Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2016

Transkriptio

1 Sivu 1 / 1 406/ Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh Anna-Liisa Nuolivirta, puh Miia Mynttinen, puh Pia Torvikoski, puh Riikka Kurki, puh Sanna Malmström, puh Ulla Valtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vuonna Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Yleistä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta Varhaiskasvatuslain 16 :n mukaan yksityiseen lasten varhaiskasvatukseen sovelletaan varhaiskasvatuslain lisäksi yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia, jollei varhaiskasvatuslaissa muuta säädetä. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaisesti yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Lain 6 :n mukaan vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Laissa määriteltyjä yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisia ovat kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan rooli valvojana on ensisijaisesti antaa ohjausta ja neuvontaa yksityiselle palveluntuottajalle. Yhteistyössä palveluntuottajan kanssa kunta voi tehdä ohjaus- ja neuvontakäyntejä (ns. valvontakäyntejä).

2 Sivu 2 / 2 Perustellusta syystä kunta voi tarkastaa palveluntuottajan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 18 :n mukaisesti tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä siitä ennalta ilmoittamatta. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin toimintayksikön tiloihin ja hänelle on esitettävä salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät asiakirjat. Lisäksi tarkastajalle on annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista. Tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä on tiedotettava aluehallintovirastoa. Näin aluehallintovirasto voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ryhtyä niihin toimiin, joita tilanteen korjaaminen edellyttää. Aluehallintovirastolla on käytössään kuntaa laajemmat valvonta- ja pakkokeinot. Varhaiskasvatuslain 29 :n mukaan mikäli päivähoitopaikka tai siinä annettu hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan on pyrittävä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, kunta voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa. Tällöin kyse on jo jostain suuremmasta puutteellisuudesta, joka esimerkiksi vaarantaa lasten turvallisuuden. Kunta ei pääsääntöisesti puutu yksittäisiin hoitosuhteisiin silloin, kun on kyse yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan sopimukseen perustuvasta hoidosta. Kunnan roolina on edellä mainitun mukaisesti antaa yleisempää neuvontaa ja ohjausta. Jos kunnalle tulee useita reklamaatioita samasta varhaiskasvatusyksiköstä, voi olla aiheellista ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Tällöinkin kunnan tulee toimia yleisellä tasolla eikä ajaa yksittäisen huoltajan asioita. Jos huoltaja on tehnyt hoitosopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa, sovelletaan siihen sopimusoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteutuminen Espoossa Espoon kaupungin on valvontaviranomaisena toteutettava yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä ja laatua yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetusja tehtävänä on osaltaan huolehtia yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan n tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa.

3 Sivu 3 / 3 Lautakunta on siirtänyt ratkaisuvaltaansa yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaamisesta viranhaltijoille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen aluepäälliköt ja asiantuntijat vastaavat yksityisten päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisesta. Nimetyt perhepäivähoidon ohjaajat, päiväkotien johtajat sekä vastaavat ohjaajat vastaavat yksityisen perhepäivähoidon, perheiden palkkaamien työsopimussuhteisten hoitajien ja yksityisen avoimen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Kaikilla palvelualueilla (Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Tapiola) yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisessa ovat mukana myös nimetyt päiväkotien johtajat. Työparina kaksi päiväkodin johtajaa tekee ohjaus- ja neuvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen yksiköihin. Ostopalvelupäiväkoteihin ohjaus-, neuvonta- ja auditointikäyntejä tekevät varhaiskasvatuksen asiantuntijat työparinaan päiväkodinjohtaja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa valvontaa ja ohjausta koordinoi yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä. Yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuodot Espoossa Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1. Yksityiset päiväkodit - kilpailutetut ostopalvelupäiväkodit (mukaan lukien esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus kouluilla) - yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit, ns. nettobudjetoidut - yksityisen hoidon tuella toimivat päiväkodit 2. Yksityinen perhepäivähoito - ryhmäperhepäiväkodit - yksityiset perhepäivähoitajat - työsopimussuhteiset hoitajat 3. Yksityinen avoin varhaiskasvatus - puistotätitoiminta

4 Sivu 4 / Päiväkodit, ostopalvelu joista kilpailutettuja Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki Perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat, yksityisen hoidon tuki Esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus koulujen tiloissa, ryhmien määrä, kilpailutettu ostopalvelu Avoin varhaiskasvatus, puistotädit Taulukko 1. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksityisen toiminnan yksiköiden määrä vuosina 2013, 2014, 2015 ja Yksityisen hoidon tuen päiväkotien kokonaismäärä vuonna 2016 lisääntyi kahdeksalla vuoteen 2015 verrattuna. Yksityisen hoidon tuen ryhmäperhepäiväkotien määrä väheni yhdellä vuoden 2016 aikana. Yksityisten perhepäivähoitajien ja työsopimussuhteisten hoitajien määrät ovat vaihdelleet vuosien aikana. Puistotätien määrät vaihtelevat lasten määrien mukaisesti. Koulujen toteutettamaan esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen ryhmien lukumäärät ovat vaihdelleet eri vuosina. Vuoden 2016 elokuusta alkaen näiden ryhmien henkilöstömitoitusta muutettiin kulttuuriministeriön ohjeistuksen perusteella siten, että jos lapsi on esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa samassa toimipaikassa, niin koko päivän ajan noudatetaan kokopäiväisen varhaiskasvatuksen mukaista henkilöstömitoitusta 1:7. Vuoden 2016 aikana kymmenessä esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen palveluntuottajien yksikössä sopimukset päättyivät ja toiminta otettiin suomenkielisen varhaiskasvatuksen omaksi toiminnaksi. Vuoden 2016 aikana seitsemässä kilpailutetussa päiväkodissa sopimukset päättyivät. Toimintaa jatkettiin määräaikaisilla sopimuksilla yhdellä vuodella ajalla Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteuttaminen vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtamisjärjestelmää. Valvonnassa noudatetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtoryhmän hyväksymää toimintaohjetta, joka päivitettiin vuonna Valvonta muodostaa prosessin, jossa säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa ohjaus- ja neuvontakäyntien avulla varmistetaan yksityisten

5 Sivu 5 / 5 varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminnan lakisääteisyys ja toiminnan laatu. Ohjaus- ja neuvontakäynnit toteutuvat varhaiskasvatusyksikön tiloissa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksityisten varhaiskasvatusyksiköiden valvonnasta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan ohjaus- ja neuvontakäynteihin tai muihin yhteydenottoihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarvittaessa johtopäätöksistä ilmoitetaan aluehallintovirastolle, jotta se voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Kilpailutettujen ostopalvelujen valvonta toteutetaan auditointina, jonka tarkoituksena on lakisääteisten vaatimusten toteutumisen varmistamisen lisäksi varmistaa ostopalvelusopimusten toteutuminen. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain perusteella yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Jokainen palveluntuottaja on esittänyt valvojalle laaditun omavalvontasuunnitelman. Uusi palveluntuottaja esittää valvojalle omavalvontasuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Kevään 2016 aikana valvontaan ja auditointiin käytettävät materiaalit päivitettiin uuden varhaiskasvatuslain mukaisiksi ja ne otettiin käyttöön syksyllä 2016 (suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä ). Lisäksi kevään ja alkusyksyn aikana yksityisessä perhepäivähoidossa käytettävät ohjauskäynnin pöytäkirjamateriaali uusittiin ja se otettiin käyttöön syksyllä Yksityiseen perhepäivähoitoon ja työsopimussuhteisten hoitajien valvontaan liittyen kehitettiin yhteiset prosessikuvaukset ja toimintaohjeet, joiden mukaan toimitaan syksystä 2016 alkaen. (suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä ) Yksityisen hoidon tuen ja ostopalveluvarhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin molemmille omat Espoo -tasoiset ajankohtaisiin varhaiskasvatuksen aiheisiin liittyvät tilaisuudet keväällä Lisäksi kevään aikana järjestettiin kaksi samansisältöistä info-iltaa yksityisen hoidon tuen muutoksista yksityisen hoidon tuen päiväkotipalveluntuottajille. Keväällä pidettiin yksityisille perhepäivähoitajille infotilaisuus lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Syksyllä 2016 kilpailutettujen ja nettobudjetoitujen ostopalveluvarhaiskasvatuksen yksiköiden vastuuhenkilöt osallistuivat kaksi kertaa varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin liittyvään pajatyöskentelyyn yhdessä kunnallisten päiväkotien esimiesten kanssa. Yksityisen hoidon tuen varhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin syksyllä infotilaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista. Lisäksi joulukuussa järjestettiin yksityisen varhaiskasvatuksen ja palveluiden hankinnan koordinointiryhmän järjestämä yhteistyötapaaminen palveluohjauksen ja

6 Sivu 6 / 6 yksityisen hoidon tuen palveluntuottajien kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa palveluohjauksen roolista asiakkaiden ohjaamisessa yksityisiin päiväkoteihin ja mahdollisista yhteistyötoiveista palveluohjauksen kanssa. Valvontakäyntien keskeisimmät havainnot vuonna 2016 Henkilöstö Laadun varmistamiseksi palveluntuottajan on nimettävä jokaiseen päiväkotiyksikköön vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että päiväkodissa toteuttavat palvelut täyttävät niille laissa, sopimuksissa ja palvelu- ja muissa suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan on myös varmistettava muun hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä ja että heillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Vuoden 2016 valvonnoissa ja auditoinneissa tarkasteltiin kelpoisen henkilöstön määrää. Tarkastelussa kaikki työntekijät täyttivät kelpoisuusehdot 72 % (73 % vuonna 2015) yhdistysten ylläpitämissä ostopalveluyksiköissä, 36 % (56 % vuonna 2015) yksityisen hoidon tuen päivähoitoyksiköissä ja 19 % (23 % vuonna 2015) kilpailutetuissa päivähoitoyksiköissä. Kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden määrä väheni kaikissa yksityisissä päiväkodeissa vuoteen 2015 verrattuna. Syksyllä 2016 toteutettiin kartoitus kelpoisen henkilöstön määristä ja selvitettiin oliko palveluntuottaja palkannut toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin ei-kelpoisia työntekijöitä. Kartoituksen perusteella palveluntuottajia ohjattiin hankkimaan tarvittava kelpoisuus niille työntekijöille, joilla ei ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista kelpoisuutta. Valvonta- ja auditointikäyntien perusteella erityinen haaste palveluntuottajille on ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilöiden, lastentarhanopettajien ja muun kasvatushenkilöstön saatavuus. Henkilökunnan määrä on ollut riittävä, mutta henkilökunnan kelpoisuus ei aina ole ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen. Mikäli palveluntuottajat eivät ole saaneet rekrytoitua sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä, he ovat voineet palkata oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskelevan työntekijän tai lastenhoitajaksi henkilön, jolla ei ole tutkinnossaan suuntautumisvaihtoehtona lapset ja nuoret määräaikaisesti tietyin edellytyksin. Kilpailutettujen yksiköiden osalta edellä mainituissa tilanteissa on määräajaksi päätetty olla määräämättä euromääräistä sanktiota. Kilpailutettujen kohteiden osalta useimmin esiintynyt reklamaation syy on ollut kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön puuttuminen ja siitä johtuva määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Mikäli reklamaatiossa

7 Sivu 7 / 7 edellytettyjä toimenpiteitä ei oltu määräaikaan mennessä tehty, palveluntuottajille on voitu määrätä sopimuksen mukainen sanktio. Sanktioita jouduttiin kevään 2016 aikana määräämään kahdelle ostopalvelujen palveluntuottajalle. Yhteensä sanktioita määrättiin vuoden 2016 aikana 5760 euroa. Syksyn 2016 osalta ei ole vielä saatavilla sanktioiden euromääriä johtuen siitä, että vielä ei ole käytössä vuoden 2016 tilinpäätöstietoja. Laatuvaatimusten toteutuminen Vuonna 2016 palveluntuottajilla olivat pääsääntöisesti kaikki lakisääteiset asiakirjat kunnossa. Auditointi- ja ohjauskäyntien prosessit ovat olleet jo useamman vuoden käytössä ja toimintatavat ovat vakiintuneet ja sisäistetty palveluntuottajilla. Mikäli valvontakäynneillä yksittäiset asiakirjat eivät olleet kunnossa, saattoivat palveluntuottajat pääsääntöisesti ne kuntoon reklamoinnin jälkeen. Reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen sisältöjen puutteelliseen kirjaamiseen tai poistumisharjoitusten pitämiseen puolivuosittain. Valvontakäynnillä tehdyistä puutteista esitettiin palveluntuottajille reklamaatiot ja heille annettiin 30 päivän määräaika asian kuntoon saattamiseksi. Pääsääntöisesti palveluntuottajat korjasivat määräajassa tilanteen. Jos korjausta ei määräaikaan mennessä ollut tehty, valvonnasta vastaava viranomainen oli yhteydessä yksikön vastaavaan tai palveluntuottajaan ja neuvotteli tarvittaessa uuden määräajan. Auditointi- ja ohjauskäyntien sisällöissä painottuivat vuonna 2016 enemmän pedagogiset asiat ja keskustelu vuoteen 2015 verrattuna. Syynä tähän oli se, että omavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvät vaadittavat suunnitelmat olivat pääsääntöisesti kunnossa. Lisäksi auditointiin ja valvontaan on kehitetty selkeät ja yhteiset toimintatavat ja ohjeistukset, joiden mukaan on toimittu syksystä 2014 alkaen. Muita huomioita valvonnasta Vuoden 2016 aikana jouduttiin tekemään useita lisävalvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen yksiköihin. Käyntien perusteina ovat olleet muun muassa asiakaspalaute, henkilöstön kelpoisuuksiin liittyvät asiat ja lakisääteisiin asiakirjoihin liittyvät lisätarkastukset. Espoossa aloitti uutena palveluntuottajana Hoivanet Oy, joka tarjoaa perheille yksityistä perhe- ja kolmiperhepäivähoitoa yksityisissä kotitalouksissa kysynnän mukaisesti alkaen. Hoivanet Oy on kotimainen yritys, joka keskittyy palvelemaan lapsiperheitä sekä julkisen sektorin, yritysten että yritysasiakkaiden kumppanina. Yrityksen kotipaikka on Helsinki. Hoito tapahtuu perheiden kodeissa heidän toiveidensa mukaisesti joko vuoroviikoin tai pysyvästi yhden perheen kotona.

8 Sivu 8 / 8