SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA Jokainen voi kokeilla omaa juttuaan - luovasti ja rohkeasti Saarijärvellä Mun juttu Työelämä- ja yrittäjyystaidot Yrittävä työkultuuri Yhteistyö

2 JOHDANTO Yrittäjyyskasvatustyötä ohjaa tahto auttaa jokaista lasta ja nuorta löytämään oman paikkansa tulevaisuudessa - työssä ja elämässä. Saarijärven yrittäjyyskasvatuksen strategian mukaan jokaisessa lapsessa ja nuoressa on piilossa olevaa potentiaalia. Jokaista lasta ja nuorta halutaan tukea heidän oman tulevaisuutensa rakentamisessa ja omien kiinnostuksen kohteiden kehittämisessä. Saarijärvellä yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on nähty tärkeäksi asiaksi jo usean vuoden ajan. Saarijärveläiset opettajat ovat osallistuneet yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polku-hankeeseen, jossa rakennettiin Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma*¹. Lisäksi Saarijärven lukiossa on tehty oma työelämämalli, johon parhaillaan täydennetään yrittäjyyskasvatuksen osuutta. Tähän strategiaan on poimittu yksittäisiä tavoitteita lukion laajemmasta työelämämallista*². Lukion yrittäjyyskasvatuksen osuuden suunnittelu pohjautuu tämän strategian painopistevalintoihin. Yrittäjyyskasvatuksen strategiaan on koottu perustelut, miksi yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on tärkeää ja mitä yrittäjyyskasvatus oikeastaan on. Strategia on laadittu yhteisten kohtaamisten, tiimien tapaamisten ja koulukohtaisen työskentelyn avulla. Strategiassa esitellään Saarijärven yrittäjyyskasvatuksen visio, tavoitteet ja konkreettisia esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteutustavoista. Viime kädessä koulujen lukuvuosisuunnitelmat konkretisoivat tavoitteet arjen toiminnaksi. 1.

3 VISIO: JOKAINEN VOI KOKEILLA OMAA JUTTUAAN - LUOVASTI JA ROHKEASTI SAARIJÄRVELLÄ. Mikä on mun juttu? Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa Saarijärvellä? 2.

4 1. MITÄ ON YRITTÄJYYSKASVATUS? kuva 1. Yrittäjyyden käsitteet Yrittäjyyskasvatus voidaan määrittää monella tavalla. Lähtökohtana kaikissa määritelmissä on laaja-alaisuus. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kehittää oppijoissa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ovat hyödyksi työelämässä niin yrittäjänä, esimiehenä kuin työntekijänäkin. Yrittäjyyskasvatuksen sisältö määritetään usein omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kautta. Näin tarkasteltuna yrittäjyyskasvatukselle voidaan asettaa varsin yksityiskohtaisia tavoitteita eri kouluasteille. OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS Yksilön omatoimisuus ja aktiivinen vastuunottaminen SISÄINEN YRITTÄJYYS Ryhmän kollektiivinen tapa ajatella ja toimia ULKOINEN YRITTÄJYYS Yrityksen omistaminen ja johtaminen Paula Kyrö, 1998 Saarijärven strategiatyössä on hyödynnetty yrittäjyyskasvatuksen Ehjää polkua tavoitteiden määrittämisessä. Ideana jäsennyksessä on, että omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden taidot karttuvat matkalla varhaiskavatuksesta toiselle asteelle. Esimerkiksi omaehtoisen yrittäjyyden puolella edetään itsetuntemuksesta unelmatulevaisuuden rakentamiseen. kuva 2. OMAEHTOINEN Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Positiivinen asenne elämään YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Yritteliäs asenne oppimiseen Vastuu itsestä ja osaamisesta Halu ja kyky kehittyä Osaaminen luoda unelmatulevaisuus SISÄINEN Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Kyky huomioida muut Ymmärrys omasta osaamisesta ja vastuusta osana ryhmää Kyky kehittää itseä ja ryhmää Kyky muodostaa ja johtaa tiimiä ULKOINEN Tavoitteellinen leikki Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut Villinikkarit Oy,

5 kuva 3. Saarijärven kehittämistyössä yrittäjyyskasvatus on määritetty ennen kaikkea yrittäjäpersoonien vahvuuksien vahvistamiseksi. Ajatus lähtee siitä, että jokaisessa lapsessa ja nuoressa on piilossa olevaa potentiaalia. Se voi olla osaamista, innostusta tai unelmia, jotka odottavat toteutumistaan. Laadukkaan yrittäjyyskasvatuksen avulla autetaan oppijoita kehittämään pitkäjänteisesti osaamistaan, jonka avulla jokainen kykenee luomaan itselleen unelmatulevaisuuden ja löytämään oman paikan työelämässä. Oheinen kuva kiteyttää yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja ydinkysymykset. Mitä yrittäjät tekevät? Mitä yrittäjyys on? Miksi yrittäjiä tarvitaan? Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten sen teen? Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TAVOITTEET Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Voisiko minusta tulla yrittäjä? Miten tulla yrittäjäksi? Miten huolehtia bisneksestä? Miten meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi tavoitteiden saavuttamiseksi? Villinikkarit Oy mukaellen Paasio, K & Nurmi P

6 2. KOULUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä on hyvä tunnistaa millaisessa maailmassa elämme ja miettiä mihin suuntaan maailma on menossa. Samalla on syytä pohtia, mikä on yrittäjyyden merkitys tulevaisuuden Suomelle? Yhteiskunnan muutokset näkyvät nopeasti työelämässä. Maailman isot ongelmat kuten väestönkasvu, luonnonvarojen niukkuus ja talouden epävakaus vaikuttavat elämään myös Keski-Suomessa. Hyvinvointiyhteiskunnan suurimmat haasteet kulminoituvat tällä hetkellä väestön elämäntapoihin, talouteen, informaatioteknologian kehittymiseen ja johtamis-ja työkulttuurin muutoksiin. Väestön ikääntyminen ja elämäntapa, jossa hankitaan vähemmän lapsia muuttaa yhteiskunnan huoltosuhdetta, jolloin pienempi joukko työssäkäyviä elättää suuremman vanhusväestön. Tämänkin vuoksi jokaisen tulisi pitää huolta omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. *³ Riippumatta globaaleista muutoksista on Suomella omat ongelmansa. Julkinen talous on vakavassa kriisissä - varat eivät riitä hyvinvointivaltion palveluiden ylläpitämiseen. Tapa selvitä on pienentää menoja tai lisätä tuloja. Menojen karsiminen on haastavaa inhimillisesti ja polittiisesti, joten paras keino on lisätä tuloja. Uudet yritykset ja yritystyöpaikat ovat kestävä tapa lisätä verotuloja. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan uudet työpaikat ovat 2000-luvulla syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin*⁴. Verotulojen lisäämiseksi kannattavinta olisi kyetä luomaan vientikauppaan erikoistuneita korkean osaamisen yrityksiä. Harvassa aloittavassa yrityksessä on riittävästi osaamista ja edellytyksiä vientitoimintaan, joten innovatiivisten yritysten määrään ja yrittäjämyönteisen kulttuurin rakentamiseen kannattaa panostaa. Keski-Suomen visiona on olla yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen maakunta*⁵. Yrittäjyys nähdään tärkeäksi voimavaraksi ja maakunnan vetovoimatekijäksi. Myös Saarijärven kuntastrategiassa yrittäjyyden lisääminen ja yrittäjämyönteisen kulttuurin rakentaminen nähdään tärkeäksi. Saarijärven kaupungin visiona on olla terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskus. Saarijärven yrittäjyyskasvatuksen strategiatyö liittyy tiiviisti koko kaupungin kehittämiseen, jotta paikkakunnalle syntyisi myös tulevaisuudessa uusia yrityksiä, osaamista ja työpaikkoja.*⁶. Yrittäjyyden lisääminen on pitkäjänteistä työtä, johon opetuksen kehittämisellä voidaan vaikuttaa merkittävästi. Muutos tarkoittaa sitä, että yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen kehittämisessä ylipäänsä otetaan huomioon työ-ja elinkeinoelämän tarpeet entistä voimakkaammin. 5.

7 KASVATAMME SAARIJÄRVELLÄ ROHKEITA, VASTUULLISIA, LUOVIA, OPTIMISTISIA, PITKÄJÄNTEISIÄ JA YHTEISTYÖTAITOISIA TULEVAISUUDEN TEKIJÖITÄ. kuva 4. TULEVAISUUS TALOUS TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET KUNTASTRATEGIA VALTAKUNNALLISET OPS-PERUSTEET OHJAUS OPS - UUDISTUSPROSESSI TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN YRITTÄJYYTTÄ SYNNYTTÄVÄ OHJAUS PAIKALLINEN OPS YRITTÄJYYSKASVA- TUKSEN KEHITTÄ- MISTARPEET SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA INNOVAATIOT PEDAGOGIA Villinikkarit Oy,

8 3.YRITTÄJYYSKASVATUK- SEN TAVOITTEET SAARI- JÄRVELLÄ OMA JUTTU - Oma juttu innostaa oppimaan uutta. - Oma juttu voi olla mikä tahansa kiinnostuksenkohde. - Oma juttu kytketään tavoitteellisesti opetukseen. - Omaa juttua kehitetään ja uusia juttuja kokeillaan koko opinpolun ajan. Tavoite: Jokaisella on oma juttu - Autamme jokaista tunnistamaan oman potentiaalinsa ja vahvuutensa, sekä tarjoamme jokaiselle itsensä kokoisia haasteita koulutyössä - Kytkemme lasten ja nuorten omia juttuja aktiivisesti muuhun opetukseen ja eri oppiaineisiin - Kannustamme myös opettajia löytämään oman juttunsa ja tekemään oman jutun näkyväksi myös koulussa - Järjestämme lapsille ja nuorille monipuolisesti paikkoja kehittää omaa juttuansa koulussa ja vapaa-ajalla yhteistyössä nuorisotoimen, 4H-yhdistyksen ja muiden järjestöjen kanssa - Kehitämme alakouluista lukioon Oma juttu-mallin, jossa keskitytään lasten ja nuorten omien kiinnostuksenkohteiden ja harrastuneisuuden tukemiseen, sekä jatko-opintojen ja ammatinvalinnan suunnitteluun. Käytännön esimerkki: Mun mappi Kannustamme lapsia ja nuoria rakentamaan henkilökohtaista Mun mappia, johon kootaan omaan osaamiseen, oppimiseen, harrastuneisuuteen ja itsetuntemuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Mappi auttaa myös työelämäosaamisen ja yrittäjyysvalmiuksien tunnistamiseen. Mun mappi voi olla kansio, aarrearkku tai nettisovellus. Lukiolaiset dokumentoivat omia juttuja moderneja tvt-työkaluja käyttäen. Erilainen tekeminen Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on vahvasti pedagoginen kysymys eli miten tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään. Yrittäjyyspedagogiikkaa lisäämällä lapset ja nuoret saavat tilaisuuksia kokeilla luovaa ongelmanratkaisua, riskien ottamista ja aitoa yhdessä tekemistä. Esimerkiksi projektioppimisen kautta on helppoa tehdä yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa tekemällä oppien. Opettajan juttu Hyödynnämme kaikkien opettajien juttuja uusien asioiden opettamisessa eri luokilla ja kouluissa. Tuodaan rohkeammin työyhteisössä esille myös opettajien omia juttuja ja vaihdetaan osaamista opettajien kesken. Omien juttujen esittely Järjestämme säännöllisesti mahdollisuuksia esitellä omaa osaamista, ideoita, unelmia ja muita Mun mappiin kertyneitä ajatuksia muille. Sovellamme Mun mappi-ajatusta eri kouluasteille. 7.

9 Mun mappi kuva 5.? Kavereiden kanssa hengailu Elävä Saarijärvi projektikurssi 4H Yritys HARRASTUKSET VALINNAISAINEET Käsityö Bruno Mars MUSIIKKI Community MUN JUTTU UNELMA-AMMATTINI Facebook NETTI MATKUSTELU Mielenkiintoiset muotiblogit? Pinterest Comenius-projekti Paikat, joissa haluan käydä -lista Esitelmäni Kanadasta Haastatteluja yrittäjistä?? Jatko-opiskelupaikkoja Kierrätysmuoti Must have tuotteet Villinikkarit Oy, 2012 Jo keväällä ennen kuin aloitin yläkoulussa minulle ja vanhemmilleni esiteltiin idea Mun mapista. Mun mapin tarkoituksena olisi auttaa meitä, uusia seiskaluokkalaisia, kokoamaan kaikenlaista työelämäosaamiseen liittyvää materiaalia ja ajatuksia yhteen paikkaan koko yläkoulun aikana. Ensimmäisellä viikolla meille jaettiin tyhjät mapit. Eka tehtävä oli tehdä itsestä esittely. Tekeminen oli kivaa, koska sai tehdä ihan millaisen esittelyn halusi. Mun esittelystä tuli värikäs, koska tulostin esittelyyn pari kuvaa mun harrastuksista, kavereista ja perheestä. Luokanvalvoja kertoi, että käytämme Mun mappia jatkossa paikkana, jonne jokainen voi koota itselleen tärkeitä asioita ja ajatuksia. Ope sanoi, että mappiin tulee opotunnilla erilaisia välilehtiä, joiden alle kootaan esimerkiksi kirjoituksia itseä kiinnostavista asioista, mielenkiintoisia lehtileikkeitä tai juttuja netistä. Mappiin tehdään erilaisia itsearviointeja ja raportteja yläkoulun aikana tehdyistä projekteista ja ryhmätöistä. Kaikki koulun opettajat ovat luvanneet, että joskus Mun mappia täytetään myös heidän tunneillaan. Jossain vaiheessa opotunnilla tehdään työhakemus kesätöiden hakua varten. Sovittiin luokanvalvojan kanssa, että seuraavalla tunnilla päästään tekemään hauskoja testejä netissä ja tulokset voidaan tulostaa mun mappiin. Olenkohan mä inspiroija, hoivari vai artisti? 8.

10 2. TYÖELÄMÄOSAAMINEN JA YRITTÄJYYSTAIDOT Tulevaisuuden työn muutoksesta on tehty useita ennakointitutkimuksia, joissa ennustetaan yhä useamman työllistävän itsensä yrittäjänä. Monella alalla on jo nyt tavanomaista työskennellä oman uran aikana niin palkansaajana kuin yrittäjänäkin. Työelämän muutokset asettavat uudenlaisia odotuksia tuleville työntekijöille. Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän ongelmanratkaisutaitoja, vuorovaikutustaitoja, luovuutta sekä kykyä johtaa itseä ja muita. Laadukkaalla yrittäjyyskasvatuksella voidaan lisätä lasten ja nuorten työelämäosaamista ja yrittäjyystaitoja. Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavia osaamisalueita voidaan tarkastella pääomien avulla. Tällöin tulevaisuuden osaamisvaatimuksissa korostuvat psykologisen sosiaalisen ja inhimillisen pääoman kehittäminen*⁸. Tavoite: Jokainen saarijärveläinen nuori pääsee jatkoopintoihin ja työllistyy opintojen jälkeen. - Näemme lasten ja nuorten työelämäosaamisen ja yrittäjyystaitojen kehittämisen tärkeäksi osaksi koulumme toimintaa - Teemme lukuvuosittain luokkakohtaisen tai aineryhmäkohtaisen suunnitelman: miten työelämäosaamisen ja yrittäjyytaitojen kehittäminen näkyy tänä lukuvuonna meidän koulussa eri luokka-asteilla ja eri oppiaineissa - Teemme lapsille ja nuorille näkyväksi millaista osaamista työelämässä ja yrittäjyydessä tarvitaan - Lisäämme kouluumme yrittäjyyden oppimispaikkoja esimerkiksi yrittäjyyskursseja sekä johtamisen ja tiimityön harjoittelupaikkoja. Vahvistamme lukiolaisten henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa työelämäosaamisen ja yrittäjyystaitojen konkreettisia tavoitteita Käytännön esimerkki: Puhetta työstä ja yrittäjyydestä Kytkemme opetusta työelämään ja yrittäjyyteen. Otamme esille eri aihealueita käsitellessä millaisiin ammatteihin opetettu asia liittyy. Puhumme yrittäjyydestä yhtenä potentiaalisena uravaihtoehtona. Yritysten ja oppiaineiden yhteistyö Sovimme luokalle yritysvierailun omaan oppiaineeseen liittyen. Esimerkiksi teknisessä työssä tutustutaan puunjalostukseen erikoistuneeseen yritykseen. Tutustumisen jälkeen valmistetaan vierailuun liittyvä tuote kiinnittäen huomiota kustannustietoisuuteen ja tuotteen tarinaan. Yrittäjyyskurssi ja valinnaisaineet Kehitämme nuoria innostavan projektioppimiseen ja yrittäjyyteen erikoistuneen valinnaisenaineen, jossa voidaan kehittää nuorten omia ideoita tai ratkoa aitoja yritysmaailman caseja. Lisäämme ongelmalähtöistä oppimista ja projektitoimintaa muihinkin valinnaisaineisiin. Akateemisen yrittäjyyden polku Yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto myös akateemisen koulutuksen jälkeen. Lukiossa nuoret 9.

11 kuva 6. pääsevät tutustumaan asiantuntijayrittäjyyteen ja työelämään esimerkiksi tekemällä oppimisen ja projektiyhteistyön kautta. Lukiokoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle oppimaan oppimisen välineitä ja samalla valmentaa nuorta tulevaisuuden työelämää varten. TYÖSSÄ JA YRITTÄJYYDESSÄ TARVITTAVAT PÄÄOMAT Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat? PSYKOLOGINEN PÄÄOMA KUKA OLET? Itseluottamus Tulevaisuususko Sinnikkyys Onnellisuus Tahdonvoima Optimismi Toiveikkuus SOSIAALINEN PÄÄOMA KENET TUNNET? Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Vastavuoroisuus Luottamus Aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi INHIMILLINEN PÄÄOMA MITÄ OSAAT? Ammatillinen osaaminen Itsensä johtaminen Yritteliäisyys Aktiivisuus Kiinnostus Ideat Harrastukset Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, Luthans, Luthans

12 3. YRITTÄVÄ TYÖKULTTUURI Työkulttuuri tarkoittaa yhteisössä olevia toimintanormeja, arvoja ja asenteita. Yrittävä työkulttuuri on kannustava, vuorovaikutteinen ja hyvin johdettu. Yrittävässä työkulttuurissa on lupa kokeilla, oppia virheistä ja tehdä yhteistyötä muiden opettajien, kasvattajien, oppilaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa. Yrittävässä työyhteisössä jokainen yhteisön jäsen on tärkeä. Tavoite: Koulujen johtamis- ja kehittämisosaaminen on uudistunut. - Olemme valinneet yrittäjyyskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen painopistealueeksi kaikissa kouluissa - Yrittävän toimintakulttuurin ylläpito on johdon ja opettajien yhteinen asia - Kannustamme opettajia työparitoimintaan omassa koulussa ja koulujen välillä - Uskallamme heittäytyä kokeilemaan uutta ja rohkaistumme puhumaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin - Kehitämme tavoitteellisesti yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa ja oppijalähtöisyyttä - Arvioimme yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä ja uusien kokeilujen määrää lukuvuosittain omassa koulussa sekä koulunjohtajien ja rehtorien tapaamisessa Käytännön esimerkki: Yrittäjyyskasvatuksen johtaminen Koulunjohtajat ja rehtorit käsittelevät yrittäjyyskasvatusta joka lukukausi yhteisessä tapaamisessa. He keskustelevat tavoitteiden toteutumista ja jakavat kokemuksia eri koulujen yrittäjyyskasvatuksen menetelmistä sekä uusista kokeiluista. Työyhteisön kehittäminen Lukuvuoden alussa opettajat asettavat itselleen työyhteisön kehittämiseen liittyviä henkilökohtaisia ja yhteisiä tavoitteita. Pedagoginen iltapäivä Kevätlukukaudella järjestetään yhteinen iltapäivä, jossa keskustellaan pedagogisista valinnoista yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä. Uusi kokeilu Jokainen opettaja toteuttaa kerran lukuvuodessa yhden yrittäjyyskasvatuksen kokeilun, jonka opit jaetaan muiden opettajien kanssa YT-tunnilla. Pajapäivät Koko koulun tai rinnakkaisluokkien omat Pajapäivät lisäävät koulun yhteisöllisyyttä ja kehittävät oppilaiden tiimityötaitoja. Pajapäiviä voidaan järjestää erilaisten teemapäivien ympärille esimerkiksi Aleksis Kiven -päivä tai Kalevalan päivä. 11.

13 Yrityskummit / Mun mappi Vuosikello Kokemuksia kokeiluista YT-tunnilla Työelämä ja yrittäjyys /kansainvälisyys -teemapäivä kuva 7. Uusi kokeilu/ Pajapäivät Joulu Tammi Uusi kokeilu/ Pajapäivät Marras Helmi SSYP kehitys Oy / Saarijärven Yrittäjät: Avoimet ovet Loka Projektikurssit / TET / Vierailut Kehittämistiimin tapaaminen Maalis Työyhteisön kehittäminen Syys Arjessa tekeminen VUOSI- KELLO Huhti Pedagoginen iltapäivä yrittäjyyskasvatuksesta Yrittäjyyskasvatuksen suunnittelu osana lukuvuoden suunnittelua Elo Heinä Kesä Touko Arviointi Kesätyöt ja omat projektit 12.

14 4. YHTEISTYÖ Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on lisätä koulun ja paikallisten yritysten yhteistyötä. Monipuolisella yhteistyöllä tuodaan nuorille realistista tietoa paikkakunnan yrityksistä, työelämästä ja mahdollisuuksista. Yhteistyönmuotoja on erilaisia ja tapa voidaan sopia koulun ja yrityksen välillä. Yhteisen toiminnan avulla lasten ja nuorten työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet kasvavat ja samalla he oppivat hahmottamaan millaisia taitoja opittavien tietojen ohella kannattaa harjoitella. Tavoite: Koulujen ja työelämän yhteistyö on nykyistä systemaattisempaa ja laajempaa - Haluamme tarjota lapsille ja nuorille näköalapaikkoja tulevaisuuden työelämän ja yrittäjyyden mahdollisuuksiin Saarijärvellä - Järjestämme vuosittain tilaisuuden, jossa opettajat, yrittäjät, järjestöt, nuorisotyöntekijät ja muut työelämän edustajat pääsevät keskustelemaan yhteistyön kehittämisestä ja tavoista - Kannustamme opettajia osallistumaan OpeTETiin - Tuemme koulujen yhteistyöprojekteja oman lähialueen yritysten ja yhdistysten kanssa - Otamme oppilaat mukaan suunnittelemaan koulun yhteisiä tapahtumia ja työelämäyhteistyötä Käytännön esimerkki: Ope-työelämäyhteistyö Teemme tiivistä yhteistyötä Saarijärven Yrittäjien ja SSYP Kehitys Oy:n kanssa. Järjestämme opettajille ja työelämän edustajille tilaisuuksia keskustella treffeillä ja OpeTET:ssä. Järjestämme vuosittain yrittäjyys, työelämä ja kansainvälisyys teemapäiviä yhteistyössä muiden Saarijärven toimijoiden kanssa. Nuoret työelämän raporttereina Kehitämme uusia malleja työelämään ja yrittäjyyteen tutustumiseen perinteisten TET-harjoittelujen ja Taksvärkki-päivien rinnalle. Teemme oppiainerajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi tuottamalla paikallislehdelle tai koulun verkkosivuille juttuja ja videoita Saarijärven yrittäjistä sekä työelämästä. Yrityskummi Etsimme jokaiselle koululle yrityskummin lähialueen yrityksistä. Yrityskummius voi tarkoittaa esimerkiksi vierailuja, yrittäjätarinan kertomista oppilaille tai projektiyhteistyötä. Elävä Saarijärvi Kannustetaan nuoria ottamaan osaa Saarijärven kaupungin kehittämiseen. Järjestetään yhteistyössä SSYP Kehitys Oy:n ja Saarijärven Yrittäjien kanssa esimerkiksi liikeideakilpailuja tai projektiyhteistyötä. Kehitetään nuoria innostavia sekä aktivoivia yhteistyönmuotoja myös kaupungin kehittämiseen liittyen. 13.

15 Jatko-opinnot? Mun juttu? Oma kesäprojekti? Oppiminen? Unelma? Kehittyminen? Tavoite? 14.

16 LÄHDEAINEISTO JA KUVAT Lähteet *¹ Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma Kehittämisohjelma_kevennetty.pdf *² Lukiosta työelämään -yhteistyömalleja ja pedagogisia menetelmiä julkaisusta. pdf?cs= *³ Sininen kirja. Suomen kestävän kasvun malli. *⁴ Tilastokeskus. Yritysten henkilöstömäärän muutos yritysten kokoluokittain. *⁵ Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Keski-Suomen liitto. *⁶ Saarijärven kaupunkistrategia. strategia/?id=1447 *⁷ YES yrittäjätesti. YES Pohjois-Pohjanmaa ew=article&id=9&itemid=12 Kuvat Kuva 1: Yrittäjyyden käsitteet. Sivu 3. Kyrö P. (1998) Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Helsinki: WSOY Kuva 2: Yrittäjyyskasvatuksen Ehjä Polku. Sivu 3. Villinikkarit Oy, 2012 Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet. Sivu 4. Villinikkarit Oy, mukaellen Paasio, K. & Nurmi, P. (2006). Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s Kuva 4: OPS-uudistusprosessi. Sivu 6. Villinikkarit Oy, 2012 Kuva 5: Mun juttu. Sivu 8. Villinikkarit Oy, 2012 Kuva 6: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat. Sivu 10. Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, F., Luthans, K. W. & Luthans, B.C. (2004). Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 74 (1), Kuva 7: Vuosikello Sivu 12. Villinikkarit Oy,

17 STRATEGIAN LAATIJAT Kehittämistiimi: Arja Siikström, Saarijärven kaupunki Risto Lahti, SSYP Kehitys Oy Katja Valkola, Saarijärven Yrittäjät Antti Sivonen, Saarijärven nuorisotoimi Anni Marttila, Saarijärven 4H-Yhdistys Timo Mutikainen, Saarijärven Keskuskoulu Eija Koivisto, Herajärven koulu Risto Palttala, Saarijärven lukio Annukka Olli, Saarijärven lukio Risto Pöntinen, Kalmarin koulu Sarita Jylhä-Rastas, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy Marja Heinistö, Villinikkarit Oy Koulut: Herajärven koulu Kalmarin koulu Kolkanlahden koulu Lanneveden koulu Linnan koulu Mahlun koulu Pylkönmäen koulu Tarvaalan koulu Saarijärven Keskuskoulu Saarijärven lukio 16.

18 VILLINIKKARIT OY Kauppakatu Jyväskylä Petrikki Tukiainen Tarja Nieminen Marja Heinistö Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä/Kuvituskonttori jaakko@kuvituskonttori.com