Oppimisen säätely ja ammatillinen kasvu erilaisissa oppimisympäristöissä. Professori Petri Nokelainen

Transkriptio

1 Oppimisen säätely ja ammatillinen kasvu erilaisissa oppimisympäristöissä Professori Petri Nokelainen

2 Johdanto Ammatillinen kasvu (professional growth) on jatkuva oppimisprosessi, jonka kautta yksilö omaksuu elämänuransa aikana niitä valmiuksia, joita hyödyntämällä hän voi vastata muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin. (Ruohotie, 2002, 9.)

3 Johdanto Työelämä muuttuu jatkuvasti, tällä hetkellä erityisesti digitalisaation ja kansainvälistymisen vaikutus on voimakas. Automaatio korvaa yhä enemmän rutiininomaista manuaalista ja analyyttista sekä ei-rutiininomaista manuaalista työtä Interkulttuurisille taidoille on kasvava kysyntä

4 Johdanto Työhön liittyvät käsitteet saavat uusia merkityksiä: työyhteisö, työaika, työsuoritteet, abstraktisuus Muuttuvat kompetenssivaatimukset edellyttävät koulutuksen kehittämistä, alakohtaisen tietämyksen lisäksi tarvitaan

5 Johdanto Use digital devices and services Develop new ideas and solutions to problems Acquire new knowledge Intercultural communication and collaboration Subjectbased skills Question and challenge ideas and solutions Coordinate activities Alertness to opportunities Communication and presentation of ideas

6 Johdanto Regulatory skills Motivation Volition Self-reflection Social skills Leadership Collaboration Communication Subject-based skills Know-what (facts) Know-how (skills) Know-why (theory) Higher-order thinking skills Analyze Evaluate Create

7 Changing work: Digitalization, Automatization, Interculturalization, Learning at work: Formal, non-formal and informal forms of learning Challenge the traditional concept of learning environment - Learning takes place everywhere!

8 Johdanto Aktiivisen oppimisen menetelmät (ml. tutkiva, ilmiöperustainen ja ongelmalähtöinen oppiminen) tarjoavat mahdollisuuden lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä, mutta edellyttävät opettajilta pedagogisen suunnittelun taitoja ja opiskelijoilta kykyä oppimisen säätelyyn

9 Pedagoginen suunnittelu

10 Behaviorism Cognitivism Constructivism Design-Based Humanism Meta theories Conditioning (Pavlov, Skinner, Watson) Teacher Social Learning (Bandura) Gestalt (von Ehrenfels) Development stages (Piaget) Attributions (Weiner) Expertise (Ericsson) Social Development (Vygotsky) Discovery Learning (Bruner) Self-regulated Learning (Dweck, Pintrich, Winne, Zimmerman) PBL (Barrows et al.) Communities of Practice (Lave, Wenger) Situated Learning (Lave) Cognitive Design Science Situated Cognition Laboratories (Brown et al.) -> real-life contexts Apprenticeship of Education Multimedia and E-Learning (Mayer, Sweller, Moreno) (Collins et al.) Connectivism (Siemens, Downes) Elaboration Theory (Reigeluth et al.) Learner-centered Design -> student-centered (Soloway et al.) Multimodality (Kress) Individually -> socially-oriented (Collins et al.) Motivational Design (Keller) Online Collaborative Learning (Harasim) Hierachy of Needs (Maslow) Experiental Learning (Kolb) Self-determination Theory (Deci, Ryan) Self-Theories and Mindset (Dweck) Multiple Intelligences (Gardner) Activity Theory (Leontjev, Luria, Vygotsky, Engeström) Expansive Learning (Engeström) Informal Learning (Billett, Eraut, Fuller, Unwin) Actor-Network Theory (Callon, Latour, Law) Knowledge-building (Bereiter, Scardamalia)

11

12 Oppimista edistävät tekijät Tehokkuusbarometrin (Hattie, 2009) d arvot: < 0.0 = Haitalliset vaikutukset (Reverse effects) = Oppilaiden luontaisesta kehityksestä johtuvat vaikutukset (Developmental effects) = Opettajan toiminnan vaikutus (Teacher effects) > 0.4 = Oppimista edistävien toimenpiteiden aiheuttamat vaikutukset (Zone of desired effects) HAITALLISET VAIKUTUKSET OPPILAIDEN KEHITTYMINEN OPETTAJAN VAIKUTUS TOIVOTTUJEN VAIKUTUSTEN VYÖHYKE

13 Oppimista edistävät tekijät 1. Self-report grades 1.44 Opiskelijat arvioivat oppimistaan. 2. Piagetian programs (logical, concrete, formal) 1.28 Oppimateriaalien sovittaminen eri kehityskausien mukaiseksi. 3. Formative evaluation -> feedback to teacher 0.90 Opettajan omasta opetuksestaan (ja opiskelijoiden oppimisesta) saama palaute. HAITALLISET VAIKUTUKSET OPPILAIDEN KEHITTYMINEN OPETTAJAN VAIKUTUS TOIVOTTUJEN VAIKUTUSTEN VYÖHYKE

14 Oppimista edistävät tekijät 4. Micro teaching (mini lessons) 0.88 Yksilöllistetyt opetustuokiot (opettaja oppilas), vaikka lyhyetkin, parantavat oppimistuloksia. 5. Acceleration 0.88 Mahdollisuus edetä nopeammin tarjoaa mahdollisuuden erityisryhmien muodostamiselle ja toimii rikastamista (edetään samaa vauhtia, mutta osa opiskelijoista tutustuu asioihin syvällisemmin) tehokkaammin. HAITALLISET VAIKUTUKSET OPPILAIDEN KEHITTYMINEN OPETTAJAN VAIKUTUS TOIVOTTUJEN VAIKUTUSTEN VYÖHYKE

15 Oppimista edistävät tekijät 9. Reciprocal teaching 0.74 Kognitiivisten toimintamallien (yhteenvedot, kysymykset, ) käyttö dialogisessa opiskelussa. 10. Feedback 0.73 Välitön palaute opiskelijoilta opettajille auttaa opettajia kehittämään opetustaan ja antaa ajoissa korjaavan palautteen opiskelijalle. HAITALLISET VAIKUTUKSET OPPILAIDEN KEHITTYMINEN OPETTAJAN VAIKUTUS TOIVOTTUJEN VAIKUTUSTEN VYÖHYKE

16 Oppimista edistävät tekijät 20. Problem-solving teaching 0.61 Opetus antaa opiskelijolle välineitä ratkaista ongelmia analyyttisesti: ongelman syy -> ratkaisuvaihtoehtojen vertailu -> ratkaisusuunnitelman laadinta -> tuloksen arviointi. 24. Cooperative vs. individualistic learning 0.59 Yhteistoiminnallinen oppiminen (yhdistettynä pedagogiseen käsikirjoitukseen, skriptaukseen ) tehostaa oppimista. HAITALLISET VAIKUTUKSET OPPILAIDEN KEHITTYMINEN OPETTAJAN VAIKUTUS TOIVOTTUJEN VAIKUTUSTEN VYÖHYKE

17

18 Oppimisen säätely Oppimisen säätelyn taidot tehostavat erilaisten kompetenssien kehittymistä niin yksilöllisissä kuin yhteisöllisissäkin oppimistilanteissa

19 Oppimisen säätely Itsesäätely (self-regulation) Yhteissäätely (co-regulation) Sosiaalisesti jaettu säätely (sociallyshared regulation)

20 Behaviorism Cognitivism Constructivism Design-Based Humanism Meta theories Conditioning (Pavlov, Skinner, Watson) Social Learning (Bandura) Gestalt (von Ehrenfels) Development stages (Piaget) Attributions (Weiner) Expertise (Ericsson) Situated Cognition (Brown et al.) Multimedia and E-Learning (Mayer, Sweller, Moreno) Social Development (Vygotsky) Discovery Learning (Bruner) Self-regulated Learning (Dweck, Pintrich, Winne, Zimmerman) PBL (Barrows et al.) Communities of Practice (Lave, Wenger) Situated Learning (Lave) Cognitive Apprenticeship (Collins et al.) Connectivism (Siemens, Downes) Elaboration Theory (Reigeluth et al.) Learner-centered Design (Soloway et al.) Multimodality (Kress) Design Science of Education (Collins et al.) Motivational Design (Keller) Online Collaborative Learning (Harasim) Hierachy of Needs (Maslow) Experiental Learning (Kolb) Self-determination Theory (Deci, Ryan) Self-Theories and Mindset (Dweck) Multiple Intelligences (Gardner) Activity Theory (Leontjev, Luria, Vygotsky, Engeström) Expansive Learning (Engeström) Informal Learning (Billett, Eraut, Fuller, Unwin) Actor-Network Theory (Callon, Latour, Law) Knowledge-building (Bereiter, Scardamalia)

21 Sosiokognitiiviseen teoriaan pohjautuva itsesäätelyn malli

22

23 Osaamisen kehittyminen Käsitys omista kyvyistä ja usko niihin vaikuttavat pitkäjänteisyyteen ja ajan/resurssienhallintaan -> uusien haastavien asioiden oppiminen

24

25 Behaviorism Cognitivism Constructivism Design-Based Humanism Meta theories Conditioning (Pavlov, Skinner, Watson) Social Learning (Bandura) Gestalt (von Ehrenfels) Development stages (Piaget) Attributions (Weiner) Expertise (Ericsson) Situated Cognition (Brown et al.) Multimedia and E-Learning (Mayer, Sweller, Moreno) Social Development (Vygotsky) Discovery Learning (Bruner) Self-regulated Learning (Dweck, Pintrich, Winne, Zimmerman) PBL (Barrows et al.) Communities of Practice (Lave, Wenger) Situated Learning (Lave) Cognitive Apprenticeship (Collins et al.) Connectivism (Siemens, Downes) Elaboration Theory (Reigeluth et al.) Learner-centered Design (Soloway et al.) Multimodality (Kress) Design Science of Education (Collins et al.) Motivational Design (Keller) Online Collaborative Learning (Harasim) Hierachy of Needs (Maslow) Experiental Learning (Kolb) Self-determination Theory (Deci, Ryan) Self-Theories and Mindset (Dweck) Multiple Intelligences (Gardner) Activity Theory (Leontjev, Luria, Vygotsky, Engeström) Expansive Learning (Engeström) Informal Learning (Billett, Eraut, Fuller, Unwin) Actor-Network Theory (Callon, Latour, Law) Knowledge-building (Bereiter, Scardamalia)

26 (Nokelainen, 2015.)

27

28 Tekniikan pedagogiikan tutkimus Ammatillisen kasvun tukeminen Oppimaan oppiminen Oppimisen säätely Asiantuntijayhteisön jäsenyys Aktiivisen oppimisen menetelmät Fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt Design-based tutkimus sosio-konstruktivistisessa viitekehyksessä

29 Petri Nokelainen