1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle

Transkriptio

1 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset.

2 Käsittely 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. Kokouksessa jaettiin pöydälle Espoon kaavoitusohjelma (Kh-asia, pöydälle esityslistateksti. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Päätös Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset. 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. Käsittely Keskustelun kuluessa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kohtaan 1, Espoon kaavoitusohjelma , tehdään seuraavat sisältökorjaukset: - kaavat, kartat ja taulukot päivitetään lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti, - sivu 5, asioiden järjestys kappaleen lopussa muutetaan:

3 Metron ja kaupunkiradan asemanseuduista luomme tiiviitä, mutta viihtyisiä joukkoliikenteen ja palveluiden ydinalueita, joissa turvallinen jalankulku- ja pyöräily-ympäristö ja liityntäpysäköinti ovat avainasemassa. - sivu 5, lupauksen alle kirjoitetaan lupauksen antajiksi sekä kaupunkisuunnittelulautakunta että kaupunkisuunnittelukeskus. - sivu 5, lisätään lautakunnan puheenjohtajan esipuhe. - sivu 7, viimeisessä kappaleessa tarkistetaan luettelon asioiden järjestystä: Uudenmaanliitto selvittää parhaillaan käsittelyyn otettavia teemoja. Pohdinnassa olevia näkökulmia ovat elinkeinot ja logistiikka, viherrakenne, virkistys, loma- ja kakkosasuminen, kulttuuriympäristöt sekä tuulivoima. - sivu 13, lisätään uusi kappale Espoo-tarinan jälkeen omalla otsikolla: Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoo-tarinaan sisältyy viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla vauhditetaan uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Kehitysohjelmat ovat: osallistuva Espoo, nuorten elinvoimaisuus, elinvoimaa ikääntyville, kestävä kehitys sekä kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Ohjelmien tavoitteenasettelut vahvistettiin Espoo-tarinan eli kaupungin strategian osana Ohjelmien toteutumisesta ja tavoitteenasettelusta tehdään tarkistus valtuustokauden puolivälissä. - sivu 18, muutetaan kerrostalovarantoa käsittelevä teksti muotoon: Kerrostalovarannon pieni määrä osittain rakennetuilla rakennuspaikoilla kertoo siitä, että kerrostalovarannot rakennetaan melko tarkasti täyteen. Runsaasti kerrostalovarantoa sijaitsee uusilla kaava-alueilla Saunalahdessa ja Marinkalliossa. Merkittävästi varantoa on 2000-luvulla vahvistuneilla kaavaalueilla Suurpellossa ja Espoon keskuksen lähellä Suviniityssä. Näiden varanto on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Suurten, yksittäisten rakennuskohteiden (kuten Suurpelto) vuosittaisena maksimirakentumisena voidaan pitää noin k-m². Rakentumiseen vaikuttavat mm. myynnin ja vuokrauksen sujuminen, rakentamisesta aiheutuva liikenne sekä palveluiden järjestäminen. Toistaiseksi toteutumatta jääneeseen varantoon voi olla myös muita syitä. Marinkalliossa asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen tehdyt liito-oravahavainnot ovat johtaneet uusiin selvitystarpeisiin, minkä vuoksi rakentaminen on lykkääntynyt. Suviniityn rakentaminen odottaa uutta autopaikkaratkaisua. - sivu 21, lisätään talouden suhdanteet yhdeksi varannon toteutumiseen vaikuttavaksi seikaksi. - sivu 21 lisätään teksti: "Joillakin pientaloalueilla varanto on vaikeasti toteutettavissa kaavamääräysten asettamien rajoitusten vuoksi. Näille alueille alueellinen poikkeaminen voi tarjota mahdollisuuden olemassa olevan varannon hyödyntämiseen. Alueellisen poikkeamisen mahdollisuus eri tarkoituksiin tullaan tutkimaan." - sivu 22, lisätään teksti: Osalla runsaasti varantoa sisältävistä kaavoista on vireillä kaavamuutoksia, joissa rakentumattomaksi jääneitä alueita muutetaan muuhun käyttöön.

4 - sivu 24, otsikon yleiskaavoituksen kaavakohteet ja maankäyttötarkastelut viimeinen kohta muutetaan kuulumaan: käynnistetään Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö - sivu 26, muutetaan Bergö - Stora Bodö -Fridheminkallion osayleiskaavan teksti Jatketaan ympärivuorisen asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua kuulumaan: Jatketaan ympärivuotisen ja vapaa-ajan asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua. - sivu 26, otsikko Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I uudistaminen muutetaan kuuluumaan: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava - sivu 26 27, lisätään Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaava -kohdan loppuun kappaleet: Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa. - sivu 27, lisätään kohtaan Kudelmat viraston korjausehdotukseen: Osana viher- ja virkistysalueiden kudelmaa selvitetään kokonaiskuva laajimmista ja tärkeimmistä yhteyksistä, myös saariston ja ulkosaariston sekä Espoon alueen ulkopuolelle jatkuvat yhteydet, sekä ekologinen verkosto ja sen toimivuus paikallisella tasolla. Kudelmassa kuvataan ja priorisoidaan viher- ja virkistysyhteyksien lisäksi eritasoisia viher- ja virkistysalueita ja - yhteyksiä, kuten viljelypalstoja, koirapuistoja, koulumetsiä ja siirtolapuutarhojen ja vastaavien sijoittamisesta sekä tärkeitä virkistysreittejä. - sivu 27, lisätään uusi otsikko ja teksti: Kaupunkirakenteen kudelmat Kaupunkirakenteen kudelmat ovat koko Espoon kattavia yleiskaavatasoisia tarkasteluja, joissa nykytilanteen kuvauksen lisäksi tutkitaan kehittämismahdollisuuksia ja tuotetaan visioita. Elinkeinojen, viher- ja virkistysalueiden sekä pientaloasumisen teemojen kudelmat tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Laadittavaa aineistoa käytetään erilaisten yleiskaavatöiden, pientaloprojektin ja asuinalueiden kehittämisen materiaalina. Maankäytön kehittämistä kuvaavat kudelmat tukevat käynnistyvää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyötä ja ne tarjoavat lähtökohtia Helsingin seudun maankäytön asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyöhön. - sivu 28, lisätään teksti: Mikäli kaavasta on tarpeen laatia maankäyttösopimus, käydään ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Espoossa solmitaan neuvottelut

5 maankäyttösopimuksia keskimäärin 60 % asemakaavahankkeista ja merkittävistä kaavoista lähes aina. - sivu 30, lisätään Metro-Espoo vyöhykkeen kohdan alkuun teksti: Tulevan metron vaikutuspiirissä kaavoitustyö on vilkasta, ja metroasemien läheisyyteen sijoittuu merkittävästi uutta asuin-, liike- ja työpaikkakerrosalaa. Keilaniemessä, Westendissä ja Matinkylässä tutkitaan väylien estevaikutusten vähentämistä ja uuden maankäytön lisäämistä väyliä kattamalla. Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla ollaan käynnistämässä toimenpideohjelmaa liito-oravien elinympäristöjen ja liikkumisyhteyksien, sekä maankäytön yhteensovittamiseksi. - sivu 30, korjataan teksti muotoon: Tapiola-Otaniemen alueella painopiste on erityisesti tulevien Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston ja Niittykummun metroasemien ympäristöjen täydennysrakentamisessa. - sivu 31, lisätään kappaleen Espoonlahden keskuksen kehittämissuunnitelman alue yhteyteen lause: Koko alueen työpaikkaomavaraisuutta kehitetään tulevaisuuden tarpeet huomioiden. - sivu 32, täydennetään Perkkaan ja Vermon osalta kerrosalat muotoon: k-m² pientaloja, k-m² asuinkerrostaloja ja k-m² toimitilaa. - sivu 33, lisätään otsikon "Leppävaaran keskus yhteyteen kappale: Leppävaaran keskustaa radan pohjoispuolella kehitetään tehokkaana, toiminnallisesti monipuolisena ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena keskustaympäristönä. Palvelu- ja työpaikkarakentamisen lisäksi suunnitellaan paikkaan soveltuvaa monipuolista asuinrakentamista ja jalankulkuyhteyksiä radan puolelta toiselle kehitetään. Linja-autoterminaalista ja radan laiturialueista muodostetaan matkakeskustasoinen joukkoliikenneympäristö, joka mahdollistaa myös Raide-Jokerin liityntäpysäkin. Turuntietä kehitetään tällä jaksolla ihmisen mittakaavaiseksi kaupunkibulevardiksi. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti suunnitteluvarauksen hakumenettelyn käynnistämisestä. Edellisen lisäksi Leppävaaran keskuksen asumisen kaavahankkeiden painopiste on täydennysrakentamisessa. - sivu 33: poistetaan virke: Perkkaalle kaavoitetaan toimistoa viihdekeskuksen viereen ja täydentämään uutta asuinaluetta työpaikoilla. - sivu 36, otsikko muutetaan muotoon Kalajärven Viiskorven vyöhyke ja tekstiin lisätään lause: Nykyisen yleiskaavan vastaisina kumotut asemakaavat otetaan uudelleen asemakaavoituksen piiriin yleiskaavan tarkistustyön yhteydessä. Kehä III:n varsi -kappaleen ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Kehä III:n varren kaavoitus painottuu liike- ja työpaikkarakentamiseen.

6 - sivut 38 45, muutetaan liikennesuunnitteluosuuden sisältörakennetta ( Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen, Katu- ja tieverkon kehittäminen, Pysäköintistrategia, Pyöräilyn edistäminen) - sivu 39, lisätään liikennesuoritekuvaaja. - sivu 40, muutetaan otsikko Raideliikennevisio kuuluumaan Liikenneverkkovisio. Poistetaan seuraava lause: Visio päivitetään niin, että rataverkko ja sen toteuttamisjärjestys vastaisi paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään varikon sijaintia. ja lisätään seuraava teksti: Visiota laajennetaan kattamaan myös autoliikenteen ja pyöräilyn pääväyläverkot niin, että eri liikenneverkot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Raideverkon toteuttamisjärjestys päivitetään vastaamaan paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään raideliikenteen varikon sijaintia ja haetaan keinoja edistää henkilöautoliikenteen sujuvuutta. - sivu 40, lisätään seuraava kappale: Tässä yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Kehä II:n toteuttamisen mahdollisuudet arvioidaan kevennetyn tunnelivaihtoehdon pohjalta. - sivu 42, muutetaan teksti: Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa, mutta kaupunki ei toistaiseksi ole määritellyt tarkempia määrällisiä tai muita tavoitteita sen saavuttamiseksi. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. kuulumaan Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. Edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu pyöräilyn kulkutapaosuuden nosto 15 %:n seuraavan kymmenen vuoden aikana. - sivu 42 43, kohta Pyöräilyn edistäminen korjataan toiseksi viimeistä lausetta kuulumaan: Poliittinen tuki, sitoutuminen ja käytettävät resurssit luovat perustan edistämisohjelman eteenpäin viemiseksi pyöräilyä edistäviksi käytännön toimenpiteiksi. ja lisätään kappaleen loppuun lause: Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt pyöräilyn edistämisohjelman syksyllä sivu 43, kohtaan Pysäköintistrategia lisätään kappaleen loppuun lause: Pysäköintistrategia tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi. - sivu 43, kohdassa Kauklahdenväylä ja Turuntie muutetaan teksti: Metsälammentie kuulumaan Kehä III:n länsipuoli. Lisäksi muutetaan kappaleen viimeinen lause kuulumaan: Selvitys on yhtenä lähtökohtana

7 Turuntien kehityskäytävän maankäytön tarkemmalle suunnittelulle ja vaiheittain etenevälle asemakaavoitukselle. - sivu 43, lisätään Turuntie kohdan loppuun lause: Tässä yhteydessä tehdään tarkemmat suunnitelmat siitä, mitkä osat Turuntietä voidaan muuttaa bulevardimaiseksi kaupunkikaduksi ja mitkä ovat tästä saatavat hyödyt ja mahdolliset haitat. - sivu 44, lisätään Vihdintie kohdan loppuun lause: Vihdintien parantamisesta tehdään etenemispolkutarkastelu ja Vihdintien jatkosuunnittelua kiirehditään. - sivu 44, lisätään Kehä I:n kehittäminen -kappaleen loppuun teksti: Syksyn 2013 aikana valmistuu Kehä I:n liittymähankkeiden (väillä Kalevalantie - Turunväylä) ja kehittämistarpeiden arviointi -selvitys, jonka tavoitteena on selvittää liittymähankkeiden tarvetta, vaikutuksia ja kustannustehokkuutta. Lisäksi selvityksessä on arvioitu Kehä I:n linjaosuuksien välityskyvyn riittävyyttä ja lisäkaistojen rakentamistarvetta Kehä I:n eri osilla. - sivu 44, lisätään Pohjois-Espoon liikenneverkkoselvitys kohdan loppuun lisäys: Tämä selvitys ajoitetaan siten, että se tukee Vihdintien vaikutusalueen yleiskaavallista suunnittelua. - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki -luvun alkuun uutta tekstiä omana kappaleenaan: Kaupunkisuunnittelukeskuksen ydintoiminnan lisäksi on suotavaa olla mukana alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, joka edistää keskuksen päätehtävää. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin poikkihallinnollisien ohjelmien kanssa, ja erityisesti kestävä kehitys -ohjelman tavoitteet kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi ovat linjassa kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnan kanssa. - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki -luvun loppuun seuraava virke: Alueellisten tietomallivaihtoehtojen kehitystä edistetään, jotta niitä voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun tukena. Niiden avulla erityisesti luottamushenkilöhallinto saa havainnollisen kuvan eri alueiden tulevasta kehityksestä. - sivu 48, muutetaan luvun TIEDONHALLINTA / Tietomallintaminen toinen kappale kuulumaan: Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja uudistetaan tiedonhallinnan prosesseja, jotka mahdollistavat ajantasaisen kaupunkimallin ylläpitämisen automaattisesti. Tätä tavoitetta tukevat Espoon valmiit INSPIRE-direktiivin velvoittamat rajapinnat sekä tavoite, jossa kaupungin eri hallintokuntien tietotuotanto ja kaupungin käyttämien konsulttien tietotuotanto tehdään kokonaisuudessaan tietoteknisesti yhteensopivaksi.

8 - sivu 48, luvun Pientalojen rakentamisen edistäminen teksti korvataan kokonaan uudella: Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja kyläkeskuksiin. Kaupunkisuunnittelukeskus huolehtii omalta osaltaan pientalokaavojen laadinnasta ja pientalojen riittävästä tonttitarjonnasta. Pientaloalueiden asemakaavoituskohteissa kehitetään myös alueen laadullisia tavoitteita. Projektissa ajantasaistetaan nykytilanteeseen liittyvät realiteetit, mm. selvitetään olemassa oleva kaavavaranto, rakentamisen edellytykset ja täydennysrakentamisen sekä tiivistämisen mahdollisuudet alueittain. Projektissa tarkastellaan myös Espoon pientalorakentamisen kokonaistilannetta ja kaavavarantoon liittyviä kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia sekä erilaisten kannustinmahdollisuuksien vaikutuksia. Projekti on toimialan yhteinen ja yhteistyössä muiden keskusten kanssa luodaan pientalojen rakentamisen edellytyksiä ja kehitetään käytettävissä olevia keinoja ja verkostoa, tiivistetään yhteistyötä sekä muodostetaan selkeä prosessi toimialan sisällä. Prosessiin liittyy myös rakentamisen edistämisen seuranta ja raportointi sekä yhteistyö alalla toimiviin tahoihin. Yhteistyötä ja tehtävänjakoa rakennusvalvonnan kanssa kehitetään ja luodaan edellytykset pientalorakentamisprosessin nopeuttamiselle. - sivu 48, tarkistetaan luvun Puurakentaminen kappalejakoa ja tekstiä kappaleiden välissä: Espoon kaupunki on solminut vuonna 2012 yhdessä Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyösopimuksen puurakentamisen kehittämisestä Espoossa. Espoon kaupungin tehtävänä on osoittaa teollisen puurakentamisen kilpailukyvyn testaamista varten esimerkkikohteita. Puurakentamisen edellytyksiä tutkitaan erityisesti pientalokohteissa. Sen lisäksi edellytyksiä parannetaan myös toimisto- ja kerrostalorakentamisessa. Tapiolan alueella tärkeimpiä puurakentamisen kohteita ovat Hagalundinkallio, puurakenteinen toimistorakennus Tekesille, Finnveralle ja Finprolle (Kivimies) Otaniemeen sekä Tuuliniityn puukerrostaloalue. Muita potentiaalisia kohteita ovat Finnoo-Djupsundsbäcken ja Suurpelto III, joissa puurakentaminen on osana kestävän kehityksen teemaa. Puurakentamisen osalta muodostetaan projekti, jonka tehtävänä on toteutusedellytysten lisääminen ja yhteistyön parantaminen eri osapuolten välillä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta 4, joka kuuluu: Yleiskaavatyön organisointia koskevan selvityksen johdosta KSL täydentää tekemäänsä päätöstä seuraavalla: - Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja.

9 - Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän korjattu ehdotus täydennettynä hänen tekemillään ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi Espoon kaavoitusohjelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle seuraavin muutoksin: - kaavat, kartat ja taulukot päivitetään lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti, - sivu 5, asioiden järjestys kappaleen lopussa muutetaan: Metron ja kaupunkiradan asemanseuduista luomme tiiviitä, mutta viihtyisiä joukkoliikenteen ja palveluiden ydinalueita, joissa turvallinen jalankulku- ja pyöräily-ympäristö ja liityntäpysäköinti ovat avainasemassa. - sivu 5, lupauksen alle kirjoitetaan lupauksen antajiksi sekä kaupunkisuunnittelulautakunta että kaupunkisuunnittelukeskus - sivu 5, lisätään lautakunnan puheenjohtajan esipuhe - sivu 7, viimeisessä kappaleessa tarkistetaan luettelon asioiden järjestystä: Uudenmaanliitto selvittää parhaillaan käsittelyyn otettavia teemoja. Pohdinnassa olevia näkökulmia ovat elinkeinot ja logistiikka, viherrakenne, virkistys, loma- ja kakkosasuminen, kulttuuriympäristöt sekä tuulivoima. - sivu 13, lisätään uusi kappale Espoo-tarinan jälkeen omalla otsikolla: Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoo-tarinaan sisältyy viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla vauhditetaan uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Kehitysohjelmat ovat: osallistuva Espoo, nuorten elinvoimaisuus, elinvoimaa ikääntyville, kestävä kehitys sekä kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Ohjelmien tavoitteenasettelut vahvistettiin Espoo-tarinan eli kaupungin strategian osana Ohjelmien toteutumisesta ja tavoitteenasettelusta tehdään tarkistus valtuustokauden puolivälissä. - sivu 18, muutetaan kerrostalovarantoa käsittelevä teksti muotoon: Kerrostalovarannon pieni määrä osittain rakennetuilla rakennuspaikoilla kertoo siitä, että kerrostalovarannot rakennetaan melko tarkasti täyteen. Runsaasti kerrostalovarantoa sijaitsee uusilla kaava-alueilla Saunalahdessa ja Marinkalliossa. Merkittävästi varantoa on 2000-luvulla vahvistuneilla kaava-

10 alueilla Suurpellossa ja Espoon keskuksen lähellä Suviniityssä. Näiden varanto on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Suurten, yksittäisten rakennuskohteiden (kuten Suurpelto) vuosittaisena maksimirakentumisena voidaan pitää noin k-m². Rakentumiseen vaikuttavat mm. myynnin ja vuokrauksen sujuminen, rakentamisesta aiheutuva liikenne sekä palveluiden järjestäminen. Toistaiseksi toteutumatta jääneeseen varantoon voi olla myös muita syitä. Marinkalliossa asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen tehdyt liitooravahavainnot ovat johtaneet uusiin selvitystarpeisiin, minkä vuoksi rakentaminen on lykkääntynyt. Suviniityn rakentaminen odottaa uutta autopaikkaratkaisua. - sivu 21, lisätään talouden suhdanteet yhdeksi varannon toteutumiseen vaikuttavaksi seikaksi. - sivu 21 lisätään teksti: "Joillakin pientaloalueilla varanto on vaikeasti toteutettavissa kaavamääräysten asettamien rajoitusten vuoksi. Näille alueille alueellinen poikkeaminen voi tarjota mahdollisuuden olemassa olevan varannon hyödyntämiseen. Alueellisen poikkeamisen mahdollisuus eri tarkoituksiin tullaan tutkimaan." - sivu 22, lisätään teksti: Osalla runsaasti varantoa sisältävistä kaavoista on vireillä kaavamuutoksia, joissa rakentumattomaksi jääneitä alueita muutetaan muuhun käyttöön. - sivu 24, otsikon yleiskaavoituksen kaavakohteet ja maankäyttötarkastelut viimeinen kohta muutetaan kuulumaan: käynnistetään Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö - sivu 26, muutetaan Bergö - Stora Bodö Fridheminkallion osayleiskaavan teksti Jatketaan ympärivuorisen asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua kuulumaan: Jatketaan ympärivuotisen ja vapaa-ajan asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua. - sivu 26, otsikko Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I uudistaminen muutetaan kuuluumaan: Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaava - sivu 26 27, lisätään Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava -kohdan loppuun kappaleet: Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa.

11 - sivu 27, lisätään kohtaan Kudelmat viraston korjausehdotukseen: Osana viher- ja virkistysalueiden kudelmaa selvitetään kokonaiskuva laajimmista ja tärkeimmistä yhteyksistä, myös saariston ja ulkosaariston sekä Espoon alueen ulkopuolelle jatkuvat yhteydet, sekä ekologinen verkosto ja sen toimivuus paikallisella tasolla. Kudelmassa kuvataan ja priorisoidaan viher- ja virkistysyhteyksien lisäksi eritasoisia viher- ja virkistysalueita ja yhteyksiä, kuten viljelypalstoja, koirapuistoja, koulumetsiä ja siirtolapuutarhojen ja vastaavien sijoittamisesta sekä tärkeitä virkistysreittejä. - sivu 27, lisätään uusi otsikko ja teksti: Kaupunkirakenteen kudelmat Kaupunkirakenteen kudelmat ovat koko Espoon kattavia yleiskaavatasoisia tarkasteluja, joissa nykytilanteen kuvauksen lisäksi tutkitaan kehittämismahdollisuuksia ja tuotetaan visioita. Elinkeinojen, viher- ja virkistysalueiden sekä pientaloasumisen teemojen kudelmat tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Laadittavaa aineistoa käytetään erilaisten yleiskaavatöiden, pientaloprojektin ja asuinalueiden kehittämisen materiaalina. Maankäytön kehittämistä kuvaavat kudelmat tukevat käynnistyvää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyötä ja ne tarjoavat lähtökohtia Helsingin seudun maankäytön asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyöhön. - sivu 28, lisätään teksti: Mikäli kaavasta on tarpeen laatia maankäyttösopimus, käydään neuvottelut ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Espoossa solmitaan maankäyttösopimuksia keskimäärin 60 % asemakaavahankkeista ja merkittävistä kaavoista lähes aina. - sivu 30, lisätään Metro-Espoo vyöhykkeen kohdan alkuun teksti: Tulevan metron vaikutuspiirissä kaavoitustyö on vilkasta, ja metroasemien läheisyyteen sijoittuu merkittävästi uutta asuin-, liike- ja työpaikkakerrosalaa. Keilaniemessä, Westendissä ja Matinkylässä tutkitaan väylien estevaikutusten vähentämistä ja uuden maankäytön lisäämistä väyliä kattamalla. Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla ollaan käynnistämässä toimenpideohjelmaa liito-oravien elinympäristöjen ja liikkumisyhteyksien, sekä maankäytön yhteensovittamiseksi. - sivu 30, korjataan teksti muotoon: Tapiola-Otaniemen alueella painopiste on erityisesti tulevien Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston ja Niittykummun metroasemien ympäristöjen täydennysrakentamisessa. - sivu 31, lisätään kappaleen Espoonlahden keskuksen kehittämissuunnitelman alue yhteyteen lause: Koko alueen työpaikkaomavaraisuutta kehitetään tulevaisuuden tarpeet huomioiden. - sivu 32, täydennetään Perkkaan ja Vermon osalta kerrosalat muotoon:

12 5 000 k-m² pientaloja, k-m² asuinkerrostaloja ja k-m² toimitilaa. - sivu 33, lisätään otsikon "Leppävaaran keskus yhteyteen kappale: Leppävaaran keskustaa radan pohjoispuolella kehitetään tehokkaana, toiminnallisesti monipuolisena ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena keskustaympäristönä. Palvelu- ja työpaikkarakentamisen lisäksi suunnitellaan paikkaan soveltuvaa monipuolista asuinrakentamista ja jalankulkuyhteyksiä radan puolelta toiselle kehitetään. Linja-autoterminaalista ja radan laiturialueista muodostetaan matkakeskustasoinen joukkoliikenneympäristö, joka mahdollistaa myös Raide-Jokerin liityntäpysäkin. Turuntietä kehitetään tällä jaksolla ihmisen mittakaavaiseksi kaupunkibulevardiksi. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti suunnitteluvarauksen hakumenettelyn käynnistämisestä. Edellisen lisäksi Leppävaaran keskuksen asumisen kaavahankkeiden painopiste on täydennysrakentamisessa. - sivu 33: poistetaan virke: Perkkaalle kaavoitetaan toimistoa viihdekeskuksen viereen ja täydentämään uutta asuinaluetta työpaikoilla. - sivu 36, otsikko muutetaan muotoon Kalajärven Viiskorven vyöhyke ja tekstiin lisätään lause: Nykyisen yleiskaavan vastaisina kumotut asemakaavat otetaan uudelleen asemakaavoituksen piiriin yleiskaavan tarkistustyön yhteydessä. Kehä III:n varsi -kappaleen ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Kehä III:n varren kaavoitus painottuu liike- ja työpaikkarakentamiseen. - sivut 38 45, muutetaan liikennesuunnitteluosuuden sisältörakennetta ( Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen, Katu- ja tieverkon kehittäminen, Pysäköintistrategia, Pyöräilyn edistäminen) - sivu 39, lisätään liikennesuoritekuvaaja - sivu 40, muutetaan otsikko Raideliikennevisio kuuluumaan Liikenneverkkovisio. Poistetaan seuraava lause: Visio päivitetään niin, että rataverkko ja sen toteuttamisjärjestys vastaisi paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään varikon sijaintia. ja lisätään seuraava teksti: Visiota laajennetaan kattamaan myös autoliikenteen ja pyöräilyn pääväyläverkot niin, että eri liikenneverkot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Raideverkon toteuttamisjärjestys päivitetään vastaamaan paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään raideliikenteen varikon sijaintia ja haetaan keinoja edistää henkilöautoliikenteen sujuvuutta. - sivu 40, lisätään seuraava kappale: Tässä yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Kehä II:n toteuttamisen mahdollisuudet arvioidaan kevennetyn tunnelivaihtoehdon pohjalta.

13 - sivu 42, muutetaan teksti Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa, mutta kaupunki ei toistaiseksi ole määritellyt tarkempia määrällisiä tai muita tavoitteita sen saavuttamiseksi. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. kuulumaan: Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. Edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu pyöräilyn kulkutapaosuuden nosto 15 %:n seuraavan kymmenen vuoden aikana. - sivu 42 43, kohta Pyöräilyn edistäminen korjataan toiseksi viimeistä lausetta kuulumaan: Poliittinen tuki, sitoutuminen ja käytettävät resurssit luovat perustan edistämisohjelman eteenpäin viemiseksi pyöräilyä edistäviksi käytännön toimenpiteiksi. ja lisätään kappaleen loppuun lause: Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt pyöräilyn edistämisohjelman syksyllä sivu 43, kohtaan Pysäköintistrategia lisätään kappaleen loppuun lause: Pysäköintistrategia tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi. - sivu 43, kohdassa Kauklahdenväylä ja Turuntie muutetaan teksti: Metsälammentie kuulumaan Kehä III:n länsipuoli. Lisäksi muutetaan kappaleen viimeinen lause kuulumaan: Selvitys on yhtenä lähtökohtana Turuntien kehityskäytävän maankäytön tarkemmalle suunnittelulle ja vaiheittain etenevälle asemakaavoitukselle. - sivu 43, lisätään Turuntie kohdan loppuun lause: Tässä yhteydessä tehdään tarkemmat suunnitelmat siitä, mitkä osat Turuntietä voidaan muuttaa bulevardimaiseksi kaupunkikaduksi ja mitkä ovat tästä saatavat hyödyt ja mahdolliset haitat. - sivu 44, lisätään Vihdintie kohdan loppuun lause: Vihdintien parantamisesta tehdään etenemispolkutarkastelu ja Vihdintien jatkosuunnittelua kiirehditään. - sivu 44, lisätään Kehä I:n kehittäminen -kappaleen loppuun teksti: Syksyn 2013 aikana valmistuu Kehä I:n liittymähankkeiden (väillä Kalevalantie - Turunväylä) ja kehittämistarpeiden arviointi -selvitys, jonka tavoitteena on selvittää liittymähankkeiden tarvetta, vaikutuksia ja kustannustehokkuutta. Lisäksi selvityksessä on arvioitu Kehä I:n linjaosuuksien välityskyvyn riittävyyttä ja lisäkaistojen rakentamistarvetta Kehä I:n eri osilla. - sivu 44, lisätään Pohjois-Espoon liikenneverkkoselvitys kohdan loppuun lisäys:

14 Tämä selvitys ajoitetaan siten, että se tukee Vihdintien vaikutusalueen yleiskaavallista suunnittelua. - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki -luvun alkuun uutta tekstiä omana kappaleenaan: Kaupunkisuunnittelukeskuksen ydintoiminnan lisäksi on suotavaa olla mukana alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, joka edistää keskuksen päätehtävää. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin poikkihallinnollisien ohjelmien kanssa, ja erityisesti kestävä kehitys -ohjelman tavoitteet kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi ovat linjassa kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnan kanssa. - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki - luvun loppuun seuraava virke: Alueellisten tietomallivaihtoehtojen kehitystä edistetään, jotta niitä voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun tukena. Niiden avulla erityisesti luottamushenkilöhallinto saa havainnollisen kuvan eri alueiden tulevasta kehityksestä. - sivu 48, muutetaan luvun TIEDONHALLINTA / Tietomallintaminen toinen kappale kuulumaan: Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja uudistetaan tiedonhallinnan prosesseja, jotka mahdollistavat ajantasaisen kaupunkimallin ylläpitämisen automaattisesti. Tätä tavoitetta tukevat Espoon valmiit INSPIRE-direktiivin velvoittamat rajapinnat sekä tavoite, jossa kaupungin eri hallintokuntien tietotuotanto ja kaupungin käyttämien konsulttien tietotuotanto tehdään kokonaisuudessaan tietoteknisesti yhteensopivaksi. - sivu 48, luvun Pientalojen rakentamisen edistäminen teksti korvataan kokonaan uudella: Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja kyläkeskuksiin. Kaupunkisuunnittelukeskus huolehtii omalta osaltaan pientalokaavojen laadinnasta ja pientalojen riittävästä tonttitarjonnasta. Pientaloalueiden asemakaavoituskohteissa kehitetään myös alueen laadullisia tavoitteita. Projektissa ajantasaistetaan nykytilanteeseen liittyvät realiteetit, mm. selvitetään olemassa oleva kaavavaranto, rakentamisen edellytykset ja täydennysrakentamisen sekä tiivistämisen mahdollisuudet alueittain. Projektissa tarkastellaan myös Espoon pientalorakentamisen kokonaistilannetta ja kaavavarantoon liittyviä kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia sekä erilaisten kannustinmahdollisuuksien vaikutuksia. Projekti on toimialan yhteinen ja yhteistyössä muiden keskusten kanssa luodaan pientalojen rakentamisen edellytyksiä ja kehitetään käytettävissä olevia keinoja ja verkostoa, tiivistetään yhteistyötä sekä muodostetaan selkeä prosessi toimialan sisällä. Prosessiin liittyy myös rakentamisen edistämisen seuranta ja raportointi sekä yhteistyö alalla toimiviin tahoihin. Yhteistyötä ja tehtävänjakoa rakennusvalvonnan kanssa kehitetään ja luodaan edellytykset pientalorakentamisprosessin nopeuttamiselle.

15 - sivu 48, tarkistetaan luvun Puurakentaminen kappalejakoa ja tekstiä kappaleiden välissä: Espoon kaupunki on solminut vuonna 2012 yhdessä Aalto-yliopiston ja työja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyösopimuksen puurakentamisen kehittämisestä Espoossa. Espoon kaupungin tehtävänä on osoittaa teollisen puurakentamisen kilpailukyvyn testaamista varten esimerkkikohteita. Puurakentamisen edellytyksiä tutkitaan erityisesti pientalokohteissa. Sen lisäksi edellytyksiä parannetaan myös toimisto- ja kerrostalorakentamisessa. Tapiolan alueella tärkeimpiä puurakentamisen kohteita ovat Hagalundinkallio, puurakenteinen toimistorakennus Tekesille, Finnveralle ja Finprolle (Kivimies) Otaniemeen sekä Tuuliniityn puukerrostaloalue. Muita potentiaalisia kohteita ovat Finnoo-Djupsundsbäcken ja Suurpelto III, joissa puurakentaminen on osana kestävän kehityksen teemaa. Puurakentamisen osalta muodostetaan projekti, jonka tehtävänä on toteutusedellytysten lisääminen ja yhteistyön parantaminen eri osapuolten välillä. 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset. 3 merkitä tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. 4 Yleiskaavatyön organisointia koskevan selvityksen johdosta KSL täydentää tekemäänsä päätöstä seuraavalla: Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa.