Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina"

Transkriptio

1 Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä päähuomio oli erilaisten spatiaalisten (ja niistä abstraktistuneiden) suhteiden ilmauksissa. Virstanpylväänä mm. George Lakoffin ja Claudia Brugmanin tutkimukset englannin overpreposition eri merkityksistä. Innostus laajeni muihin spatiaalisiin ilmauksiin, ja englannin lisäksi tutkittiin ahkerasti mm. saksaa, hollantia, ranskaa ja suomea. Suomessa (fennistiikassa) kognitiivisen kielitieteen alkuvaihe oli 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Päähuomio oli samoin perusmerkitykseltään spatiaalisissa elementeissä: paikallissijat ja adpositiot (yleisemmin: grammit). Pentti Leinon artikkeli 1989: Paikallissijat ja suhdesääntö (Virittäjä). Leino suhteutti kognitiivisen näkökulman suomalaiseen traditioon ja etenkin Paavo Siron muotoilemaan suhdesääntöön, joka koski ns. kvasipredikaatteja. Kvasipredikaatteja olivat erilaiset suhteita ilmaisevat kieliopilliset elementit kuten juuri paikallissijat ja adpositiot. Siron perussääntö: kvasipredikaatti-ilmaus liittyy transitiivilauseessa objektiin, intransitiivilauseessa subjektiin. Tämä tarkoittaa sitä, että transitiivilauseessa merkitykseltään spatiaalinen kvasipredikaattiilmaus kuvaa paikkaa (tai muuta tilaa) johon suhteutuu ensisijaisesti objektin tarkoite: Jukka heitti pallon koriin, Tyttö poimi pudonneen kirjan pöydän alta, Opettaja säilytti avaimia autossa: Koriin päätyy pallo eikä Jukka, pöydän alta poistuu kirja eikä tyttö, ja autossa ovat avaimet eikä opettaja. Intransitiivilauseessa objektia ei ole, ja siellä kvasipredikaatti-ilmaus kertookin subjektin tarkoitteen sijainnin: Jukka hyppäsi koriin, Tyttö ryömi esiin pöydän alta, Opettaja istui autossa. Myöhemmässä fennistiikassa on huomautettu (mm. Matti Sadeniemi ja Alho Alhoniemi) että olosijojen ja olosijaisten (jossain olemista kuvaavien) adpositioiden osalta suhdesääntö toimii vain tietyiltä osin. 1

2 Tavallisemmin staattinen olosijailmaus kuvaa toiminnan paikkaa, näyttämöä, jossa sijaitsevat kaikki tilanteen osallistujat, ei pelkkä objektin tarkoite: Pekka potki palloa pihalla, Opettaja laski rahoja autossa. Suhdesäännön mukaisesti nämä ilmaukset toimivat Alhoniemen mukaan mm. eräissä aistihavaintoa kuvaavissa lauseissa sekä paikassa olemisen aiheuttamista kuvaavissa lauseissa: Jukka näki pallon korissa, Opettaja seisotti oppilasta nurkassa. Joissain transitiivilauseissa voi esiintyä myös pelkkää subjektin tarkoitteen paikkaa kuvaavia olosija-adverbiaaleja: Mies keitti puuroa kattilassa. hellan ääressä. keittiössä. Myös muutossijaiset adverbiaalit voivat olla tällä tavoin kaksitulkintaisia: Metsästäjä ampui lintua kiveltä. Jussi kuuli naapurien keskustelun makuuhuoneesta. Suomessa grammi käsin disambiguoi (poistaa kaksitulkintaisuuden) tällaisia tapauksia ja kertoo, että adverbiaali kuvaa nimenomaan subjektin tarkoitteen paikkaa (Ojutkangas 2003): Metsästäjä ampui lintua kiveltä käsin; Jussi kuuli naapurien keskustelun makuuhuoneesta käsin. Kognitiivisessa kielitieteessä paikallissijoja adpositioita pidetään relationaalisina eli suhdetta ilmaisevina elementteinä. Tarkemmin sanoen niiden ilmaisevat suhteet ovat luonteeltaan atemporaalisia (koska vain verbi ilmaisee kognitiivisen kieliopin termein temporaalista relaatiota). Atemporaaliset relaatiot jakautuvat edelleen yksinkertaisiin (ei-muutokselliset) ja kompleksisiin (muutokselliset). Esimerkiksi olosijan kuvaama relaatio laatikossa voidaan esittää yhdellä kuviolla, mutta muutossijan kuvaama relaatio laatikosta edellyttää useaa peräkkäistä kuviota. Tilanteen osallistujina ovat muuttuja (trajector) ja kiintopiste (landmark). Muuttuja on se, mikä johonkin suhteutetaan, ja kiintopiste suhteutuskohta. Esimerkiksi lausekkeessa Kirja pöydän alla on muuttujana kirja ja kiintopisteenä pöytä; kirja siis nostetaan tilanteessa esille ( se, mistä puhutaan ) ja se suhteutetaan spatiaalisessa tilassa pöytään. Jaon taustalla on hahmopsykologiaan peritytyvä kuvio / kehys (figure / ground) jako, jota etenkin Talmy on käyttänyt omissa tutkimuksissaan. 2

3 Paikallissijojen polysemiaa Kognitiivinen ajattelu muistuttaa siis jossain määrin Siron suhdesääntöä. Kokonaista lausetta kuvattaessa suhteutus kvasipredikaatin (kiintopisteen) ja muuttujan välillä tapahtuu kuitenkin kognitiivisen kieliopin ajattelussa enemmän verbin kautta kuin Siron mallissa. Verbin merkitykseen (merkityspotentiaaliin) kuuluu mahdollisuus ilmaista tilasuhdetta, ja kvasipredikaatti-ilmaus täyttää tämän merkitystehtävän. Paikallissijojen merkitystehtäviä on tapana jakaa erilaisiin alueisiin (engl. domain), joihin ne kytkevät muuttujan ja kiintopisteen välisen suhteen. Suomessa keskeisiä paikallissijoilla ilmaistavia merkitysalueita ovat ainakin paikka (pihalla), aika (talvella), omistus ja kognitio (Liisalla), olotila (hunningolla) sekä hypoteettinen tai abstrakti tila (sillä ehdolla). Lisäksi (yksittäiset) paikallissijat ilmaisevat muita merkityksiä, esimerkiksi verbien rektioadverbiaaleina (ihastuin häneen, suutuin hänen epäluotettavuudestaan, pidän hänestä, Jussista koko kysymys on turha, vaikuttaa epäilyttävältä, tuoksuu hyvältä / hyvälle) ja kiteytyneiden konstruktioiden osina. Leino (1993) tutkii perusteellisesti elatiivisijan polysemiaa ja sen merkitysten kytkeytymistä toisiinsa. Tällaisissa tapauksissa yksittäinen paikallissija irtautuu paradigmastaan, ts. muilla saman sarjan paikallissijoilla ei ole vastaavia tehtäviä. Esimerkiksi pitää-verbin rektioelatiivi (Pidän sinusta) ei vaihtele samaan tapaan inessiivin ja illatiivin kanssa kuin vapaissa adverbiaaleissa: *Pidän sinussa, *Pidän sinuun. Juuri elatiivi onkin erityisen polyseeminen paikallissija. Leino (1992, 1993) analysoi perusteellisesti elatiivin polysemiaa kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta. Erosijatehtävänsä lisäksi elatiivi ilmaisee mm. väylää samaan tapaan kuin adpositio läpi: Varas tuli ikkunasta, Juna meni tunnelista. Lisäksi elatiivilla on mielenkiintoinen tehtävä ilmaista ajankohtaa: Loppusyksystä säät kylmenevät, Hän tuli jo alkuillasta, Alkuyöstä kaupunki hiljeni. Elatiivi erosijana tuntuu näissä motivoimattomalta, mutta Leino toteaa, että lauseiden kuvaamassa tilanteessa on usein kyse jonkin tilanteen alkamisesta, jonka jälkeen tilanne on voimassa. 3

4 Paikallissijasysteemi kokonaisuutena Paikallissijojen on tapana ajatella muodostavan sarjoja, jotka koostuvat eri sijoista: Sisäpaikallissijat: inessiivi, elatiivi, illatiivi Ulkopaikallissijat: adessiivi, ablatiivi, allatiivi Yleiset paikallissijat (mikäli pidetään paikallissijoina ollenkaan): translatiivi ja essiivi Kussakin sarjassa on yksi staattista paikassa tai muussa tilassa olemista kuvaava olosija ja kaksi muutossijaa: tulosija ( minne? ) ja erosija ( mistä? huom. että erosija puuttuu yleisten paikallissijojen ryhmästä). Tulosija kuvaa siirtymistä paikkaan (illatiivi, allatiivi, translatiivi) ja erosija poistumista paikan luota (elatiivi, ablatiivi). Yleisistä paikallissijoista translatiivi kuvaa siirtymistä rooliin tai olotilaan (opettajaksi, sairaaksi), essiivi roolissa tai olotilassa olemista (opettajana, sairaana). Kiintopisteen lisäksi kognitiivisessa kieliopissa erotetaan hakualue, joka tarkoittaa sitä (kiintopisteeseen suhteutettua) aluetta, jolla muuttuja voi sijaita. Kognitiivisen kieliopin termein voi sanoa, että suomen sisä- ja ulkosijoja erottaa toisistaan nimenomaan hakualue: perustapauksessa kiintopisteen sisäpuoli vs. ulkopuoli (lähistö tai pinta). Paikallissijat toimivat sarjana juuri spatiaalisessa perusmerkityksessään: laatikossa, laatikosta, laatikkoon vs. laatikolla, laatikolta, laatikolle. Ne ilmaisevat ensisijaisesti topologisia suhteita, eivät niinkään suuntaa akseleilla; jälkimmäisessä tehtävässä ovat tyypillisiä adpositiot (talon edessä / takana) Paikallissijojen ei-spatiaaliset merkitystehtävät toteuttavat oppositiosysteemiä vajavaisesti tai eivät ollenkaan. Etenkin sisä- ja ulkopaikallissijojen ero katoaa puhuttaessa esimerkiksi ajasta tai olotilasta: miksi talvella, aamulla, viime viikolla (ulkosijat) mutta toisaalta tammikuussa (sisäsija), jouluna, viime vuonna (yleinen olosija)? Miksi vinossa (sisäsija) mutta kallellaan (ulkosija)? Suunnan oppositio sen sijaan toimii paremmin myös ei-spatiaalisten merkitysten ilmauksissa: työskennellä joulusta pääsiäiseen Kuitenkin: Tulen kotiin jouluksi, En ole nähnyt häntä moneen päivään. olla humalassa, tulla humalaan, selvitä humalasta. Kuitenkin: (mennä) mönkään, *möngässä, *möngästä 4

5 Usein paikallissijojen eri merkitysalueiden välinen ero on jatkumomainen: mennä kaivolle / saunaan / markkinoille (paikka vai olotila?), nukkua junassa Tampereelle asti (paikka mutta myös ajallinen kesto), heittää pallo Matille (spatiaalinen siirtymä + possessiivinen suhde), nähdä aika kellosta (paikka, kognitiivinen siirtymä) Pekka on kahvilla / (yltä päältä) kahvissa. Liisa on pesulla; Paita on pesussa. Kone on lennolla; Lintu on lennossa. Lauseasema ja konstruktio (lauseen edustama rakennetyyppi, ns. lausetyyppi) vaikuttavat paikallissijailmausten tulkintaan: Elvis oli t-paidassa vs. T-paidassa oli Elvis. Ongella Elmeri huitaisi Anselmia ongella. Pikkupöydällä tikitti radion vieressä herätyskello vs. Radion vieressä tikitti pikkupöydällä herätyskello. Jakkaralla papukaija kiljui häkissään vs. Häkissään papukaija kiljui jakkaralla. Bulgariassa presidentillä on linna Ranskassa. Mikä siellä liikkuu? Muutossijoilla on runsaasti sellaisia käyttöjä, jotka eivät perustuu tilanteen ilmipannun osallistujan konkreettiseen siirtymään vaan käsitteistykseen. Liikkuva osallistuja voi toisinaan olla implisiittinen, ts. sitä ei lauseessa mainita mutta paikallissijailmaus kertoo sen kulkusuunnan. Esim. Sotilas kirjoitti rintamalta kotiin. Pekka sylkäisi ikkunasta ulos. Laulaja lauloi mikrofoniin. Lauseissa on mukana liikkuva osallistuja, johon ei kuitenkaan viitata NP:llä vaan jonka verbi ja paikallissijailmaus implikoivat. Näissä esimerkeissä liikkuja on suhteellisen konkreettinen osallistuja, mutta joskus se on epämääräisempi, esimerkiksi jonkinlainen säteily tai muu signaali. Esim. Valo pilkotti metsästä; Takasta hehkui lämpöä; Ääni kuului pihalta; Pekka viestitti minulle taskulampulla ikkunastaan. Tällaiset esimerkit ovat aidon ja fiktiivisen liikkeen rajamailla: liittyykö niissä kuvattuihin siirtymiin aitoa liikettä vai onko liike puhtaasti fiktiivistä? Huom. Asiaa ei ratkaise luonnontiede (esim. fysiikan näkemys siitä, miten valo etenee) vaan tavallisen ihmisen kansanmalli (folk model): valon liikettä ei pysty varsinaisesti havaitsemaan, joten kognition kannalta kyse on fiktiivisestä liikkeestä. Ääni- ja hajusignaalien liike on tässä rajatapaus: esimerkiksi äänen liikkumisen voi tavallinen ihminenkin havaita kaikuilmiöstä; hajuärsykkeiden liikkeen niiden suhteellisesta hitaudesta. Toisinaan liikkujana on jonkinlainen abstrakti tajunnansisältö; Alhoniemi (1975) puhuu kognitiivisista siirtymistä. Näissä liikkujaksi esitetään esimerkiksi tieto tai havainto jostakin, ja tätä siirtymää kuvataan suuntasijojen avulla. 5

6 Kognitiivisen siirtymän tyypillinen konteksti on esimerkiksi tiedon liikkuminen ihmisten välillä: Jari kuuli juorun Sepolta ja kertoi sen edelleen Jaakolle. Tällöin kognitiivisen siirtymän kiintopisteinä toimivat ihmiset, joita koodataan tyypillisesti ulkopaikallissijoilla (sisäpaikallissija ei toimi näin, vrt. Jari kuuli juorun Seposta). Rinnastuu erilaisten possessiivisten siirtymien ilmaisemiseen: Jari sai kirjan Sepolta ja antoi sen edelleen Jaakolle. Joskus kognitiivisen siirtymän lähtökohdaksi voidaan esittää myös eloton tarkoite; tällöin tilanteessa on kuitenkin oltava (ainakin implisiittisesti) mukana elollinen osallistuja, joka kokee siirtymän vaikutuksen. Esim. Luin uutisen lehdestä; Näin ajan kellosta; Ostaja tarkisti hevosen iän sen hampaista; Huomasin hänet ihmisjoukosta; Hän oppi kirjasta paljon uutta. Näissä erosija kuvaa paikkaa, josta subjektin elollinen tarkoite hankkii tai saa jonkinlaista tietoa. Vastaavasti tulosija voi toisinaan (ilmeisesti kuitenkin vähemmän produktiivisesti) ilmaista paikan, johon jonkinlainen tieto talletetaan tai asetetaan muiden saataville. Esim. Hän kirjoitti asiasta päiväkirjaansa; Valitin kuluttajaneuvontaan; Laitoit minut nettiin (metonymia!). Kognitiivisessa siirtymässä voi liikkua myös konkreettinen olio; tällöin liike on fiktiivistä ja suhteutuu elollisen osallistujan tajunnanpiiriin suuntautuen sinne tai sieltä pois. Suomelle tyypillistä: oliot, joista tulemme tietoisiksi, liikkuvat pois sijaintipaikastaan ( tulevat sieltä osaksi havaintopiiriämme tai tietoisuuttamme): Löysin seinästä raon; Huomasin hänet väkijoukosta; Erotin hänen hahmonsa verhon takaa. Vastaavasti oliot, jotka poistuvat tietoisuudestamme tai tajunnanpiiristämme, siirtyvät fiktiivisesti omaan olinpaikkaansa: Jätin sateenvarjon bussiin; Unohdin kirjan pöydälle. Myös subjektin tarkoittama olio itse voi kokea olotilanmuutoksen, joka esitetään sen olinpaikkaan tai siitä pois suuntautuvana (vaikkei varsinaista siirtymää tapahdukaan). Esim. Auto ruostui pellolle; Juoksija väsähti radalle; Hän kuoli taistelukentälle; Juopunut sammui lattialle; Nukahdin sohvalle. Näissä ilmaistaan jonkinlainen olotilanmuutos epäkanoniseen (negatiiviseen) olotilaan. Vastakkainen suunta: Heräsin sohvalta; Havahduin nojatuolistani; Potilas virkosi vuoteeltaan toisaalta tulosijakin esiintyy: Heräsin linnunlauluun / pullantuoksuun; Vauva syntyi taksiin. 6

7 Paikallissijailmaukset tilanrakentajina Paikallissijailmausten tyypillinen tehtävä on ilmaista erilaisia tiloja (paikka, aika, omistus, olotila, abstrakti). Näihin tiloihin sijoittuu osa kuvattavan tilanteen osallistujista tai koko tilanne kaikkine osallistujineen. Paikallissijailmaukset toimivat usein tilanrakentajina Fauconnierin mental spaces teorian tarkoittamassa mielessä. Tiloihin voidaan esitellä tuttuja tarkoitteita, jotka siirretään sinne aiemmin diskurssissa puheena olleista tiloista Pekka muutti Turkuun. Turussa hän opiskeli suomen kieltä. tai uusia tarkoitteita, jotka kohdataan vasta kyseisessä tilassa: Turussa joku mies ryösti pankin joulupukiksi pukeutuneena. Monissa tiloissa on erilaisia rooleja, jotka voivat saada arvoikseen erilaisia yksilöitä. Lauseen kuvaama tilanne voi koskea rooleja sinänsä tai niissä tietyllä hetkellä olevia yksilöitä. Bulgariassa presidentti nimittää yliopistojen professorit, Suomessa ei. Bulgariassa presidentti harrastaa shakkia, Suomessa rullaluistelua. Tällaisissa tapauksissa paikallissijailmaus voi menettää konkreettista spatiaalista merkitystään ja possessiivistua : puhe on nimenomaan Bulgarian presidentistä, ei välttämättä siitä, että kuvattu tilanne esiintyisi Bulgariassa. Bulgariassa presidentillä on virkakäytössään linna Ranskassa. Bulgariassa presidentti käy kerran vuodessa valtiovierailulla Suomessa. Lauseessa ei synny spatiaalista ristiriitaa, koska lauseenalkuinen ilmaus Bulgariassa ymmärretään possessiivistuneeksi. Jos possessiivistunut tulkinta suljetaan yksiselitteisesti pois, lause on outo:? Bulgariassa Suomen presidentillä on linna Ranskassa. Possessiivistuneen tapainen tulkinta voi syntyä myös silloin, kun puheena on yksilö, mikäli predikaatio on sellainen, ettei spatiaalinen tulkinta ole luonteva: Puutarhassa Pekka osaa saksaa. Tässä huoneessa Liisa on lääkäri. 7

8 Paikanilmaus voi myös temporaalistua silloin, kun lausekonteksti korostaa paikassa vietetyn ajanjakson kestoa: Helsingissä Pekka pelasi maanantaisin shakkia. Maanantaisin Pekka pelasti shakkia Helsingissä. Lauseparissa myös paikan ja ajan keskinäinen vaikutusalasuhde vaihtelee: ollaanko Helsingissä pidempi jakso, jonka aikana maanantaisin pelataan shakkia, vai käydäänkö Helsingissä juuri maanantaisin shakkia pelaamassa? Perussääntö on, että ajan ilmaukset hallitsevat vaikutusalassaan possessiivisia ja spatiaalisia paikallissijailmauksia, mutta temporaalistunut tulkinta voi muuttaa suhteen päinvastaiseksi. Myös omistussuhdetta ilmaiseva paikallissijamuoto voi saada temporaalisen tulkinnan: Liisalla tuo auto oli melkein joka viikko korjaamolla. Yhteenvetoa Paikallissijat ovat keskeinen osa suomen kielen spatiaalisten ja muiden tilojen ilmaussysteemistä; niitä täydentävät erilaiset grammit (adposition ja adverbit). Paikallissijoja ja muita kvasipredikaatteja on kuvattu vanhemmassa fennistiikassa ns. suhdesäännön avulla (Paavo Siro). Kognitiivisen kielentutkimuksen keskeinen tutkimuskohde Paikallissijoja voi kuvata kognitiivisen kieliopin termein relaation ilmauksina: olosijat kuvaavat yksinkertaista, muutossijat kompleksista relaatiota, jonka kiintopisteen ilmaisee paikallissijassa taipunut NP. Relaation muuttuja voi olla jokin lauseytimen kuvaaman tilanteen osallistuja tai koko tilanne. Paikallissijailmauksia voi käsitellä myös tilanrakentajina mental spaces teorian hengessä ja pohtia, miten osallistujia kuljetetaan tilojen välillä ja miten tilat suhteutuvat toisiinsa. 8

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Onko jäädä-verbin paikallissijamääritteen tulosijalla semanttista motivaatiota?

Onko jäädä-verbin paikallissijamääritteen tulosijalla semanttista motivaatiota? TUOMAS HUUMO Onko jäädä-verbin paikallissijamääritteen tulosijalla semanttista motivaatiota? uomen paikallissijojen käytön erikoisuuksiin kuuluu, että monissa sellaisissa merkitykseltään ilmeisen staattisissa

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma

Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma PENTTI LEINO 1. Suomen kielen paikallissijat syntaksin kannalta 1.1. Paikallissijojen järjestelmä Paikallissijat muodostavat suomen kielessä

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen

Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen Tuomas Huumo Tarton yliopisto ja Turun yliopisto thuumo@utu.fi Mikä on dynaaminen viittauskehys?

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento. Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi

Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento. Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi Kurssin yleinen rakenne: Johdantoluento 1( 2): kognitiivisen kielitieteen kielikäsitys ja eräitä keskeisimpiä

Lisätiedot

Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja?

Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja? KRISTA OJUTKANGAS Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja? uomen kielessä kolmiulotteisessa tilassa sisällä olemista (sekä liikettä sisältä, sisään) ja kiinteää yhteyttä yleensä ilmaistaan tavallisesti

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN Anu Karrimaa Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma elokuu 2011 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN

RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN RELATIONAALISTEN SUBSTANTIIVIEN KIELIOPILLISTUMINEN Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa toukokuussa 2009 Päivi Kähkönen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteen laitos KÄHKÖNEN,

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Terminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org

Terminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org Terminatiivin tarpeessa Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org Terminatiivisuus rajaan saakka liikkuminen tai muutos rinnastuu tulo- (tai ero-) -sijaan: liikkeen tai muutoksen jompikumpi ääripää nousee

Lisätiedot

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Verbittömät tapahtumanilmaukset

Verbittömät tapahtumanilmaukset lektiot Verbittömät tapahtumanilmaukset Suunnannäyttäjinä lähde- ja kohde-konstruktio Katja Västi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 8. joulukuuta 2012 Suomen kielen ensimmäisen vuoden opintoihin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Suomen kielen väylää ilmaisevien adpositioiden yli, läpi, kautta ja pitkin

Suomen kielen väylää ilmaisevien adpositioiden yli, läpi, kautta ja pitkin DISSERTATIONES LINGUISTICAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 21 KERSTEN LEHISMETS Suomen kielen väylää ilmaisevien adpositioiden yli, läpi, kautta ja pitkin kognitiivista semantiikkaa DISSERTATIONES LINGUISTICAE

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

TAITAVA KIEKON KANSSA

TAITAVA KIEKON KANSSA TAITAVA KIEKON KANSSA kanssa-grammin polysemiaa Suomen kielen Pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto elokuu 2015 Johanna Meriläinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset 1

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen

KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen BABEŞ-BOLYAIN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta - Ohjaaja: asist. drd.

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista

Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista ALHO ALHONIEMI Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista 1. Johdannoksi Suomen kielen ns. paikallissijojen syntaksin tutkimusta on viime vuosikymmeninä harrastettu erittäin vähän.

Lisätiedot

SUUNTAA ILMAISEVAT ADVERBIAALIT, SUHDESÄÄNTÖ JA KÄSIN:»IKKUNOINTIIN» PERUSTUVA ANALYYSI

SUUNTAA ILMAISEVAT ADVERBIAALIT, SUHDESÄÄNTÖ JA KÄSIN:»IKKUNOINTIIN» PERUSTUVA ANALYYSI KRISTA OJUTKANGAS SUUNTAA ILMAISEVAT ADVERBIAALIT, SUHDESÄÄNTÖ JA KÄSIN:»IKKUNOINTIIN» PERUSTUVA ANALYYSI äsin-muodon kehitys suuntaa ilmaisevaksi partikkeliksi on osa käsi-substantiivin kieliopillistumista

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto 12. toukokuuta 2010 Salla Nurminen SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 1.1. Tutkimuksen

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Introspektiosta ja korpusten käytöstä

Introspektiosta ja korpusten käytöstä Havaintoja ja keskustelua KIELENTUTKIJAN MIELIKUVITUKSEN PUUTE ELI MIHIN TODELLISEEN KIELENKÄYTTÖÖN PERUSTUVAA AINEISTOA TARVITAAN Introspektiosta ja korpusten käytöstä kielitieteen metodeina on käyty

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta 3 Numeeriset taidot Ubah oppaana selittää tehtävät. Erityisesti 3.1.3.3 merkit täytyy selittää + jos opiskelija ei ymmärrä, voi katsoa muutaman ensimmäisen koneen tekemänä Äänet: - 0-100 numerot + euro,

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA

OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA OMISTUSRAKENTEET KESKITASON SUOMENOPPIJOILLA Hanna-Kaisa Alanen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2013 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Me voimme nauttia luontoa-

Me voimme nauttia luontoa- Me voimme nauttia luontoa- Rektioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Syyskuu 2013 Anne Nucci JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla.

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla. Uppgårds Fotisgolf Yleiset ohjeet kaikille radoille: Jokainen rata alkaa aina pienen keltaisen pöydän kohdalla. Pöydältä näkee myös mite kyseinen rata pelataan. Radan lopussa oleva lippu ei aina osoite

Lisätiedot

EPÄSUORAA ETENEMISTÄ

EPÄSUORAA ETENEMISTÄ cal approaches to language typology 20-3. Berlin: Mouton de Gruyter. NEV2 = Näytteitä etelävepsästä II. Eripainos aikakauskirja»suomen» V jakson 4. osasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1925.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS Tieteen kansallinen termipankki kielitieteen pilotti Kotikielen Seuran teemapäivä 20.4.2012 Lea Laitinen Mihin tarvitaan omakielisiä termejä? 1. Tieteenteon rinnakkaiskielisyyttä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä Marke Virkkala Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot