ETELÄ-SAIMAAN VESISTÖTARKKAILUYHTEENVETO VUODELTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAIMAAN VESISTÖTARKKAILUYHTEENVETO VUODELTA 2011"

Transkriptio

1 No 1/1/ps SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA ETELÄ-SAIMAAN VESISTÖTARKKAILUYHTEENVETO VUODELTA 11 Lappeenrannassa SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Pena Saukkonen toimitusjohtaja, limnologi FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T3 (EN ISO/IEC 175) Telefax

2 1. JOHDANTO Etelä-Saimaan vesistötarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna kuormittajille annettujen lupaehtojen mukaisesti. Vuonna 11 tarkkailu toteutettiin ensimmäistä kertaa ohjelman svyt 87/1/ps mukaisesti. Aikaisemmin noudatettuun ohjelmaan verrattuna muutoksia tarkkailuun tuli lähinnä kasviplanktontutkimuksiin sekä biologisten tarkkailutulosten tallentamiseen viranomaisrekistereihin. Muutoin oli kyseessä ohjelman päivitys noudatetun käytännön mukaiseksi. Etelä-Saimaan veden laatuun vaikuttaa lähinnä pistekuormitus. Suurimpien kuormittajien eli sellutehtaiden lupaehdot täyttyivät vuonna 11 Metsä-Botnian kesäkuun fosforikuormitusta lukuun ottamatta. Hajakuormituksen merkitys on pieni, mutta Itäiselle Pien-Saimaalle esim. Mikonsaaren näytepisteelle kulkeutuu myös hajakuormitteisen läntisen Pien-Saimaan vesiä. Myös Joutsenon edustalla hajakuormituksella saattaa olla pientä merkitystä. Happikadon aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ei nykyisin esiinny kuin Haapavedellä patotien itäpuolella. Rastinvirran yläpuolella veden voidaan katsoa olevan luonnontilaista, mutta sielläkin väriluku ja COD-pitoisuus voivat vaihdella talven tulon ajankohdan ja sateisuuden vaihtelun vuoksi. Näiden parametrien kasvua on havaittu lähes kaikissa vesistöissä, myös Suur-Saimaalla. Rastinvirran alapuolelle virtaava suuri vesimassa vaikuttaa luonnollisesti myös kuormitetun alueen veden peruslaatuun. Veden kokonaislaatua kuvaamaan on käytetty kertaraporteista tuttua vedenlaatuindeksiä (Saukkonen, Vesitalous /91 ja 3/9). Vuosi 11 oli ns. normaali vuosi, jolloin biologiseen tarkkailuun kuului ainoastaan kasviplankton neljältä näytepisteeltä. Vuonna 1 on vuorossa intensiivivuosi, jolloin ohjelmassa ovat vuosittain toistuvan fysikaalis-kemiallisen tarkkailun lisäksi pohjaeläimet, perifyton ja laaja kasviplanktontarkkailu.. SÄÄ JA HYDROLOGIA Saimaan vedenpinta oli Lauritsalan mittauspisteen kohdalla alkuvuoden n. 5 cm keskitason alapuolella, vesi nousi huhti-toukokuun aikana ja oli kesäkuun alussa 18 cm alle keskitason. Tämän jälkeen vedenpinta alkoi jälleen laskea ja loppuvuoden vedenpinta oli n. cm alle keskitason. Vuoksen juoksutus oli tammi-lokakuussa 3 7 % normaalista, pienimmillään heinäelokuussa. Marraskuussa virtaama oli 8 % keskimääräisestä ja joulukuun lopulla jo lähellä keskimääräistä tasoa. Tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin. Vuoden 11 tammikuu oli vuosien keskiarvoon verrattuna sateinen ja lievästi keskimääräistä leudompi (taulukko 1). Helmikuu oli poikkeuksellisen kylmä ja maaliskuu oli hieman keskimääräistä kylmempi. Jakso huhti-elokuu oli normaalia lämpimämpi. Etenkin heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin. Huhtikuu oli vähäsateinen, mutta touko-syyskuu oli keskimääräistä sateisempi. Elo-joulukuu olivat normaalia lämpimämpiä. Marraskuu oli normaalia kuivempi ja joulukuu oli erittäin sateinen. Vuoden 11 tammi-joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman sateisempi.

3 Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-joulukuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 11 sekä vuosien 1971 keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 11) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Tammikuu -, -,8 1 Helmikuu -1, -7, 3 Maaliskuu -,1-3, Huhtikuu 5,7,8 1 3 Toukokuu 1,7 9,9 31 Kesäkuu 17,1 1,7 3 5 Heinäkuu,7 1, Elokuu 1, 1, Syyskuu 1,1 9, Lokakuu 7,, Marraskuu 3,8 -, 37 8 Joulukuu 1, -, 17 Keskiarvo,, 7 3. TARKKAILU NÄYTEKIERROKSITTAIN VUONNA 11 Talvella Saimaan veden pinta oli n. puoli metriä alla keskiarvon ja Vuoksen juoksutus 71 % keskimääräisestä. Tällä on jonkin verran heikentävää vaikutusta jätevesien laimenemisolosuhteisiin. Pakkastalvi oli ollut toinen peräkkäinen ja veden kirkastuminen ja humusaineiden vähentyminen oli havaittu pienemmissä vesistöissä jo paljon aiemmin. Suur- Saimaan valuma-alue on kuitenkin niin iso, että Kyläniemen yläpuolella () vesi oli edelleen melko tummaa ja COD-pitoisuus (kuormittamattomalla alueella talvella lähinnä humusaineet) korkea. Tämä näkyi myös Kyläniemen eteläpuolisilla selkäalueilla. Vehkataipaleelta (1) itäiselle Pien-Saimaalle pumpattavan veden laatu oli hyvä, mutta kun pumppausteho oli vajaa toisen pumpun huoltotoimenpiteistä johtuen, akanvirran mukana alusvedessä kulkeutui Mikonsaaren (1) edustalle tavallista huomattavasti enemmän sellujätevesiä, mikä heikensi alusveden laatua. Lauritsalan edustalla Kaukaan kuormittamalla alueella veden laatu oli hieman ja Haukiselän alueella selvästi edellistalvia parempi. Sellujätevesistä kertovat natriumpitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat korkeita, mutta veden väri ja sameus aiempaa pienempiä. Joutsenon edustalla veden laatu oli varsin hyvä erinomaisen happitilanteen, veden kirkkauden ja vähäisen fosforipitoisuuden vuoksi. Kuten yleensäkin talvella, Lauritsalan ja Joutsenon jätevedet virtasivat alusvedessä väkevinä kohti Ilkonselän (1:) ja myös Mäntyselän (5) syvännettä. Vaikutus näkyi keskimääräistä voimakkaampana talvella 11. Päällysveden väriin vaikutti Rastinvirran yläpuolelta tulevan veden korkea humuspitoisuus. Tiuruniemen (1:15) ja Kytöselän () näytepisteillä vesi oli hyvin puhdasta. Ruokolahden suunnalla Stora Enson jätevedet näkyivät tällä kertaa myös Tattarin (7) näytepisteellä COD-pitoisuuden kasvuna. Kuten monesti aiemminkin, alusveteen voimakkaasti kerrostuneet jätevedet kulkeutuivat Vatavalkaman (8:9) näytepisteen kautta kohti Vuoksea. Patotien toisella puolella havaittiin sellujätevesien olemassa olo natriumin ja sähkönjohtavuuden avulla. Alusveden happivaje oli merkittävä. Vuoksessa veden laatu oli maaliskuussa hyvä. Jäät sulivat huhtikuun loppupuolella Saimaan vedenpinnan ollessa edelleen alhaalla ja Vuoksen virtaaman tavallista noin viidenneksen pienempi. Keväällä toukokuussa väriarvot olivat Kyläniemen pohjoispuolella edelleen koholla, mutta veden laatu oli muutoin erinomainen. Samanlaista pintavettä virtasi Vehkataipaleen läpi Pien-Saimaalle, jossa kuitenkin Mikonsaaren edustalla

4 näkyivät edelleen talvella virranneet sellujätevedet. Vehkataipaleen toinen pumppu oli kuitenkin käynnistetty 1.. Lauritsalan edustalla natriumpitoisuus oli tavanomaista suurempi, mutta Haukiselän alueella tavallista pienempi. Jätevesien vaikutus näkyi voimakkaampana pohjoisella syväväylän reitillä, mutta Tullisalmeen (11R) niiden vaikutus ei ulottunut. Joutsenon edustalla veden laatu oli talviseen tapaan edelleen varsin hyvä, ainoastaan Honkalahden (35) ja Muukonsaaren (19) näytepisteillä jätevesien vaikutus näkyi selvemmin. Ilkonselälle talvella virranneet jätevedet vaikuttivat edelleen voimakkaina ja kun Etelä-Saimaan syvin syvänne ei ollut vielä ehtinyt täysin kevätkierron mukaan, alusvedessä oli lievää happivajetta. Selkävesistä Mäntyselkä ja Ylä-Lyly (8) olivat jo ehtineet talven jälkeen puhdistua ja veden laatu oli hyvä myös Tiuruniemestä aina Tattariin (7) saakka. Vatavalkama-Kalliosaaren alueella veden laatuindeksi oli kevätajankohtaan kaikkien aikojen paras. Vesi oli kirkasta, happirikasta, niukkaravinteista ja vähän orgaanista ainetta sisältävää. Hyvä oli veden laatu myös patotien toisella puolella. Vuoksessa keväisestä piileväkukinnasta ei klorofyllipitoisuuden perusteella ollut tietoakaan ja veden laatu oli muutoinkin hyvä. Kesäkuun klorofyllikierroksella pitoisuudet olivat muualla pieniä tai keskinkertaisia, mutta Kaukaan edustalla ja Joutsenon Muukonsaaren (19) edustalla korkeita. Kaukaan edustalla myös heinäkuun klorofyllipitoisuudet olivat suuria. Elokuussa Vuoksen virtaama oli vain 3 % ajankohdan keskimääräisestä. Helteisen ja pitkän kesän jäljiltä monissa vesistöissä, kuten Pien-Saimaalla, alusveden happi oli kulunut vähiin. Etelä- Saimaallakin happivaje oli paikoin tavallista voimakkaampi, mutta suuressa osassa tarkkailualuetta happitilanne oli kuitenkin hyvä. Etelä-Saimaalla on suuren vesimassansa ja lyhyen viipymänsä vuoksi yleensä vähintään hyvä happitilanne. Rastinvirran yläpuolelta Etelä-Saimaalle virtasi hiukan tummunutta, mutta muutoin laadultaan erinomaista vettä. Vehkataipaleen pumppaamon ja Mikonsaaren kohdalla veden laatu oli häiriintynyt sameuden sekä COD-, fosfori- ja klorofyllipitoisuuden osalta. Levää oli runsaasti myös Haukiselän alueella, jopa eniten vuoden 1991 jälkeen (elokuun tilanne). Myös muut vedenlaatuparametrit kertoivat aikaisempia kesiä huonommasta veden laadusta. Joutsenon edustalla Honkalahdella veden laatu oli välttävä ja muualla eriasteisesti tyydyttävä. Pitkän ajan vertailussa alueen veden laatu oli tavanomainen. Ilkonselällä veden laatu oli edelleen tavallista huonompi johtuen väri-, COD- ja natriumarvoista. Rehevyydestä kertovat fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat pieniä. Tiuruniemestä Tattariin veden laatu oli hyvä kaikkien ominaisuuksien suhteen. Imatran edustalla Vatavalkaman näytepisteellä oli voimakasta happivajausta pohjan lähellä, vaikka sellujätevedet olivat kerrostuneet pintaan. Vuoksenniskalla (5) jätevesien vaikutus oli tavallista suurempi: alusvedessä oli happivajetta, vesi oli sameaa, tummunutta ja päällysveden COD-pitoisuus oli korkea. Haapaveden puolella pitkän kuuman kesän vaikutukset näkyivät hyvin, suurimmassa osassa vesimassaa oli happivajausta. Vuoksen veden laatua heikensivät elokuussa korkeat COD- ja natriumpitoisuus sekä sähkönjohtavuus. Syyskuun klorofyllikierroksella Luovukan (13) ja Haukiselän (17) klorofyllipitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat. Joutsenon edustalla planktonleviä oli jälleen eniten Muukonsaaren edustalla. Muilla Saimaan pisteillä levää oli korkeintaan keskimääräisesti. Syystäyskierron aikaan vesi oli pääosin hyvin hapettunutta, mutta poikkeuksiakin löytyi. Veden pinta oli edelleen matalalla ja Vuoksen juoksutus tavanomaista pienempää. Vesi oli viimein kirkastunut Rastinvirran yläpuolella ja se näkyi myös koko tarkkailualueella pienempinä väriarvoina ja COD-pitoisuuksina. Vesi oli kuitenkin sameaa lievemmin Vehkataipaleella ja selvemmin Mikonsaaren ja Lauritsalan edustan näytepisteillä. Myös natrium- ja fosforipitoisuus olivat tavanomaista suurempia. Vedet laimenivat Päihäniemeä kohti mentäessä, mutta alueellisesti Haukiselän sameus oli suurin sitten syksyn 198 ja koko useista vedenlaatutekijöistä koostuva vedenlaatuluokitus heikoin sitten syksyn Syväväylän puolella laimenemista ei juuri tapahtunut, mutta Tullisalmeen jätevesien vaikutus ei ulottunut. Joutsenon edustalla oli erikoista se, että Pulpinselällä (13) ja Muukonsaaren edustalla (19) happivajausta oli pintavedessä. Ylipäätään Joutsenon edustalla natriumpitoisuus, sähkönjohtavuus ja sameus olivat korkeita, väri-

5 ja COD-arvot taas pieniä. Keväiseen tapaan syksy ei Ilkonselällä taaskaan ollut näytteenottoaikana vielä täysin ehtinyt murtaa kerrostuneisuutta ja alusvedessä oli lievää happivajetta. Muutoin selkävesien veden laatu oli syysajankohtaan nähden varsin keskimääräisellä tasolla. Joutsenon edustan tavoin Tiuruniemestä Tattariin natriumpitoisuus, sähkönjohtavuus ja sameus olivat koholla, väri- ja COD-arvot pieniä. Enson jätevedet kulkeutuivat jälleen Vatavalkaman kautta kohti Vuoksea Kalliosaaren (9) ollessa hyvin puhdas. Patotien toisella puolen kerrostuneisuustilanne oli edelleen päällä ja hapen lisäksi myös alusveden muut vedenlaatuominaisuudet kehnoja. Päällysvesi oli hyvälaatuista. Vuoksen vedenlaatu oli sekä lokaettä marraskuussa hyvä.. KASVIPLANKTONTARKKAILU Kasviplanktonnäytteet otettiin klorofyllikierrosten yhteydessä Haukiselältä (17) kuukausittain toukokuusta syyskuuhun ja Tuosan (), Suomensalon () ja Vatavalkaman (8:9) näytepisteiltä heinä- ja elokuussa. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti (Zwerwer 1 1). Tuosan näytepisteellä oli runsaasti orgaanista ja epäorgaanista ainetta tehden näytteistä suttuisia. Heinä- ja elokuun keskimääräinen leväpitoisuus 1, mg/l ilmaisee mesotrofiaa eli keskimääräistä rehevyyttä. Vaikka biomassa oli suhteellisen alhainen, runsasravinteisuutta ilmentäviä lajeja oli kuitenkin runsaasti. Lajistosta löytyi myös orgaanisen aineen kuormituksesta hyötyviä silmäleviä. Näytepaikka oli lajirikas, sillä molemmilla kerroilla tavattiin yli 1 lajia. Haukiselällä leväbiomassat olivat touko-, kesä- ja heinäkuussa kohtuullisella tasolla, mutta elo- ja syyskuussa yli mg/l eli selvästi rehevälle vesialueelle ominaisia. Syyskuun näytteessä oli hyvin runsaasti eutrofiaa ilmentäviä lajeja. Sinilevien määrä oli suurin elokuussa, mutta myös syyskuussa niitä oli melko paljon. Edellisvuoteen verrattuna Anabaena sinilevät olivat korvautuneet Microcystis lajeilla. Koko kesän keskimääräinen leväbiomassa 1,7 mg/l oli näytepisteistä suurin ilmaisten mesotrofiaa. Suomensalon näytepisteellä elokuun biomassa oli kaksinkertainen heinäkuuhun nähden. Edellisvuoteen nähden keskimääräinen biomassa kasvoi ja ylitti juuri ja juuri mesotrofialle ilmoitetun raja-arvon 1 mg/l. Myös sinilevien suhteellinen osuus oli kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Piilevät olivat kuitenkin runsain ryhmä sekä heinä- että elokuun näytteissä. Vatavalkaman leväbiomassa oli pieni,8 mg/l ja ilmaisi oligotrofiaa eli karuutta. Heinäkuun näytteessä oli erikoista, että kultalevät olivat suurimpana ryhmänä ja muodostivat lähes 5 % biomassasta. Elokuussa valtaryhmänä olivat piilevät. Sinileviä oli vain vähän. 5. VEDEN KESKIMÄÄRÄINEN LAATULUOKITUS VUONNA 11 Karttaliitteessä on kuvattu vuoden 11 veden laatua näytepisteittäin vedenlaatuindeksillä (värimerkinnät) ilmaistuna. Kyläniemen pohjoispuolella () veden laatu oli erinomainen. Itäiselle Pien-Saimaalle pumpattiin (1) selkävesien hyvälaatuista pintavettä, johon ajoittain sekoittuu myös Tullisalmen (119) vesiä takaisinkiertona. Kiertoa tapahtuu myös Päihäniemen kautta, mutta silloin jätevedet yleensä ovat sekoittuneet hyvin selkävesien puhtaaseen pintaveteen ja laimentuneet huomattavasti. Mikonsaaren (1) veden laatua heikensi jätevesien tavallista voimakkaampi talvinen kulkeutuminen alusvedessä vastavirtaan, joka vaikutti alueella vielä keväällä. Kaukaan edustalla veden laatu oli välttävä ja vesien laimentuminen koilliseen mentäessä oli vähän tavallista heikompaa vuonna 11. Haukiselän näytepisteellä (17) veden laatu oli jo tyydyttävä. Planktonleviä siellä kuitenkin oli edellisvuosiin nähden runsaasti etenkin elo- ja syyskuussa. Joutsenon edustalla veden laatu oli huonoin Honkalahdella (35) ja astetta parempi muilla näytepisteillä. Samanlaista laimenemista tapahtui myös Kolarinlahden pohjukasta (3) pohjoista kohti mentäessä. Päihäniemen näytepisteellä veden laatua heikensi jätevesien erittäin voimakas kerrostuminen alusveteen talvikerrostuneisuuden aikana. Sieltä jätevedet kulkeutuivat

6 aina Ilkonselän (1) syvänteeseen asti. Siellä veden laatuun vaikutti vuonna 11 sekä kevätettä syystäyskierron osittainen puuttuminen tarkkailuaikoina. Näin ollen talviset jätevedet näkyivät siellä voimakkaina myös keväällä. Muilla selkävesien näytepisteillä sekä Tiuruniemen (1:15), Kytösen () ja Tattarin näytepisteillä veden laatu oli parempi. Stora-Enson jätevedet näkyivät voimakkaampina Vuoksenniskan (5) ja Vatavalkaman (8:9) näytepisteillä kuin Kalliosaaren (9) näytepisteellä. Vuonna 11 niiden vaikutus oli keskimääräistä vähäisempää. Patotien toisella puolella Haapavedellä veden laatua heikentävästi vaikutti alusveden happivaje sekä talvella että kesällä. Vuoksessa vedenlaatuindeksi painui niukasti yli,5 (kartalla vihreä väri).. VEDEN LAADUN KEHITYS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Veden laadun pitkäaikaiskehitystä alueittain on kuvattu liitekuvissa 1 7. Etelä-Saimaan näytepisteet on jaettu alueisiin, joista monet koostuvat useista näytepisteistä. Alueet ovat seuraavat: Itäinen Pien-Saimaa Alue näytepistekoodit Mikonsaari 1 Luukkaansalmi 3 Lauritsalan edusta, 19, 8 Haukiselkä 13, 1, 17, 18 Joutsenon edusta ja Suur-Saimaa Alue näytepistekoodit Joutsenon edusta, 181, 13, 19 Honkalahti 35 Kolarinlahti 3, 37, 38 Suur-Saimaan selkävedet 1:, 5, 8 Etelä-Saimaan itäosat Tiuruniemi-Kytönen 1:15, Tattari 7 Vatavalkama-Kalliosaari 8:9, 9 Vuoksenniska 5 Vuoksi 5, 1 Suurimmat muutokset Etelä-Saimaan veden laadussa tapahtuivat kun biologiset puhdistamot otettiin käyttöön. Esimerkiksi Kaukaan edustalla veden laatu parantui huomattavasti vuoden 199 jälkeen. Sen jälkeiset muutokset ovat selvästi pienempiä. Tässä lyhyessä pitkäaikaisyhteenvedossa keskitytään vuoteen 11 ja verrataan tuloksia vuosiin Vuonna 11 itäisellä Pien-Saimaalla myönteistä oli, että veden väriluku pieneni selkeästi. CODpitoisuus oli edelleen korkea, mutta pienempi kuin edellisvuonna. Toisaalta sellujätevesipitoisuutta kuvaava natriumpitoisuus kasvoi Haukiselällä ja Lauritsalan edustalla suurimpaan arvoonsa ja jonkin verran myös Mikonsaaren edustalla. Happitilanne oli keskimääräistä lievästi heikompi Luukkaansalmessa, Lauritsalan edustalla ja Haukiselällä. Haukiselällä planktonlevien määrää kuvaava klorofyllipitoisuus oli hyvin korkea ja myös sameus oli lähellä maksimivuosikeskiarvoaan. Vuonna 11 itäisellä Pien-Saimaalla veden laatu oli keskimääräistä huonompi kaikilla alueilla. Haukiselällä indeksi oli heikoin koko vertailuajanjaksona kuten edellisvuonna.

7 Samoin kuin itäisellä Pien-Saimaalla, Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vesi kirkastui ja COD-pitoisuus putosi vuoden 1 huippulukemista. Negatiivisia muutoksia olivat selkävesien happitilanteen heikkeneminen ja natriumpitoisuuden kasvu, Honkalahdella fosforipitoisuuden kasvu ja Joutsenon edustalla sekä Kolarinlahdella klorofyllipitoisuuden kasvu. Joutsenon edustalla ja selkävesialueella veden laatuindeksit olivat aikaisempien vuosien tasolla. Etelä-Saimaan itäosissa vesi kirkastui värin suhteen ja typpipitoisuus pieneni. COD-pitoisuuus pieneni myös edellisvuodesta Vuoksenniskaa lukuun ottamatta. Vatavalkama-Kalliosaaren alueella sameus oli pienin sitten vuoden Veden laatuluokitus oli keskimääräistä parempi Tiuruniemi- Kytösen, Tattarin ja Vatavalkama-Kalliosaaren alueella ja muualla keskimääräinen. LIITTEET vedenlaatukuvat 1-7 näytepiste ja vedenlaatukartta erillinen liite: Zwerver 1 1, Kasviplankton ja lajisto, Saimaan velvoitetarkkailu 11 JAKELU UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Stora Enso Oyj, Imatran tehtaat, Juha Oksanen Stora Enso Oyj, Imatran tehtaat, Teemu Klemetti Stora Enso Oyj, Tutkimuskeskus, Mervi Niininen Stora Enso Oyj, Tutkimuskeskus, Jouni Kumpulainen Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Honkalahden saha Oy Metsä-Botnia Ab, Joutsenon tehdas, Mika Leino Metsäliitto, Hilkka Hännikäinen M-real Oyj, Joutseno Kemira Chemicals Oy, Elina Hämäläinen Ovako Imatra Oy Ab Imatran kaupunki, Imatran vesi Imatran seudun ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

8 Kuva 1. Itäisen Pien-Saimaan natriumpitoisuus vuosina Na (mg/l) Kuva. Itäisen Pien-Saimaan happikyllästys-% vuosina Happikyllästys % Kuva 3. Itäisen Pien-Saimaan kokonaisfosforipitoisuus vuosina Kok.P (µg/l)

9 Kuva. Itäisen Pien-Saimaan kokonaistyppipitoisuus vuosina Kok.N (µg/l) Kuva 5. Itäisen Pien-Saimaan veden väriluku vuosina Väri (mgpt/l) Kuva. Itäisen Pien-Saimaan veden sameus vuosina Sameus (FTU) 3,5 3,5 1,5 1,5

10 Kuva 7. Itäisen Pien-Saimaan COD Mn -pitoisuus vuosina COD Mn (mg/l) Kuva 8. Itäisen Pien-Saimaan a-klorofyllipitoisuus vuosina A-klorofylli (µg/l) Kuva 9. Itäisen Pien-Saimaan veden laatuluokitus vuosina Indeksiluku 5 3 = erittäin huono 5 = huono = välttävä 3 = tyydyttävä = hyvä 1 = erinomainen 1

11 Kuva 1. Etelä-Saimaan natriumpitoisuus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti Na (mg/l) Kuva 11. Etelä-Saimaan happikyllästys-% Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selät Happikyllästys-% Kuva 1. Etelä-Saimaan kokonaisfosforipitoisuus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti Kok.P (µg/l) 5 3 1

12 Kuva 13. Etelä-Saimaan kokonaistyppitoisuus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti Kok.N (mg/l) Kuva 1. Etelä-Saimaan veden väriluku Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti 1 1 Väriluku (mgpt/l) 8 Kuva 15. Etelä-Saimaan veden sameus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina ,5 Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti Sameus (FTU) 1,5 1,5

13 Kuva 1. Etelä-Saimaan COD-pitoisuus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti COD Mn (mg/l) Kuva 17. Etelä-Saimaan a-klorofyllipitoisuus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti A-klorofylli (µg/l) Kuva 18. Etelä-Saimaan veden laatuluokitus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina Joutsenon edusta Honkalahti Suur-Saimaan selkävedet Kolarinlahti indeksiluku = erittäin huono 5 = huono = välttävä 3 = tyydyttävä = hyvä 1 = erinomainen

14 Kuva 19. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen natriumpitoisuus vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Vuoksi 5 Na (mg/l) Kuva. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen happikyllästys-% vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Happikyllästys-% Kuva 1. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen kokonaisfosforipitoisuus vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Vuoksi Kok.P (µg/l)

15 Kuva. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen kokonaistyppipitoisuus vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Vuoksi Kok.N (µg/l) Kuva 3. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen veden väriluku vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Vuoksi 1 Väriluku (mgpt/l) 1 8 Kuva. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen veden sameus vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Vuoksi 5 Sameus (FTU) 3 1

16 Kuva 5. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen COD Mn -pitoisuus vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Vuoksi 5 COD Mn (mg/l) Kuva. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen a-klorofyllipitoisuus vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vuoksi Vatavalkama-Kalliosaari 5 A-klorofylli (µg/l) 3 1 Kuva 7. Tiuruniemen, Vuoksen niska-alueen ja Vuoksen veden laatuluokitus vuosina Tiuruniemi-Kytönen Tattari Vatavalkama-Kalliosaari Vuoksenniska Vuoksi Indeksiluku 5 3 = erittäin huono 5 = huono = välttävä 3 = tyydyttävä = hyvä 1 = erinomainen 1

17 ETELÄ-SAIMAAN VEDEN LAATU VUONNA 11 1: 5 7 8: : , 1,9 erinomainen 1,5 1,99 hyvä,,9 hyvä,5,99 tyydyttävä 3, 3,9 tyydyttävä 3,5 3,99 välttävä LAI >,

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY. No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY. No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ 2016 Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

MIKKELIN (RISTIINAN) YÖVEDEN VEDEN LAATU VUONNA 2015 JA VEDEN LAA- DUN KEHITYS VUOSINA

MIKKELIN (RISTIINAN) YÖVEDEN VEDEN LAATU VUONNA 2015 JA VEDEN LAA- DUN KEHITYS VUOSINA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 488/16 MIKKELIN (RISTIINAN) YÖVEDEN VEDEN LAATU VUONNA 2015 JA VEDEN LAA- DUN KEHITYS VUOSINA 1990-2015

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 14 2014 1 Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

JOUTSENON KLORAATTITEHTAAN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

JOUTSENON KLORAATTITEHTAAN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VESISTÖVAIKUTUSARVIO LIITE 2 16.8.2016 KEMIRA CHEMICALS OY JOUTSENON KLORAATTITEHTAAN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Vesistövaikutusarviointi COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl

Lisätiedot

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Stora Enso Oyj A 74.6 Varkauden tehdas (email) Tilausnro 450062709 Varkauden kaupunki 27.3.3 Tekninen virasto (email) Tiedoksi: Pohjois-Savon

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2010

Espoon vesistötutkimus 2010 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 21 Vuosiyhteenveto Teresa Valonen, Katja Pellikka & Marjut Räsänen Kannen kuvat: Vasemmalla ylhäällä Lippajärven kuolleita järvisimpukoita

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Nurmijärven järvien veden laatu 2011

Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Nurmijärvi 2012 Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Etuherunen elokuussa 2011. Kuva Liisa Garcia Ympäristölautakunta m ISBN 978-952-67747-0-1 (nid.) ISBN 978-952-67747-1-8 (PDF) Painopaikka: Nurmijärven

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 1 / 1 LÄHETE 2.1.215 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 7821 VARKAUS Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot