Kotihoito muutoksessa näkemyksiä Jyväskylästä

Transkriptio

1 Kotihoito muutoksessa näkemyksiä Jyväskylästä Tieto Kumppanuusfoorumi Palvelujohtaja Maarit Raappana, Jyväskylän kaupunki, Vanhuspalvelut

2 Taustatekijöitä Jyväskylän kotihoidossa Jyväskylän vanhuspalveluihin kohdistuvat haasteet johtuvat paljolti väestön ikääntymisestä. Väestön ikääntyessä palveluiden kysyntä kasvaa todennäköisesti nopeammin kuin käytettävissä olevat voimavarat. Vuoden 2016 lopussa Jyväskylässä oli 75 vuotta täyttäneitä asukkaita (Väkiluku asukasta) Vuoden lopussa (31.12.) kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 90,7 % (9 283 asukasta). Suurin osa ikääntyneistä asui v taajamissa (65-74 vuotiaista 93,6 %, vuotaiasta 93,6 % ja yli 85 vuotiaista 95,6 %). Ikääntyneiden taajama-aste on korkeampi kuin maassa keskimäärin, mutta kunnan väestöön verrattuna vuotiaita ja vuotiaita asuu hieman keskimääräistä enemmän hajaasutusalueella.

3 Ikäihmisten määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti nopeammin kuin työikäisten Jyväskylä 300% 250% Keski-Suomi 300% 250% 20-64v 75v+ ** 85v+ ** 200% 200% 150% 150% 100% 100% 50% 50% 0% 0% -50% -50% (Lähde: Kukoistava kotihoito hanke lähtötilannekartoitus 2016/NHG)

4 Taustatekijöitä Jyväskylän kotihoidossa Hoitohenkilökunnan saatavuus on haastavaa ja mahdollisuudet lisätä absoluuttista henkilöstön määrää ovat rajalliset Haasteena myös kustannusten kasvun hillitseminen Tulevaisuudessa nykyisillä resursseilla tulisi kyetä hoitamaan yhä suurempaa asiakasmäärää Tämä on mahdollista vain, mikäli tuottavuus ja vaikuttavuus palvelutuotannossa nousee

5 Palvelurakenne Jyväskylässä Vanhuspalveluiden palvelut tuotetaan omina ja ostopalveluina. Jyväskylän nykyistä palvelurakennetta kevennetään panostamalla omaehtoista kotona asumista tukevien kevyempien palveluiden, tukitoimien sekä asumisratkaisuiden kehittämiseen. Näin vähennetään raskaampien asumis- ja laitospalveluiden tarvetta. Palveluntuotannon kehittämisen tavoitteena on kohdentaa käytettävissä olevat voimavarat niin, että nykyresursseilla kyetään vastaamaan mahdollisimman hyvin ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen myös tulevaisuudessa. Keskeisimmät keinot vaikuttaa ikääntyneiden palvelurakenteeseen ovat: 1) ikääntyneen väestön osallisuuden, tiedon ja taitojen lisääminen 2) yhteisöllisyyden edistäminen 3) asumismuotojen kehittäminen monimuotoisemmiksi

6 VANHUSPALVELUT Lääkärityö Tietotuotanto PALVELUJOHTAJA MAARIT RAAPPANA Viestintä Valvonta Taloushallinto PALVELUOHJAUS JA KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN PALVELUPÄÄLLIKKÖ PIRKKO SOIDINMÄKI (sijainen Sari Antila) Kotihoito YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN JA HOITO PALVELUPÄÄLLIKKÖ ANNA-LIISA HEISKALA (sijainen Mervi Kinnunen) Palveluasuminen Henkilöstö 422 (lähiesimiehiä 18, sairaanhoitajia 50, lähihoitajia 268 ja kodinhoitajia 54, eri nimikkeillä asiantuntijoita 40) Varahenkilöstö Päiväkeskukset OIVA -keskus SAS-työryhmä MR Pitkäaikaishoito Henkilöstö 497,5 (lähiesimiehiä 16, sairaanhoitajia 66,5, lähihoitajia 354, kodinhoitajia 9, laitoshuoltajia 46, tukipalvelut ym. 6)

7 Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen -palveluyksikkö AIKA ENNEN SÄÄNNÖLLISIÄ PALVELUITA 1.NIVEL Keskitetty palveluohjaus SÄÄNNÖLLINEN PALVELUNTARVE Ympärivuorokautisen asuminen ja hoito - palveluyksikkö 2.NIVEL SAS-toiminta YMPÄRIVUORO- KAUTINEN PALVELUNTARVE Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä ennaltaehkäisevät palvelut Säännöllinen kotihoito - Oma toiminta (n. 1000) - Ostopalvelut (n. 400) - Palveluseteli (n. 50) * Yli 75-vuotiaista 973 eli n. 10% ikäluokasta kotihoidon piirissä Päiväkeskukset (n.500), turvapalvelut (n.1200), omaishoidon tukeminen (n. 750) ja lyhytaikainen perhehoito Toimintayksiköt: - Pitkäaikaishoito 114 paikkaa - Tehostettu palveluasuminen *Oma toiminta 586 paikkaa *Ostopalvelu n. 450 paikkaa *Palveluseteli 75 paikkaa (suluissa asiakasmäärät) Lääkäripalvelut, valvonta, ostopalvelujen ohjaus Varahenkilöyksikkö, tietotuotanto ja viestintä

8 Asiakasrakenne Vaihtelee Keski-Suomen kunnissa merkittävästi Asiakkaan keskimääräinen palvelutuntien määrä vaihtelee jopa kaksinkertaisesti yksiköiden välillä (21 tuntia/asiakas/kk vs. 10 tuntia/asiakas/kk) Asiakkaat ovat sekä kotihoidon palvelutuntimäärällä että toimintakyvyllä mitattuina raskashoitoisempia isoimmissa kunnissa. Vähän palvelua (alle 2,5h/kk) saavien asiakkaiden osuus vaihtelee 7-33% välillä. Melko paljon palvelua (30+ h/kk) saavien asiakkaiden osuus vaihtelee 2-20% välillä Jyväskylässä keskimääräiset tunnit/kk kotihoidon alkaessa 17,9 päättyessä 20,4

9 Asiakkaan toimintakyky Järjestäjän kannalta asiakkaiden toimintakyvystä ja siten palvelutarpeesta on tällä hetkellä saatavissa niukasti tietoa Tavoitteena yhdenmukaistaa toimintakykymittaristoa sekä systematisoida asiakkaiden arviointia Keski-Suomessa on käytössä kolme eri toimintakykymittaristoa Kolmessa kunnassa ei ole mitään mittaria käytössä Toimintakykymittareilla arvioitujen asiakkaiden määrä on vähäinen useassa kunnassa Jyväskylässä käytössä RaiSoft - mittari

10 Asiakasrakenne/ Jyväskylän kotihoito Asiakkaiden fyysinen avuntarve noussut ; entistä raskashoitoisemmat asiakkaat asuvat kotona

11 Sairaanhoidolliset asiakkaat kotihoidossa lisääntyvät Jyväskylässä

12 Vanhuspalvelulain seurantakyselyt 2014 ja 2016 Keski-Suomi Kotihoidon henkilöstömäärä on kasvanut noin 6% Myös asiakasmäärä on lisääntynyt 6% Käyntien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan Kuntoutushenkilöstön määrä on kasvanut 66%:lla, mutta on edelleen marginaalista (1,3% kotihoidon kokonaishenkilöstömäärästä) Yksityisen palvelutuotannon osuus on kasvanut asiakkaista 16% oli yksityisillä palveluntuottajilla % Kotihoidon yksiköistä 2/3 on käytössään toiminnanohjausjärjestelmä

13 Laatusuositus 2017/seurantakysely Lääketurvallisuuden lisäämiseksi, lääkehukan vähentämiseksi ja henkilökunnan työajan uudelleen kohdentamiseksi tai korvaamiseksi, on lisättävä lääkkeiden koneellista annosjakelua sekä koti- että ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä. Kotihoidon koneellinen annosjakelu vain 7 %:ssa kunnista vähintään 1/3:lla asiakkaista, lähes 60 % kunnista ei lainkaan HAASTE, Jyväskylässä ei käytössä kotihoidossa Yksityiskohtainen lääkehoidon tarkistus tehdään vähintään puolivuosittain Tukena esim. Lääkeseulaohjelmisto, Jyväskylä testaa RaiSoftFenix-Lääkeseulaa

14 Laatusuositus 2017 /seurantakysely Asiakkaalla on mahdollisuus saada tukea ulkoiluun viikoittain: jopa kolmasosa kunnista alle 1/3 osa asiakkaista vapaaehtoisten hyödyntäminen? asiakasaikojen pidentäminen? Asiakkaalla on hoitamiseen ja auttamiseen osallistuva omainen: kunnista vain 2%:lla asiakkaista ei yhtään omaista Asiakas on punnittu viimeisen puolen vuoden aikana: yli 70% kunnista vähintään 2/3 asiakkaista ravitsemuksen merkitys!

15 Kuinka usein yksikössä on vaikeuksia saada sijaisia? 26 % Kotihoidon yksiköt 2016/Keski-Suomi 10 % 64 % Ei koskaan Joskus Usein STM:n Kukoistava kotihoito hankkeessa kehitettävä resurssipooli / liikkuvan hoitajan malleilla vähennetään sijaistarvetta ja helpotetaan siten esimiesten työtä

16 Henkilöstö Kotihoidon lähihoitajien välittömän työajan osuus oli vuonna 2016 keskimäärin 46%, ja lähes jokaisessa yksikössä alle yleisesti pidetyn tavoitetason (55-65%). Sairaanhoitajien välittömän työajan osuus on keskimäärin 35%. (Lähde: Kukoistava kotihoito hanke lähtötilannekartoitus 2016/NHG) Tavoite: välittömän työajan osuus nousee 60 % lähihoitajilla ja 40 %sairaanhoitajilla Keski-Suomessa voitaisiin nykyhenkilöstöllä tuottaa noin 28% enemmän palvelutunteja Jotta kotihoito olisi kilpailukykyinen, välittömän työajan osuuden tulisi olla tavoitetasolla

17 Jyväskylä: Työajan suunnitteluprosentit Maaliskuu 2017 Heinäkuu 2017 ITÄ 51,62 % 59,51 % LÄNSI 51,83 % 58,66% POHJOINEN 50,39 % 58,01 % Tilastossa mukana sekä lähihoitaja+sairaanhoitaja eli lähihoitajan todellinen välittömän työajan osuus suunnittelussa ylittää 60 % Lähde: Toiminnanohjaus, Tieto

18 Henkilöstö Sairaanhoitajien osuus hoitohenkilöstöstä vaihtelee 9-24%. Tämä on Suomessa hyvin yleinen vaihteluväli. Jyväskylän kotihoidossa n. 15 % Sairauspoissaolot ovat tavanomaisella kotihoitoyksiköiden tasolla, mutta niissä on suuria yksikköjen välisiä eroja. Jyväskylässä haaste Työhyvinvointiin erityisesti huomio! Koska lomat ja sairauspoissaolot vaihtelevat, 73-82% kokonaistyöajasta on ns. varsinaista hoitotyöhön käytettävissä olevaa työaikaa (Lähde: Kukoistava kotihoito hanke lähtötilannekartoitus 2016/NHG)

19 Henkilöstö Matka-ajan osuus vaihteli 10-18% välillä Keski- Suomessa. Vain kuusi yksikköä osallistui vapaaehtoiseen seurantaan Matka-ajan osuus oli suurin Jyväskylässä Viive aamuvuoron alkamisen ja ensimmäisen käynnin välillä vaihtelee 8-56 minuutin välillä yksiköittäin Aamun ensimmäinen tunti on äärimmäisen tärkeässä roolissa, jotta aikakriittiseen asiakastarpeeseen voidaan vastata, vaikka aamun ruuhkahuippua puretaan. Käytännössä aamun piikki vaikuttaa koko työvuorossa tarvittavan hoitajamäärään. (Lähde: Kukoistava kotihoito hanke lähtötilannekartoitus 2016/NHG)

20 Missä mennään nyt? Toiminnanohjaus merkittävä työkalu päivittäisen resurssoinnin osalta Osaaminen, tulossa laaja osaamiskartoitus haasteet tulevaan Asenteet, miten vaikuttaa oman työn kehittämiseen Palveluohjaus keskiöön, huomioiden sote Johtamisen merkitys työhyvinvoinnin tukena

21 Olemme myös mukana: Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Tukea yhteisöllisen ja toimintakykyä tukevan asumisohjelman rakentamiseen koko kaupungin osalta (ks. KymppiR ) ma.pdf Kukoistava kotihoitohanke, STM:n kärkihanke I&O : Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Hoitoketjut ja akuuttitilanteet Tarvepohjainen toimintamalli Tukee kokonaisuudessaan kotihoidon kehittämistä kohti uusia tuulia!

22 Tietoa vanhuspalveluista Jyväskylässä vanhuspalvelut /posts/?ref=page_internal