutuksen erityispalveluiden kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Vastaavanlaista selvitystä ei alueella ole aiemmin tehty ja koska terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus on laaja kokonaisuus ja toisaalta vain osa monimutkaisesta kuntoutusjärjestelmästämme, voidaan tätä muun työn ohessa tehtyä kartoitusta pitää alustavana ja monelta osin täydennystä kaipaavana. Tietojen saaminen ja kokoaminen pirstaleisesta järjestelmästä on ollut yllättävän hankalaa. 1. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka tarvitaan lääketieteellisesti todetun vian, vamman tai sairauden aiheuttaman toimintakykyvajeen helpottamiseksi, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi tai tukemiseksi. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään myös edistämään ja tukemaan kuntoutujan elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan 3

4 päivittäisissä toiminnoissa. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015). Kuntoutustarpeen arvioinnin suorittaa yleensä lääkäri tai muu asiantuntija toimenpiteen luonteesta riippuen. Terveydenhuollon tehtävänä on siis määritellä sairauksista, vioista ja vammoista johtuvia ja niihin liittyviä toimintakykyongelmia sekä etsiä niille kuntoutuskeinoja, seurata kuntoutuksen edistymistä ja toimia yhteistyössä muiden kuntoutustahojen kanssa. Terveydenhuolto voi järjestää kuntoutuspalvelut omana toimintana tai ostaa niitä yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta keskeisimmän vastuun kantaa perusterveydenhuolto kunnassa asuvan väestön tarpeiden mukaan. Terveydenhuollon yhteistyö etenkin Kelan kanssa on tiivistä, koska Kela vastaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta terveyskeskuksessa tai sairaalassa tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Terveydenhuolto on vastuussa kuntoutuksen kokonaisuudesta esimerkiksi myös silloin, kun henkilö on joutunut vaikeaan tapaturmaan: sen vastuu ulottuu aina ensiaputilanteesta lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutusprosessin kautta jopa työelämään kuntouttamiseen. Terveydenhuolto vastaa omalta osaltaan prosessin suunnittelusta, osin toteutuksesta sekä lausunnoista. 2. KUNTOUTUSSUUNNITELMA Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on vastattava potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Myös Potilaslain ( /857, 4 a ) mukaan potilaalle on tarvittaessa laadittava lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma, josta ilmenee potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu ja joka laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Kunta vastaa myös kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön, joka huolehtii osapuolten välisestä tiedonkulusta ja kuntoutuksen etenemisestä. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta, jos se on lailla määrätty Kelan tehtäväksi. Kunnan on kuitenkin järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei ole selkeästi osoitettavissa. (Terveydenhuoltolaki 29 ). Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. (Terveydenhuoltolaki 30 ). Lääkinnällinen kuntoutus perustuu siis yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, johon kuntoutuspalvelut kootaan suunnitellusti kuntoutujan tarpeiden mukaan. Suunnittelussa otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan, jotta löydettäisiin ne osa-alueet, joihin voidaan vaikuttaa. Kuntoutustavoitteet ja keinot (palvelut) kootaan yhteistyössä kuntoutujan, hänen omaistensa ja ammattilaisten kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa pitää seurata ja arvioida määräajoin. Kuntoutujan kanssa on sovittava myös tarpeellisesta yhteydenpidosta. Terveydenhuolto on avainasemassa kuntoutustarpeen havaitsijana. Terveydenhuollossa tehty kuntoutussuunnitelma voi olla myös ehtona muiden tahojen kuntoutukselle tai etujen 4

5 maksamiselle. Palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen (Kela, TE-hallinto, sosiaalitoimi, opetustoimi, vakuutusyhtiöt jne.) kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunnassa kuntoutusyhteistyötä koordinoi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä, mitä koskevassa laissa (497/2003)säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Huom. Traumaperäisten selkäydinvammapotilaiden kuntoutussuunnitelmien laatiminen on yksi esimerkki kuntoutusyhteistyöstä. Suunnitelmien laatimisesta vastaa tällä hetkellä PKSSK:n kuntoutusklinikka ja kuntoutus toteutetaan yhteistyössä kotikunnan, Kelan ja vakuutusyhtiön kanssa. Vammautumisen jälkeinen välitön kuntoutus kuuluu erikoissairaanhoidon vastuulle. Ylläpitovaiheen kuntoutuksesta pääasiallinen toteutusvastuu on tätä nykyä kuntoutujan kotikunnalla, silloin kun kuntoutusta ei rahoiteta Kelan tai vakuutusyhtiön toimesta. 3. L Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä kannattanee pohtia olisiko toteutusvastuu jatkossa näissä tapauksissa erikoissairaanhoidossa perusterveydenhuollon sijaan. Pohdintoihin myötävaikuttaa valmisteilla oleva asetus SYV-potilaiden kuntoutuksen keskittämisestä tiettyihin yliopistosairaaloihin. ÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN PALVELUT Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 5) apuvälinepalvelut 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1-6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa KUNTOUTUSNEUVONTA JA KUNTOUTUSOHJAUS Kuntoutuspalveluita koskeva neuvonta ja palveluohjaus on jossain määrin kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla, mutta varsinainen kuntoutusohjaus on kuntoutusohjaajien vastuualuetta. Kuntoutusohjaus on osa kuntoutujan kokonaisvaltaista hoitoa ja se voi tapahtua terveydenhuollon tai muiden yhteistyötahojen toimipisteissä, kuntoutujan kotona tai muussa toimintaympäristössä. Asioita voidaan hoitaa myös puhelimitse. Kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä kuntoutujan, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden palveluntuottajien välillä. 5

6 Kuntoutusohjaaja tukee asiakkaansa itsenäistä selviytymistä arjessa, elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutusohjaaja tukee ja ohjaa kuntoutujaa ja hänen läheisiään mm. sairauden tai vamman muuttamassa uudessa elämäntilanteessa kuntoutuspalveluiden hakemisessa (avoterapia, laitoskuntoutus, sopeutumisvalmennus) Kelan vammaisetuuksien hakemisessa vammaispalveluiden hakemisessa (kuljetuspalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu) apuvälineiden tarpeen arvioinnissa ja hankinnassa vammaisjärjestöjen ja yhdistysten toiminnassa. PKSSK:n sairaanhoidon toiminta-alueella työskentelee kahdeksan kuntoutusohjaajaa (liite1) ja sosiaalipalvelujen toiminta-alueella eli kehitysvammaisten erityishuollossa kolme kuntoutusohjaajaa - ja kunnissa yhteensä 13 kuntoutusohjaajaa POTILAAN TOIMINTA- JA TYÖKYVYN SEKÄ KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI Hoitava lääkäri perus- tai työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa voi arvioida potilaan sairauden, vian tai vamman aiheuttamia työ- ja toimintakyvyn rajoituksia sekä toisaalta potilaan kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia. Arviointiprosessiin voivat osallistua myös potilasta mahdollisesti hoitavan moniammatillisen tiimin jäsenet. Potilaan työ- ja toimintakyvyn rajoituksista huolimatta arvioinnin painopiste tulee olla voimassa olevan työeläkelainsäädännön mukaan potilaan jäljellä olevassa työ- ja toimintakyvyssä KUNTOUTUSTUTKIMUS Kuntoutustutkimus on perustutkimus kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Kuntoutustutkimus saattaa painottua joko lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sen toteutukseen tai olla myös ammatillisen kuntoutuksen toteutusta hahmottava perustutkimus. Työkykyarvio on osa työikäisen henkilön kuntoutustutkimusta. Työterveyshuolto vastaa ensisijaisesti potilaan työkyvyn arvioimisesta. (Työterveyshuoltolaki /1383, 12 ). Kun PKSSK:n alueella hoitava lääkäri tarvitsee tukea potilaansa työ- ja toimintakyvyn arviointiin tai henkilö on työttömyyden tai muun syyn vuoksi ilman vakiintunutta hoitosuhdetta, hänet voidaan lähettää keskussairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikalle moniammatillisen työryhmän arvioitavaksi. Työryhmään kuuluu kuntoutusylilääkäri, psykologi ja kuntoutussuunnittelija. 6

7 Kuntoutustutkimuksella selvitetään henkilön jäljellä olevaa työkykyä, työhönsijoittumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarvetta ja mahdollisuuksia. Selvityksen perusteella tutkittavalle tehdään kuntoutussuunnitelma ja tarvittavat lausunnot sekä annetaan palveluohjausta suunnitelman toteuttamiseksi. Huom! Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimiseksi Kela kustantaa kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutustutkimuksia, joita tehdään Kuntoutuskeskus Pääskynpesässä Ilomantsissa, Verve Joensuussa ja Vetrea Terveys Oy,/Joensuun Kuntohovissa. Kuntoutustarveselvitys voi johtaa lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutustutkimuksen tavoitteena on laatia yhteistyössä kuntoutujan ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa ammatillinen kuntoutussuunnitelma. 3.4.TOIMINTAKYVYN PARANTAMISEEN JA YLLÄPITÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TERAPIAT SEKÄ MUUT TARVITTAVAT KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Fysioterapia ja toimintaterapia Kirjoittajat ovat PKSSK:n fysiatrian poliklinikan osastonhoitaja Ritva Mönkkönen ja fysioterapian osastonhoitaja Kati Koppinen. Loppulisäykset Maritta Lantto. Fysioterapia Fysioterapia perustuu terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede ja siinä sovelletaan monen tieteenalan tutkimustietoa. Fysioterapian tavoitteena on yhdessä asiakkaan/ kuntoutujan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen terveys sekä liikkumis- ja toimintakyky huomioiden hänen voimavaransa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Arvioinnin perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma, joka sisältää seurannan. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Asiakasta/kuntoutujaa aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Fysioterapia on osa julkista ja yksityistä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää. (Suomen fysioterapeutit, 2006) Fysioterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut fysioterapeutin, lääkintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkinnon. Fysioterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut fysioterapeutti. Toimintaa valvoo aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Fysioterapeutit työskentelevät mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja tutkimus- ja hoitolaitoksissa tai yrittäjänä. Fysioterapeuttien ammattietiikka perustuu ammatilliseen tietoon ja osaamiseen sekä arvojen ja elämänkokemuksen sisäistämiseen. Eettiset ohjeet korostavat fysioterapeutin itsenäistä ammatillista vastuuta ja pätevyyttä. 7

8 Toimintaterapia Toimintaterapia on asiakaslähtöistä kuntoutusta. Toimintaterapiassa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja toimintaterapeutti on terapeuttisen toiminnan asiantuntija. Toimintaterapialla tuetaan asiakkaan päivittäistä elämää; itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, koulunkäyntiä ja opiskelua, työkykyä ja työssä selviytymistä, yhteiskunnallista osallistumista, vapaa-ajan viettämistä, leikkimistä ja lepoa. Toimintaterapian käsityksen mukaan ihminen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa valintojensa ja toimintansa kautta. Terapeuttinen toiminta on toiminnan analyysin ja soveltamisen perusteella valittua toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan toimintamahdollisuuksiin. Toimintaterapiassa voidaan käyttää menetelminä esimerkiksi leikkiä, ruoanvalmistusta, pelejä, savitöitä tai puutarhanhoitoa. Sopivasti haasteellinen ja terapeuttinen toiminta tuottaa asiakkaalle ilon, tyytyväisyyden, pätevyyden ja taitojen kehittymisen kokemuksia. Terapeuttinen toiminta on myös asiakkaan elämäntapaan sovitettua. Se antaa asiakkaalle realistista palautetta hänen toimintamahdollisuuksistaan. Asiakaslähtöisellä toimintaotteella varmistetaan, että terapia ja siinä käytettävät toiminnat ovat asiakkaalle merkityksellisiä, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia. (Suomen Toimintaterapeutit, 2007) Toimintaterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut toimintaterapeutin tutkinnon. Toimintaterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut toimintaterapeutti. Toimintaa valvoo aluehallintovirasto (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Toimintaterapeutit työskentelevät mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja tutkimus- ja hoitolaitoksissa tai yrittäjänä. Toimintaterapia on osa julkista ja yksityistä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää. Eettisten näkökulmien huomioiminen on osa ammatti-identiteetin kehittymistä ja itsenäistä työskentelyä. Ammattietiikan tarkasteleminen on tärkeää jokaiselle toimintaterapeutille, koska kuntoutuksen asiantuntija vaikuttaa asiakkaan elämän henkilökohtaisilla ja haavoittuvillakin alueilla. Asiakkaan ja toimintaterapeutin vuorovaikutussuhteen tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä hänelle merkityksellisillä elämänalueilla. Toimintaterapeutin työskentelyn tulee perustua yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa tehtyyn ongelmien ja voimavarojen arviointiin, jossa otetaan huomioon asiakkaan toimintaympäristö ja sosiaalinen verkosto. Toimintaterapeutin tulee tehdä työtään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Hänen tulee antaa asiakkaalleen monipuolista tietoa, jotta asiakas voi valintatilanteissa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Toimintaterapeutti osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Ammatilliseen tiedonvälitykseen kuuluu velvollisuus välittää työyhteisölle asiakkaan kuntoutumisen kannalta tärkeät tiedot. Toimintaterapeutti ohjaa tarvittaessa asiakaan saamaan muita toimintaterapia- tai terveydenhuollon palveluja. Tiedonkulussa tulee kunnioittaa asiakasta ja noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. (Suomen Toimintaterapeutit, 2007) Fysioterapia ja toimintaterapia erikoissairaanhoidon alueella 8

9 Fysiatrian klinikka on Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sairaanhoidon toiminta-alueen, kuntoutumisen klinikkaryhmän yksi kliininen yksikkö. Fysiatrian klinikka jakautuu kolmeen vastuuyksikköön: fysiatrian poliklinikka, fysioterapiaosasto ja apuvälinepalveluyksikkö. Fysiatrian klinikkaa johtaa fysiatrian ylilääkäri. Fysioterapiaosaston toiminta perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin, asetuksiin ja ohjeisiin, kuntayhtymän sääntöihin, sopimuksiin ja ohjeisiin sekä fysiatrian klinikassa ja fysioterapiaosastolla yhteisesti sovittuihin toiminta- ja työohjeisiin. Työn kehittäminen ja palvelujen laadun parantaminen perustuvat suunnitelmalliseen ja jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Fysioterapia jakautuu erikoisalakohtaisiin tiimeihin, joita ovat tuki- ja liikuntaelimistön, kirurgian, sisätautien, neurologian sekä lasten ja nuorten fysioterapia, lisäksi yksi toimintaterapian tiimi. Erikoisalakohtainen osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Fysioterapiaosasto vastaa eri asiakkaiden palvelutarpeeseen fysio- ja toimintaterapian keinoin. Potilaiden ja heidän omaisensa lisäksi yhteistyötahoja ovat potilaiden hoitoon osallistuvat muut ammattihenkilöt sekä keskussairaalan klinikat ja kuntayhtymän kunnat. Fysioterapiaosasto tuottaa fysio- ja toimintaterapiapalveluja keskussairaalan vuodeosastojen ja poliklinikoiden potilaille sekä avoterapiapalveluja polikliinisille potilaille. Potilaat ohjautuvat fysio- ja toimintaterapiaan eri erikoisaloilta lääkärin pyynnön kautta tai sovittujen erikoisalakohtaisten pyyntökäytäntöjen mukaisesti. Osa toimintaterapian potilaista saa palvelut terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Fysio- ja toimintaterapia erikoissairaanhoidossa on osa lääkinnällistä kuntoutusta ja osa sairauden hoitoa. Terapia on yksilö- tai ryhmäterapiaa ja potilaat ovat kaikenikäisiä. Terapioiden tavoitteena on potilaan liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen fysio- ja toimintaterapian keinoin. Tavoitteena on potilaiden mahdollisimman itsenäinen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa. Terapioissa käytetään erilaisia ohjaus- ja neuvontamenetelmiä, harjoitteluterapiaa, toiminnallista terapiaa, manuaalista ja fysikaalista terapiaa. Potilaan omatoimisuutta tuetaan myös yksilöllisesti valmistettavien tukien avulla. Terapiat koostuvat potilaan liikunta-, toiminta- ja työkyvyn arvioinnista, harjoittamisesta, seurannasta ja tarvittaessa jatkoterapioiden järjestämisestä. Kirurgian erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan monella vastuualueella eli traumatologian, thorax- ja verisuonikirurgian, ortopedian, gastroenterologian, naistentautien ja synnytysten, päiväkirurgian, käsikirurgian sekä tarkkailussa ja ensiavussa, kirurgian ja ortopedian poliklinikalla. Fysioterapiaa toteutetaan eri osastojen potilaiden tarpeiden ja lääkärin pyyntöjen mukaisesti yksilöterapiana. Potilaan kotiutuessa ja fysioterapian jatkuessa järjestetään jatkoterapia yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Tietyt potilasryhmät hoidetaan ilman erillistä pyyntöä ja niistä on etukäteen sovittu lääkäreiden kanssa. Kirurgialla hoitoajat ovat usein lyhyitä ja siten potilaat vaihtuvat nopeasti. Neurologian erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan mm. neurologisella tutkimus- ja kuntoutusosastolla sekä poliklinikalla, vastuualueeseen kuuluu lisäksi teho-osaston potilaat. Työnkuvaan kuuluu myös ensitietopäivien järjestäminen neurologian erikoisalueella. Tuki- ja liikuntaelimistön erikoisalalla fysioterapeutit vastaanottavat avofysioterapiassa fysiatrian poliklinikan, kuntoutus- ja työlääketieteenpoliklinikan sekä kipupoliklinikan lääkäreiden lähettämät tules-asiakkaat. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat aikuiset 9

10 inkontinenssipotilaat ja aikuispsykiatria. Fysioterapeutit toteuttavat osastokuntoutuksena kuntoutus- ja työlääketieteen poliklinikan tules-kurssit ja selän jäykistysleikattujen kuntoutuskurssit sekä vastaavat synnyttäneiden äitien ryhmäohjauksesta. Tyypillistä poliklinikan fysioterapialle on toteutuminen ajanvarauksen kautta niin yksilö- kuin ryhmäterapiana. Tarvittaessa järjestetään jatkofysioterapia perusterveydenhuollon kanssa tiiviissä yhteistyössä. Sisätautien erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan eri sisätautien; reumatautien, keuhkosairauksien, sydänsairauksien, syöpätautien osastoilla ja poliklinikoilla sekä lisäksi vastuualueeseen kuuluvat mm. painonhallintaryhmät, NLP-terapia ja ensitietopäivät omalla vastuualueella. Fysioterapia aloitetaan lääkärin pyynnön perusteella, toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäterapiana ja tarpeen mukaisesti järjestetään jatkoterapiat. Fysioterapian tarve vaihtelee suuresti yksittäisistä ohjaustilanteista päivittäiseen fysioterapiaan kuntoutus- ja tutkimusjaksojen aikana. Lasten ja nuorten fysioterapia on omana erikoisalueena ja sitä toteutetaan monella eri alueella eli lasten neurologiassa, kirurgiassa, psykiatriassa ja lastentaudeilla sekä nuorisopsykiatrialla, äitiyspoliklinikalla, synnytysosastolla ja lasten teholla. Potilaat tulevat fysioterapiaan lääkärin pyynnön perusteella. Fysioterapiaa toteutetaan yksilöterapiana tai pienryhminä ja kesto vaihtelee yhdestä ohjauskerrasta pitempiin terapiasuhteisiin. Lasten ja nuorten kohdalla omaiset sekä muut yhteistyötahot ovat kiinteästi mukana toiminnassa. Työtä toteutetaan moniammatillisesti ja tarpeen mukaan kotikäynneillä. Lasten ja nuorten fysioterapiaan kuuluvat myös apuvälinearvioinnit sekä osallistuminen kipsi- ja ortoosihoitoihin. Toimintaterapian tiimi vastaa palveluiden tuottamisesta useille eri erikoisaloille mm. fysiatrialle, kirurgialle, neurologialle, sisätaudeille, lastentaudeille sekä mm. kuntoutus- ja työlääketieteen ja kipupoliklinikan potilaille. Toimintaterapeutit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden kanssa. Potilaat tulevat toimintaterapiaan lääkärin pyynnöllä avohoitopotilaina ajanvarauksen kautta tai ovat akuutteja osasto- tai poliklinikkapotilaita. Yksilöllinen toimintaterapia vaihtelee kertaohjauksesta pitkiin terapiasuhteisiin. Nykyresurssien puitteissa työn pääpaino on toimintaterapiatarpeen arvioinnissa ja toimintaterapioissa jotka kytkeytyvät läheisesti sairauden hoitoon. Toimintaterapia sisältää mm. toiminta- ja työkyvyn arviointia, erilaisten yksilöllisten ortoosien valmistamista, apuvälineiden tarpeen arviointia, kipupotilaiden terapiaa sekä arvenhoitomenetelmiä. Fysioterapia ja toimintaterapia perusterveydenhuollon alueella Fysio- ja toimintaterapia perusterveydenhuollossa on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Terveyskeskuksien fysioterapiapalvelut jakautuvat yleisimmin vuodeosastotoimintaan, poliklinikkapalveluihin sekä apuvälinelainaukseen. Fysioterapian toiminta kohdistuu perusterveydenhuollon palveluja käyttävään eri-ikäiseen väestöön. Toiminnan painopistealueet vaihtelevat kunnittain ja niitä voivat olla mm. vanhusten koti- sekä laitoskuntoutus, eri ikäryhmille suunnatut ennaltaehkäisevät toiminnat niin yksilö- kuin ryhmätasolla sekä työterveyshuolto. Fysioterapiaan ohjaudutaan pääsääntöisesti terveyskeskuslääkärin tai muun henkilöstön kautta. Kuntoneuvolassa asiakas voi saada neuvontaa ja ohjausta ilman lähetettä omasta aloitteestaan. Fysioterapiahenkilöstö työskentelee terveysasemien toimipisteissä sekä 10

11 vuodeosastoilla, työterveyshuollossa, kouluterveydenhoidossa ja tarvittaessa asiakkaan kotona. Terveyskeskukset tuottavat jatkofysioterapiapalvelut resurssien mukaisesti erikoissairaanhoidosta siirtyville potilaille. Kuntien terveyskeskusten vuodeosastopotilaille tarjotaan fysioterapiapalveluja tarpeen mukaan. Tarpeen määrittelee vuodeosaston moniammatillinen henkilökunta. Kotiutumisvaiheessa järjestetään tarvittaessa kotikäynti apuväline- ja kodinmuutostyötarpeen selvittämiseksi yhdessä potilaan ja omaisten sekä tarvittavan muun henkilökunnan (esim. kotipalvelun) kanssa. Fysioterapia tukee osaltaan vuodeosaston potilaiden toimintakyvyn ylläpysymistä/ parantumista, kotiutumista, sekä henkilöstön kuntouttavaa hoitotyötä. Fysioterapeutit toimivat yhteistyössä osaston henkilöstön kanssa kuntoutussuunnitelmia laadittaessa. Kuntien toimintaterapian resurssit, toiminnan painopistealueet ja toteuttaminen vaihtelevat suuresti. Useassa kunnassa osa toimintaterapiasta hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimintaterapia tarjoaa apua arkielämän selviytymiskeinojen löytymiseen. Aikuisen ja lasten toimintakykyä, taitoja ja valmiuksia arvioidaan erilaisten testien ja toimintojen avulla. Arviointiympäristönä voi olla tarpeen mukaan terveyskeskuksen tilojen lisäksi esim. palveluntuottajan toimitilat, asiakkaan koti tai hoitopaikka. Arvioinnin pohjalta suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja yhteistyötahojen kanssa toimintaterapian jatko. Toimintaterapeutti tekee yhteistyötä asiakkaan läheisten sekä häntä hoitavien henkilöiden kanssa. Toimintaterapiaan ohjautuminen vaihtelee kunnittain ja lähete toimintaterapiaan voi tulla esim. hoitavalta lääkäriltä tai muilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Kunnissa on myös hyvin erilaisia rajauksia toimintaterapian asiakasryhmissä ja työalueissa. PKSSK:n sairaanhoitopalvelujen toiminta-alueella työskentelee 30 fysioterapeuttia ja 11 toimintaterapeuttia sekä neljä kuntohoitajaa. Sosiaalipalvelujen Kelan palveluntuottajaluettelossa toiminta-alueella on on PKSSK:n kolme fysioterapeuttia alueella viitisenkymmentä ja kaksi toimintaterapeuttia. vaikeavammaisten fysioterapiapalvelujen tuottajaa ja viisi toimintaterapiapalvelujen tuottajaa. Huom. Toimintaterapeuttien poikkeuskoulutus PKKS:n alueella on ollut vajetta toimintaterapeuteista ja ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan kouluttamalla työttömistä fysioterapeuteista ja sosionomeista toimintaterapeutteja työvoimapoliittisena koulutuksena. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on järjestänyt Joensuussa toimintaterapeuttien poikkeuskoulutuksen, josta valmistuu 18 uutta toimintaterapeuttia. 11

12 Fysioterapeuttien erikoistumisopinnot ja tehtäväsiirrot lääkäreiltä fysioterapeuteille Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on järjestetty monimuoto-opintoina Työtehtävien jakaminen fysioterapiassa - Fysioterapia tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksessa ja terveydenhuollon toimintajärjestelmässä erikoistumisopinnot. Opinnot ovat laajuudeltaan 30 opintopistettä. Erikoistumisopintojen tavoitteena on mahdollistaa yhdessä sovituissa tilanteissa/tapauksissa tehtävien siirtäminen lääkäreiltä fysioterapeuteille (sovitut tule-potilaiden ensikontaktit ja tutkiminen, lyhytaikaiset sairauslomat, ohjaus). Koulutuksen järjestämisen taustalla on tarve terveydenhuollon henkilöstöryhmien välisen työnjaon kehittämiseen. Toiveena on, että koulutuksen läpikäyneiden fysioterapeuttien työpanos nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsemistä ja mahdollistaa tarkemman ja perusteellisemman potilasohjauksen antamisen vastasairastuneille. Lisäksi koulutus syventää osaamista tules-potilaiden fysioterapiassa. Erikoistumisopintoihin osallistui 19 fysioterapeuttia, joista viisi oli PKSSK.sta, kuusi Joensuun perusterveydenhuollosta, neljä Kontiolahden terveyskeskuksesta, yksi Keski-Karjalasta ja kaksi Vetrea Terveys Oy/Joensuun Kuntohovista. Joensuussa ja Kontiolahdella on käynnissä neuvottelut tehtäväsiirron toteuttamiseksi. Syksyllä 2012 aloittanee seuraava 20 fysioterapeutin ryhmä vastaavat opinnot Puheterapia Kirjoittaja on PKSSK:n puheterapeutti Riitta-Maija Rönkkö. Lisäykset Maritta Lantto. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa laillistettu puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa kommunikoinnin, puheen, kielen, nielemisen sekä äänen häiriöitä. Vastaanotolle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen häiriöt saattavat olla synnynnäisiä tai vamman tai sairauden myöhemmin aiheuttamia. Puheterapian tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikaatiohäiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapiassa tutkitaan ja kuntoutetaan myös nielemis- ja syömisvaikeuksia. Puheterapeutti on korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on laillistettu ja jonka toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Puheterapeutteja koulutetaan Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Puheterapeutteja työskentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa, perheneuvoloissa, kouluissa, päiväkodeissa, yksityisissä kuntoutuslaitoksissa, vammaishuollossa/palvelukeskuksissa ja yksityisinä ammatinharjoittajina. Puheterapeutti tekee kuntoutustyötä, toimii alansa asiantuntijana ja antaa koulutusta alaan liittyvissä kysymyksissä sekä kehittää puheterapia- ja kuntoutuspalveluja yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutustyössä puheterapeutti määrittelee tutkimuksen perusteella puheterapiatarpeen ja suunnittelee yhteistyössä asiakkaan/omaisten/huoltajien ja lähiammattikuntien kanssa 12

Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella

Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella Tammikuu 2012 Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella Maritta Lantto kuntoutussuunnittelija, YTM PKSSK SISÄLLYS Saatteeksi

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN KORVAUSTASOSTA

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN KORVAUSTASOSTA LUONNOS 27.10.2015 SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitussihteeri XX.XX.2015 Milja Tiainen VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN KORVAUSTASOSTA 1 Nykytila Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Syksy 2012 1 Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta on tarkoitettu lisä- ja täydennyskoulutukseksi lähihoitajan tutkinnon suorittaneille tai sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Siun sote palvelupaketeissa 2014 palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot