FysA220/1 Hallin ilmiö
|
|
- Aapo Kyllönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiia Monto Työ tehty: FysA220/1 Hallin ilmiö Assistentti: Arvostellaan Työ jätetty: Abstract When a p-type germanium-semiconductorcrystal is in magnetic eld, charged particles are aected by Lorentz force, which is orthogonally with control current. Particles move to the edge and create a Hall voltage. This is called as Hall eect. Hall voltage change if control current or temperature change. Using measuring results one can calculate the Hall constant, electric charge density and charge mobility. Using measurement results of Hall voltage as a function of control current the Hall constant is R H = (7 ± 0, 4)10 and using measurement results of Hall voltage as a function of temperature, Hall constant is R H = (9, 0 ± 0, 4)10. These results are remarkably larger than a theoretical value R H = (4, 17 ± 0, 08)10 for p-type germanium-semiconductorcrystal. This may be As due to the magnetic disturbance in sensor.
2 1 Johdanto Työssä tutkitaan Hallin ilmiötä [1], jonka keksi Edwin Hall. Hallin ilmiössä magneettikenttää kohtisuorasti on asetettu johdin, jossa on liikkuvia varauksia. Tässä työssä johteena käytetään Ge-kidettä, joka on puolijohde. Magneettikenttä aiheuttaa liikkuviin varauksiin Lorenzin voiman, joka on kohtisuora sekä johtimen että magneettikentän suhteen. Siten johtimen toiselle reunalle kertyy negatiivista varausta ja toiselle reunalle positiivista varausta. Tässä syntyy Hall-jännite ja sähkökenttä, jonka aiheuttama voima kumoaa magneettikentän aiheuttaman voiman. 2 Teoreettiset lähtökohdat Kun sähkömagneettisessa kentässä liikkuu varaus, siihen kohdistuva Lorenzin voima on F = q( E + v B), (1) missä E on sähkökenttä, v varausten nopeus ja B magneettikenttä. Koska magneettikenttä aiheuttaa varauksiin voiman oikean käden säännön mukaisesti, kiteen voiman suuntaiseen seinään tulee vastakkainen merkkinen kokonaisvaraus kuin voiman tulosuuntaan jäävään seinämään, eli se polarisoituu. Tämä aiheuttaa sähkökentän, jonka aiheuttama voima kumoaa magneettikentän aiheuttaman voiman, joten kokonaisvoima on nolla: F = q(e + vb) = 0 (2) E = vb. (3) Ohjausvirta on I p, varauskuljettajien tiheys tilavuusyksikköä kohti on n ja virrantiheys saadaan laskettua yhtälöllä Sijoittamalla v:n arvo yhtälöön 3 saadaan josta saadaan Hallin vakio j = nqv v = j nq. (4) E x = jb nq, (5) R H = 1 nq. (6) Se voidaan esittää myös muodossa R H = E jb = U Hd I p B, (7) missä U H on Hallin jännite ja d Ge-kiteen paksuus. Levyn johtavuus saadaan yhtälöllä σ = l RA, (8) 2
3 missä l on levyn pituus, A pinta-ala ja R resistanssi, joka saadaan puolijohdelevyn jännitteen ja sen läpi kulkevan virran avulla tutulla kaavalla R =. Kun tiedetään johtavuus, voidaan laskea varauksen kuljettajien liikkuvuus yhtälöllä µ = σ nq = σr H. (9) Virheen laskemiseen käytetään yleistän virheenetenemislakia δf = ( f δx i ) x 2 (10) i i 3 Mittauslaitteisto ja kokeelliset menetelmät 3.1 Laitteisto Kuva 1: Koelaitteisto Mittauksissa käytetty laitteisto on kuvassa 1. Hall-moduuliin (Phywe ) oli asennettu valmiiksi piirilevy, jossa Ge-hila sijaitsi. Hall-moduuli sai virtalähteestään (Phywe ) sekä ohjausvirran että lämmitysvirran. Moduulin alaosaan oli asennettu rautasydämiset 600-kierroksiset käämit, eli sähkömagneetit (S VET, 2A 12966) siten, että niiden magneettikenttä oli kohtisuorassa piirilevyä vastaan. Sähkömagneetit oli kytketty jännitelähteeseen (Velleman, PS 603, D Power Supply). Moduulin yläpuolelta systeemiin kiinnitettiin Hall-anturi piirilevyn suuntaisesti rautasydämien väliin. Anturi oli kytketty teslamittariin (Phywe 13610). Hall-jännitettä mitattiin jännitemittarilla UNI-T (UT58B, OPLA 1) ja piirilevyn jännitteen mittarilla UNI-T (UT58B, OPLA 3). 3
4 3.2 Mittaukset Aluksi tein systeemiin kytkennän, kiinnitin virtalähteet, teslamittarin ja jännitemittarit laitteistoon. Moduuli Hall-antureineen ja piirilevyineen oli valmiiksi asennettu. Kokeilin systeemin laitteiden toiminnan ja mittarit tuntuivat antavan järkeviä lukemia. Ensimmäisessä varsinaisessa mittauksessa kalibroin moduulista omp-säätönappulaa siten, että Hall-jännite U H näytti jännitemittarissa nollaa, kun magneettikenttä B oli nolla. Sitten mittasin laboratorion huonelämpötilan, joka moduulin näyttämän mukaan oli 20. Magneettikentäksi säädin B = 0, 0995 T. Mittasin Hallin jännitteen sekä Ge-kiteen päiden välisen jännitteen arvoja ohjausvirran funktiona 0, 005 A:n välein nostaen ohjausvirtaa arvosta 0, 030 A arvoon 0, 030 A. Toisessa mittauksessa kalibroin taas Hall-jännitteen lukeman näyttämään nollaa nollamagneettikentässä. Tarkoitus oli edelleen pitää lämpötila vakiona, moduulin näyttämä lämpötilalle oli tämän mittauksen alussa T = 21 Mittauksen lopussa lämpötilan näyttämä näytti hiukan nousseen, lukema väpätti 21 :n ja 22 :n välillä. Ohjausvirraksi säädin I p = 0, 025 A. Sitten mittasin Hall-jännitteen arvoa magneettikentän funktiona. Kolmannessa mittauksessa oli määritettävä magneettikenttä ja ohjausvirta vakioksi. Säädin ohjausvirraksi I p = 0, 030 A. Painoin moduulin lämmitysnappulaa ja odottelin, että laite lämpenee maksimilämpötilaansa T = 170 ja säädin magneettikentän näyttämään arvoa 0, 090 T. Sitten kirjoitin ylös U H -T -lukemapareja kymmenen asteen välein systeemin jäähtyessä. Aluksi systeemi jäähtyikin melko nopeasti ja oli kiire merkitä ylös lämpötilaa vastaavia Hall-jännitteen arvoja. Lopuksi jäähtyminen hidastui huomattavasti. Tämän mittauksen aikana huomasin, että systeemiä lämmittäessä magneettikenttä pienenee ja jäähdyttäessä se pienenee, vaikka sen pitäisi pysyä vakiona. 4 Havainnot ja laskut Laitevalmistajan mukaan työssä käytetyllä Ge-kiteellä on taulukon 1 mukaiset ominaisuudet. Taulukko 1: Ge-kiteen ominaisuudet. paksuus d 0, 001 m pituus l 0, 022 m poikkipinta-ala A 10 5 m 2 R H (p-tyypin kide) (4, 17 ± 0, 08)10 As R H (n-tyypin kide) (4, 8 ± 0, 02)10 As 4
5 4.1 Hall-vakio U H (I p )-mittaus Hallin vakion määrittämiseksi plottasin liitteen [1] ensimmäisen mittauksen mittaustuloksista U H -I p -arvoparit kuvaajaan OriginPro 7.5:lla. Tein pistepareille suoransovituksen, jonka painotin Hall-jännitteen virheellä. Jännitemittarin virhe määritellään siten, 0,03 suoransovitus 0,02 0,01 U_H 0,00-0,01-0,02-0,03-0,03-0,02-0,01 0,00 0,01 0,02 0,03 0,04 I_p Kuva 2: Hall-jännite ohjausvirran funktiona ja sovitettu suora. että summataan 0, 05% lukemasta ja yksi digitti mittarin lukemasta. Eli virheen laskin kaavalla δu H = 0, 005U H + 0, 001V. (11) Esimerkiksi Mittauspöytäkirjan 1. mittauksen ensimmäisen Hall-jännitteen arvon virheen laskin seuraavasti: δu H = 0, 005 0, 023V + 0, 001V = 0, V 0, 002V. (12) Sovitetun suoran yhtälöstä saadaan U H (I p )-kuvaajan kulmakerroin du H di p = 0, 74 ± 0, 03 V A, joka siis vastaa pisteparien U H -I p keskimääräistä arvoa termille U H. Hall-vakion itseisarvo lasketaan yhtälöllä 7. Nyt siis U H d = 0, 001 m sijoitetaan arvot yhtälöön 7: R H = 0, 74 V A 0, 001 m 0, 0955 T = 0, 74 V, B = 0, 0995 T ja A 0, m3. (13) Suoransovituksen yhtälöstä saatiin U H :n virheeksi δ( U H ) = 0, 03 V. Magneettikentän virheen määrittelyyn käytän tietoa teslamittarin lukeman virheestä, joka on 2% lukemasta, A joten δb = 0, 02 0, 0995T 0, 002T. (14) Virhe Hall-vakiolle saadaan tutulla virheen etenemilailla yhtälöllä 10 δr H = ( R H ( U H ) δ(u H )) I 2 + ( R H p B δb)2 = ( d B δ(u H )) I 2 + ( U H p I p 0, 001 m = ( 0, 0995T 0, 03V A )2 + (0, 74 V 0, 001 m A 2 0, 0995T )2 0, 004 m3. d 2B 2 )2 (15) 5
6 Saatiin siis tulokseksi R H = (0, 007 ± 0, 004) m3. (16) U H (B)-mittaus Sitten lasken Hall-vakion liitteen [1] toisen mittauksen tulosten avulla. Plottasin jälleen OriginPro 7.5:lla tulokset U H (B)-kuvaajaksi (kuva 3). En pistänyt kuvaajaan ensimmäistä U H -B -arvoparia, joka oli U H = 0 ja B = 0. Sovitin pisteiden kautta suoran, jonka painotin Hall-jännitteen virheillä. Hall-jännitteen virheen laskin samalla tavalla kuin luvussa 4.1.1, erona ainoastaan, että käytin jännitemittarissa mittausaluetta, joka kattoi neljä desimaalia jännitteen arvolle. Eli esimerkiksi ensimmäinen Hall-jännitteen arvon virheen laskin seuraavasti: δu H = (0, , 005 0, 0023) V 0, 0002 V. (17) Virheistä tuli kuitenkin niin pieniä, etteivät ne näy kuvaajassa. suoransovitus 0,025 0,020 0,015 U_H 0,010 0,005 0,000 0,00 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 B Kuva 3: Hall-jännite magneettikentän funktiona ja sovitettu suora. Sovitetun suoran kulmakertoimesta saadaan arvo termille U H B. OriginPro antoi kulmakertoimeksi δu H = (0, 226 ± 0, 003) V. Toisessa mittauksessa pidin edelleen lämpötilan vakiona, nyt se siis oli T = 21. Ohjausvirtakin oli vakio ja se oli mittauksen ajan arvossa δb T I p = 0, 025 A. Nämä arvot sijoittamalla yhtälöön 7 saadaan arvo Hall-vakiolle: R H = 0, 226 V T 0, 001 m 0, 025 A = 0, m3. (18) Kuvaajan kulmakertoimen virheeksi saatiin edellisen kappaleen mukaan U H B = 0, 003 V T. Hall-moduulin digitaalinäyttö näytti ohjausvirran arvon milliamppeerin tarkkuudella, arvioinkin virheeksi δi p = 0, 001 A lukemasta. Nämä arvot syöttämällä yhtälöön 10 saadaan 6
7 arvo Hall-vakion virheelle: δr H = ( R H ( U H B ) δ(u H B ))2 + ( R H δ(i p )) I 2 = p 0, 001 m = ( 0, 025 A 0, 003 V B )2 + (0, 226 V B ( d δ( U H I p B ))2 + ( U H B 0, 001 m 0, 001 A)2 (0, 025 A) 2 d δi 2 p ) 2 (19) 0, 0004 m3 Hall-vakioksi saatiin siis R H = (0, 0090 ± 0, 0004) m3. (20) 4.2 Varaustiheys Varaustiheys määrittelee, kuinka monta alkeisvarausta on tilavuusyksikköä kohti. Se lasketaan yhtälöä 6 hieman muuttamalla: R H = 1 nq n = 1 R H q. (21) U H (I p )-mittaus Luvussa saatiin U H (I p )-mittauksen avulla Hall-vakioksi R H = 0, 007 m3. Varaus q on alkeisvaraus, joten merkitään q = 1, Nämä sijoittamalla yhtälöön 21 saadaan n = 1 0, 007 m3 1, , m. (22) 3 Hall-vakion virhe on δr H = 0, 004 m3, joten yhtälöllä 10 saadaan laskettua varaustiheyden virheeksi δn = = ( n δr H ) R 2 = 1 H 2RH 2 q δr H 1 m3 0, 004 2(0, 007 m3 )2 1, , m 3. (23) Varaustiheys on siis n = ( ± ) 1 m 3. (24) 7
8 4.2.2 U H (B)-mittaus Luvussa U H (B)-kuvaajan avulla saatiin Hall-vakioksi R H = 0, 0090 m3. Tämä ja alkeisvaraus sijoittamalla yhtälöön 21 saadaan laskettua varaustiheys n = 1 0, 0090 m3 1, , m. (25) 3 Hall-vakion virhe oli tämän mittauksen avulla laskettuna δr H = 0, 0004 m3. Saadaan siis yhtälän 10 avulla laskettua virhe δn = = ( n δr H ) R 2 = 1 H 2RH 2 q δr H 1 m3 0, (0, 0090 m3 ) , m. 3 (26) Varaustiheydeksi saadaan n = (6, ± 0, ) 1 m 3. (27) 4.3 Varausten liikkuvuus Sijoitetaan johtavuuden yhtälö 8 varausten liikkuvuuden yhtälöön 9, nyt saadaan µ = lr H RA = I p lr H A, (28) missä on jännite kiteen ohjausvirran suuntaisten päiden välissä. Liitteessä [1] olevasta 1. mittauksen tuloksista plottasin loppupään :n ja I p :n arvoista Originilla I p ( )- kuvaajan. Kuvaajaan sovitettiin suora, jonka yhtälön kulmakerroin kertoo arvon termille suoransovitus 0,030 0,025 0,020 I_p 0,015 0,010 0,005-1,8-1,6-1,4-1,2-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 U_G I p Kuva 4: Ohjausvirta Ge-levyn päiden välisen jännitteen funktiona ja suoransovitus. I p. Tulokseksi tuli = ( 0, 0175±0, 0005) A. Taulukosta 1 saadaan arvot kiteen pituudelle l = 0, 022 m ja poikkipinta-alalle A = 10 5 m 2. Hall-vakion arvoksi ensimmäisessä V mittauksessa laskettiin R H = 0, 007 m3. Sijoittamalla nämä arvot yhtälöön 28 saadaan µ = 0, 0175 A 0, 022 m0, 007 m3 0, 2695 m2 V 10 5 m 2 sv. (29) 8
9 Tiedetään virheet δr H = 0, 004 m3 varausten liikkuvuudelle virhe µ δµ = ( ( ) δ( I p )) U 2 + ( µ δr H ) G R 2 = H = ( ja δ( ) = 0, 0005 A, kaavaa 10 käyttäen saadaan V ( lr H A δ( I p )) 2 + ( I p l A δr H) 2 (30) m3 0, 022 m0, 007 0, 0005 A 10 5 m 2 V )2 + ( 0, 0175 A 0, 022 m m3 0, 004 V 10 5 m2 )2 (31) 0, 1542 m2 sv. (32) Varausten liikkuvuus siis on µ = ( 0, 3 ± 0, 2) m2 sv. (33) 4.4 Hall-jännite lämpötilan funktiona Kolmannessa mittauksessa nostin ensin moduulin lämpötilan 170 :een ja sen jälkeen lämmitys lakkasi ja lämpötila alkoi laskea. Otin jäähdytyksen aikana 10 asteen välein lämpötila-hall-jännite -arvopareja ylös ja tein OriginPro:lla niistä kuvaajan (kuva 5). Tämän mittauksen aikana magneettikentän oli tarkoitus pysyä vakiona, mutta se muuttui joitakin millitesloja lämmittäessä/jäähdyttäessä. Kuvaajasta voi päätellä, että mitä läm- 0,025 0,020 0,015 U_H [V] 0,010 0,005 0,000-0, T [] Kuva 5: Hall-jännite lämpötilan funktiona. pimämpi Ge-levy on, sitä pienempi Hall-jännite on, eli varauksia kerääntyy sitä vähemmän Lorezin voiman vaikutuksesta Ge-levyn päihin. Ehkä lämpötila vaikuttaa Ge-kiteen permabiliteettiin siten, että permabiliteetti nousee, jolloin magneettikentän voimakkuus laskee, jos magneettikenttä pysyy vakiona. Tällöin magneettikenttä aiheuttaisi pienemmän voiman varauksiin ja näin syntyisi myös pienempi Hall-jännite. 5 Johtopäätökset Hall-vakioksi sain ensimmäisen mittauksen tulosten avulla R H = (7±0, 4)10 ja toisen mittauksen tulosten avulla R H = (9, 0 ± 0, 4)10. Teoreettinen arvo Hall-vakiolle p- tyypin kiteelle on taulukon 1 mukaisesti R H = (4, 17±0, 08)10. Laskemani arvot ovat 9 As
10 aivan liian suuria teoreettisiin arvoihin nähden. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että magneettikenttää mittaava anturi on herkkä pienillekin häiriöille. Esimerkiksi kännykkä tms. lähellä ollut magneettinen laite on saattanut vaikuttaa saamiini tuloksiin. Hall-jännitettä mitatessa ilmeni, että magneettikentän arvo oli teslamittarin mukaan muuttunut lämpötilan muuttuessa. Lämmittäessä magneettikenttä pieneni ja jäähdyttäessä magneettikenttä nousi. Tämä on saattanut johtua mahdollisesta Hall-anturin lämpenemisestä, sillä se oli ihan lähellä lämmitettävää kidettä. Lämpötila ehkä muutti anturin sisällä olevien johteiden resistanssia ja laite näin laski magneettikentän arvoksi väärän tuloksen. 6 Liitteet Liite 1. Mittauspöytäkirja Viitteet [1] Young & Freedman. University Physics, 11 th edition. 10
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA
1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla
Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite
TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan
33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
FysA230/1 Elektronien diraktio
Tiia Monto Työ tehty: 5.2.2009 tiia.monto@jyu. 0407521856 FysA230/1 Elektronien diraktio Assistentti: Arvostellaan Työ jätetty: Abstract When an electron gun shots electrons through a lattice, they diract.
1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori
Tiia Monto Työ tehty:.3. ja 8.3.00 tiia.monto@jyu. 040758560 FysE30/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Assistentti: Arvostellaan: Abstract Työssä tutkittiin vastusta, diodia ja transistoria.
Sähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
a P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT
FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funktiona. Sähkömagnetismia ja
Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä
FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
1. Elektronin ominaisvarauksen määritystyö Sähkömagnetismi IIZF1031
1. Elektronin ominaisvarauksen määritystyö Sähkömagnetismi IIZF1 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava Janne Kivimäki Antti Lahti Teemu Kuivamäki Mittauspäivä: 19..009 Laboratoriotyön selostus 15..009 Electron
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008
Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ
FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää
Luku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
MIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ 1 Johdanto Tarkastellaan suljettua pyöreää virtasilmukkaa (virta I), jonka säde on R. Biot-Savartin laista voidaan johtaa magneettivuon tiheydelle virtasilmukan keskiakselilla,
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut.
1 Kuvaan 1 on piiretty kahden suoraviivaisesti samaan suuntaan liikkuvan auton ja B nopeudet ajan funktiona. utot ovat rinnakkain ajanhetkellä t = 0 s. a) Kuvaile auton liikettä ajan funktiona. Kumpi autoista
a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella
Jakso 2. Gaussin laki simerkki 2.1: Positiivinen varaus Q on jakautunut tasaisesti R-säteiseen palloon. Laske sähkökenttä pallon a) ulkopuolella ja b) sisäpuolella etäisyydellä r pallon keskipisteestä.
PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS
PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronit ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain osittain
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Sähköstatiikka Coulombin laki ja sähkökentän
Eristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä
risteet Johdannoksi vähän sähköisestä diolista Diolin muodostaa kaksi itseisarvoltaan yhtä suurta vastakkaismerkkistä varausta, jotka ovat lähellä toisiaan. +q - q a Jos diolin varauksien itseisarvo on
Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()
RATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
WintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
1 Johdanto. energiavyö, saavutetaan (1) missä E on
35 PUOLIJOHTEEN ENERGIA-AUKKO 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronitt ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain
Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS
FYSP104 / K3 RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS Työn tavoite havainnollistaa resistanssin lämpötilariippuvuutta opettaa tekemään DataStudiolla kalibraatiomuunnoksia sekä kahden ajasta riippuvan suureen kuvaajia
FYSP1082 / K3 RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS
FYSP1082 / K3 RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS Työn tavoite havainnollistaa resistanssin lämpötilariippuvuutta opettaa tekemään Capstonella kalibraatiomuunnoksia sekä kahden ajasta riippuvan suureen kuvaajia
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina
Jakso 1. iot-savartin laki, Ampèren laki, vektoripotentiaali Tässä jaksossa lasketaan erimuotoisten virtajohtimien aiheuttamien magneettikenttien suuruutta kahdella eri menetelmällä, iot-savartin lain
TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.
Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite
YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan
1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
FY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
Elektronin ominaisvaraus
IIZF3010 Sovellettu Fysiikka, ryhmälaboratoriotyö IST4SE / E / A1 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 005, 5 ETS Opettaja Pasi Repo Elektronin ominaisvaraus
Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT
Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
4. Gaussin laki. (15.4)
Luku 15 Maxwellin yhtälöt 15.1 iirrosvirta Voidaan osoittaa, että vektorikenttä on yksikäsitteisesti määrätty, jos tunnetaan sen divergenssi, roottori ja reunaehdot. Tämän vuoksi sähkö- ja magneettikenttien
ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on
FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään
5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =
TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
Sähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.
Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +
jakokulmassa x 4 x 8 x 3x
Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:
Työ 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
RATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä
FYSP0 / K3 DOPPLERIN ILMIÖ Työn tavoitteita havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä harjoitella mittausarvojen poimimista Capstonen kuvaajalta sekä kerrata maksimiminimi
4.1 Kaksi pistettä määrää suoran
4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,
c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN
766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN Laske nämä tehtävät, jos koet, että sinulla on aukkoja Soveltavan sähkömagnetiikan perusasioiden hallinnassa. Älä välitä tehtävien numeroinnista.
a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.
AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 1 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepaperit palautetaan kilpailun
Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys
Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen
VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen
KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
Eksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta
766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA, ohjeita tenttiin ja muutamia teoriavinkkejä sekä pari esimerkkilaskua
7663A OVLTAVA ÄHKÖMAGNTIIKKA, ohjeita tenttiin ja muutamia teoriavinkkejä sekä pari esimerkkilaskua 1. Lue tenttitehtävä huolellisesti. Tehtävä saattaa näyttää tutulta, mutta siinä saatetaan kysyä eri
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,