Espoon kaupunki Pöytäkirja 112. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Espoonkartanon kaavarungon tarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Matti Liukkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi Espoonkartanon kaavarungon tarkistus raportin. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Oheismateriaali Selostus - Espoonkartano, kaavarunko - Espoonkartano, kaavarunko raportti Espoonkartanon kaavarunkotyön päivitys kävi ajankohtaiseksi, kun Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava tuli vireille. Aiempi kaavarunko oli vuodelta Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä vuonna 2010 nimellä Mynttilä. Kaupungin voimakas kasvu, ja kaupunkirakenteen muutokset asettavat uusia haasteita kaavoituksen aikatauluille ja sisällölle. Työn tarkoituksena on ollut koota ja päivittää Espoonkartanon alueen maankäytön kokonaisnäkemys vaiheittain etenevän Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen mukaiseksi. Suunnittelualue kuuluu pääosin käynnissä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aluerajaukseen. Espoonkartanon ja Forsbackan alue kuuluvat Pohjois- ja Keskiosien yleiskaavaan (POKE). Kaavarungossa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavatilanne, sekä vireillä olevan POKE:n vision yhteydessä asetetut suunnittelun lähtökohdat. Merkittävin alueen suunnitteluun vaikuttava uusi tekijä on varautuminen Länsiradan (Espoo-Lohja-Salo) liikenteeseen. Raideliikenteen

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 toteutumisen edellytyksenä on tehokas rakentaminen tulevien asemien vaikutuspiirissä. Uusi yhdyskatu liittää Maas-Forsbackan uudet asuinalueet Espoon keskukseen ja Kauklahden asemaan. Nopea junayhteys Helsingistä Turkuun, ns. tunnin juna-hanke vaikuttaisi toteutuessaan Forsbackan, Histan ja myös Espoonkartanon yhteyksiin. Alkuvaiheessa Espoonkartanon alue tukeutuu Kauklahden palveluihin. Kaavarunkotyössä on siten alustavasti selvitetty MRL:n mukaiset ylempien kaavamuotojen asettamat edellytykset asemakaavoitukselle siten, että asemakaavoitusta voitaisiin jatkaa ilman viiveitä POKE:n yleiskaavoituksen rinnalla. Se voisi toimia mallina myös muissa vastaavissa asemakaavahankkeissa. Alueen rajaus Asemakaavaehdotusten laadinta on käynnissä Finnsinmäen ja Mynttilä-Holkenin alueella. Alueen läpi kulkevien voimajohtolinjojen pohjoispuoliset alueet tullaan käsittelemään yleiskaavoituksen yhteydessä. Kaavarunko toimii asemakaavoituksen lähtökohtana. Espoon eteläosien yleiskaavan osalta alueeseen sisältyy Lapinkyläntien eteläpuoleisia alueita sekä Kehä III itäpuoleiset Mankin seisakkeen ympäristön alueet. Vuoden 2008 kaavarunkoalueen lisäksi tarkastelualueeseen sisällytettiin Forsbackan suunnittelualue, Mankin aseman ympäristö ja Espoonkartanon länsipuoleiset alueet Järvikyläntiehen saakka. Työssä on huomioitu Espoonkartanon kehittyminen Espoo-Salo oikorataan tukeutuen sekä Kauklahden ja Espoonlahden suuntaan. Yhteensä tarkastelualueen laajuus on noin 700 ha. Liikenne ja maankäyttö Tavoitetilanteessa kaavarunkoalueen maankäyttö tukeutuu lähijunaliikenteeseen. Ennen uusien raideliikenneyhteyksien toteutumista kaupunkirakenteen tulee toimia bussiliikenteen varassa. Lähin asema, Kauklahti, on noin kahden kilometrin päässä Espoonkartanosta. Maankäyttö perustuu maankäytön tiivistämiseen ja täydentämiseen. Mankin seisakkeen ympäristön maankäytön kehittäminen on perusteltua, sillä alueen raideliikenteen saavutettavuus on joka tapauksessa hyvä (Kauklahteen alle 2 km). Kaavarungon tarkastelualueen asukasluku on mitoitettu mahdollistamaan enimmillään lopputilanteessa noin uutta asukasta. Asukasmäärä riippuu asutuksen painotuksesta tarkastelualueen eri osissa, joukkoliikenteen kehittymisestä sekä asemien lukumäärästä. Mankin aseman vaikutuspiiriin on mahdollista sijoittaa noin uutta asukasta. Kehä III ja Kauklahden väylän liittymäalueelle osoitetaan uutta työpaikkarakentamista paikoille, jotka liikenteen ympäristöhäiriöiden vuoksi eivät sovellu asuntorakentamiseen.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Kauklahdenväylä-Lapinkyläntie akselia kehitetään Kauklahden asemalle johtavana bussiliikenneyhteytenä, jonka varrella maankäyttö voi tiivistyä kyläalueiksi. Espoon liikenneverkkovisiossa vuoteen 2050 saakka Mynttilä-Forsbackan alueen kautta kulkee Kivenlahti-Kauklahti-Espoon keskus pikaraitiotie. Raitiotielinja kytkisi tällöin Länsimetron Kauklahden asemaan ja Länsirataan. Asuinalueiden paikallisten liikenneyhteyksien osalta korostetaan turvallisia ja suoria jalankulun ja pyöräilyn reittejä joukkoliikenteeseen ja lähipalveluihin. Uudet asuinrakentamisen alueet Espoonkartanon asemakaavaehdotuksissa esitetään pientalorakentamista. Alueen maankäytön erityispiirteenä on, että uusi rakentaminen sovitetaan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakentaminen sijoittuu pääosin avoimena säilytettävien maisematilojen ja selännealueiden reunavyöhykkeelle. Palvelut Espoonkartanon ja Mankin asuinrakentamista kehitetään tukeutuen Kauklahden palveluihin. Mankin seisakkeen ympäristön tehokas rakentaminen voi edistää paikallisten palvelujen sijoittumista alueelle. Espoonkartanon historiallista ydinaluetta ympäristöineen pyritään kehittämään vapaa-ajan ja matkailun palveluja sekä virkistystoimintaa tarjoavana alueena, jolla olisi laajempaa seudullista merkitystä. Toiminnallista monimuotoisuutta lisätään mahdollistamalla asuntorakentamista alueelle. Maas-Forsbackan kehittyessä länsiradan varteen kaavarunkoalueen asukkaat voivat hyödyntää myös sinne syntyviä palveluja. Luonnonarvot Kaavarunkoalueen kautta kulkevat, merkittävimmät seudulliset ekologiset yhteydet, ja virtavedet on huomioitu kaavarungossa (liite 4). Ajantasainen luontotieto erityisesti liito-oravien osalta tulee ottaa huomioon suunnitelmia tarkennettaessa. Kulttuuriympäristöt ja suojeltavat kohteet Espoonkartanon alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY aluerajaus). Espoonkartanon historialliset peltoviljelyalueet muodostavat laajan, avoimen maisemakokonaisuuden. Alue varataan maatalouskäyttöön myös tulevaisuudessa. Alueelle osoitettu uusi asuntorakentaminen sijoittuu avoimien maisema-alueiden reunavyöhykkeelle. Tarkastelualueella on

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 useita muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita, historiallisesti merkittäviä keskiaikaisia kylämäkiä ja historiallisia tielinjoja. Virkistysalueet ja -yhteydet Virkistysreitit ulottuvat Kauklahden läpi Espoonjokilaaksoa pitkin Espoonkeskukseen ja Espoon keskuspuistoon. Uusilta asuinalueilta johdetaan sujuvat yhteydet laajemmmille luonto- ja ulkoilualueille. Kaavarungossa osoitetusta virkistysreittiverkosta on pyritty muodostamaan eheä ja monipuolinen, lähiulkoilua palveleva kokonaisuus. Yhdyskuntatekniset verkostot Kaavarungossa on huomioitu alueella kulkevat energian huollon verkostot. Maankäyttöratkaisut perustuvat pääosin siihen, että merkittävät voimalinjat säilyvät toistaiseksi ilmajohtoina ja niiden vaatimat suojaetäisyydet huomioidaan toimintojen sijoittelussa. Energia 2020-luvun alussa kiristyvien energiatehokkuusmääräysten myötä myös pientalojen energiankulutus pienenee. Alueellisin sopimuksin voidaan uudisrakennuksilta vaatia energiatehokkaampia ratkaisuja tai energiantarpeen kattamista uusiutuvilla energianlähteillä, kuten maalämmöllä tai aurinkoenergialla. Kaukolämpöverkon ulottaminen pientaloalueelle ei liene teknistaloudellista muun muassa verkoston rakentamiskustannusten ja lämpöhäviöiden vuoksi. Suunnittelualue on osin savikkoa, joten lämpöporakaivot eivät välttämättä sovellu koko alueelle. Maalämmön hyödyntäminen vaakaputkistojen avulla voidaan kaavoituksessa mahdollistaa riittävän suurilla tonteilla tai sallimalla putkistojen veto tontin rajojen yli esimerkiksi julkisille viheralueille. Alavilla ja kaavoitukseltaan väljillä alueilla pientalojen sijoittelu voidaan tehdä siten, että kattopinnat ovat pääosin varjosta vapaita ja soveltuvat täten hyvin aurinkoenergian tuotantoon. Ympäristön häiriötekijät Tiivistyvä maankäyttö edellyttää liikenteen ympäristöhaittojen (melu, ilmanlaatu) huomioimista. Ensisijainen ehkäisykeino on sijoittaa asuminen ja muut ympäristöhäiriöille herkät toiminnot riittävän etäälle liikenneväylistä. Mankin ympäristön maankäytössä huomioitava ympäristöhaitta on Lasilaakson vanha kaatopaikka, jonka uusi käyttö edellyttää maaperän puhdistamista.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5