PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
|
|
- Iivari Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden opettajana toimimisen eri osa-alueisiin. Lisäksi opettajat arvioivat, miten tärkeäksi he kokevat aihealueiden käsittelyn PROFILES -koulutuksessa. Kartoituksen kohteena oli yhteensä 93 luonnontieteiden opettajan työhön liittyvää aihealuetta, seuraavista osa-alueista: A Luonnontieteellisen toiminnan ja tiedon luonne B Luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen (Scientific and Technological Literacy) C Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet D Tutkimukset luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa E Oppimisympäristö F Oppilaiden motivaatio G Arviointi H Opettajan itsearviointi I Mielekkäälle opettamiselle omistautuminen J Kasvatustieteelliset teoriat K Opettaja kollegoiden mentoroijana Kyselyyn vastasi 23 opettajaa 32 osallistujasta. Yhteenveto vastauksista A) Oma osaaminen Opettajat kokivat osaavansa parhaiten seuraavat aihealueet (vähintään 40 % vastaajista koki että oma osaaminen on erittäin hyvä, asteikolla erittäin hyvä kohtuullinen - heikko): - Osaan selittää oppilaille, mitä luonnontieteellä tarkoitetaan. (A) - Osaan selittää yleiset kouluopetuksen tavoitteet. (C) - Ymmärrän, että luonnontieteiden opetus on väline laajempien kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. (C) - Ymmärrän oppilaiden tutkimustyöskentelyn merkityksen luonnontieteiden oppimisessa. (D) - Osaan antaa sopivaa positiivista palautetta kaikentasoisille oppilaille. (G) - Osaan arvostaa omaa osaamistani. (H) Suluissa on mainittu osa-alueen koodi A-K. Suurimmat puutteet omassa osaamisessa koettiin seuraavilla aihealuilla (vähintään puolet vastaajista koki että oma osaaminen on heikko, asteikolla erittäin hyvä kohtuullinen - heikko): - Osaan tunnistaa kontekstisidonnaisen lähestymistavan opetuksessa. (B) - Osaan laatia portfolion, joka kuvaa toimintaani oman opetustyöni arvioijana. (H) - Osaan tarkastella oman opetukseni vahvuuksia videoiduista oppitunneistani. (I) - Osaan selittää, mitä toimintatutkimus on. (I) - Osaan tehdä toimintatutkimusta mielekkäällä tavalla, tarvittaessa toisten avustamana.(i) - Tiedän, mitä tarkoittaa lähikehityksen vyöhyke (ZPD). (J) - Tiedän, mitä toimintateorialla tarkoitetaan. (J) 1
2 - Tiedän, mitä itsesäätelyteorialla (self determination theory) ja sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan. (J) - Tunnistan, että itsensä toteuttamisen tarpeet on Maslowin tarvehierarkian korkein taso. (J) - Osaan toteuttaa toimintatutkimuksia oman työni kehittämiseksi. (K) - Osaan edistää muiden opettajien opetustyötä ammatillisessa verkostossa. (K) - Osaan laatia tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja arvoihin liittyviä palautetyökaluja. (K) B) Aiheen tärkeys PROFILES -koulutuksessa Aihealueen sisällyttämistä PROFILES -koulutukseen pidettiin tärkeimpänä seuraavien osalta (vähintään puolet arvioi aiheen tärkeyden arvolla 5, asteikolla 1-5): - Osaan aloittaa opetuksen oppilaille merkityksellisestä tilanteesta. (B) - Osaan edistää sekä oppilaiden ajattelu- ja työskentelytaitoja että arvojen pohdintaa luonnontieteiden opetuksessa. (B) - Osaan laatia haastavia tutkimuskysymyksiä, jotka motivoivat oppilaita. (D) - Osaan edistää oppilaiden sisäistä motivaatiota luonnontieteiden tunneilla. (F) - Osaan edistää oppilaiden luovaa ajattelua. (F) Seuraaviksi tärkeimmiksi arvioitiin seuraavat aihealueet (vähintään 80 % vastaajista arvioi aiheen tärkeyden arvoilla 4 tai 5, asteikolla 1-5): - Osaan edistää oppilaiden korkeamman tason oppimista. (C) - Ymmärrän PARSEL -tyyppisen materiaalin tarkoituksen. (C) - Osaan valita ja muokata omaan käyttööni sopivan opetuskokonaisuuden PROFILES -hankkeen aikana. (C) - Ymmärrän PROFILES -hankkeen tarkoituksen. (C) - Osaan opettaa oppilaskeskeisesti. (E) - Osaan suunnitella sekä luonnontieteen opetuksen että oppimateriaalit oppilaita kiinnostaviksi. (E) - Osaan ohjata oppilaita käyttämään ongelmanratkaisumenetelmiä. (E) - Osaan valita oppilaille merkityksellisiä teemoja. (F) - Osaan edistää oppilaiden päättely- ja päätöksentekotaitoja. (F) - Osaan kehittää opetuskokonaisuuksia, jotka edistävät oppilaan luonnontieteellistä ja teknologista osaamista merkityksellisellä ja mielekkäällä tavalla. (K) 2
3 LIITE: Kyselylomake A Luonnontieteellisen toiminnan ja tiedon luonne 1. Osaan selittää oppilaille, mitä luonnontieteellä tarkoitetaan. 2. Osaan selittää oppilaille, miksi luonnontieteitä opetetaan koulussa. 3. Osaan selittää oppilaille, mitä eroa on luonnontieteellisellä lailla ja teorialla. 4. Osaan ohjata oppilaita ymmärtämään luonnontieteellisen toiminnan ja tiedon luonnetta. 5. Osaan ohjata oppilaita erottamaan arkitiedon ja tieteellisen tiedon. B Luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen (Scientific and Technological Literacy) 6. Osaan selittää, mitä tarkoittaa luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen (Literacy). 7. Osaan ohjata oppilaita tiedostamaan, mikä merkitys luonnontieteellisellä tiedolla on yhteiskunnallisessa keskustelussa. 8. Osaan ohjata oppilaita niin, että he erottavat toisistaan luonnontieteet ja teknologian. 9. Osaan aloittaa opetuksen oppilaille merkityksellisestä tilanteesta. 10. Osaan ohjata oppilaita argumentoimaan yhteiskunnallisluonnontieteellisistä aiheista. 11. Osaan tunnistaa kontekstisidonnaisen lähestymistavan opetuksessa. 12. Osaan edistää sekä oppilaiden ajattelu- ja työskentelytaitoja että arvojen pohdintaa luonnontieteiden opetuksessa. C Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 13. Osaan selittää yleiset kouluopetuksen tavoitteet. 14. Ymmärrän, että luonnontieteiden opetus on väline laajempien kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. 15. Osaan määritellä luonnontieteelliseen osaamiseen liittyviä valmiuksia, jotka soveltuvat luonnontieteiden opetukseen. 16. Osaan edistää oppilaiden korkeamman tason oppimista. 17. Osaan määritellä mitattavissa olevat osaamistavoitteet tiedoille ja taidoille sekä asenteiden ja arvojen käsittelylle. 18. Ymmärrän PARSEL-tyyppisen materiaalin tarkoituksen. (ks Osaan valita ja muokata omaan käyttööni sopivan opetuskokonaisuuden PROFILES-hankkeen aikana. 20. Ymmärrän PROFILES-hankkeen tarkoituksen. D Tutkimukset luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa 21. Ymmärrän oppilaiden tutkimustyöskentelyn merkityksen luonnontieteiden oppimisessa. 22. Osaan laatia haastavia tutkimuskysymyksiä, jotka motivoivat oppilaita. 23. Ymmärrän eron täysin ohjeistetun, ohjatun ja avoimen tutkimuksen välillä. 3
4 24. Osaan ohjata oppilaita tekemään luonnontieteellisiä tutkimuskysymyksiä. 25. Osaan ohjata oppilaita suunnittelemaan luonnontieteellisen kokeen. 26. Osaan ohjata oppilaita tekemään mielekkäitä esityksiä tutkimuksistaan. 27. Osaan ohjata oppilaita laatimaan raportteja tutkimuksistaan. 28. Ymmärrän, mikä ero on kokeellisten taitojen ja tutkimustyöskentelytaitojen edistämisen välillä. E Oppimisympäristö 29. Osaan opettaa oppilaskeskeisesti. 30. Osaan ottaa huomioon oppilaiden tarpeet tietojen, taitojen, asenteiden ja arvojen osalta. 31. Osaan ohjata oppilaita erilaisiin ryhmätyöskentelymuotoihin (kokeiden tekeminen, keskustelut, roolipelit, väittelyt jne.). 32. Osaan edistää monin tavoin oppilaiden sekä suullisia että kirjallisia kommunikointitaitoja. 33. Osaan suunnitella sekä luonnontieteen opetuksen että oppimateriaalit oppilaita kiinnostaviksi. 34. Osaan ohjata oppilaita näkemään luonnontieteiden oppimisen hyödyllisenä elämää ja elinikäistä oppimista varten. 35. Osaan tukea oppilaiden sekä yhdessä opiskelua että yhteistoiminnallista oppimista. 36. Osaan edistää tehokasta vertaisoppimista oppilaiden ryhmätyöskentelyssä. 37. Osaan ohjata oppilaita käyttämään ongelmanratkaisumenetelmiä. 38. Osaan määritellä luonnontieteiden opetuksessa tarvittavia valmiuksia. 39. Osaan hakea opetuksessani tasapainon luonnontieteellisten käsitteiden opettamisen ja sellaisten taitojen edistämisen välillä, jotka auttavat tekemään arvovalintoja. 40. Osaan edistää oppilaiden korkeamman tason ajattelutaitoja. 41. Osaan tarjota oppilaille heidän kykyjään vastaavia motivoivia haasteita. 42. Osaan pitää luonnontieteiden oppitunnin, joka kytkeytyy yhteiskunnalliseen lähtökohtaan. 43. Osaan edistää oppilaiden argumentaatiotaitoja yhteiskunnallis-tieteellistä päätöksentekoa varten. 44. Osaan auttaa oppilaita pääsemään konsensukseen päätöksentekoprosessissa. 45. Osaan opettaa induktiivisesti (erityisestä yleiseen). 46. Osaan huomioida oppilaiden ideat. F Oppilaiden motivaatio 47. Osaan ohjata oppilaita suhtautumaan myönteisesti luonnontieteiden opiskeluun. 48. Osaan edistää oppilaiden sisäistä motivaatiota luonnontieteiden tunneilla. 4
5 49. Osaan valita oppilaille merkityksellisiä teemoja. 50. Osaan ohjata oppilaita aktiiviseen osallistumiseen luonnontieteiden tunneilla. 51. Osaan edistää oppilaiden luovaa ajattelua. 52. Osaan edistää oppilaiden päättely- ja päätöksentekotaitoja. G Arviointi 53. Osaan käyttää erilaisia arviointimenetelmiä oppilaiden valmiuksien arvioimiseen. 54. Osaan käyttää formatiivista (opetuksenaikaista ohjaavaa) arviointia. 55. Osaan antaa sopivaa positiivista palautetta kaikentasoisille oppilaille. 56. Osaan arvioida oppilasta yksittäisen oppitunnin tasolla. 57. Osaan arvioida oppilaan arvoja ja henkilökohtaisia asenteita. 58. Osaan käyttää havainnointia oppilaiden arvioinnissa. 59. Osaan tunnistaa oppilaan tietojen, taitojen, asenteiden ja arvojen kehittymistä. 60. Osaan ohjata oppilasta laatimaan sähköisen portfolion. H Opettajan itsearviointi 61. Kun en onnistu opetuksessani, osaan arvioida niitä tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat. 62. Osaan arvioida opetustilannetta yhdessä muiden opettajien kanssa. 63. Osaan arvostaa omaa osaamistani. 64. Osaan laatia portfolion, joka kuvaa toimintaani oman opetustyöni arvioijana. 65. Osaan muokata opetuskokonaisuuksia, jotka edistäisivät mahdollisimman tehokkaasti oppilaiden oppimista. 66. Osaan arvioida opetustani videoitujen oppituntieni avulla. I Mielekkäälle opettamiselle omistautuminen 67. Osaan tarkastella oman opetukseni vahvuuksia videoiduista oppitunneistani. 68. Osaan huolehtia siitä, että opetukseni edistää oppilaiden vastuulliseksi kansalaiseksi kasvamista. 69. Osaan huolehtia siitä, että opetukseni edistää oppilaiden elinikäisen oppimisen taitoja. 70. Osaan selittää, mitä toimintatutkimus on. 71. Osaan tehdä toimintatutkimusta mielekkäällä tavalla, tarvittaessa toisten avustamana. 72. Osaan jakaa opetusideoitani muille opettajille. 73. Osaan ohjata muita opettajia opettamisessa (esimerkiksi koulutuspäivillä). J Kasvatustieteelliset teoriat 5
6 74. Ymmärrän konstruktivistisen ja behavioristisen lähestymistavan eron luonnontieteiden opetuksessa. 75. Osaan opettaa konstruktivistisella tavalla siten, että tuen oppilaan tiedon rakentumista. 76. Tiedän, mitä tarkoittaa lähikehityksen vyöhyke (ZPD). 77. Tiedän, mitä toimintateorialla tarkoitetaan. 78. Ymmärrän, mitä sisäisellä ja ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan. 79. Tiedän, mitä itsesäätelyteorialla (self determination theory) ja sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan. 80. Tunnistan, että itsensä toteuttamisen tarpeet on Maslowin tarvehierarkian korkein taso. 81. Osaan edistää pitkäkestoiseen muistiin tallentuvaa oppimista. 82. Ymmärrän eron opettajan käyttöteorian ja tieteellisten opetusmallien välillä. K Opettaja kollegoiden mentoroijana 83. Uskoisin osaavani kouluttaa kollegoitani PROFILEShengessä. 84. Osaan kehittää opetuskokonaisuuksia, jotka edistävät oppilaan luonnontieteellistä ja teknologista osaamista merkityksellisellä ja mielekkäällä tavalla. 85. Osaan toteuttaa toimintatutkimuksia oman työni kehittämiseksi. 86. Osaan rohkaista muita opettajia jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen. 87. Osaan verkostoitua opettajien kanssa. 88. Osaan edistää muiden opettajien opetustyötä ammatillisessa verkostossa. 89. Osaan julkistaa opetusideoitani ja -kokemuksiani. 90. Osaan ohjata opettajaopiskelijoita. 91. Osaan laatia tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja arvoihin liittyviä palautetyökaluja. 92. Osaan keskustella luonnontieteiden opettamisesta luonnontieteiden opettajien kanssa. 93. Osaan keskustella luonnontieteiden opettamisesta koulun sidosryhmien kanssa. 6
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotSITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME
SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME 18.1.2017 Marraskuusta, arvioinnista TOIMINTATUTKIMUS kartoitus, pohdinta prosessointi, teoria käytäntö idea tarkentuu omaan työhön soveltaen suunnittelu ja koulun arvioinnin
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotVarhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen
Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa
LisätiedotTyönhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen
Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotTervetuloa neljännen PROFILES -uutiskirjeen pariin!
Tervetuloa neljännen PROFILES -uutiskirjeen pariin! PROFILES on Euroopan Unionin Tiede yhteiskunnassa - ohjelman hanke, jossa kehitetään luonnontieteiden opetusta opettajien, opettajankouluttajien ja muiden
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotJATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotHelsingin!yliopiston!Opettajien!akatemian!kriteerit!
HelsinginyliopistonOpettajienakatemiankriteerit 1.#Oman#opetus.#ja#ohjausosaamisen#jatkuva#kehittäminen## Erinomaisuusnäkyymm.siten,ettäopettajaarvioijakehittääsystemaattisestiopettamiseenjaohjaukseenliittyviätoimintatapojaansekäammatillistaosaamistaan.
LisätiedotLUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus
Eheyttävä luonnontieteiden opetus Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Anu Hartikainen-Ahia, Ilpo Jäppinen, Tuula Keinonen, Sirpa Kärkkäinen ja Kari Sormunen 1.
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotOPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI
OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Lisätiedotkorkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys
URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia
OSAAMISEN ARVIOINTI Petri Haltia 28.3.2017 Miksi osaamista arvioidaan? Oppimisen ohjaamiseksi Opiskelijan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotLIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA
LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotOPPIMISEN OHJAAMINEN -OPINTOJAKSO Opetus- ja ohjaustilanteen suunnittelu ja toteutus -oppimistehtävä
1 (6) 18.9.2017 Ohjaavalle opettajalle ja kollegaohjaajalle OPPIMISEN OHJAAMINEN -OPINTOJAKSO Opetus- ja ohjaustilanteen suunnittelu ja toteutus -oppimistehtävä Opetuksen suunnittelu ja toteutus (10 op)
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotTUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotTyöyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys
Työyhteisö Hyvä kysymys Viisas vastaus? Työyhteisöllisyys Hyvä työyhteisö Hyvän työyhteisön rakentaminen on esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, johon liittyvät työn ulkopuoliset yhteistyötahot
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotHuoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k
Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
Lisätiedot