Espoon kaupunki Pöytäkirja 61. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma, pöydälle , palautettu Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Juhani Lehikoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin ohjaamaan kaupunkisuunnittelun työohjelman laadintaa, 2 hyväksyy raportin ohjeellisena lähtökohdaksi neuvoteltaessa tulevien vuosien investointiohjelmasta kaupunkitekniikan keskuksen, HSL:n ja valtion viranomaisten kanssa, 3 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana päätösehdotukseen lisäystä, uusi kohta kohdan 2 jälkeen: Kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee laatia lautakunnan hyväksyttäväksi osana talousarvioprosessia kaupunkirakenteen kehittämiseen kohdentuva priorisointilista liikenneverkon hankkeiden toteutuksesta. Lisäksi lisätään lähetettäväksi tiedoksi myös kaupunginhallitukselle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä lisäys hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin ohjaamaan kaupunkisuunnittelun työohjelman laadintaa, 2 hyväksyy raportin ohjeellisena lähtökohdaksi neuvoteltaessa tulevien vuosien investointiohjelmasta kaupunkitekniikan keskuksen, HSL:n ja valtion viranomaisten kanssa, 3 päätti, että kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee laatia lautakunnan hyväksyttäväksi osana talousarvioprosessia kaupunkirakenteen kehittämiseen kohdentuva priorisointilista liikenneverkon hankkeiden toteutuksesta. 4 lähettää raportin tiedoksi kaupunginhallitukselle ja tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Oheismateriaali Selostus - Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma (luonnos) Edellisen lautakuntakäsittelyn jälkeen tehdyt muutokset Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raporttiin tehtiin punaisella värillä muutoksia. Niistä oleellisimmat: - Sivu 4, alkusanat: Käsitelty Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavoitusta. - Sivu 6, kuva: Forsbackan asema korostettu. - Sivu 22, kuva: Histan ja Kalajärven yhteystarpeet lisätty. - Sivu 34, kuva: Kehittämistoimenpiteisiin lisätty mm. Vihdintielle Niipperintien ja Lahnuksentien liittymät. - Sivu 35, kuva: Liikenneväyläinvestoinnit vuositasolla muutettu yksityiskohtaisemmaksi. - Sivut 36 37: Hanketaulukko päivitettiin Hanketaulukkoon tehtiin seuraavat muutokset. Vuosisarakkeet ja hankerivit esitettiin aiempaa yksityiskohtaisemmin. Vertailtavuus kaupunkitekniikan investointiohjelmaan pyriittiin säilyttämään mahdollisimman hyvänä. Alleviivauksin korostetut hankkeet eivät sisälly kaupunkitekniikan keskuksen investointiohjelmaan, mutta ovat kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tärkeitä: - Joukkoliikenteen runkobussilinjat: Uusien linjojen perustaminen HSL:n kanssa. - Joukkoliikennekatu Suurpelto-Kuurinniitty: Sujuva aluekeskusten välinen yhteys. - Turunväylä: Parannetaan sujuvuutta lisäkaistoilla. - Kehä I:llä Laajalahdensolmu ja Maarinsolmu: Parannetaan sujuvuutta eritasoliittymin.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 - Lahnuksentie: Puuttuvan raitin rakentaminen. - Lintulaaksontien jatke ja Rajatorpan eritasoliittymä: Liikenneyhteyksien täydentäminen. Liikenneinvestointien vuosittainen perustaso nousee Raide-Jokerin takia vuosina Kaupunkirata ja Kehä I:n solmut näkyvät vuosina Kaupunkitekniikan investointiohjelmaa kaukaisemmassa tulevaisuudessa Kehä II:n jatke katuna ja pikaraitiotiet ovat vuosien suurinvestointeja. Kaikkien näiden ja edellä listattujen lisähankkeiden toteuttaminen edellyttäisi investointimäärärahojen kasvattamista. Asiasta keskusteltiin kaupunkitekniikan keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kesken, kun liikenneverkon kehittämisohjelmaa päivitettiin yhteistyössä. Lähtökohdat Kesällä 2014 valmistuneessa Espoon liikenneverkkovisiossa on kuvattu Espoon pitkän aikavälin tavoitteellinen liikenneverkko. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 on valmistunut maaliskuussa HLJ 2015-suunnitelmassa on ohjelmoitu seudun pääliikenneverkon kehittämishankkeet ja esitetty muita liikennejärjestelmän kehittämistoimia. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma yhtäältä täydentää HLJ-suunnitelmaa Espoon omien hankkeiden osalta ja toisaalta tarkentaa Espoon liikenneverkkovisiota toimien ajoituksen, kustannusten ja vaikutusten osalta. Kehittämistarpeet Noin 15 vuoden päästä Espoon joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro Kivenlahteen, Rantarata Espoon kaupunkiradalla täydennettynä ja Raidejokeri. Joukkoliikennematkustaminen Espoon itäosista Helsinkiin ja Vantaalle on tuntuvasti nykyistä edullisempaa. Bussilinjaston kehittämistarpeita ovat linjastorakenteen selkeyttäminen, sujuviin vaihtopaikkoihin panostaminen sekä poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien vahvistaminen. Raideliikennejärjestelmän laajeneminen ja aiempaa liityntäpainotteisempi bussilinjasto tuovat erityisvaatimuksia terminaalien ja vaihtopaikkojen laatutasolle. Espoon kaupunkiliikenne tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti raideliikenteeseen, jolloin on tärkeää vahvistaa pyöräilyn roolia yhtenä matkaketjun osana. Pyöräilyn suosio kasvaa erityisen voimakkaasti Länsimetron liikennekäytävässä, jossa kaupunkikeskustojen ja niiden välisten yhteyksien olosuhteita tulee kehittää pyöräilyn edistämisohjelman ja metroasemien pyöräilykaupunkiselvitysten periaatteiden mukaisesti. Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluskenaarioissa liikennesuoritteen väheneminen vähentää ruuhkia ja parantaa tieliikenteen sujuvuutta nykyiseen verrattuna. Näissä skenaarioissa Espoon pääväyliin ei kohdistu lähivuosina muita merkittäviä välityskykyä lisääviä kehittämistarpeita

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 HLJ 2015-suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen kauden hankkeiden lisäksi. Vuoteen 2040 mennessä suurimmiksi pääväylien sujuvuusongelmiksi jäävät Turunväylän välistyskyvyn ylittyminen Tuomarilan ja Lommilan välillä ja Vihdintien liittymien ruuhkautuminen Vantaan puolella. Ilman tieliikenteen hinnoittelua parantamistarpeet aikaistuvat ja lisääntyvät. Pääkatujen kehittämistarve painottuu poikittaisiin yhteyksiin mm. Matinkylä-Espoolahden ja Espoon keskuksen alueiden välille sekä Leppävaarasta Myyrmäen suuntaan. Painopisteet Ensimmäisessä vaiheessa liikenneverkon kehittämisen painopiste on vahvasti seudullisten raideyhteyksien sekä pyöräilyn kehittämisessä. Liikenneverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä kestävään liikkumiseen perustuvien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden synnylle, mikä yhdessä liikenteen hinnoittelussa näköpiirissä olevien muutosten kanssa ohjaa liikenteen kasvua autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteeseen. Pidemmällä aikajänteellä (2025->) painopiste siirtyy Espoon sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen runkoyhteyksiä rakennetaan vaiheittain pikaraitioteiksi, ja toisaalta Espoon sisäistä tie- ja pääkatuverkkoa kehitetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkoliikenteen, kevytliikenteen ja autoliikenteen kysyntää. Kehittämisohjelman kustannukset Liikenneverkon kehittämisen kokonaiskustannusarvio on Espoon kaupungin budjetin osalta ilman käynnissä olevia Länsimetron jatketta ja Kehä I:n Keilaniemen tunnelointia noin 360 milj. euroa eli noin 36 milj. euroa / vuosi. Kustannuksista noin 40 % kohdistuu Espoon omiin hankkeisiin ja noin 60 % yhteishankkeisiin. Kustannustasot kasvavat noin kolminkertaisiksi, jos Länsimetron jatke ja Kehä I Keilaniemessä sisällytetään lukuihin. Liikenneverkon kehittämisen kokonaiskustannusarvio Espoon kaupungin osalta on esitettyjen hankkeiden osalta noin 600 milj. euroa eli noin 40 milj. euroa / vuosi. Kustannuksista noin 50 % kohdistuu Espoon omiin hankkeisiin. Useista hankkeista kustannusjakoneuvotteluja ei ole vielä käyty, joten luvut ovat suuntaa antavia. Vaikutukset Vaikutustarkastelut koskevat liikennejärjestelmän ja maankäytön muodostaman kokonaisuuden muutoksia vuodesta 2012 kehittämisohjelman mukaiseen vuoden 2040 tavoitetilanteeseen. Liikkumisessa ja liikenteessä tapahtuvia muutoksia aiheuttavat Espoon liikenneverkon muutosten lisäksi maankäytössä, seudullisessa

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta liikenneverkossa sekä liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset, joten kyse ei ole pelkästään liikenneverkon kehittämisen vaikutuksista. Jalan tai pyörällä tehtyjen matkojen osuus espoolaisten matkoista kasvaa erityisesti sisäisillä matkoilla ja joukkoliikenteen osuus erityisesti ulkoisilla, seudullisilla matkoilla. Henkilöauton osuus pienenee sekä sisäisillä että ulkoisilla matkoilla. Espoon liikennesuorite asukasta kohti laskee ja painottuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen sekä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Absoluuttisesti suoritteet kuitenkin kasvavat, eniten joukkoliikenteessä ja vähiten henkilöautoliikenteessä. Ruuhkaliikenteessä joukkoliikennematkustamisen keskinopeus kasvaa Espoossa noin 10 % ja autoliikenteen keskinopeus noin 8 % nykyiseen verrattuna. Liikkumisen nopeutuminen ja asukaskohtaisen liikennesuoritteen väheneminen erityisesti henkilöautoilla johtavat siihen, että liikenteen kustannukset matkustusaika ja onnettomuudet huomioiden laskevat Espoossa vuositasolla euroa / asukas. Esimerkiksi asukkaan osalta liikenteen ja liikkumisen muutoksista tuleva hyöty olisi yhteensä noin 150 milj. euroa / vuosi. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kimmo Oilan, jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma tulee viimeistellä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi ohjaamaan liikenneverkkoa koskevien toimenpiteiden valmistelua. Jotta ohjelma saadaan tätä varten ajantasaistettua ja samalla selkeämmin ohjaamaan myös tämän vuoden akuuttien toimenpiteiden valmistelua niin asia palautetaan uudelleen viimeisteltäväksi siten, että lautakunta voi tehdä tarvittavat päätökset viimeistään ensi huhtikuussa. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti, että Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma tulee viimeistellä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi ohjaamaan liikenneverkkoa koskevien toimenpiteiden valmistelua. Jotta ohjelma saadaan tätä varten ajantasaistettua ja samalla selkeämmin ohjaamaan myös tämän vuoden akuuttien toimenpiteiden valmistelua niin asia palautetaan uudelleen viimeisteltäväksi siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi tehdä tarvittavat päätökset viimeistään ensi huhtikuussa.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Tiedoksi - Tekninen lautakunta - Kaupunginhallitus

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8