v. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista"

Transkriptio

1 56/1 v. tyinen ista" Aiheen malmitutkimuksiin Ylitornion Kivilompolossa sai geologinen tutldmuslaitos rakennusmestari Ao Lemisen ja herra Mo Hautalan lahettamista molybdeenihohdepitoisista naytteista" Vo Yletyinen kavi kesa1mnssa 1952 ne tarkastillnassa ja totesi niiden olevan samasta lohkareesta, joka oli loytynyt uutta Vaystajan ja Kivilompolon valista asutustieta Pian taman jalkeen alkoivat alueella Laa j crnmat :tutkimukset. - Kumpikin nayt teon lahettaja sai 1953 geologiselta tutkimuslaitokselta 25,,000::- pa Lk.lrmon ja 1951t kauppsja teollisuusministerion antaman :- palkinnono Vaikka tutkimusalue on syrjaisessa paikassa, on sielta kohtalaisen hyvat yhteydet eri SUlli'ltiin" Tiet ovat osittain kylateita, osittain asutusteita ja ovat ne autolla 1:Ullm~elpoisia" Lanteen Kainuunkylaan on matkaa 261m}" Karungista Kant.omaanpaahan johtava tie on Ylitornion rajasta etelaan ITQono, kqitenkin paasee sita Karunkiin, jonne on mat.kaa n, lto km, Kant.orraanpaahan on matkaa n 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 10s8i" Aavasaksalle paasee Tormasjarvelta Portimojarven kautta lrulkevaa asut.us t te t.a pitkin j a mabkan pituuson n, ~-o km, Siella on Lah.Ln tavaraliike.nnetta vi.:llittava r aut.at.le asema, Hyva yhteys on Tervolan asemalle, jonne on matkaa 45 l~" Allillosastaan on tie ny1~yaan viele. ke skeriez-ads t a asut.us t.let.a, mut t a Loppumat.ka n, 30 h11 on hyvaa maarrt.i.et.a, Postiyhteys on Kivilompoloon Kant.omaanpaan post toimiston kautta" Kivilompoloon Vaysti:ijan asutustien varteen on rakennettu

2 yhc1istetty itoksen to sta tehc1asr nteinen puuta.lo, huorie t t.a ja keittio seka sauna-, varasto- ja. halkovaja-rakennus, varaetovaja ja kaivo" Talosta Kahvikalliolle on rai.va t tu hevosella ajokelpoinen tie, jote; pitkin on huo Lt.o tapahtunut seilla purilaita kayt t aeri PuhelinyhteyttEi ei ole, mutta se voidaan jarj estaa Iiittymalla KivaLompo Lon puhelupaa.kan puhclfnlinjaan" Geologia ja lohkarehavainnot" Kivilompolon seuc1un kalliopera (lvll"l!yt 55) voidaan jakaa karkeasti kahteen paakivilajivyohykkeeseen, joic1en valinen kontakti kulkee lahes W-E SUlilltaisena tutkimusalueen etelaosassa" Kontaktin S-puoli kuuluu laajaan liuskevyohylu~eeseen, ja on kartoitetulla alueella kivilajeina kiisupitoisia fylliitteja ja 8.lil;P'iboliitteja, joihin liittyy myos dolomiittiosueitao Kontaktin seutu lienee kiillegneissia ja tasta pohjoiseen on vaihtelevia gneisseja, joissa on tavattu mm" granaattipitoisia sedimenttiseen allulperaan viittaavia gneissipatjoja. Kokoomukseltaan gneissit ovat graniittisia, mutta varin perusteella ne voic1aan jakaa kahteen ryhmaan, harmaisiin ja punertaviino Naissa puitteissa nayttaisi olevan myos mineraloginen ero" harmaat gneissit sisaltavat enemman lwartsia ja vahemman maasalpaa ja kiilteena on biotiitin ohella serisiittia. Punertavissa gneisseissa esiintyy runsaammin maasalpaa ja kiilteena on paaasiassa hiotiittiao Omana ryhmana on mainittava rlillsaasti kiilletta sisaltavat kapeat, enintain 10 m. vahvqiset patjato Niiden pafunineraalina on biotiitti j a lisaksi nai s s a on vahan kvart s "Naihin kiilleliuskeisiin ttyy tavallisesti kvartsijuonia jausein on niissa karsimaisia sarvivalke-pyrokseni-granaattiosueitao Gneisseissa tavatut kvartsijuonet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmaan~ Toinen nuorempi juonisysteemi on selvasti us isuutta leikkaava. Toinenkaan juonisysteemi ei.ole taysin konkordantti liuskeisuuden kanssa vaan sita myotaile

3 T ts uonissa, JOlssa it~yiset tkei11eet juonenosat mukautuvat ven 1iuskeisuuteen vaikka kokonaisuudessa juoni 10ivasti 1e a sitae Tahan juo s- teemiin 1iittyvat a1uee11a tavatut mo1ybdeenihohdeminera1isaatioto l'jluina ma1mimin8raa1eina na Ls sa on tava11isesti kuparlktt sua, ri1:,.kikiisua ja/tai magneettikiisua. 11 l' hl '.-. l' C"_ I v.-1/11/v+ r:;-5/ J, ) -.A uee ~a suorl~e~guj$n ~o_lare~u~klmulslen _ ~v / ~ ponja11a voidaan loydetyt 10hkareet jakaa neljaan ryhmaano 1 Kivilompolon jarven tthj nurkassa on tavattu kiisurikas gneissilohkareisto, jossa on kohtalaisen runsaasti magneettikiisua, vanan kupar-lk.i.isua ja molybdeenihohdettao Lchkar-e Ls ton paikallisuus voitiin todeta magneettiseen indikaatioon tehdylla kaivauksel1a, jolloin tavattiin lohkareistoa vastaava kiisuja ja hiukan molybdeenihohdetta sisaltava.gne Ls sl, Tama vjohyke Lav.istett.iLn mycs (R 3), mutta todettiin molybdeenihohdepitoisuus heikoksio syvakatr auksell.a 20 Ns.. graniittityyp'in Lohlcaree t, joita tavattiin kahdella saareldceella (X 100.,7, Y 201~7 ja X 100.,9, Y 20904)0 Molybdeenihohde on naissa he ikkona, ekonomisesti merkityksettomana pirotteena., Tassa yhteydessa mainittakoonmyos pe~~atiittinen mo~ybdeenihohdepitoinen lohkare, joka on loydetty I~llijarven S-paan S-puoleltao 30 Ryhmassa on kaksi serisiitti-l~-artsiittilohkaretta,joista isompi, koo1taan no 0",7 m 3 loydettiin kohdasta (X , Y 202"27),,, Taman analysoitu pitoisuus on 008 %Mo~tac Toinen huomattavasti pienempi ja pitoisuudeltaan heikompi lohkare loydettiin (X , Y ) Q Lchkare is sa on Imitenki.n olee~d,.j...':"'::;.j.,.er'o 0 Viime maana ttu s saltaa topaasia, jota edellisissa ei olee Muita molybdeenihohdepitoisia serisiitti-kvartsiittilohkareita ei ole loytynyto 4,. Gneissilohkareistot, j oiss a kvar-t.s.i juona.in liittyy vaihtelevassa maarassa molybdeenihohdettao Tahan tyyppiin kuuluu valtaosa alueen r.1101ybdeenihohde~l)itoisista Lohkar-ei s t.a,

4 n~"~"j"~0"~~ista edelliseen rymnitte I. ~ J' "COTO.lS G2. reista on mainittava linjoituksen N-puolelta loydetty Zr - PbS toinen, n. 25 kg painava gneissilohkarelaatta, jossa on Zn 3~5 % G e 0 f Y s i k a ali set t u t kim u k set ja n i i h i n 1 i itt Y vat s y v a k air auk set Sahkoisesti tutkittiin koko; alue vo 1952 ja Vo 1953 tutkittiin magneettisesti alueet (X @5, Y 201@ ja X 101o~ , Y 202@ ). Tarkemmat tulokset ovat ao. geofysikaasissa kartoissa@ Tassa yhteydessa voidaan mainita, etta sahkoisesti saatiin kolme eri vyohyketta, joista pohjoisin lienee 1iuskevyohykkeen aa.neut.t.ama, Ke sk.tmmaa.nen, joen mutkassa oleva indikaatio lienee kiillevyohyld{eiden aiheuttama 0 Etelaiseen paaindikaatioon kairattiin lohkaretutkimuksien pohjal1a kaikkiaan 5 porareikai:i Vo 1953 R:t 1, 2 ja 3 seki:i Vo 1954 R:t 4 ja 50 Indikaatioiden aiheuttajina 1ienevat rei "issa tavatut heikot magneetti- ja kupar-lkt.lsup.it.oa suude t, ilyos kii11evyohykkeet heikkoine magneettikiisupitoisuw{sineen voiv~t aiheuttaa osan indikaatioistao Reika 3:sta mainittiin jo edellao Rei? at 1, 2, 4 ja 5 olivat molybdeenihohteen suhteen varsin koyhia vaikkakin jokaisessa"tavattiin siita mertjteji:io 1'1 0 r e e n i - ja t u r v e g e 0 k e m i a 1-1 i set t u t kim u k set Q A1uee11a on tehty moreenitutkimuksia ja turvegeokemiallisia tutkimuksia, joista saatuja tuloksia pyrittiin kayttamaan hyvaksi syvakairauksissao Moreenitutkimlu=sien tluokset ihnenevat kartasta ".rj ") ~rj\t.!-,..j 1:::'/ l'j...jj-.l. v ~)

5 K a 1..L "1 i j a.l v e "Y> 11. k a a k 0 i l~ ~\. s P u 0 1 i s e 11. V 1 Y 0 h Y.t~ T k e e 11. ( Kahvikallion) s y v a k a i r a u k s e t Syksylla 1953 totesi V"Yletyinen Kahvikallion palj a stuma-cal.ue e la fll01ybdeenihohdepitoisia kvartsijuonia? joista parhaat olivat itse Kahvikalliossa (M/ll/Yt 55/2)" 8iella havaittuja vaihtelevassa maa~asssa mo Lybdee.n.ia sisalu'ivien juonien jatkeita edustanevat paljastumissa 38 ja 39 loydetyt molybdeenihohdepitoiset l~artsijuonet" -rr "11" ~q.-'\ It' '1-1' -..,." hesa a ~~~~\.anvlaal lolga ogeggujen uranaytteiden antamien hyvien analyysitulosten perusteella ryhdyttiin ko" ~Johykkeen laajuutta selvittamaan syvakairaillcsella" Luotettavien naytteiden saroniseksi itse Kahvikalliosta kairattiin ensin no 5 m~n ptlahan toisistaan ja 11,,2 ja 5,,0 metrin syvyisiksi kaksi reikaa A 13 ja B 13 joilla lavistettiin paakvartsijuonivyohykkeet" Korkein pitoisuus oli A rei.as sa %]:.10/0" 5 ill j a laskettu keskipitoisuus koko r'e Las sa 0,,60 %Mo/ll ill" B-reiassa on korke Ln pitoisuus 0",80 %Ho/005 ill ja keskipitoisuus is No/5 ill" Tarkemmat tiedot Kahvikallion kohdalla suoritetuista kairaulcsista ibnenevat poraprofiileista M/52/Yt 55/A13 B.13 ja 13 ja M/52/Yt 55/13? 30 ja 31~ Profiileihin on merkitty 0,,05 % suuremmaf analysoidut }vlo-pitoisuuc1eto Kallijarven kaakkoispuolisen vjohykkeen kairaustulokset on esitetty yhdistelmakartalla M/52/Yt 55/6-330 I\airatun alueen pituus on 1.,300 ill (R 33-18) ja se on suurin piirtein SUlli~nassa N 55 Eo Taman vyohyldceen luoteispuole11e on kairattu reika llr, jossa ei tavattu molybdeenihohdetta" Yhteenvetona Kahvikal1ion kairauksista. voic1aan mainita, etta huomionarvoisia illolybdeenipitoisuuksia tavattiin R 33 ja R 25 valisella 900 metria pitka11a vyohykkeel1ao R 25 koillispuolelia olevissa rei~issa on illolybc1eenihohdetta tavattu ainoastaan sat.unna.i.s es t.l, Parhaimmat molybdc::enihohdepitoisuudet ovat Kahvikallion lahi~aparistossa R 9 - R 10 rajoittamalla, 11." 200 ill pitkalla e

6 "o lybdeenihohde raj ol ttuu r.elevan paksu.is i Ln kvart s Lj uondln ja on sita seka pune.r t avas sa etta harmaas sa,gneississa G IvIineralisoituw.inen nayttaa seuraavan suurin piirteinyhtenaisia vyohyy~eita@ Kairaustulosten yksityiskohdat selviavat syvakairausprofiileista. Vyohyluwen kaakkoispuolella kairattiin R 22..\- ja R 28, R 29 ja R 32 seka R 27. R 21.1-;;ssa ja R 28;;s8a esiintyy molybdeenihohde silauksina tai kalvoina tavallisesti hllparikiisun yhteydessa~ Molybdeenihohdetta esiintyy varsin tiheasti, mutta analysoidut pitoisuudet ova t ekonomisesti merkityli:settomia. Samoin on myos R 28:n ja R 32:n molybdeenihohdepitoisuudet heikkojao Huomattava on, etta kuparikiisupitoisuus nayttaa olevan nailla ~Johyld~eilla suurempi kuin Kahvikallion kautta hu_ikevalla ~Johykkeellao R 27:ssa tavattiin ainoastaan yhdessa paikassa molybdeenihohdetta. Suoritetut syvakaar aukse't ja muut tutkimukset tukevat kas I tys t a, etta Kivilompolon alueella on ilmeisesti useampia molybdeenihohdepitoisia vyohyy~eitao Tallaisia ovat Kahvikallion vyohyke, jonka jatkeet lounaaseen ovat tutkimatta, samoin luoteis- ja kaakkoispuoleto R 24 ja R 28 edustanevat erasta mineralisoitunutta vyohyketta, samoin R 29 ja R 32, R 3;;ssa ja monttu l:ssa Kivilompolonjarven luoteisralil1alla on tavattu myos oma erillinen vyohykkeensa. Verrattaessa lohkaretutkimuksien tuloksiatodettuihin molybdeenihohdepitoisiin vyohyyj{eisiin kay ilmi, etta luoteisitillilan, ts. Kahvikallion vyohykkeen W0-puolelta on tavattu molybdeenihohdepitoisia lohkareita. Kahvikallion seudun ja Kivilompolonjdrven H-puolella on todettu lohkareiden lmljetusmatka varsin lyhyeksio Erailla toisillakin seuduilla, jossa vastaavanlaiset lohkareet ovat kasautuneina samoille scudu.ll'le, on lyhyt ku.lj etusmatka mahdo'll.lneri, Tallainen on mm, em g:caniittityypin Lohlcar-e, Toisaalta on molybdeenipitoisia lohkareita

7 ( loydetty lculjetussuunnassa n 5 sa tutkimusalueelta? joten pittkin l::ulj etusmatkat ovat mahdollisia G Ei liene mahdollista? etta. nyt mainitut lohkareet ovat lahtoisin tlli1netuista vyohykkeista, vaan suurin osa niista lienee peraisin toistaiseksi tuntemattomista vyohyld~eistao Tallaisena lohkaretyyppina on erityisesti mainittava serisiittikvartsiittityyppiset lohkareet? joita vastaavaa kivilajia ei ole viela kairauksilla tavattuo Helsingissa? huhtikuun 6. paivana 1956 "Kartat M/llol!Yt 55/ , :f!11/Yt 55/2 1'1/11/Yt 55/3 ~j 1-1/52!Yt 55/6-33 N/35!Yt 55/ Syvakairausprofiilit lv1/52/yt 55/1-33

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36