Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina"

Transkriptio

1 Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä päähuomio oli erilaisten spatiaalisten (ja niistä abstraktistuneiden) suhteiden ilmauksissa. Virstanpylväänä mm. George Lakoffin ja Claudia Brugmanin tutkimukset englannin overpreposition eri merkityksistä. Innostus laajeni muihin spatiaalisiin ilmauksiin, ja englannin lisäksi tutkittiin ahkerasti mm. saksaa, hollantia, ranskaa ja suomea. Suomessa (fennistiikassa) kognitiivisen kielitieteen alkuvaihe oli 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Päähuomio oli samoin perusmerkitykseltään spatiaalisissa elementeissä: paikallissijat ja adpositiot (yleisemmin: grammit). Pentti Leinon artikkeli 1989: Paikallissijat ja suhdesääntö (Virittäjä). Leino suhteutti kognitiivisen näkökulman suomalaiseen traditioon ja etenkin Paavo Siron muotoilemaan suhdesääntöön, joka koski ns. kvasipredikaatteja. Kvasipredikaatteja olivat erilaiset suhteita ilmaisevat kieliopilliset elementit kuten juuri paikallissijat ja adpositiot. Siron perussääntö: kvasipredikaatti-ilmaus liittyy transitiivilauseessa objektiin, intransitiivilauseessa subjektiin. Tämä tarkoittaa sitä, että transitiivilauseessa merkitykseltään spatiaalinen kvasipredikaattiilmaus kuvaa paikkaa (tai muuta tilaa) johon suhteutuu ensisijaisesti objektin tarkoite: Jukka heitti pallon koriin, Tyttö poimi pudonneen kirjan pöydän alta, Opettaja säilytti avaimia autossa: Koriin päätyy pallo eikä Jukka, pöydän alta poistuu kirja eikä tyttö, ja autossa ovat avaimet eikä opettaja. Intransitiivilauseessa objektia ei ole, ja siellä kvasipredikaatti-ilmaus kertookin subjektin tarkoitteen sijainnin: Jukka hyppäsi koriin, Tyttö ryömi esiin pöydän alta, Opettaja istui autossa. Myöhemmässä fennistiikassa on huomautettu (mm. Matti Sadeniemi ja Alho Alhoniemi) että olosijojen ja olosijaisten (jossain olemista kuvaavien) adpositioiden osalta suhdesääntö toimii vain tietyiltä osin. 1

2 Tavallisemmin staattinen olosijailmaus kuvaa toiminnan paikkaa, näyttämöä, jossa sijaitsevat kaikki tilanteen osallistujat, ei pelkkä objektin tarkoite: Pekka potki palloa pihalla, Opettaja laski rahoja autossa. Suhdesäännön mukaisesti nämä ilmaukset toimivat Alhoniemen mukaan mm. eräissä aistihavaintoa kuvaavissa lauseissa sekä paikassa olemisen aiheuttamista kuvaavissa lauseissa: Jukka näki pallon korissa, Opettaja seisotti oppilasta nurkassa. Joissain transitiivilauseissa voi esiintyä myös pelkkää subjektin tarkoitteen paikkaa kuvaavia olosija-adverbiaaleja: Mies keitti puuroa kattilassa. hellan ääressä. keittiössä. Myös muutossijaiset adverbiaalit voivat olla tällä tavoin kaksitulkintaisia: Metsästäjä ampui lintua kiveltä. Jussi kuuli naapurien keskustelun makuuhuoneesta. Suomessa grammi käsin disambiguoi (poistaa kaksitulkintaisuuden) tällaisia tapauksia ja kertoo, että adverbiaali kuvaa nimenomaan subjektin tarkoitteen paikkaa (Ojutkangas 2003): Metsästäjä ampui lintua kiveltä käsin; Jussi kuuli naapurien keskustelun makuuhuoneesta käsin. Kognitiivisessa kielitieteessä paikallissijoja adpositioita pidetään relationaalisina eli suhdetta ilmaisevina elementteinä. Tarkemmin sanoen niiden ilmaisevat suhteet ovat luonteeltaan atemporaalisia (koska vain verbi ilmaisee kognitiivisen kieliopin termein temporaalista relaatiota). Atemporaaliset relaatiot jakautuvat edelleen yksinkertaisiin (ei-muutokselliset) ja kompleksisiin (muutokselliset). Esimerkiksi olosijan kuvaama relaatio laatikossa voidaan esittää yhdellä kuviolla, mutta muutossijan kuvaama relaatio laatikosta edellyttää useaa peräkkäistä kuviota. Tilanteen osallistujina ovat muuttuja (trajector) ja kiintopiste (landmark). Muuttuja on se, mikä johonkin suhteutetaan, ja kiintopiste suhteutuskohta. Esimerkiksi lausekkeessa Kirja pöydän alla on muuttujana kirja ja kiintopisteenä pöytä; kirja siis nostetaan tilanteessa esille ( se, mistä puhutaan ) ja se suhteutetaan spatiaalisessa tilassa pöytään. Jaon taustalla on hahmopsykologiaan peritytyvä kuvio / kehys (figure / ground) jako, jota etenkin Talmy on käyttänyt omissa tutkimuksissaan. 2

3 Paikallissijojen polysemiaa Kognitiivinen ajattelu muistuttaa siis jossain määrin Siron suhdesääntöä. Kokonaista lausetta kuvattaessa suhteutus kvasipredikaatin (kiintopisteen) ja muuttujan välillä tapahtuu kuitenkin kognitiivisen kieliopin ajattelussa enemmän verbin kautta kuin Siron mallissa. Verbin merkitykseen (merkityspotentiaaliin) kuuluu mahdollisuus ilmaista tilasuhdetta, ja kvasipredikaatti-ilmaus täyttää tämän merkitystehtävän. Paikallissijojen merkitystehtäviä on tapana jakaa erilaisiin alueisiin (engl. domain), joihin ne kytkevät muuttujan ja kiintopisteen välisen suhteen. Suomessa keskeisiä paikallissijoilla ilmaistavia merkitysalueita ovat ainakin paikka (pihalla), aika (talvella), omistus ja kognitio (Liisalla), olotila (hunningolla) sekä hypoteettinen tai abstrakti tila (sillä ehdolla). Lisäksi (yksittäiset) paikallissijat ilmaisevat muita merkityksiä, esimerkiksi verbien rektioadverbiaaleina (ihastuin häneen, suutuin hänen epäluotettavuudestaan, pidän hänestä, Jussista koko kysymys on turha, vaikuttaa epäilyttävältä, tuoksuu hyvältä / hyvälle) ja kiteytyneiden konstruktioiden osina. Leino (1993) tutkii perusteellisesti elatiivisijan polysemiaa ja sen merkitysten kytkeytymistä toisiinsa. Tällaisissa tapauksissa yksittäinen paikallissija irtautuu paradigmastaan, ts. muilla saman sarjan paikallissijoilla ei ole vastaavia tehtäviä. Esimerkiksi pitää-verbin rektioelatiivi (Pidän sinusta) ei vaihtele samaan tapaan inessiivin ja illatiivin kanssa kuin vapaissa adverbiaaleissa: *Pidän sinussa, *Pidän sinuun. Juuri elatiivi onkin erityisen polyseeminen paikallissija. Leino (1992, 1993) analysoi perusteellisesti elatiivin polysemiaa kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta. Erosijatehtävänsä lisäksi elatiivi ilmaisee mm. väylää samaan tapaan kuin adpositio läpi: Varas tuli ikkunasta, Juna meni tunnelista. Lisäksi elatiivilla on mielenkiintoinen tehtävä ilmaista ajankohtaa: Loppusyksystä säät kylmenevät, Hän tuli jo alkuillasta, Alkuyöstä kaupunki hiljeni. Elatiivi erosijana tuntuu näissä motivoimattomalta, mutta Leino toteaa, että lauseiden kuvaamassa tilanteessa on usein kyse jonkin tilanteen alkamisesta, jonka jälkeen tilanne on voimassa. 3

4 Paikallissijasysteemi kokonaisuutena Paikallissijojen on tapana ajatella muodostavan sarjoja, jotka koostuvat eri sijoista: Sisäpaikallissijat: inessiivi, elatiivi, illatiivi Ulkopaikallissijat: adessiivi, ablatiivi, allatiivi Yleiset paikallissijat (mikäli pidetään paikallissijoina ollenkaan): translatiivi ja essiivi Kussakin sarjassa on yksi staattista paikassa tai muussa tilassa olemista kuvaava olosija ja kaksi muutossijaa: tulosija ( minne? ) ja erosija ( mistä? huom. että erosija puuttuu yleisten paikallissijojen ryhmästä). Tulosija kuvaa siirtymistä paikkaan (illatiivi, allatiivi, translatiivi) ja erosija poistumista paikan luota (elatiivi, ablatiivi). Yleisistä paikallissijoista translatiivi kuvaa siirtymistä rooliin tai olotilaan (opettajaksi, sairaaksi), essiivi roolissa tai olotilassa olemista (opettajana, sairaana). Kiintopisteen lisäksi kognitiivisessa kieliopissa erotetaan hakualue, joka tarkoittaa sitä (kiintopisteeseen suhteutettua) aluetta, jolla muuttuja voi sijaita. Kognitiivisen kieliopin termein voi sanoa, että suomen sisä- ja ulkosijoja erottaa toisistaan nimenomaan hakualue: perustapauksessa kiintopisteen sisäpuoli vs. ulkopuoli (lähistö tai pinta). Paikallissijat toimivat sarjana juuri spatiaalisessa perusmerkityksessään: laatikossa, laatikosta, laatikkoon vs. laatikolla, laatikolta, laatikolle. Ne ilmaisevat ensisijaisesti topologisia suhteita, eivät niinkään suuntaa akseleilla; jälkimmäisessä tehtävässä ovat tyypillisiä adpositiot (talon edessä / takana) Paikallissijojen ei-spatiaaliset merkitystehtävät toteuttavat oppositiosysteemiä vajavaisesti tai eivät ollenkaan. Etenkin sisä- ja ulkopaikallissijojen ero katoaa puhuttaessa esimerkiksi ajasta tai olotilasta: miksi talvella, aamulla, viime viikolla (ulkosijat) mutta toisaalta tammikuussa (sisäsija), jouluna, viime vuonna (yleinen olosija)? Miksi vinossa (sisäsija) mutta kallellaan (ulkosija)? Suunnan oppositio sen sijaan toimii paremmin myös ei-spatiaalisten merkitysten ilmauksissa: työskennellä joulusta pääsiäiseen Kuitenkin: Tulen kotiin jouluksi, En ole nähnyt häntä moneen päivään. olla humalassa, tulla humalaan, selvitä humalasta. Kuitenkin: (mennä) mönkään, *möngässä, *möngästä 4

5 Usein paikallissijojen eri merkitysalueiden välinen ero on jatkumomainen: mennä kaivolle / saunaan / markkinoille (paikka vai olotila?), nukkua junassa Tampereelle asti (paikka mutta myös ajallinen kesto), heittää pallo Matille (spatiaalinen siirtymä + possessiivinen suhde), nähdä aika kellosta (paikka, kognitiivinen siirtymä) Pekka on kahvilla / (yltä päältä) kahvissa. Liisa on pesulla; Paita on pesussa. Kone on lennolla; Lintu on lennossa. Lauseasema ja konstruktio (lauseen edustama rakennetyyppi, ns. lausetyyppi) vaikuttavat paikallissijailmausten tulkintaan: Elvis oli t-paidassa vs. T-paidassa oli Elvis. Ongella Elmeri huitaisi Anselmia ongella. Pikkupöydällä tikitti radion vieressä herätyskello vs. Radion vieressä tikitti pikkupöydällä herätyskello. Jakkaralla papukaija kiljui häkissään vs. Häkissään papukaija kiljui jakkaralla. Bulgariassa presidentillä on linna Ranskassa. Mikä siellä liikkuu? Muutossijoilla on runsaasti sellaisia käyttöjä, jotka eivät perustuu tilanteen ilmipannun osallistujan konkreettiseen siirtymään vaan käsitteistykseen. Liikkuva osallistuja voi toisinaan olla implisiittinen, ts. sitä ei lauseessa mainita mutta paikallissijailmaus kertoo sen kulkusuunnan. Esim. Sotilas kirjoitti rintamalta kotiin. Pekka sylkäisi ikkunasta ulos. Laulaja lauloi mikrofoniin. Lauseissa on mukana liikkuva osallistuja, johon ei kuitenkaan viitata NP:llä vaan jonka verbi ja paikallissijailmaus implikoivat. Näissä esimerkeissä liikkuja on suhteellisen konkreettinen osallistuja, mutta joskus se on epämääräisempi, esimerkiksi jonkinlainen säteily tai muu signaali. Esim. Valo pilkotti metsästä; Takasta hehkui lämpöä; Ääni kuului pihalta; Pekka viestitti minulle taskulampulla ikkunastaan. Tällaiset esimerkit ovat aidon ja fiktiivisen liikkeen rajamailla: liittyykö niissä kuvattuihin siirtymiin aitoa liikettä vai onko liike puhtaasti fiktiivistä? Huom. Asiaa ei ratkaise luonnontiede (esim. fysiikan näkemys siitä, miten valo etenee) vaan tavallisen ihmisen kansanmalli (folk model): valon liikettä ei pysty varsinaisesti havaitsemaan, joten kognition kannalta kyse on fiktiivisestä liikkeestä. Ääni- ja hajusignaalien liike on tässä rajatapaus: esimerkiksi äänen liikkumisen voi tavallinen ihminenkin havaita kaikuilmiöstä; hajuärsykkeiden liikkeen niiden suhteellisesta hitaudesta. Toisinaan liikkujana on jonkinlainen abstrakti tajunnansisältö; Alhoniemi (1975) puhuu kognitiivisista siirtymistä. Näissä liikkujaksi esitetään esimerkiksi tieto tai havainto jostakin, ja tätä siirtymää kuvataan suuntasijojen avulla. 5

6 Kognitiivisen siirtymän tyypillinen konteksti on esimerkiksi tiedon liikkuminen ihmisten välillä: Jari kuuli juorun Sepolta ja kertoi sen edelleen Jaakolle. Tällöin kognitiivisen siirtymän kiintopisteinä toimivat ihmiset, joita koodataan tyypillisesti ulkopaikallissijoilla (sisäpaikallissija ei toimi näin, vrt. Jari kuuli juorun Seposta). Rinnastuu erilaisten possessiivisten siirtymien ilmaisemiseen: Jari sai kirjan Sepolta ja antoi sen edelleen Jaakolle. Joskus kognitiivisen siirtymän lähtökohdaksi voidaan esittää myös eloton tarkoite; tällöin tilanteessa on kuitenkin oltava (ainakin implisiittisesti) mukana elollinen osallistuja, joka kokee siirtymän vaikutuksen. Esim. Luin uutisen lehdestä; Näin ajan kellosta; Ostaja tarkisti hevosen iän sen hampaista; Huomasin hänet ihmisjoukosta; Hän oppi kirjasta paljon uutta. Näissä erosija kuvaa paikkaa, josta subjektin elollinen tarkoite hankkii tai saa jonkinlaista tietoa. Vastaavasti tulosija voi toisinaan (ilmeisesti kuitenkin vähemmän produktiivisesti) ilmaista paikan, johon jonkinlainen tieto talletetaan tai asetetaan muiden saataville. Esim. Hän kirjoitti asiasta päiväkirjaansa; Valitin kuluttajaneuvontaan; Laitoit minut nettiin (metonymia!). Kognitiivisessa siirtymässä voi liikkua myös konkreettinen olio; tällöin liike on fiktiivistä ja suhteutuu elollisen osallistujan tajunnanpiiriin suuntautuen sinne tai sieltä pois. Suomelle tyypillistä: oliot, joista tulemme tietoisiksi, liikkuvat pois sijaintipaikastaan ( tulevat sieltä osaksi havaintopiiriämme tai tietoisuuttamme): Löysin seinästä raon; Huomasin hänet väkijoukosta; Erotin hänen hahmonsa verhon takaa. Vastaavasti oliot, jotka poistuvat tietoisuudestamme tai tajunnanpiiristämme, siirtyvät fiktiivisesti omaan olinpaikkaansa: Jätin sateenvarjon bussiin; Unohdin kirjan pöydälle. Myös subjektin tarkoittama olio itse voi kokea olotilanmuutoksen, joka esitetään sen olinpaikkaan tai siitä pois suuntautuvana (vaikkei varsinaista siirtymää tapahdukaan). Esim. Auto ruostui pellolle; Juoksija väsähti radalle; Hän kuoli taistelukentälle; Juopunut sammui lattialle; Nukahdin sohvalle. Näissä ilmaistaan jonkinlainen olotilanmuutos epäkanoniseen (negatiiviseen) olotilaan. Vastakkainen suunta: Heräsin sohvalta; Havahduin nojatuolistani; Potilas virkosi vuoteeltaan toisaalta tulosijakin esiintyy: Heräsin linnunlauluun / pullantuoksuun; Vauva syntyi taksiin. 6

7 Paikallissijailmaukset tilanrakentajina Paikallissijailmausten tyypillinen tehtävä on ilmaista erilaisia tiloja (paikka, aika, omistus, olotila, abstrakti). Näihin tiloihin sijoittuu osa kuvattavan tilanteen osallistujista tai koko tilanne kaikkine osallistujineen. Paikallissijailmaukset toimivat usein tilanrakentajina Fauconnierin mental spaces teorian tarkoittamassa mielessä. Tiloihin voidaan esitellä tuttuja tarkoitteita, jotka siirretään sinne aiemmin diskurssissa puheena olleista tiloista Pekka muutti Turkuun. Turussa hän opiskeli suomen kieltä. tai uusia tarkoitteita, jotka kohdataan vasta kyseisessä tilassa: Turussa joku mies ryösti pankin joulupukiksi pukeutuneena. Monissa tiloissa on erilaisia rooleja, jotka voivat saada arvoikseen erilaisia yksilöitä. Lauseen kuvaama tilanne voi koskea rooleja sinänsä tai niissä tietyllä hetkellä olevia yksilöitä. Bulgariassa presidentti nimittää yliopistojen professorit, Suomessa ei. Bulgariassa presidentti harrastaa shakkia, Suomessa rullaluistelua. Tällaisissa tapauksissa paikallissijailmaus voi menettää konkreettista spatiaalista merkitystään ja possessiivistua : puhe on nimenomaan Bulgarian presidentistä, ei välttämättä siitä, että kuvattu tilanne esiintyisi Bulgariassa. Bulgariassa presidentillä on virkakäytössään linna Ranskassa. Bulgariassa presidentti käy kerran vuodessa valtiovierailulla Suomessa. Lauseessa ei synny spatiaalista ristiriitaa, koska lauseenalkuinen ilmaus Bulgariassa ymmärretään possessiivistuneeksi. Jos possessiivistunut tulkinta suljetaan yksiselitteisesti pois, lause on outo:? Bulgariassa Suomen presidentillä on linna Ranskassa. Possessiivistuneen tapainen tulkinta voi syntyä myös silloin, kun puheena on yksilö, mikäli predikaatio on sellainen, ettei spatiaalinen tulkinta ole luonteva: Puutarhassa Pekka osaa saksaa. Tässä huoneessa Liisa on lääkäri. 7

8 Paikanilmaus voi myös temporaalistua silloin, kun lausekonteksti korostaa paikassa vietetyn ajanjakson kestoa: Helsingissä Pekka pelasi maanantaisin shakkia. Maanantaisin Pekka pelasti shakkia Helsingissä. Lauseparissa myös paikan ja ajan keskinäinen vaikutusalasuhde vaihtelee: ollaanko Helsingissä pidempi jakso, jonka aikana maanantaisin pelataan shakkia, vai käydäänkö Helsingissä juuri maanantaisin shakkia pelaamassa? Perussääntö on, että ajan ilmaukset hallitsevat vaikutusalassaan possessiivisia ja spatiaalisia paikallissijailmauksia, mutta temporaalistunut tulkinta voi muuttaa suhteen päinvastaiseksi. Myös omistussuhdetta ilmaiseva paikallissijamuoto voi saada temporaalisen tulkinnan: Liisalla tuo auto oli melkein joka viikko korjaamolla. Yhteenvetoa Paikallissijat ovat keskeinen osa suomen kielen spatiaalisten ja muiden tilojen ilmaussysteemistä; niitä täydentävät erilaiset grammit (adposition ja adverbit). Paikallissijoja ja muita kvasipredikaatteja on kuvattu vanhemmassa fennistiikassa ns. suhdesäännön avulla (Paavo Siro). Kognitiivisen kielentutkimuksen keskeinen tutkimuskohde Paikallissijoja voi kuvata kognitiivisen kieliopin termein relaation ilmauksina: olosijat kuvaavat yksinkertaista, muutossijat kompleksista relaatiota, jonka kiintopisteen ilmaisee paikallissijassa taipunut NP. Relaation muuttuja voi olla jokin lauseytimen kuvaaman tilanteen osallistuja tai koko tilanne. Paikallissijailmauksia voi käsitellä myös tilanrakentajina mental spaces teorian hengessä ja pohtia, miten osallistujia kuljetetaan tilojen välillä ja miten tilat suhteutuvat toisiinsa. 8

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Terminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org

Terminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org Terminatiivin tarpeessa Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org Terminatiivisuus rajaan saakka liikkuminen tai muutos rinnastuu tulo- (tai ero-) -sijaan: liikkeen tai muutoksen jompikumpi ääripää nousee

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Olo ja erosijaiset paikallissijailmaukset. etsiä, hakea ja löytää verbien kanssa. Helsingin Sanomien korpuksessa

Olo ja erosijaiset paikallissijailmaukset. etsiä, hakea ja löytää verbien kanssa. Helsingin Sanomien korpuksessa Olo ja erosijaiset paikallissijailmaukset etsiä, hakea ja löytää verbien kanssa Helsingin Sanomien korpuksessa Silja Hjerppe Tampereen yliopisto Kieli ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja?

Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja? KRISTA OJUTKANGAS Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja? uomen kielessä kolmiulotteisessa tilassa sisällä olemista (sekä liikettä sisältä, sisään) ja kiinteää yhteyttä yleensä ilmaistaan tavallisesti

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Verbittömät tapahtumanilmaukset

Verbittömät tapahtumanilmaukset lektiot Verbittömät tapahtumanilmaukset Suunnannäyttäjinä lähde- ja kohde-konstruktio Katja Västi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 8. joulukuuta 2012 Suomen kielen ensimmäisen vuoden opintoihin

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 4-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus Metsästysinto Mitä metsästysinto on? - Myönteinen ominaisuus, jonka arvostelu suoritetaan samoin kuin muidenkin positiivisten ominaisuuksien arvostelu. Annetut metsästysintopisteet lisäävät loppupisteitä

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Otanta ilman takaisinpanoa

Otanta ilman takaisinpanoa Otanta ilman takaisinpanoa Populaatio, jossa N alkiota (palloa, ihmistä tms.), kahdenlaisia ( valkoinen, musta ) Poimitaan umpimähkään (= symmetrisesti) n-osajoukko eli otos Merkitään tapahtuma A k = otoksessa

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 90 2 Kohteen tulos diagrammina 3 Kohde 2: linja 8 4 Kohteen tulos

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kompleksianalyysi, viikko 5

Kompleksianalyysi, viikko 5 Kompleksianalyysi, viikko 5 Jukka Kemppainen Mathematics Division Kompleksiset jonot Aloitetaan jonon suppenemisesta. Määr. 1 Kompleksiluvuista z 1,z 2,...,z n,... koostuva jono suppenee kohti raja-arvoa

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista

Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista ALHO ALHONIEMI Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista 1. Johdannoksi Suomen kielen ns. paikallissijojen syntaksin tutkimusta on viime vuosikymmeninä harrastettu erittäin vähän.

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot