Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 15 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:30-20:05 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen, puheenjohtaja Erika Granfelt, poistui klo :n 20 käsittelyn aikana Tony Hagerlund Tapani Harinen Janna Koivisto Mervi Kukkonen Henri Kuro Katja Lahti Leena Lakovaara Sami Suomalainen Arto Turunen Kirsi Törmänen-Petman Peter Ragnvaldsson, poistui klo :n 20 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö Titta Tossavainen Virpi Mattila Elina Pulli Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö varhaiskasvatuksen asiantuntija, poistui klo :n 18 käsittelyn jälkeen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 15 Allekirjoitukset Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mervi Kukkonen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. Krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 15 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 16 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 17 Uusi varhaiskasvatuslaki voimaan Esiopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen 7 19 Selvitys suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisessa 11 päivähoidossa kokopäiväisesti olevista lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat kotona maaliskuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne keväällä ja päivähoitoon hakijat syksyksi

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Mervi Kukkonen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Uusi varhaiskasvatuslaki voimaan Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi voimaan tulevan varhaiskasvatuslain. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uusi varhaiskasvatuslaki alkaen Eduskunta hyväksyi viimeisinä istuntopäivinään varhaiskasvatuslain I- vaiheen maaliskuussa Varhaiskasvatuslain, joka tulee voimaan , tavoitteena on uudistaa ja ajantasaistaa yli 40 vuotta voimassa ollutta päivähoitolakia. Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain. IIvaiheessa esitetään säädettäväksi ensimmäistä vaihetta täydentävä hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi. kulttuuriministeriö toimitti varhaiskasvatuslain II-vaiheen hallituksen esitysluonnoksen lausunnolle ja lausuntoaika päättyi Tämä esitys kumoaisi lasten vuonna 1973 annetun lain (36/1973). Miten tämä IIvaiheen esitysluonnos etenee, jää uuden hallituksen ratkaistavaksi. Varhaiskasvatuslain I-vaiheessa päivähoitolain nimike muutettiin varhaiskasvatuslaiksi. Uusina asioina laissa on kirjaukset päiväkodin ryhmäkoosta, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta, osallisuudesta ja vaikuttamisesta, arvioinnista ja yhteistyöstä. Varhaiskasvatuksen uutena asiantuntijavirastona tulee toimimaan Opetushallitus. Uutta on myös, että valtakunnallisista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista säädetään laissa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Esiopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi esittelyn esiopetuksen opetussuunnitelman uusista perusteista ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman uudistamisesta Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 16 jälkeen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Opetushallitus antoi uudet esiopetussuunnitelman perusteet Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjien tulee laatia perusteiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Edellinen määräys esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista on annettu Tuolloin perusteita uudistettiin kasvun ja oppimisen tuen sekä esiopetuksen oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen osalta uudistunutta lainsäädäntöä vastaavaksi. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tavoitteena on ollut kehittää esiopetusta laadukkaana, lasten kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista tukevana sekä lasten tasavertaiset edellytykset turvaavana toimintana koko maassa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 15 kokonaan uudistettu vastaamaan kehittyvän esiopetuksen haasteisiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on määräys opetuksen järjestäjille esiopetuksen toteuttamisesta sekä paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Valtioneuvoston asetuksen (VN 422/2012) 5 mukaan esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Asetuksen periaatteet näkyvät esiopetuksen perusteissa vahvasti. Lisäksi perusteissa korostetaan lasten hyvinvoinnin näkökulmia. Esiopetuksen perusteita on valmisteltu yhteistyössä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelun kanssa. Valmistelua on tehty keskeisiltä linjauksiltaan samansuuntaisina mutta omaleimaisina. Erityisesti arvoperustaa, oppimiskäsitystä, kasvun ja oppimisen tukea sekä oppilashuoltoa koskevat osuudet ovat linjauksiltaan samansuuntaisia. Molemmissa perusteissa korostetaan muun muassa kestävän elämäntavan merkitystä. Esiopetuksen perusteissa korostetaan varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa kuten leikin hyödyntämistä. Perusteissa käytetään esiopetukseen soveltuvaa sanastoa ja tavoitteiden valmistelussa on otettu esiopetukseen käytettävissä oleva aika ja se, että esiopetusta järjestetään päiväkotien ohella myös kouluissa. Keskeiset muutokset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Esiopetus nähdään tärkeänä osana lapsen elämää, ei vain harjoitteluna koulua tai myöhempää elämää varten. Perusteiden arvopohja korostaa kunkin lapsen ainutlaatuisuutta. Lasten kehityksen ja oppimisen vaihtelu nähdään luonnollisena. Pedagogisesti asiaa lähestytään lasten oikeutena oppia itseään kiinnostavia asioita sekä oikeutena edetä oppimisessa omaan tahtiin. Monipuolisilla oppimisympäristöillä ja rikkaalla opetustarjonnalla varmistetaan lasten mahdollisuus löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Kokeilemista ja yrittämistä rohkaisevalla toiminnalla sekä kannustavalla palautteella vahvistetaan kunkin lapsen motivaatiota opetella myös vaativiksi kokemiaan asioita. Esiopetuksen perusteisiin on tuotu uutena käsitteenä laaja-alainen osaaminen. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan oppimisen polun varrella vähitellen kehittyviä arjessa, opinnoissa ja työelämässä tarvittavia kompetensseja. Esiopetuksen perusteissa laaja-alainen osaaminen on jaettu kuuteen osa-alueeseen: ajattelu ja oppiminen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu itsestä huolehtiminen ja arjen taidot monilukutaito tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen osallistuminen ja vaikuttaminen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 15 Esiopetuksen perusteissa korostetaan lasten ja huoltajien aitoa osallistumista esiopetuksessa. Vahva lapsikeskeisyys näkyy esiopetuksen kaikissa tavoitteissa, ja lasten osallisuudelle asetetaan selkeitä tavoitteita. Esiopetuksen järjestäjiä velvoitetaan kehittämään aiempaa vahvemmin lainsäädännön mukaista yhteistyötä huoltajien kanssa. Esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämiselle asetetaan tavoitteita, joissa korostetaan muun muassa yhteistyön merkitystä esiopetuksessa ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lasten vaihtelevia kielellisiä, katsomuksellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia taustoja pidetään rikkautena ja kulttuurisen monimuotoisuuden hyödyntämistä toivottavana. Perusteissa korostetaan aiempaa vahvemmin eheytetyn opetuksen periaatetta. Opetuksen toteuttaminen ja opetuksen tavoitteet on määritelty perusteissa uudella tavalla. Lähtökohtana ovat lasten mielenkiinnon kohteet ja opetussuunnitelmassa määriteltävät, eri tiedon- ja taidonaloihin perustuvat, opetukselle asetetut yhteiset tavoitteet. Muodostuvia erimittaisia ja erityyppisiä kokonaisuuksia kutsutaan oppimiskokonaisuuksiksi. Ratkaisu korostaa lasten aktiivista roolia. Työtavat nähdään perusteissa sekä oppimisen välineinä että opettelun kohteina. Perusteet korostavat leikkiä ja muita lasten aktiivista roolia vahvistavia tapoja opetella, kokeilla ja toimia. Erilaisia työtapoja käyttämällä varmistetaan eri tavoin oppivien lasten oppimisen etenemistä. Perusteissa määritetään aiempaa selkeämmin arvioinnin periaatteet. Opettajia ohjataan käyttämään arviointitietoa oman työnsä arvioinnissa, opetuksen uudelleen suuntaamisessa ja lasten mahdollisesti tarvitseman tuen suunnittelussa. Lisäksi perusteissa korostetaan kannustavan ja havainnollisen palautteen merkitystä lasten oppimiselle ja oppimismotivaation vahvistamiselle. Kasvun ja oppimisen tukea käsitelevä osuus on linjauksiltaan vuoden 2010 esiopetuksen perusteiden mukainen. Uutena kohtana perusteisiin on lisätty edellisistä perusteista puuttuva, lainsäädännön mukainen osaaikaista erityisopetusta käsittelevä osuus. Esiopetuksen perusteet sisältää annetun määräyksen mukaisen esiopetuksen oppilashuoltoa käsittelevän osuuden. Osuuden sisältöön ei ole tehty muutoksia. Määräyksen mukaiset paikalliset oppilashuoltoa käsittelevät osuudet on tullut valmistella ja ottaa käyttöön mennessä. Voimaantulo Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa alkaen toistaiseksi. Opetuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä esiopetuksen perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma siten kuin perusteissa on määrätty. Esiopetuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön ja se tulee ottaa käyttöön viimeistään

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 15 Kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman valmistelu Espoossa Esi- ja perusopetuksen kuntakohtaista opetussuunnitelmatyötä koordinoi Espoossa sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon nimeämä Sivistystoimen opetussuunnitelmauudistuksen ohjausryhmä, jossa on edustajia Suomenkielisestä opetuksesta, Suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta sekä Svenska bildningstjänster tulosyksiköstä. Ohjausryhmässä varmistetaan muun muassa opetussuunnitelmakirjausten riittävä yhdenmukaisuus siten, että kuntakohtaiset opetussuunnitelma muodostavat loogisen jatkumon. Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelman ensimmäiset luonnokset ovat parhaillaan henkilökunnan kommentoitavana. Seuraava kommenttikierros järjestetään alkusyksystä. Varhaiskasvatusjaosto käsittelee opetussuunnitelmaluonnosta syksyllä ja lautakunnalle suunnitelma tuodaan käsiteltäväksi lokakuussa. Lasten ja huoltajien osallisuus opetussuunnitelmatyöhön on tärkeää. Tulevien esioppilaiden ja ensi syksynä koulunsa aloittavien lasten odotuksia esiopetusvuodelle ja tulevaan koulunkäyntiin selvitettiin lapsille tehdyillä kyselyillä maalis-huhtikuussa. Tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmia laadittaessa. Huoltajille ja muille kuntalaisille toteutettiin internetin kautta sähköinen kysely, jolla selvitettiin heidän käsityksiään seuraavista esiopetussuunnitelmaan liittyvistä asioista: Miten Espoon arvojen tulisi mielestänne näkyä Espoon esiopetuksessa? Minkälaista huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tulisi mielestänne olla? Minkälainen toiminta mielestänne edistäisi lasten oppimista ja hyvinvointia esiopetuksessa? Lasten ja huoltajien osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön jatkuu erityisesti yksikkökohtaisen opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Opetussuunnitelmien laadintaan tulee osallistaa myös sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Opetussuunnitelmatyötä käsiteltiin Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmässä, jossa on edustajia sekä sosiaali- ja terveystoimesta että sivistystoimesta. Sosiaali- ja terveystoimen edustajille varataan lisäksi mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelmaluonnosta ennen lautakuntakäsittelyä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / / Selvitys suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisessa päivähoidossa kokopäiväisesti olevista lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat kotona maaliskuussa 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen kokopäivähoidossa olevista lapsista kunnallisessa päivähoidossa, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat kotona maaliskuussa 2015 Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Koontipohja Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on seurattu kunnallisessa päivähoidossa kokopäiväisesti olevien lasten määrää, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Vuosina kotona olevien vanhempien kokopäivähoidossa olevien lasten osuus kaikissa kunnallisessa kokopäivähoidossa olevista lapsista on ollut keskimäärin 14,5 prosenttia. Vuosien 2009 ja 2012 selvitykseen otettiin mukaan myös ostopalvelupäivähoito. Näinä vuosina kokopäivähoidossa olevien lasten, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat kotona, osuus kaikista kokopäivähoidossa olevista lapsista oli 14,2 % ja 15 %. Vuosina selvitystä ei ole tehty. Vuoden 2015 selvitykseen koontia muutettiin vastaamaan paremmin nykyisiä tiedon tarpeita. Siihen lisättiin lasten hoitopäivien määrä viikossa ja maahanmuuttajaperheiden sijasta pyydettiin kirjaamaan lapset, joilla kokopäivähoidossa olemisen perusteena arvioitiin olevan suomen kielen ja kulttuurin tuen tarve. Lisäksi esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa olevat lapset koottiin erikseen. Tiedot koottiin manuaalisesti kunnallisen päivähoidon yksiköistä maaliskuun 2015 tilanteessa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 15 Ostopalvelupäivähoito ei ollut tällä kertaa mukana koonnissa. Koontipohja on esityslistan oheismateriaalina. Kunnallisessa päivähoidossa oli maaliskuussa 2015 kokopäivähoidossa lasta, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat kotona. Lapsista 20 prosenttia oli alle 3-vuotiaita, 67,5 prosenttia 3 vuotta täyttäneitä ja 12,5 prosenttia lapsia, jotka olivat esiopetuksen lisäksi päivähoidossa. Lasten määrä iän ja hoitomuodon mukaan oli seuraava: Alle 3-vuotiaat 3 vuotta täyttäneet Esiopetukseen liittyvä Lapsia yhteensä hoitomuodoittain päivähoito Kunnallinen päiväkoti Kunnallinen perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito Lapsia yhteensä ikäryhmittäin Kotona olevien vanhempien kokopäivähoidossa olevien lasten osuus kaikista kunnallisessa kokopäivähoidossa olevista lapsista oli 18 prosenttia. Osuus vaihteli palvelualueittain. Leppävaarassa näiden lasten osuus oli 20,1 %, Tapiolassa 14,4 %, Matinkylä-Olarissa 21,5 %, Espoonlahdessa 13 % ja Espoon keskuksessa 20,1 % kaikista kunnallisessa kokopäivähoidossa olevista lapsista. Vanhempien kanssa sovittu hoitopäivien määrä viikossa oli suurimmalla osalla viisi päivää. Näitä lapsia oli 1198, mikä oli 64 prosenttia kaikista kotona olevien vanhempien kokopäivähoidossa olevista lapsista. Neljä hoitopäivää viikossa oli 17 prosentilla, kolme hoitopäivää viikossa 14 prosentilla ja 1-2 hoitopäivää viikossa 5 prosentilla kotona olevien vanhempien kokopäivähoidossa olevista lapsista. Selvityksessä luokiteltiin karkealla tasolla perhetilanteet ja perusteet, jotka vaikuttivat lapsen olemiseen kokopäivähoidossa. Perhetilanteina eriteltiin äitiys-/vanhempainvapaa, hoitovapaa, työttömyys sekä muut syyt olla kotona. Muita syitä voi olla esimerkiksi vanhemman eläke, pitkäaikaissairaus tai kotiäitiys/ -isyys. Näiden lisäksi perusteina eriteltiin päivähoito lastensuojelun tukitoimena, lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarve sekä suomen kielen ja kulttuurin oppimisen tarve. Henkilökuntaa ohjattiin kirjaamaan kotona olevien vanhempien kokopäivähoidossa olevat lapset tilastoon ensisijaisen perusteen mukaan. Jokainen lapsi tuli tilastoon vain kertaalleen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 15 Kokopäivähoidossa olevien lasten, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat kotona, perhetilanteet ja päivähoidon perusteet jakautuivat seuraavasti: Päivähoito lastensuojelun tukitoimena Lasten määrä Osuus kaikista kotona olevien vanhempien kokopäivähoidossa olevista lapsista % Osuus kaikista kokopäivähoidossa olevista lapsista % 88 4,7 % 0,8 % Kasvun ja oppimisen tuki 155 8,2 % 1,5 % Suomen kielen ja kulttuurin tuki Toinen tai molemmat vanhemmat työttömänä Vanhempi äitiys-/ vanhempainvapaalla ,1 % 3,5 % ,7 % 2,5 % ,9 % 4,7 % Vanhempi hoitovapaalla ,0 % 2,9 % Toinen tai molemmat vanhemmat muusta syystä kotona ,4 % 2,3 % Kunnallisessa päivähoidossa oli kokopäivähoidossa kaikkiaan lasta, joista 7,6 prosenttia (791 lasta) oli kokopäivähoidossa, kun toinen vanhemmista oli äitiys-, vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Näistä lapsista lähes puolet oli kokopäivähoidossa viitenä päivänä viikossa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa pyritään kehittämään yhteistyössä vanhempien kanssa kokopäivähoidon rinnalle varhaiskasvatuspalveluja, jotka tukevat lasten kehitystä ja soveltuvat kunkin lapsen ja perheen tarpeisiin. Ensisijaisesti palveluja kehitetään lapsen edun mukaisesti. Yhtenä kehittämisen ja lisäämisen kohteena on pedagogisesti ja sisällöllisesti laadukas kerhotoiminta. Tämäntyyppinen kerhotoiminta on toimiva vaihtoehto lapselle, jolla ei ole varsinaista kokopäivähoidon tarvetta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa ja toimipaikoissa annetaan perheille tietoa varhaiskasvatuksen palveluista ja autetaan perheitä löytämään lapsen ja perheen tarpeisiin soveltuvin varhaiskasvatuspalvelu.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne keväällä ja päivähoitoon hakijat syksyksi 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh Salla Hovi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi kevään päivähoitopaikkatilanteen ja päivähoitoon hakijat elo-syyskuulle Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vuosittain päivähoidossa olevien lasten määrä on kaikista korkein maalishuhtikuussa. Vielä touko-kesäkuussa lapsia tulee päivähoitoon, mutta samanaikaisesti päivähoidosta poistuu lapsia enemmän, mitä on aloittajia. Päivähoitoon tulee hakea neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Mikäli päivähoidon tarve kuitenkin johtuu työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, on päivähoitopaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Suurimmalle osalle lapsista perhe hakee päivähoitopaikkaa vähintään neljä kuukautta ennen päivähoidon alkamista. Näin ollen tällä hetkellä on tiedossa valtaosa elo-syyskuussa päivähoidon aloittavista lapsista. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee loppukevään ja alkusyksyn päivähoidon hakijatilannetta.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 15 / 15 Muutoksenhakukielto ( 15-20) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.