JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2006
|
|
- Jaana Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/27 Marja Anttila-Huhtinen
2 TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 22. Samalla päättyi Kymijoen veden juoksutus sekä Kimolan kanavassa että sen jatkeena olevassa Pyhäjärven Kimolanlahdessa. Tähän muutokseen liittyen Kimolanlahden pohjaeläimistöä tutkittiin kahdella näyteasemalla ensimmäisen kerran loppuvuodesta 22. Vuoden 22 tulokset ovat olleet hyvänä perustana ja vertailuaineistona seurantanäytteille, jotka otettiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta 24 ja seuraavan kerran loppuvuodesta 26. Tässä julkaisussa on esitetty ja tarkasteltu vuoden 26 tuloksia ja verrattu niitä aikaisempiin tuloksiin. Tulosten perusteella Kimolanlahden pohjan tila heikentyi oleellisesti vuosien 22 ja 24 välillä. Vuoden 26 pohjaeläintutkimuksessa pohjan tila todettiin jokseenkin samaksi kuin vuonna 24. Vuosina 24 ja 26 näyteasemilla vallitsi huomattavasti yksipuolisempi lajisto kuin vuonna 22 ja lajistossa olivat vallitsevina rehevän pohjan lajit, kuten suurikokoiset Chironomus plumosus tyypin surviaissääskentoukat ja muut epäherkät surviaissääskilajit. Muutokset olivat erityisen suuria ihan Kimolanlahden perukassa.
3 SISÄLLYS sivu Sisällys Tiivistelmä 1 Johdanto 1 2 Aineisto ja menetelmät 1 3 Tulokset Pohjanlaatu Pohjaeläimistö 3 4 Tulosten tarkastelu ja vertailua aikaisempiin tuloksiin 5 Viitteet 7 Liitteet 1-4
4 JOHDANTO Jaalan Pyhäjärven Kimolanlahden tilaa (kartta liite 1) on seurattu vuodesta 22 lähtien. Tutkimukset ovat Jaalan kunnan tilaamia. Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, miten Kimolanlahden tila tulee kehittymään tukinuiton loputtua Kimolan kanavassa elokuussa 22. Tukin uiton päättyessä loppui samalla myös veden juoksutus sekä kanavassa että siihen liittyvässä Kimolanlahdessa. Kimolanlahti on matalaa vesialuetta ja sekä kanavan että lahden lähialueella on aika paljon peltoviljelyä; juoksutusten päätyttyä lahden vesi ei enää juurikaan vaihdu, ja vaarana on lahtialueen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Uiton ja samalla juoksutuksen kesto vaihteli eri vuosina; yleensä uitot aloitettiin noin toukokuun puolessa välissä ja niitä jatkettiin aina tuonne loka-marraskuuhun (liite 2). Juoksutetut vesimäärät olivat vuosina suurempia kuin vuosina Laskettuna keskimääräiselle 15 vuorokaudelle (liite 2, eli keskimäärin ) juoksutetut vesimäärät olivat vuosina tasoa 2 m 3 /vrk (15 vrk vuodessa) (vuosina 199 ja 1995 selvästi enemmän) ja vuosina tasoa 1 m 3 /vrk (15 vrk vuodessa). Kimolanlahden pohjaeläimistöä tutkittiin ensimmäisen kerran loppusyksystä 22 1 ja seuraavan kerran loppusyksystä Tässä raportissa käsitellään kolmannen tutkimuskerran eli syksyn 26 tutkimuksen tulokset. Alkuperäisen suunnitelman mukaan viimeinen tutkimusvuosi olisi vuosi 28.Myös lahden vesikasvillisuus kartoitettiin vuonna Vesikasvillisuustutkimuksia ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi jatkettu. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kimolanlahdelta haettiin pohjaeläinnäytteet kahdelta näyteasemalta (kartta liite 1). asema 1, koordinaatit , syvyys 4,2 metriä asema 2, koordinaatit , syvyys 4,8 metriä Näytteet otettiin Ekman pohjanoutimella (no 2), jonka pohjan pinta-ala on 15,2 cm x 15,2 cm = 231 cm 2. Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä sovellettiin vesi- ja ympäristöhallituksen ohjeita ja menetelmäkohtaista standardia 4,5,6. Kummaltakin näyteasemalta otettiin yksi näyte, joka koostui kolmesta erikseen käsitellystä nostosta. Näytteet seulottiin,5 mm:n seulalla. Näytteet poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa suurennuslampun avulla ja säilöttiin 7 %:een etanoliin. Näytteet punnittiin lajeittain tai ryhmittäin,1 mg:n tarkkuudella. Ennen punnitusta näytteitä pidettiin noin 1 minuuttia Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27
5 vedessä ja sen jälkeen kuivattiin hetki imupaperilla. Suuria simpukoita (Anodonta, Unio) ei punnittu eikä niiden painoa siis laskettu mukaan kokonaisbiomassaan. Pohjaeläinnäytteet määritti Marja Anttila-Huhtinen. Pohjaeläinaineisto pyrittiin määrittämään tärkeimpien ryhmien osalta lajitasolle etupäässä seuraavan kirjallisuuden mukaan: Oligochaeta: Brinkhurst Chironomidae: Wiederholm Chernovskii Lindeberg & Wiederholm Aineistosta laskettiin tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva Chironomidi-indeksi (taulukko 1) 11, joka kuvaa pohjan laatua, ravinteisuutta. Taulukko 1. Surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-indeksi (CI), joka voi saada arvoja välillä 1 5 (hyvin rehevä hyvin karu) 11. n i * k i CI = N n i = lajin i yksilömäärä k i = lajin i ekologinen kerroin N = indikaattorilajien kokonaisyksilömäärä Indikaattorilajit: Ekologinen Pohjan kerroin, k ravinteisuus Tanypus spp. 1 Hyvin rehevä Chironomus f.l. plumosus Chironomus f.l. semireductus Chironomus anthracinus 2 Rehevä Chironomus f.l. thummi Chironomus f.l. salinarius Einfeldia spp. Polypedilum nubeculosum Microchironomus tener Sergentia spp. 2,5 Lievästi rehevä Monodiamesa bathyphila 3 Keskimääräinen Polypedilum f.l. breviantennatum (pullum) Microtendipes spp. Stictochironomus spp. Heterotanytarsus apicalis 4 Karu Heterotrissocladius grimshawi Heterotrissocladius maari Mesocricotopus thienemanni Paracladopelma nigritula (syn. obscura) Micropsectra spp. Heterotrissocladius subpilosus 5 Hyvin karu 3 TULOKSET Asemakohtainen lajisto sekä yksilömäärät ja biomassat neliömetriä kohti on esitetty liitteessä 3. Samassa taulukossa on esitetty myös kummankin aseman pohjanlaatutiedot. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27
6 Liitteessä 4 on esitetty nostokohtaiset tulokset: lajisto, yksilömäärät ja biomassat sekä yksilömäärien osalta vielä keskiarvot, keskihajonnat ja keskiarvon keskivirheet (%). 3.1 POHJANLAATU Molempien näyteasemien pohjan laatu oli ensisijaisesti liejua, jonka seassa oli savea. Lisäksi molemmilla näyteasemilla oli runsaasti puukuorta ja muuta puurojua muistona pitkään jatkuneesta tukinuitosta. Syvyyttä asemilla oli 4,2 m (as 1) ja 4,8 m (as 2). 3.2 POHJAELÄIMISTÖ Asemalla 1, joka sijaitsee lähempänä Kimolanlahden perukkaa, kokonaisyksilömäärä oli 1134 yks/m 2 ja kokonaisbiomassa 11,19 g/m 2. Vastaavat luvut asemalla 2 olivat 392 yks/m 2 ja,48 g/m 2 (kuva 1). Aseman 1 biomassa oli siis 23-kertainen verrattuna asemaan 2, vaikka yksilömäärä oli vain vajaa 3-kertaa suurempi. Näyteasemien välinen suuri biomassaero selittyy pohjaeläimistön erilaisella lajikoostumuksella. Molemmilla asemilla pohjaeläimistö koostui lähes täysin surviaissääsken (Chironomidae) toukista, mutta asemalla 1 lajistossa oli runsaasti suurikokoisia Chironomus toukkia, joiden esiintyminen nosti kokonaisbiomassaa. Surviaissääskentoukkien lisäksi näyteasemilla esiintyi vain pienessä määrin muuta pohjaeläimistöä: harvasukasmatoja (Limnodrilus hoffmeisteri), polttiaistoukkia (Ceratopogonidae), vesipunkkeja (Hydracarina) ja sysijokisimpukkaa (as 1, 1 yks) (kuva 1). Pohjaeläimistön kokonaisbiomassa kuvaa pohjan ravinteisuutta. Taulukossa 2 on esitetty järvien profundaalialueiden (syvännealueiden) pohjan ravinteisuus makrofaunan biomassan mukaan 12. Kimolanlahden näyteasemat eivät edusta mitään varsinaista profundaalialuetta, mutta taulukon 2 mukaan asemalla 1 pohja olisi kokonaisbiomassan mukaan ravinteikasta. Asemalla 2 pohja olisi niukkaravinteinen jokseenkin niukkaravinteinen. Taulukko 2. Profundaalin ravinteisuus makropohjaeläimistön kokonaisbiomassan mukaan 12. Pohjan ravinteisuus WW, tuorepaino g/m 2 Niukkaravinteinen Jokseenkin niukkaravinteinen Lievästi ravinteikas Ravinteikas Erittäin ravinteikas Myrkyllinen,1-,5,5-1,6 1,6-6, 6,-17, yli 17, alle,1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27 3
7 g/m AS 1 AS 2 Chironomus Muut Chironomidae Oligochaeta Ceratopogonidae Muut 12 1 yks/m AS 1 AS 2 Chironomus Muut Chironomidae Oligochaeta Ceratopogonidae Muut Kuva 1. Kimolanlahden näyteasemien pohjaeläimistön kokonaisbiomassa (WW g/m 2 kokonaisyksilömäärät ) ja Lajistoltaan molemmat asemat olivat melko köyhiä. Pohjaeläimistön taksoniluku oli 1. asemalla 12 ja 2. asemalla 9. Asemalla 1 dominoivat rehevää pohjaa kuvaavat Chironomus plumosus tyypin surviaissääskentoukat ja jokapaikanlajit Cryptochironomus sp. ja Procladius sp. sekä rehevän pohjan Limnodrilus hoffmeisteri harvasukasmadot. Asemalla 2 valtalajeina olivat monenlaisissa oloissa selviävät surviaissääsket, Cryptochironomus sp., Cladopelma viridula ja Procladius sp. Wilson ja Ruse 13 ovat laatineet surviaissääskisukujen herkkyysluokituksen, jossa surviaissääskisuvut on jaettu neljään ryhmään (A muutosherkät lajit D epäherkät lajit) niiden orgaanisen kuormituksen sietokyvyn mukaan. Alun perin tämä luokittelu on laadittu Iso-Britannian jokivesistöihin ja erityisesti surviaissääskien kotelonahkamenetelmässä sovellettavaksi (CPET-menetelmä). Voimakkaasti kuormitetuilla alueilla ja rehevyyden lisääntyessä muutosherkkien lajien ja yksilöiden määrä laskee ja vastaavasti epäherkkien lajien nousee. Molemmilla Kimolanlahden näyteasemilla valtalajisto oli täysin D-luokan lajeja eli epäherkkiä lajeja; asemalla 1 epäherkkien lajien osuus oli kokonaisyksiömäärästä 96% ja asemalla 2 vastaavasti 93 %. Näiden D-lajien lisäksi aseman 1 näytteessä esiintyi vain 2 yksilöä Potthastia longamanus- (B-laji) ja 1 yksilö Heterotrissocladius marcidus -lajia (C-laji). Vastaavasti aseman 2 näytteessä esiintyi D-lajien lisäksi vain 2 yksilöä Polypedilum nubeculosum lajia (A-laji). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27
8 Pohjan laatua kuvaava surviaissääski-indeksi 11 (CI, Chironomid index taulukko 2, indeksin arvo vaihtelee välillä 1 hyvin rehevä 5 hyvin karu) sai asemalla 1 arvon 1,3 eli pohja oli hyvin rehevää. Asemalla 2 CI sai arvon 1,4 eli pohja oli hyvin rehevän ja rehevän välimailla. 4 TULOSTEN TARKASTELU JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Tukinuitto päättyi Kimolankanavassa elokuussa 22. Sen jälkeen kanavassa ja sen jatkeena olevan Kimolanlahden kautta ei ole juoksutettu vettä. Juoksutusten loppumisen myötä veden virtaus- ja vaihtumisolosuhteet heikentyivät oleellisesti Kimolanlahdella. Kimolanlahden pohjaeläimistöä tutkittiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta 22; nämä vuoden 22 tulokset toimivat hyvänä perustana ja vertailuaineistona tulevalle seurannalle ja lahden tilassa mahdollisesti todettaville muutoksille. Vuoden 24 ja tässä julkaisussa käsitellyt vuoden 26 tulokset antavat tietoa lahden pohjan tilan kehityksestä juoksutusten päättymisen jälkeen. Pohjaeläimistön perusteella Kimolanlahden pohjan tila heikentyi oleellisesti vuosien 22 ja 24 välillä. Sensijaan vuosien 24 ja 26 välillä ei niinkään ollut tapahtunut suuria muutoksia (kuva 2). Vuonna 22 pohjaeläinlajisto oli molemmilla asemilla monipuolista. Erityisesti surviaissääskilajisto oli lahden perukassa (as 1) monipuolinen, ja alueella esiintyi myös muuta pohjaeläimistöä kuin surviaissääskentoukkia ja harvasukasmatoja. Taksoniluku on muuttunut vuosina lahden perukassa (as 1) ja vastaavasti 2. asemalla Surviaissääski-indeksi (CI) kertoo omalta osaltaan lahden pohjantilan muuttumisesta. Asemalla 1 CI:n arvo on laskenut vuosina ,53 1,8 1,3 ja vastaavasti 2. asemalla 2,35 1,5 1,4. Lahden perällä (as 1) vuonna 22 todettu lievästi rehevä pohja muuttui siis kahdessa vuodessa hyvin reheväksi ja on sen jälkeen pysynyt siinä tilassa. Asemalla 2 muutos ei ole ollut ihan yhtä raju; lievästi rehevä pohja muuttui kahdessa vuodessa hyvin reheväksi-reheväksi (kuva 2). Myös CPET-luokituksen mukaan Kimolanlahden pohjan tila heikentyi selvästi vuosien 22 ja 24 välillä; muutosherkkien lajien (A-lajit) osuus romahti täysin ja vastaavasti kuormitusta ja rehevöitymistä sietävien epäherkkien lajien (D-lajit) osuus kasvoi rajusti. Pohjaeläimistön ja samalla pohjan tilan muutokset olivat suurempia lahden pohjukassa (taulukko 3, kuva 2). Taulukko 3. CPET-luokituksen mukaan epäherkkien (D-lajit) ja muutosherkkien (A-lajit) lajien osuus (%) surviaissääskien kokonaisyksilömääristä vuosina 22, 24 ja 26 Kimolanlahden näyteasemilla. Asema 1 Asema D-lajit A-lajit Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27 5
9 g/m Asema 1 Biomassa g/m2 Asema Chironomidae Geratopogonidae Oligochaeta Muut yks/m Asema 1 Yksilömäärä /m2 Asema Chironomidae Geratopogonidae Oligochaeta Muut taksoniluku Asema 1 Asema ,5 2 1,5 1,5 CI-indeksi taksoniluku CI-arvo osuus (%) yksilömäärästä Asema 1 Asema epäherkät lajit (D-lajit) muutosherkät lajit (A-lajit) Kuva 2. Kimolanlahden kahden näyteaseman tulosten vertailua vuosilta 22, 24 ja 26: kokonaisbiomassa (WW g/m 2 ), kokonaisyksilömäärä (yks/m 2 ), taksoniluku, CI-indeksin arvo ja epäherkkien/muutosherkkien lajien (CPET-luokitus) %-osuus surviaissääskien kokonaisyksilömäärästä. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27
10 Vuonna 22 Kimolanlahden perukan (as 1) pohjaeläinbiomassaa nostivat Sphaerium- ja Pisidium simpukat, joita ei tavattu vuosina 24 ja 26 enää lainkaan (kuva 2). Aseman 1 biomassa oli kuitenkin vuosina 24 ja 26 jokseenkin samaa tasoa kuin vuonna 22; vuosina 24 ja 26 biomassaa nosti alueen uusi valtalaji eli rehevillä ja huonokuntoisilla pohjilla viihtyvät kookkaat Chironomus plumosus tyypin surviaissääskentoukat. Asemalla 2 pohjaeläinten biomassa onkin ollut koko seurannan ajan selkeästi pienempi kuin lahden perukassa (as 1). Kimolanlahden tilan seuranta jatkuu; seuraavat ja alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaan viimeiset pohjaeläinnäytteet haetaan lahdelta loppuvuodesta 28. VIITTEET 1 Anttila-Huhtinen, M. 24. Jaalan Kimolanlahden (14.121) pohjaeläintutkimus vuonna 22. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 56/24, 5 s + liitteet. 2 Anttila-Huhtinen, M. 26. Jaalan Kimolanlahden (14.121) pohjaeläintutkimus vuonna 24. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 72/26, 7 s + liitteet. 3 Raunio, J. 23. Jaalan kunnan Kimolanlahden vesikasvillisuuskartoitus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 54/23, 4s + liitteet. 4 Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 1, 69 s + liitteet. 5 Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M. 21. Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas nro 87, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, 3 s + liitteet. 6 SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standarsoimisliitto SFS, 7 s. 7 Brinkhurst, R.O A guide for the identification of British aquatic Oligochaeta. Sci.Publ.Freshw.Biol.Ass. 22: Wiederholm, T Chironomidae of the Hoarctic region. Keys and diagnoses. Part 1 Larvae. Entomologica Scandinavica, Suppl. N:o Chernovskii, A. A Identification of larvae of the midge family Tendipedidae (engl. transl. by E. Lees 1961). Publ.Zool.Inst.Acad.Sci. USSR 31: Lindeberg, B. & Wiederholm, T Notes on the taxonomy of European species of Chironomus (Diptera: Chironomidae). Ent.scand.Suppl. 1: Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27 7
11 Paasivirta, L. 2. Propsilocerus species in Finland, with a chironomid index fos lake sediments. In: Hoffrichter, O. (ed.). Late 2 th Century Research on Chirinomidae: an Anthology from the 13 th International Symposium on Chironomidae, pp Paasivirta, L Pohjaeläintutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan. VYH:in monistesarja nro 164, 69 s. Wilson, R.S. & Ruse, L.P. 25. A Guide to the Identification of Genera of Chironomid Pupal Exuviae Occurring in Brittain and Ireland (Including Common Genera from Northern Europe) and their use in Monitoring Lotic and Lentic Fresh Waters. Freshwater Biological Association, Special Publication no Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 83/27
12
13 LIITE 2 Kimolan kanavaan johdetut vesimäärät vuosina Vuosi Ajanjakso Vettä m
14 LIITE 3 Kimolanlahden kahden näyteaseman pohjaeläintulokset /m Kaikkien Chironomus-toukkien biomassa on esitetty erikseen suluissa. Asema / syv (m) asema 1 / 4,2 m Pohjan laatu lieju, savi, puukuori asema 2 / 4,8 m lieju, savi, puunkuori yks/m2 ja g/m2 yks/m2 g/m2 yks/m2 g/m2 Nematoda, sukkulamadot 42 + OLIGOCHAETA, harvasukamadot 56,7 14,84 Limnodrilus hoffmeisteri Bivalvia, simpukat 14 Unio tumidus 14 HYDRACARINA, vesipunkit 28,252 DIPTERA, kaksisiipiset Ceratopogonidae, polttiaiset 42,181 14,18 Chironomidae, surviaissääsket 994 1, ,364 Procladius sp Tanypus vilipennis 28 Potthastia longimanus 28 Heterotrissocladius marcidus 14 Chironomus plumosus-t. 336 (1,563) 14 C. semireductus-t. 84 Cladopelma viridula Cryptochironomus sp Demicryptochironomus vulneratus 14 Einfeldia sp. 14 P. nubeculosum 28 YHTEENSÄ , ,482 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti 84/27
15 LIITE 4 KIMOLANLAHDEN NÄYTEASEMIEN NOSTOKOHTAISET TULOKSET : Yksilömäärät ja biomassat nostoittain ja yksilömäärien osalta keskiarvot, keskihajonnat ja keskiarvon keskivirheet (%). Kaikien Chironomus-toukkien biomassa on esitetty erikseen suluissa. ASEMA 1 ( 4,2 m ) ASEMA 2 ( 4,8 m ) YKSILÖMÄÄRÄT YKSILÖMÄÄRÄT nosto 1 nosto 2 nosto 3 keskiarvo keskihaj. keskiarvon nosto 1 nosto 2 nosto 3 keskiarvo keskihaj. keskiarvon Yksilömäärä ja grammaa / nosto yks g yks g yks g m s keskivirhe % yks g yks g yks g m s keskivirhe % Nematoda, sukkulamadot 3 + 1, 1,73 1 OLIGOCHAETA, harvasukamadot 3,35 1,15 1,33 1, ,6,33,58 1 Limnodrilus hoffmeisteri 3 1 1,33 1, ,33,58 1 Bivalvia, simpukat 1,33,58 1 Unio tumidus 1,33,58 1 HYDRACARINA, vesipunkit 1,15 1,3,67,58 5 DIPTERA, kaksisiipiset Ceratopogonidae, polttiaiset 1,112 1,7 1,1 1,, 1,77,33,58 1 Chironomidae, surviaissääsket 27,346 25, ,21 23,67 4,16 1 1,155 12,7 4,35 8,67 4,16 28 Procladius sp ,67 1, ,33,58 25 Tanypus vilipennis 1 1,67,58 5 Potthastia longimanus 2,67 1,15 1 Heterotrissocladius marcidus 1,33,58 1 Chironomus plumosus-t. 9 (,2935) 8 (,2565) 7 (,245) 8, 1, 7 1,33,58 1 C. semireductus-t Cladopelma viridula 1 1,67, ,67 2,8 45 Cryptochironomus sp , 1, ,67 1,53 33 Demicryptochironomus vulneratus 1,33,58 1 Einfeldia sp. 1,33,58 1 P. nubeculosum 2,67 1,15 1 YHTEENSÄ 31, , , , ,232 12,7 5,41 9,33 3,79 23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/27
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 72/2006 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 2002.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET JA YHTEENVETO... 2 VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Käytetyt parametrit Liite
LisätiedotIITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006
IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 86/27 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI Johanna Ritari POHJAELÄINTUTKIMUS Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotPamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018
Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 643/19 Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄIN- JA VESITUTKIMUKSET VUONNA 2008 SEKÄ YHTEENVETO VUOSIEN TUTKIMUKSISTA
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄIN- JA VESITUTKIMUKSET VUONNA 2008 SEKÄ YHTEENVETO VUOSIEN 2002-2008 TUTKIMUKSISTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 107/2009 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUOSINA
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUOSINA 2-24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 123/25 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2013
KONNIVEDEN (.) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 2/2 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 8-86 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan alapuolisen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2012
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 242/2014 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2016
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 268/2018 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotMitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry
Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018 Vesa Saarikari 27.03.2019 Nro 276-19-1960 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2018) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotTALVIVAARA PROJEKTI OY
4562a TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET LAPIN VESITUTKIMUS OY TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET 15.7.2005 Sami Hamari, FM (raportointi) Anna Saarinen, biol.
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA
KONNIVEDEN (4.3) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 63/2008 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS Vesa Saarikari 11.04.2018 Nro 276-18-2132 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 164/2008 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä
LisätiedotSISÄLLYS. Viitteet 23
TIIVISTELMÄ Kouvolan kaupunki tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen Sani- ja Enäjärven ekologisesta tilasta sekä järviin laskevien suurimpien jokien ja purojen vedenlaadusta. Sani- ja Enäjärvellä
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUO- SINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUO- SINA 2002-2003 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 145/2006 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2012 tulokset
Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 46/2013 Kimmo Tolonen 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotKROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006
KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI000057 Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet Life Luonto -hanke 00 006 Management of Urban Natura 000 Areas in
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA -5 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 33/5 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 58-86 TIIVISTELMÄ Tässä
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2011 tulokset
Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2011 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 55/2012 Kimmo Tolonen & Juhani Hynynen 1. Johdanto...
LisätiedotKruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Kruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Jari-Pekka Pääkkönen 24.11.2011 Sisältö 1. Taustaa... 3 2. Havaintopaikat... 3 3. Määritykset...
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006: PEHMEIDEN POHJIEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA YHTEENVETO VUODEN 2006 TULOKSISTA
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006: PEHMEIDEN POHJIEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA YHTEENVETO VUODEN 2006 TULOKSISTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 161/2007 Marja Anttila-Huhtinen ISSN
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2009
KONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 205/2011 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty
LisätiedotVeikkolan järvien pohjaeläimistö vuonna 2018
Veikkolan en pohjaeläimistö vuonna 2018 Veikkolan en kunnostushanke 2019-2027 Aki Mettinen Raportti 734/2019 Laatija: Aki Mettinen Tarkastaja: Tiina Asp Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 25.1.2019 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2010
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 225/2013 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotJÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. POHJAELÄINTARKKAILU....1 Tarkkailualue.... Aineisto ja menetelmät....3 Tulokset ja tarkastelu... 4.3.1. Syvänteet...
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2017
KONNIVEDEN (14.11) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 217 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 28/219 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 148-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2008
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 204/2010 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotKyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella
RAPORTTEJA 73 2016 Kyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella Vuoden 2015 tulokset ja tilan kehitys TERHI LENSU (NAB LABS OY) JUHANI HYNYNEN (NAB LABS OY) MIKA TOLONEN Kyrönjoen
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2014
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 253/2015 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotTERRAFAME OY VUONNA 2016 TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ. Terrafame Oy. Raportti
Vasanotja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.5.2017 Viite 151002412-00 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 201 OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ TERRAFAME OY OSA VI: NUASJÄRVEN
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotAlusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn
Alusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 48/2013 Kimmo T. Tolonen 1.
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 30.1.2012 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009
Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009 Suomen Luontotieto Oy 35/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2013
RAUMAN MERIALUEEN VUONNA 213 Hanna Turkki 16.1.215 Nro 116-15-14 2 (36) RAUMAN MERIALUEEN (213) RAUMAN MERIALUEEN (213) 3 (36) Sisällys 1. JOHDANTO... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3. TULOKSET JA NIIDEN
LisätiedotLaboratorioiden valenen pätevyyskoe 4/2003
Suomen ympäristäkeskuksen moniste _. - _ * ' _ 94 Irma Mäkinen, Juhani Hynynen, Jarmo J.Meriläinen, Sami Huhtala ja Markku Ilmakunnas Laboratorioiden valenen pätevyyskoe 4/003 Pohjaeläinmääritykset * a
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 21-213 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/213 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 2006-2009 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty merialueen
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotPuulaveden länsiosan paleolimnologinen. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 218/2013
Puulaveden länsiosan paleolimnologinen tutkimus Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 218/2013 Juhani Hynynen Sisällys 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotTASO-HANKKEEN SURVIAISSÄÄSKITUTKIMUSTEN TULOKSET VUODELTA 2012
TASO-HANKKEEN SURVIAISSÄÄSKITUTKIMUSTEN TULOKSET VUODELTA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 173/2012 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Keski-Suomen ELY-keskusken
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä
Alusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä 2011 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 39/2012 Kimmo T. Tolonen
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 214 218 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 279/218 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ
LisätiedotPyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014
ALLECO RAPORTTI N:O 8/2014 Pyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014 Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotLIITE 3b. Vesistöselvitykset.
LIITE 3b Vesistöselvitykset. Kala- ja vesimonisteita nro 35 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Pohjaeläimistö ja sedimenttien haitta-aineet Siikajoen edustalla -- Nykytilan selvitys YVA:n tausta-aineistoksi
LisätiedotSiuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina 2001-2009 Aki Mettinen, Anu Suonpää, Katriina Könönen ja Vesa Saarikari Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotTURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2011
TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2011 Reetta Räisänen 18.3.2013 Nro 153-13-1207 2 (44) TURUN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2011) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN POHJAELÄINKARTOITUS 2012
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi (AMK) 2012 Harri Uusitalo KAKSKERRANJÄRVEN POHJAELÄINKARTOITUS 2012 Pohjaeläimistö syvyysvyöhykkeittäin OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotPERNAJAN LOVIISAN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008
PERNAJAN LOVIISAN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 181/2009 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 201. Lauri Paasivirta ja Minna Hovi
Kala- ja vesijulkaisuja nro 201 Lauri Paasivirta ja Minna Hovi Pohjaeläinten seuranta Uudenmaan järvillä ja koskialueilla vuosina 2014 ja 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotTORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET
TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET 10.11.2011 Tmi Marika Yliniva/Maritech Takalankatu 7 95420 Tornio 1.0 JOHDANTO Rajakiiri
LisätiedotYDINVOIMALAITOSHANKE
9M609168 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE Selvitys merialueen pohjaeläimistöstä Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa Sisältö Fennovoima Oy Ydinvoimalaitoshanke 2 (10) 1 POHJAELÄIMET... 3 1.1 Näytteenotto,
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007
JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotSALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA Raportti nr , v. 2
SALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2011 2017 Raportti nr 131-18-225, v. 2 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren kunnassa Stora ja Lilla Granholmen välissä sijaitseva kalankasvatuslaitos
LisätiedotJUSSILA POWER OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN KALATALOUS- TARKKAILUN OHJELMAESITYS
1 OHJELMAESITYS 27.5.2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236 20101 TURKU JUSSILA POWER OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN KALATALOUS- TARKKAILUN OHJELMAESITYS JOHDANTO Etelä-Suomen Aluehallintovirasto
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2008: SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2008: SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 178/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2012 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2012 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 233/2013 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2018 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2018 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 286/2019 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2014 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2014 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 252/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotSipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet. Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 5.-13.6.2017 Seisovan veden ekosysteemit: Järvet ja lammet Järven ja lammen välillä ei selvää rajaa nimistö vaihtelee suuresti
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotKala- ja vesiraportteja 4. Ari Haikonen, Petrina Köngäs ja Lauri Paasivirta
Kala- ja vesiraportteja 4 Ari Haikonen, Petrina Köngäs ja Lauri Paasivirta Vantaanjoen yhteistarkkailu Pohjaeläimet vuonna 2009 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 2010
LisätiedotKlamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite
Lisätiedot1 JOHDANTO 1 2 NÄYTEPISTEET 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Rantavyöhykkeen näytteenotto käsihaavilla 5
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTEPISTEET 1 2.1 Litoraalinäytepisteet 1 2.2 Syvännealueiden näytepisteet 2 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3 3.1 Sukellusnäytteenotto 3 3.2 Rantavyöhykkeen näytteenotto käsihaavilla
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotSUVANTOJEN SURVIAISSÄÄSKI- JA KOSKIEN POHJAELÄINYHTEISÖT JOKIEN EKOLOGISEN TILAN ARVIOINNISSA
SUVANTOJEN SURVIAISSÄÄSKI- JA KOSKIEN POHJAELÄINYHTEISÖT JOKIEN EKOLOGISEN TILAN ARVIOINNISSA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 125/2010 Janne Raunio, Heikki Mykrä & Anssi Teppo TIIVISTELMÄ
Lisätiedotnäytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri
KasPer-koulutus Tvärminnen eläintiet. asema 15.5.2013 Marko Järvinen Luento 2 (15.5.2013) Kasviplanktonin näytteenotto näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2015
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2015 Hanna Turkki 20.12.2016 Nro 117-16-8250 2 (39) UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2015) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2010 JA POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2009
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2010 JA POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 211/2011 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ
LisätiedotNo 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-
No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2016 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2016 SURVIAISSÄÄSKIEN KOTELONAHKAMENETELMÄN TULOKSET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 266/2017 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 169. Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen
Kala- ja vesijulkaisuja nro 169 Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2014 1 Johdanto... 3 2 Vesistöalueen
Lisätiedot1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 6 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 13 5 VIITTEET 15
TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö ry osallistui vuoden 2008 aikana Suomenlahden itäosan suojasatamien luontoselvitykset hankkeeseen, jossa kartoitettiin Itäiselle Suomenlahdelle perustettujen suojasatamien
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
Lisätiedot