Hallitus hakee apulaisia. Pelisäännöt yrittäjämuistamisille. Yrittäjän hyvinvointi. jarvenpaanyrittajat.fi

Transkriptio

1 Hallitus hakee apulaisia Pelisäännöt yrittäjämuistamisille Yrittäjän hyvinvointi 1 jarvenpaanyrittajat.fi

2 Tässä autossa on langaton laajakaista!!! Taksi Ennakkotilaukset Kuljetuspalvelut 1 6 henkilölle Wärtsilänkatu 92, Järvenpää Puh , , Faksi jarvenpaanromu@kolumbus.fi Vastaanotamme myös sähkö-, elektroniikka- sekä akkuromua. Erilaista metalliromua ostetaan päivän hintaan. OPTIKKO- JA SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT Ajan Näkö PALVELEVA YKSITYINEN OPTIKKO Järnefeltinkatu 1, Järvenpää, puh Palvelemme: ma pe 10-18, la 10-14, Tervetuloa! VOIMAKAKSIKKO PALVELEE Muistathan, että sanomalehti Keski-Uusimaa ja Tuusulanjärven Viikkouutiset muodostavat Voimakaksikon, jonka ilmoituspalvelut yrittäjä saa kätevästi yhdeltä myyjältä. Palveluksessasi ovat ilmoituskonsultit Asiakaspalvelu Paula Julkunen Eija Kurvi Susanna Ivanoff Riitta Pajunen Jaana Karttunen Jari Murtomäki Trafiikkiassistentti Vaula Salmela Riitta Kuokkanen Päivi Wallin Myyntijohtaja Tatu Niutanen LIUKUOVIKAAPISTOT Inaria Studio Tuusula Majavantie 10, TUUSULA puh. (09) , Kun asiakas ei maksa... Perimme saatavanne! Tehoperintä Oy Sibeliuksenkatu 18, Järvenpää puh info@tehoperinta.fi PAINOTUOTTEET WWW-SIVUT FLASH-BANNERIT LOGOT puh , (09) tuotanto@graafinen-konerivi.fi 2

3 VIERASKOREUTTA puolin ja toisin Uusi vuosi puheenjohtajana on alkanut vilkkaasti. Ensimmäinen puheenjohtajavuosi näytti olevan yhtä hymyä sinne ja tänne. Vihdoin tuo hymistelyvaihe näyttää kääntyneen aktiiviseksi vaikuttamiseksi eri suuntiin. Keveiden kipuilujen kanssa syntynee kevyttä kasvua. Kaikesta päätellen olemme nyt nopean kasvun uralla. Yhdistyksemme hyvän toiminnan salaisuus on toimiva ja joustava hallitus. Perinteisesti tätä yhteistyötä ja tulevan vuoden toimintaa on hiottu hallituksen vaihtokokouksessa heti vuoden alkajaisiksi. Toimintamme kiteytyy edelleen 'kolmen Veen' tehtäviin. Nämä ovat vaikuttaminen, verkottuminen ja virkistäytyminen. Järvenpään kaupungilla on vaihtokoukusissa ollut hyvä edustus. Aiempina vuosina kaupungin elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho on osallistunut matkaamme. Tällä kertaa myös kehitysjohtaja Minna Karhusella oli mahdollisuus antaa osaava panoksensa. Kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen välitön yhteistyön on meille kaikille hyödyksi. Kuka maksaa viulut? Tuskin kukaan jaksaa ottaa todesta keltaista lehdistöä. Tästä huolimatta niissä kirjoitetut jutut vaikuttavat ihmisten mielikuviin. Yhdistyksemme joutui syyttä paikallisen keltaisen lehdistön ihmeteltäväksi. Kaupungin työntekijät joutuivat arvostelun kohteeksi lähdettyään reissuun veronmaksajien rahoilla. Tosiasiassa he eivät edes voi läheteä vaihtokoukseen yhdistyksemme kustantamana. Se tulkittaisiin lahjonnaksi. Tämän vuoksi arvovaltaiset vieraamme tekevät matkan veronmaksajien varoilla. Tosin Järvenpäässä on noin 2498 muutakin työntekijää jotka 'kuluttavat' veronmaksajien varoja kuukausittain. Tämänkaltaisen yksipuolisen kirjoittelun johdosta meidän on tulevaisuudessa aina vaikeampi saada kaupungin johtoa mukaan suunnittelumatkoille. Yhteistyö kaikkien osapuolten kesken kantaa hedelmää. Asioista voidaan ottaa oikeasti selvää jos todella halutaan, eikä tehdä niitä vain oman mielipiteen tai 'tiedon' perusteella. Yhteistyö vaatii jokaisen osapuolen kuulemista ja oikeista asioista puhumista. Toivomme, että tämä kultainen keskitie löytyy meidän kaikkien kesken. Tavoitteena tonni Yhdistyksemme jäsenmäärä on kasvanut viimeisten neljän vuoden aikana melkoista vauhtia. Nyt jäsen määrämme on 753. Olemme päättäneet avata vuonna 2010 jäsenhankintakilpailun, jonka avulla tavoitteemme on kasvaa 1000 jäsenen yhdistykseksi lähitulevaisuudessa. Tämä tavoite on saavutettavissa. Jäsenhankintakilpailusta enemmän toisaalla tässä lehdessä. Olemme aloittaneet valmistelut yhden vuosikokouksen järjestelmään siirtymisestä. Samalla kun sääntöjä muutetaan, selvitetään hallituksen jäsenten määrää, joka tällä hetkellä on maksimissaan 8. Kävimme jonkin verran keskustelua suuremman hallituksen hyvistä ja huonoista puolista. Sääntömuutostyöryhmämme valmistelee asiasta ehdotuksen kevään aikana. Kaiken kaikkiaan näemme tarpeelliseksi 'ulkoistaa' tehtäviä myös hallituksen ulkopuolisille toimijoille ja työryhmille. Toiminta saa välittömämpiä muotoja tälla tavoin. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan edelleen. Uudenmaan Yrittäjät ovat linjanneet tekevänsä oppilaitosyhteistyön ammatillisen koulutuksen kanssa. Paikallisyhdistyksen tehtävä on hyödyntää yhteistyö peruskoulujen ja lukioiden kanssa. Olemme käyneet säännöllisesti kertomassa yrittäjyydestä paikallisissa oppilaitoksissa. Yrittäjäviikolla on edekkeen paneelikeskustelu lukiolla. Lisäksi viime vuonna pidettyä Yrittäjä-24 tilaisuus sai myönteistä palautetta. Yhdistyksemme edustaja on siinä mukana. DuuniBuumi Järvenpäässä -projekti on edelleen vauhdissa. Yrittäjät pystyvät tarjoamaan enemmän paikkoja kuin mihin Työ- ja elinkeinotoimiston puolelta on mahdollisuus vastata. Myös kaupungin organisaatiomuutos on johtamassa mahdollisesti paranevaan tilanteeseen DuuniBuumin resurssien kannalta. Yhteistyön odotetaan siis paranevan jatkossa monella rintamalla. Jarkko Åström, puheenjohtaja YRITTÄJÄ Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: TIEDOTE Merja Altén, Graafi nen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2010 Ilmoitustilavaraukset: puh Merja Altén, nen-konerivi.fi Yrittäjätiedote nro 2: aineistot viimeistään 9.4., ilmestyy viikolla 18 nro 3: aineistot viimeistään 3.9., ilmestyy viikolla 38 nro 4: aineistot viimeistään 5.11., ilmestyy viikolla 48. Osoitelähde: Järvenpään kaupungin yritysrekisteri. 3

4 Pelisäännöt yrittäjämuistamisille Järvenpään Yrittäjät ovat selkeyttäneet huomionosoitusten hakukäytäntöä. Yrittäjäristien ja järjestöansiomerkkien käytännön hakemisen tekee yrittäjäyhdistys. Jatkossa on tärkeää, että jäsenyritykset ovat itse aktiivisia ja esittävät palkittaviksi joko yrittäjää ja / tai hänen puolisoaan. Näissä oma-aloitteisissa esityksissä huomionosoituksen maksaja on esityksen tekijä. Järvenpään Yrittäjät ry:n hallitus voi myös omasta aloitteestaan esittää yrittäjäristejä sellaisille henkilöille, jotka toimivat tai ovat toimineet ansiokkaasti yrittäjäjärjestön erilaisissa luottamus- ja järjestötehtävissä. Tällöin huomionosoituksen maksajana on yrittäjäjärjestö. Valitettavasti järjestörekisteri on puutteellinen varsinkin vanhempien yritysten ja yrittäjien kohdalla. Ja kuitenkin samaan aikaan merkittävimmät huomionosoitukset koskevat pääosin jo varsin pitkään yrittäjinä toimineita. Tästä syystä on tärkeää olla itse omaaloitteinen. Huomionosoitukset voidaan luovuttaa vuosikokouksessa tai Vuoden Yrittäjä -juhlan yhteydessä syksyllä. Luovutus voidaan tehdä myös yrittäjän työpaikalla jos merkkipäivään liittyy esimerkiksi yrityksen tasavuotisjuhla. Yrittäjäristeillä yrittäjää voidaan palkita yrittäjäurasta Suomen Yrittäjien yrittäjäristi myönnetään pronssisena yli viiden vuoden, hopeisena yli 10 vuoden ja kultaisena yli 20 vuoden yrittäjätoiminnasta ja/tai palveluksesta yksityisessä yrityksessä. Yrittäjäristi voidaan myöntää yrittäjätoiminnasta myös timanttisena joko 50 vuoden, 40 vuoden tai 30 vuoden yrittäjätoiminnasta. Suomen Yrittäjien järjestöansiomerkki on tunnustus keskusliitossa tai sen jäsenjärjestöissä ykstityisen yrittäjyyden hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja tuloksellisesta työstä. Järjestöansiomerkki myönnetään pronssisena vähintään 5 vuoden ja hoipeisena vähintään 10 vuoden toiminnasta luottamus- tai niihin verrattavista tehtävistä. Kultainen järjestöansimerkki voidaan myöntää yrittäjälle, joka on toiminut ansiokkaasti keskusliitossa tai sen jäsenjärjestössä 20 vuoden ajan. Tästä ajasta vähintään 10 vuoden ajalta ansiomerkin saajalla tulee olla myös huomattavia valtakunnallisia tai maakunnallisia yrittäjien luottamustehtäviä. Kaikki yrittäjä- ja ansioristit sekä järjestöansiomerkit myöntää Suomen Yrittäjät ry:n hallitus. Huomionosoitukset ovat maksullisia. Yrittäjää voidaan muistaa viirillä kun yrittäjä täyttää 60 vuotta, eikä ole viiriä saanut. Huomionosoitusten hakemista varten tulee varata vähintään kuukausi. Suomen Yrittäjät pitää kirjaa myönnetyistä huomionosoituksista. Heidän puolella käsittelyyn menee aikaa muutamia viikkoja. Yrittäjäristit, ansioristit ja järjestöansiomerkit Yksityisten kansalaisjärjestöjen sekä keskus- ja ammattiliittojen jäsenilleen myöntämiä ansio- ja palkitsemismerkkejä voidaan kutsua epävirallisesti kunniamerkeiksi kuten Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit. Käyttöohjeet: Niitä voidaan käyttää samanaikaisesti varsinaisten kunniamerkkien kanssa sellaisissa omissa järjestöjuhlissa, joiden luonteeseen kuuluu kunniamerkkien käyttö. Suomen Yrittäjien merkki kiinnitetään varsinaisten kunniamerkkien jälkeen tai alapuolelle. Yrittäjäjuhlissa kannetaan yhtä eli arvokkainta merkkiä. Jakotilaisuus ja merkkien kiinnittäminen Suomen Yrittäjien Yrittäjäristien, Ansioristien ja Järjestöansiomerkkien jakaminen on aina juhlallinen tilaisuus tapahtuupa se erikseen tai osana muuta tilaisuutta. Jakajana voi olla keskusjärjestön tai anojayhteisön edustaja, anojayrityksestä hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Aluksi jakaja pitää lyhyen puheen. Suurristiä luovutettaessa lisäksi puheeseen sisällytetään saajan henkilökohtaisia ansioita yksityisen yritystoiminnan hyväksi. Palkitsemistuotteet 4

5 Merkkien kantaminen Jakaminen aloitetaan arvokkaimmasta merkistä. Saman arvoluokan merkit jaetaan aakkosjärjestyksessä. Kunniakirja luetaan kustakin arvoluokasta vain ensimmäisen saajan osalta. Yrittäjäristi ja Ansioristi kiinnitetään miehen rintataskun yläpuolelle siten, että taskun käänne peittyy, naisen puvussa vastaavan kohtaan. Yrittäjäristin Suurristi ripustetaan kaulaan. Järjestöansiomerkki kiinnitetään miehen takin vasempaan käänteeseen ja naisen vastaavaan kohtaan. Lyhyt kiitospuhe, joka kohdistetaan myöntäjään eli keskusjärjestöön ja sisältää toteamuksen merkin saaneiden pyrkimyksestä edistää omassa työssään yksityistä yritystoimintaa. Mikäli merkinsaajia on enemmän kuin yksi, he jäävät paikoilleen, kunnes kaikki merkit on luovutettu, jakaja kaikkia saajia onnitellut ja kiitospuhe pidetty. Merkkien kantaminen Yrittäjäristin Suurristi kiinnitetään riipukkeella solmion päälle siten, että nauha kulkee paidan kauluksen sisäpuolella. Puvussa voidaan käyttää taskuliinaa. Yrittäjäristin kiinnityskohta on rintataskun yläpuoli siten, että taskun käänne peittyy, ja naisten puvussa vastaava kohta. Taskuliinaa ei käytetä. Vastaavaan kohtaan kiinnitetään myös työntekijän ansioristi. Jos henkilöllä on sekä Yrittäjäristi että Järjestöansiomerkki, hän voi kantaa molempia. Yrittäjäristin kiinnityskohta on rintataskun yläpuoli siten, että taskun käänne peittyy, ja naisten puvussa vastaava kohta. Järjestöansiomerkki kiinnitetään takin liepeeseen. Yleisohje tilaisuuden kutsusta Tilaisuuden kutsussa mainitaan pukeutumisohjeena tumma puku (naisilla vastaava asu). Kun on kyseessä yrittäjäjuhla, kutsuun ohjeeksi: Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Järjestöansiomerkit. Suomen Yrittäjien merkkien suhde kunniamerkkeihin sekä milloin ja miten niitä kannetaan Kunniamerkillä tarkoitetaan sellaista merkkiä, jonka tasavallan presidentti myöntää tai joka myönnetään hänen nimessään tai muuten valtiovallan puolesta. Tähän ryhmään kuuluvat myös sotien muistomitalit, sotien muistoristit ja eräät rauhanaikaiset sotilasansioista saadut ansiomerkit. Toisen suuren ryhmän muodostavat ansio- ja palkitsemismerkit, joita yksityiset kansalaisjärjestöt, keskus- ja ammattiliitot myöntävät jäsenilleen. Epävirallisesti niitäkin voidaan kutsua kunniamerkeiksi. Suomen Yrittäjien ansio- ja palkitsemismerkit kuuluvat tähän ryhmään. Niitä voidaan käyttää samanaikaisesti varsinaisten kunniamerkkien kanssa sellaisissa omissa järjestöjuhlissa, joiden luonteeseen kuuluu kunniamerkkien käyttö. Tällöin kuitenkin merkki kiinnitetään varsinaisten kunniamerkkien perään tai alapuolelle. Tavanomaisissa omissa yrittäjäjuhlissa kannetaan yhtä eli arvokkainta merkkiä paitsi jos henkilöllä on sekä ansiomerkki että yrittäjäristi, eri ansioista saatuja ja eri paikoissa pukua kiinnitettyinä, kannetaan molempia. Naiset voivat aina kantaa joko yrittäjäristiä tai sen pienoisristiä riippumatta siitä, mitä käyttötapaa miehet noudattavat. Kun ansio- ja palkitsemismerkkejä kannetaan, on puvun oltava tilaisuuteen sopiva. Puku on tällöin musta, tummansininen tai tummanharmaa. Hillitty raidoitus on mahdollinen. Pukuun kuuluu valkoinen kuvioton paita. Solmion tulisi olla yksivärinen, musta, tummansininen tai tummanharmaa eli hopeasolmio ja sukkien yksiväriset, puvun väriin sointuvat. Kengät ovat mustat ja ohutpohjaiset. Päällystakki on musta, tummansininen tai tummanharmaa. Päähine on tumma lierikkö tai tumma turkislakki. Jos kyseinen henkilö kantaa yrittäjäristiä, ei taskunenäliina kuulu asuun. Naiset käyttävät miesten tummaa pukua vastaavaa asua. 5

6 Yrittäjän hyvinvointi KELAn ASLAK-kurssit UY:n jäsenyrittäjille KELA:n ASLAK-kurssille voi hakea yrittäjä, jonka yritys on Uudenmaan Yrittäjien jäsen. Kurssit järjestetään Herttuan Kuntokeskuksessa Kerimäellä. Ikärajoja ei ole. Kelan sanoin kurssille voivat hakea henkilöt, joiden työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat selkeästi todettavissa, mutta sairausoireet ovat vielä lieviä. Toisin sanoen: ASLAK on ei aivan terveille, mutta ei liian sairaillekaan tarkoitettua kuntoutusta. Se on varhaiskuntoutusta, ennaltaehkäisevää kuntoutusta, jotta yrittäjä jaksaisi työssään sairastumatta vakavammin. Yleensä ihmiset, etenkin yrittäjät, luulevat olevansa terveempiä, jaksavampia ja korvaamattomampia kuin mitä oikeasti ovat. ASLAK-kurssille hakiessa työstä johtuva sairaus voi olla stressiä, unettomuutta, hartiakipuja, päänsärkyä tai jaksamattomuuden tunnetta; jotain sellaista siis, johon voidaan kuntoutuksen keinoin vielä vaikuttaa. Kuntoutukseen hakiessa tarvitaan lääkärintodistus, jossa kuntoutusta suositellaan, sairautta ei siis itse tarvitse osata nimetä vaan se on lääkärin tehtävä. Itse on osattava perustella miksi haluaa kuntoutukseen. Plussaa on, jos on jo itse yrittänyt jotain tehdä työkuntonsa eteen, esim. käynyt hieronnassa tai fysioterapiassa, aloittanut kuntoilu- tai laihdutuskuurin tai pohtinut omin voimin että miten työssä jaksamistaan voisi edistää, mutta nyt kokee tarvitsevansa ASLAK-kurssilta potkua eteenpäin ja kohti parempaa työkuntoa ja hyvinvointia. Yhteyshenkilöt Kela palvelupäällikkö Vuokko Heikkinen, Kela Kerava, PL 15, KERAVA, puh , kela.fi Herttua sosiaalityöntekijä Timo Lehtinen, Herttuan Kuntoutuskeskus, Veneenniementie 64, Kerimäki, puh. (015) , herttua.fi Uudenmaan Yrittäjät, Liisa Mustonen, Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää, puh. (09) tai GSM , uudenmaanyrittajat.fi Yrittäjä Helena Toivanen, Vuoritie 22B, Järvenpää, GSM , kotiposti.net Seuraavan käynnistyvän kurssin alustava aikataulu vrk vrk vrk Kurssin tavoitteet, sisältö, toimintatavat Kurssin tavoitteena on parantaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä, edistää terveyttä ja nivouttaa kuntoutusprosessi yrittäjän työhön, arkeen ja työterveyshuoltoon. Sisältö räätälöidään yrittäjille sopivaksi, painopiste on henkisessä jaksamisessa ja työhön liittyvissä asioissa. Toimintatapoina on opetuskeskustelut, ryhmätyöt, vertaistuki ja välitehtävät. Valintamenettely Kurssille tarvitaan kuntoutusta suosittava tuore lääkärintodistus B ja Kelan hakemus KU 102. Perehdy etukäteen, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Hakemuksen voi tulostaa KELAn www-sivuilta kohdasta Lomakkeet ja sen voi palauttaa mihin tahansa KELAn paikallistoimistoon. Kelan etuudet Kuntoutuksen ohjelman ja täysihoidon kustantaa Kela. Kuntoutuspäiviltä saa Kelalta kuntoutusrahaa korvauksena ansionmenetyksestä (ma la), myös matkat kotoa Kerimäelle korvataan omavastuun ylittävin osin. Matkat kotoa kuntoutuspaikkaan korvataan 9,25 ylimeneviltä osin. Korvaus oman auton käytöstä on 20 snt/ km, julkisilla tultaessa on käytettävä taksia, rautatieasemalle yli 20 km, linja-autoasemalle 1,5 tai 25 km. Kurssiohjelma alkaa klo 10.00, mikäli kurssilainen tulee edellisenä iltana, voidaan Kelalta korvata yöpymisrahana 20,18. Herttuan Kuntoutuskeskuksen kesäisiä maisemia. Yrittäjän kuntolomatoiminta Suomen Yrittäjät ry toteuttaa yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisen määrärahan turvin. Vuoden 2010 aikana RAY:n tuki mahdollistaa noin 7500 henkilön ja noin 1200 yrittäjän/ yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman. Käy tutustumassa, mistä on kyse: Lomia voi tiedustella myös, järjestösihteeri Anneli Lindroos, tai ruotsinkielisen yrittäjäloman osalta asiamies Max Lindholm, , , sähköpostitse etunimi.sukunimi@yrittajat.fi Suomen Yrittäjien sivuilta löytyy myös ruotsinkielinen hakemuslomake. 6

7 Yrittäjän Evita-ympyrä: kuusi työhyvinvointiin vaikuttavaa aluetta Johtaminen on alue, jolle yrittäjä ei useimmiten ole saanut juuri mitään koulutusta. Hän osaa itse usein työnsä hyvin ja tietää, mikä on yritykselle tärkeää. Itsetuntokin on yleensä kohdallaan. Yrittäjän johtaessa työntekijöitään hänen onkin muistettava, ettei edellä mainittu päde automaattisesti heihin. Yrittäjä luo itse työyhteisönsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi automaattisesti kunnossa. Innostunut yrittäjä ei saa unohtaa fyysistä työympäristöään. Myös työympäristön henkinen ilmapiiri vaikuttaa kaikkiin siellä työskenteleviin. Kun se on kunnossa, on yrittäjänkin helpompi yrittää. Yrittäjä laiminlyö helposti terveytensä vaalimisen. Hän ei kuulu lakisääteisesti työterveyshuollon piiriin. Muut eivät yrittäjän terveyttä vahdi. Uupumus saattaa hiipiä hiljaa ja huomaamatta. Yrittäjän on huolehdittava itsestään. Vain terve yrittäjä voi jaksaa yrittää! Yrittäjän elämäntilanteeseen kuuluu uskomattoman paljon työntekoa. Hän ei kuitenkaan ole kone. Yrittäjän tulee huolehtia siitä, että myös perheelle, ystäville ja harrastuksille jää aikaa. Pitkän päälle tällä on ratkaiseva vaikutus yrittäjän omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Yrittäjän oma motivaatio työhönsä on yleensä äärimmäisen hyvä. Jos tämä motivaatio katoaa, yrittäjä itse on vakavassa kriisissä. Oman korkean motivoitumisensa takia yrittäjän on johtajana erityisen tärkeää muistaa, että työntekijöiden motivaatio vaatii yleensä aina erityistä rakentamista. Yrittäjän kunto on yrityksen elinehto Yrittäjillä on usein kova tahto tehdä tulosta. Moni yrittäjä tekee itse töitä yrityksessä ja hoitaa vielä päälle hallinnolliset työt. Oma hyvinvointi jää helposti jalkoihin. Yrittäjä itse on kuitenkin liiketoimintansa tärkein lenkki. Itsestä huolehtimalla rakennetaan pohjaa menestykselle myös tulevaisuudessa. Vastuunjakamista ja vapaa-aikaa Yrittäjät kantavat huolta yrityksen kannattavuudesta ja uhraavat työlle paljon. Vapaa-ajalle, perheelle ja ystäville ei aina jää riittävästi aikaa ja loppuun palaminen uhkaa. Yrittäjiin pätee sama sääntö kuin ihmisiin yleensäkin: elämä ei saisi olla pelkkää työtä. Mielekäs vapaa-aika läheisten ja harrastusten parissa toimii vastapainona ja auttaa jaksamaan. Vastuu omasta yrityksestä, tuloksesta ja henkilöstöstä voi olla rankkaa. Itseä ei säästellä, mikä on yksi yrittäjän suurimmista terveysriskeistä. Yrittäjän olisi kuitenkin hyvä osata jakaa vastuuta myös muille. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Työterveyshuolto yrittäjän tukena Työterveyshuolto on yrittäjän tuki ja turva, joka auttaa terveyden arvioinnissa ja edistämisessä. Kela korvaa yrittäjälle osan työterveyshuollosta ja sairaudenhoidosta aiheutuneista kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset ovat myös verotuksessa vähennyskelpoisia. Jonkin asian oikein hyvin osaaminen on luonnollinen syy yrittäjäksi ryhtymiselle. Jos yritys kasvaa, yrittäjän oma työ muuttuu radikaalisti. Hän ei välttämättä tee ollenkaan sitä, missä hän alun perin oli oikein hyvä. Yrittäjän työhyvinvoinnille on tärkeää, että hän huolehtii osaamisestaan myös uusissa tehtävissään. Yhteistyössä: Varma Varmalla on useita yrittäjän käyttöön tarkoitettuja työhyvinvoinnin huomioimiseen tarkoitettuja työkaluja. Tutustu yrittäjän työhyvinvoinnin katsaukseen! Taloudelliset vaikutukset Työyhteisö Osaaminen Johtaminen Työ Terveys Motivaatio Elämäntilanne Yrittäjän hyvinvoinnin top Uskalla jakaa vastuuta ja delegoida työtehtäviä. 2. Varaa aikaa omalle vapaa-ajalle ja pidä myös lomaa. 3. Työn ulkopuolinen harrastus auttaa työstä irtautumiseen. 4. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. 5. Käy säännöllisesti terveystarkastuksissa. 6. Hae vertaistukea ja keskustelukumppaneita muista yrittäjistä. 7. Huolehdi osaamisesi ja ammattitaitosi ajan tasalla pitämisestä. 8. Muista ystävät ja perhe. Älä uhraa ihmissuhteitasi työlle. 9. Panosta rekrytointiin. Hyvät työntekijät ovat jaksamisen avaintekijä. 10. Yrityksen kehittäminen ja uudet visiot virkistävät ja tuovat vaihtelua. Yhteistyössä: Etera 7

8 NUORTEN TYÖLLISTÄMISKAMPANJA TUOTTAA TULOSTA Kampanjamme alkoi ja sitä kautta harjoittelupaikan on saanut jo 100 nuorta. Yritykset ja Järvenpään kaupunki ovat ilmoittaneet avoimiksi kaikkiaan 138 harjoittelumahdollisuutta, paikkoja on ollut mm. postittajan, kuntosaliapulaisen, puhelinmyyjän, toimistoharjoittelijan, myyjän, keittiöapulaisen, sähköasentajan, laatoittajan ja varaston työtehtäviin. Kiitos näistä nuorille tarjotuista työllistymistä edistävistä mahdollisuuksista! Työ- ja elinkeinotoimisto markkinoi paikkoja nuorille aktiivisesti. Alalle soveltuvuus ja nuoren omat jatkotoiveet ja suunnitelmat huomioidaan ehdokkaita paikkoihin haettaessa. Harjoittelussa nyt olevilla nuorilla yli puolella on ollut jokin ammatillinen koulutus. Tällä hetkellä nuoria ammatillisen tutkinnon suorittaneita työnhakijoita on mm. sähkö-, rakennus-, ja atk-alalla, sekä audiovisuaalisen koulu- cateringtuksen suorittaneina. Aktiivisia nuoria on myös ei-ammatillisen koulutuksen suorittaneissa hakijoissa. Työnantajien palaute harjoittelijoista on ollut pääsääntöisesti hyvää. Tästä viestii myös se, että useita sopimuksia on haluttu jatkaa. Kampanjamme jatkuu vielä toukokuun loppuun saakka. Ellet vielä ole mukana, lähde nyt mukaan ja tarjoa työllistymismahdollisuutta nuorille Duuni Buumi -kampanjan kautta. MITEN DUUNI BUUMI KÄYTÄN- NÖSSÄ TOIMII: Ota yhteys Työ- ja elinkeinotoimistoon puhelimitse tai sähköpostilla. Kerro paikkaa ilmoittaessasi mitä tehtäviä nuori harjoittelussa tekee. TE-toimisto etsii paikkaan sopivia ehdokkaita, tiedottaa vaihtoehdoista ja 8 markkinoi paikkoja suoraan nuorille, lisäksi paikat näkyvät myös toimiston ilmoitustaululla. Nuori itse ottaa yhteyttä yritykseesi. Varaudu siihen, että hakuprosessi ja va- linta vievät jonkin verran aikaa. Yrityksesi tekee valinnan ja ilmoittaa sii- tä TE-toimistoon, samalla sovitaan mm. harjoittelun kestosta. Ennen harjoittelun alkamista tehdään kirjallinen sopimus, jonka harjoittelija, työnantaja ja TE-toimisto allekirjoittavat. Sopimuksen liitteenä TE-toimistolle tulee toimittaa kaupparekisteriote, sekä verovelkatodistus. Harjoittelusopimuslomake löytyy ja lomakkeet-sivustolta (lomaketem326), lomakkeita saat myös kaikista TE-toimistoista. Tämän jälkeen harjoittelu voi alkaa! Duuni Buumin tavoitteena oli ja on tarjota nuorten, yrittäjien ja työnantajien kohtaamisia. Työ tarvitsee tekijöitä nuori tarvitsee mahdollisuuksia. Taantuman aika- na mahdollisuudet palkata uutta työvoimaa ovat usein vähäisemmät, mutta apuja erilaisiin tehtäviin kuitenkin tarvittaisiin. Nuoret tarvitsevat työkokemusta ja tavallista arkea pysyäkseen työelämässä kiinni. Duuni Buumi auttaa molempia osapuolia. Hyvä tekijä löytää aina paikkansa. Duuni Buumin kautta nuori on tullut tutuksi ja hän on saanut varmuutta työntekoon. Miksi et pitäisi kiinni hyvästä tekijästä tässä muutama jatkomahdollisuus yhteistyöhön. DUUNI BUUMISTA KESÄTÖIHIN Hyvä Duuni Buumi nuori on varmasti oivallinen kesätyöntekijä yritykseenne toivommekin, että mahdollisuuksienne mukaan tarjoatte kesätyöpaikkaa näille harjoittelijoille. Onhan nuori harjoittelun ai- kana oppinut jo talon tavoille! DUUNI BUUMISTA TYÖ- SUHTEESEEN PALKKATUELLA Työnantaja voi saada palkkatukea nuoren työllistämiseen. Tuen määrä ja kesto määräytyvät tapauskohtaisesti. Kun harkitset nuoren palkkaamista, ota yhteyttä TE-toimistoon. DUUNI BUUMISTA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN Mikäli Duuni Buumin kautta harjoittelussa ollut nuori on osoittautunut henkilöksi, jonka haluaisit todella sitouttaa omaan yritykseesi tai työpaikkaan, työsuhteeseen voisi ehkä liittyä myös oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutusta kannattaa harkita, kun... yritys tarvitsee uutta, osaavaa työvoimaa, joka saa alan uusimman koulutuksen

9 sopivan koulutuksen saanutta työnteki- jää ei löydy työmarkkinoilta yritys haluaa kehittää henkilöstön osaa- mista ja ammattitaitoa työntekijän tehtävät edellyttävät amma- tillista lisäkoulutusta Työnantajan edut ja hyödyt Opiskelijan tietopuolinen koulutus on maksutonta. Opiskelemaan ryhtyvällä työntekijällä on yleensä hyvä motivaatio ja halu jäädä alalle. Oppisopimustoimisto maksaa työnan- tajalle koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Korvauksen suuruus sovitaan/lasketaan tapauskohtaisesti. Koulutuskorvauksen maksaminen edel- lyttää arvioinnin antamista kahdesti vuodessa, byrokratia on siis melko vähäistä. Sähköisesti lähetettävä ja täytettävä lomake on ainoa seurantaväline oppisopimuksen kuluessa. Alkuvaiheessa koulutustarkastaja käy työpaikalla kerran pari sopimuksen mukaisesti ja pyydettäessä myöhemminkin. Työnantaja voi hakea Työ- ja elinkeino- toimistosta palkkatukea, kun oppisopimus tehdään työttömän työnhakijan kanssa. Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin tukipäätös on saatu Työ- ja elinkeinotoimistolta. Työnantaja sitoutuu... maksamaan työntekijälle vähintään työ- ehtosopimuksen mukaista palkkaa nimeämään työpaikalta työpaikkaohjaa- jan, joka vastaa käytännössä opiskelijan työssä oppimisen ohjauksesta ja kouluttamisesta työtehtäviin huolehtimaan siitä, että opiskelija voi osallistua tietopuoliseen opetukseen henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti Lisätietoja Duuni Buumista antaa Järvenpään Yrittäjät ry, Sari Hämäläinen, puh Duuni Buumi harjoittelupaikan voit ilmoittaa TE -toimistolle, josta voit myös saada lisätietoa palkkatuesta: Leena Rekonen, puh Oppisopimuskoulutuksesta sinulle kertoo Jukka Rautio, puh , käy myös tutustumassa -sivustoihin Pirteää kevättalven jatkoa kaikille Duuni Buumi -tiimi NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN JÄRVENPÄÄSSÄ Järvenpään kaupunki tarjoaa kesätöitä 100 nuorelle tulevana kesänä. Lisäksi kaupunki tarjoaa kaikille nuorille nuorten palvelukorttikoulutuksen ensimmäisenä työpäivänään. Valmennuspäivä antaa eväitä itse työtehtäviin mutta myös tulevaisuuden tuomiin haasteisiin ja asiakaspalveluun työpaikoilla. Järvenpään Yrittäjät ry ja Järvenpään kaupunki haluavat muistuttaa yrityksiä Järvenpään kaupungin kesätyöllistämistuesta yrityksille. Tukea myönnetään 4 viikon ajalle Järvenpäässä asuvan vuotiaan (syntynyt vuosina ) nuoren palkkaamiseen välisenä aikana. Työssäoloajan ei tarvitse olla yhtäjaksoinen. Työpaikan tulee sijaita Järvenpäässä tai työtä tulee tehdä Järvenpään toimipisteestä käsin. Tuen suuruus on 200 eur / työllistetty nuori. Tukea tänä vuonna myönnetään 40:stä nuoresta. Tukea haetaan järvenpään kaupungin www-sivuilta löytyvällä kaavakkeella työsuhteen päättymisen jälkeen. Lisätietoja nuorten kesätyöllistämistuesta antaa Järvenpään kaupungilta Tommi Kemppinen, puh: Yleisestä taloustilanteesta huolimatta yrityksen kannattaa investoida nuoreen tarjoamalla kesä-, kausi- tai työharjoittelupaikkaa tämä ei ole uhraus yrittäjältä, vaan sijoitus. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, asiakkaitamme, työntekijöitä tai yrityksiemme jatkajia. Työntekijöiden hyvää tuottavuutta pitää ryhtyä palkitsemaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä työn korkeaa tuottavuutta ei suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä ole palkittu riittävästi. Matalaa tuottavuutta on sen sijaan jopa ylipalkittu vahvalla, solidaarisella palkkapolitiikalla. Suomalaisessa palkkapolitiikassa erityisesti keskitetyissä ratkaisuissa matalan tuottavuuden alojen palkat ovat nousseet tuottavuuteen nähden paljon erityisesti hyvän taloudellisen suhdanteen aikoina. Työntekijät on haluttu asettaa mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan. Tämä on kuitenkin merkinnyt monen alan yrittäjille liiallisia kustannuspaineita. Yrittäjät ovat saattaneet joutua korkeiden työvoimakustannusten vuoksi tinkimään liiketoiminnan kasvusta eivätkä yritykset ole näin pystyneet palkkaamaan uusia työntekijöitä, Wuorinen arvioi puhuessaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivien avajaisseminaarissa. Huomattavan suuret toimiala- ja yrityskohtaiset tuottavuuserot ovat heijastuneet palkkoihin heikosti erityisesti keskitetyn tulopolitiikan järjestelmässä. Palkkaratkaisut ovat pohjautuneet usein vientiteollisuuden maksukykyyn, jolloin kotimarkkinoilla toimivat yritykset ovat joutuneet ahtaalle. Suomen Yrittäjien mielestä tuottavuutta pitää ryhtyä palkitsemaan enemmän yksilötason suoritusten ja yritysten menestyksen mukaan. Tämän vuoksi paikallista sopimista on edistettävä, jotta työn tuottavuus paranisi, työllistämisen kynnys madaltuisi ja yritysten kasvun esteet vähenisivät. Lähde: 9

10 Olen ollut mukana Hallitustoiminnassa toimihenkilönä vasta viime keväästä, joten minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä mitä joskus kuulemani termi vaihtokokous pitäisi sisällään. Hallituksen vaihtokokous 2010 "Jokerimatka tuntemattomaan" Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien yhteydessä pidetyssä hallituksen kokouksessa minulta kysyttiin, että osallistuuhan sihteerimme vaihtokokoukseen? Vastasin että tottahan toki, ihmettelin vain miksi kokouksen päivämääräksi oli merkitty oliko päivämäärä vielä auki ja tässä määritelty aikaväli? Sain hämmästyksekseni kuulla, että kokous on tosiaankin nelipäiväinen, ja että se on perinteisesti pidetty ulkomailla. Seuraavassa kokouksessa nimettiin vaihtokokoustyöryhmä ja todettiin, että kustannustehokkaampaa ja seikkailuhenkisempää olisi, jos otettaisiin vasta hieman ennen matkaa äkkilähtö, ja näin syntyikin ajatus Jokerimatkasta, jonka kohde kerrottaisiin vasta lähtöpäivänä! Eihän siinä muu auttanut kuin anoa matkustuslupaa sekä vaimolta että fi rmalta, jonka onneksi molemmat myönsivät! Paria päivää ennen reissua ilmoitettiin, että kohteessa on odotettavisa pikkupakkasta, jotta osasimme pakata oikeanlaiset varusteet. Juuri muuta ei tämän lisäksi ilmoitettukaan, paitsi että passia tarvittaisiin, ja bussikuljetus lähtee Rivolin edestä klo 7.00! Makke hoiti jälleen kuljetuksen kentälle mallikkaasti ja bussimatkan aikana julkistettiin vihdoin kohteemme, Latvian pääkaupunki Vilna. Koneen laskeuduttua ja raahatessamme matkatavaroitamme loskassa arvelin ennakkoluulojeni ( itäblokin maat ovat kaikki samanlaisia, kun on nähnyt Tallinnan on nähnyt kaikki ) pitäneen paikkansa, voi kuinka vääriksi ne myöhemmin osoittautuivatkaan! Saavuimme pian kolmella taksilla Sarunas-hotelliin, ja tässä vaiheessa huomattiin ensimmäinen kulttuuriero, jokainen taksi oli eri hintainen! Maassa maan tavalla, tähän maahan kuuluu tietynlainen suurpiirteisyys. Hotelli oli hieman kaupungin laidalla, mutta varsin viihtyisä. Kauaa ei ehditty ihmetellä kun tehokas puheenjohtajamme marssitti koko porukan meille koko reissun ajaksi varattuun konferenssihuoneeseen ja aloitimme ko- 10 koustamisen. Kokoustamista sisältyikin reissuun arviolta yli 20 h, joten peukaloita siellä ei pyöritelty! En ole ennen tullut ajatelleeksi kuinka paljon suunnittelua, sopimista, työnjakoa ja äänestämistä yrittäjäyhdistyksen yhden vuoden toiminnan suunnitteluun kuuluu. Lisäksi mukanamme reissussa olivat kaupungin edustajina, elinkeinojohtaja Pirjo Latva-Aho ja kehitysjohtaja Minna Karhunen, jotka osallistuivat keskusteluihin ja toivat näkökulmaa yhteistyöhön kaupungin kanssa. Kaupungin edustaja on perinteisesti aina ollut vaihtokokouksessa mukana kuuntelemassa yrittäjien näkökulmia asioihin, ja samalla kertomaan hallituksen jäsenille kaupungin uusista tuulista. Tämä yhteistyö on yhdistyksen vaikuttamismahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeää, ja toivottavasti se jatkuukin yhtä hedelmällisenä. Istumalihasten kuluttamisen johdosta nyt on vankka runko kuluvan vuoden toiminnalle kasassa, työmme jälkeähän voidaan lopullisesti arvioida vasta vuoden kuluttua. Onneksi kaikki aika ei mennyt pelkkään kokoustamiseen, vaan iltaisin pääsimme tehostamaan verkoistoitumistamme, ja tunnenkin nyt hallituksen jäsenet huomattavasti paremmin kuin ennen matkaa, tämähän on eräs kolmen Veen (Vaikuttaminen, Verkostoituminen, Viihdyttäminen) -teorian mukaisista yhdistyksen tehtävistä. Iltaisin kävimme illastamassa mm. vanhassa kaupungissa, sekä kaupungin laidalla olevassa, vanhaan myllyyn rakennetussa ravintolassa ja lähtöpäivänä oli kulttuurikierroksen vuoro. Kävimme ensin oppaan saattelemana tutustumassa kaupunkiin, kahdessa sen kymmenistä kirkoista, meripihkanäyttelyssä, ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä seossa, joka toimi oikeasti KGB:n entisen KGB-murakennuksen kellarin vankilatiloissa. Tämä oli varsin pysähdyttävä kokemus, KGB oli tosiaankin poistunut rakennuksesta vasta vuonna Hurjaa ja dramaattista oli nähdä minkälaisissa oloissa ja kuinka mitättömistä syistä oli ko. paikassa aikaa jouduttu viettämään. Eräässä keskustelussa totesimme myös, kuinka ilman talvisodan ihmettä voisi todellisuus Suomessakin olla hieman erilainen. Kommunismin jäljiltä toipuvassa maassa yrittäjäyhdistyksen tilanne ja jäsenmääräkin olisivat varmasti toista luokkaa! Tämän jälkeen aloimmekin jo pakkailla tavaroitamme kotiinpaluuta varten. Summatakseni Vilnaa matkakohteena, aikaisemmin mainitsemani ennakkoluulot osoittautuivat varsin vääriksi. Itäblokin maille käsitykseni mukaan tyypillinen tyly ja ynseä asenne loisti poissaolollaan, henkilökunta oli keski-eurooppalaisen ystävällistä, eikä mihinkään toiveisiimme / pyyntöihimme vastattu 'ei'. Kaikki tuntui käyvän ja onnistuvan! Matka oli siis erittäin mukava, ja alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi Järvenpään Yrittäjillä on erittäin positiivinen ongelma: Hallitukseen olisi enemmän tulijoita kuin on hallituspaikkoja! Tähänkin asiaan liittyviä ratkaisuja reissussa tehtiin, päätimme että tiettyjä projekteja ja tilaisuuksia varten tulemme käyttämään hyödyksi jäsenistön rautaista ammattitaitoa ja pyyteetöntä asennetta myös hallituksen ulkopuolelta, ja aloitamme uusien hallitusjäsenten sisäänajon, eli kiinnostuneita otetaan mukaan toimintaan, jolloin he ovat hallituspaikan auetessa jo tietoisia siitä miten yhdistyksemme toimii ja miten päätöksiä tehdään. Jussi Mäkelä ( Järvenpään Yrittäjät ry:n sihteeri ja entistäkin ylpeämpi siitä!)

11 Juhlapalvelua jo yli 20 vuotta! Tilausravintola Taistelukoulun upseerikerho, Rantatie 66, Tuusula Puhelin Kolarikorjaamo & Automaalaamo T. Kurvinen Oy Kolarikorjaukset Autorobot-oikaisulaittein Muovikorjaukset Maalaukset (36 kk:n takuulla) Palvelemme ma pe Ahertajankatu 3, PL JÄRVENPÄÄ Puh. (09) WORLD LEADERS IN AUTOMOTIVE FINISHES Etuyrittäjyys helpottaa arkeasi Keskitä raha-asiasi meille. Saat käyttöösi yrityksesi oman pankkineuvojan asiantuntemuksen. Hänen kanssaan voit hoitaa niin omat kuin yrityksesi pankkija vakuutusasiat nopeasti sekä vaivattomasti. Soita Yrityspalveluumme ma pe 8 18 (pvm/mpm) ja varaa meille aika. Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Sibeliuksenkatu 15 Järvenpää nordea.fi HUOLTO JA TARVIKKEET KAIKKIIN MERKKEIHIN MYYMME JA HUOLLAMME KOPIOKONEET, TULOSTIMET, FAKSIT, TIETOKONEET, PAPERISILPPURIT PPURIT Järvenpään Yrittäjien jäsenet saavat kestoetuna 10% verottomasta työveloituksesta. Edellyttää maksettaessa voimassa olevan jäsenkortin esittämistä. Ei jälkihyvitystä. TOIMISTOTEKNIIKAN ERIKOISLIIKE MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYSOIKEUS! - ÄÄNENTOISTO, VALAISTUS, VIDEO... KONSERTTEIHIN, SEMINAAREIHIN, JUHLIIN JNE... info@aanimaisema.fi

12 JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT ry:n HALLITUS 2010 Jarkko Åström puheenjohtaja www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi Päivi Koponen Koposka Ky Puh Erja Saarelainen varapuheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, Nummenkylä Puh Ullamaria Vehviläinen Me Kalustajat Oy Kaskitie 1, Järvenpää Puh Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja masari Oy Jepuankatu 10, Järvenpää Puh , Henri Ulan Laattapiste Collection Järvenpää Kielokatu 1, Järvenpää Puh Ismo Nöjd Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, Järvenpää Puh , faksi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, Järvenpää Puh , faksi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi Merja Altén Yrittäjätiedotteen taitto ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, Nummenkylä Puh Jussi Mäkelä sihteeri Fennia Yhteiskouluntie 17, Järvenpää Puh

13 TAPAHTUMAKALENTERI 2010 MAALISKUU 3.3. Tapiolan Iltakoulu, vieraana Outi Mäenpää, Järvenpää-talolla klo Hallituksen kokous klo vko 11 Sähköinen tiedote jäsenille Aamukahvit Rivolissa klo , yhteistyössä OP-Pohjola HUHTIKUU 8.4. Hallituksen kokous klo Y-tiedote 2; aineistopäivä! vko 15 Sähköinen tiedote jäsenille Kevätkokous ja kevätjuhla, tarkemmat tiedot myöhemmin. Seuraa sivustoa Anna hyvän kiertää, luennoitsijana Mikko Kuustonen, Järvenpää-talossa klo , " ilmoittautumiset: Sari Hämäläiselle, ks. s. 24. Osallistumismaksu 35 eur/hlö. Yhteistyössä Järvenpään työväenopiston kanssa Aamukahvit Rivolissa klo , yhteistyössä Järvenpään kaupunki TOUKOKUU vko 18 Yrittäjätiedote nro 2 ilmestyy 6.5. Hallituksen kokous klo vko 19 Sähköinen tiedote jäsenille Uudenmaan Yrittäjien kevätkokous ja kesäkauden avajaiset KESÄKUU 3.6. Hallituksen kokous klo vko 24 Sähköinen tiedote jäsenille HEINÄKUU 8.7. Yrittäjämatka Savonlinnan Oopperajuhlille vko 29 Sähköinen tiedote jäsenille Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmat tiedot, kun kaikki järjestelyt ovat varmistuneet. Seuraa sähköisiä tiedotteita ja www-sivujamme. Uudenmaan Yrittäjien järjestämistä tapahtumista saat lisätietoja Haluatko tarjota hallitukselle kokoustilat tai pyytää meidät muuten vain tutustumaan yritykseesi? Onko mielessäsi jotain, jonka haluaisit julkaistavan Yrittäjätiedotteessa ja/tai nettisivuillamme? Ota yhteys Päiviin puhelimitse tai sähköpostitse paivi.koponen@onnistuja.fi 13

14 Uudenmaan Yrittäjien tapahtumakalenterista poimittua Jäseniltämme on tullut kyselyitä erilaisista koulutuksista ja siksipä vaihtokokouksessa päätettiin julkistaa aluejärjestömme, Uudenmaan Yrittäjien, tapahtumakalenterin paikallistoimintaa, joka on runsasta ja korkeatasoista. Tiedot on poimittu helmikuun alussa, joten muutoksia tietoihin tai uusia tapahtumia on saattanut ilmaantua. Yrittäjän Iltakoulu Järvenpäässä keskiviikkona klo Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää Ohjelma: Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu Tervetuloa; toimitusjohtaja Petri Graeffe, Uudenmaan Yrittäjät Tapiola haluaa palvella yrittäjiä; Yhteyspäällikkö Teija Seppälä, Tapiola-ryhmä Viesti tietoisemmin, Outi Mäenpää Jälki-istunto ja iltapalatarjoilu Yritystä kasvuun! -tilaisuus alkaen Laurea-ammattikorkeakoulu, Keskikatu 3 a, Kerava PK-yrityksen markkinoinnin huippukeinot: Miten markkinoinnista tehdään yritykselle menestyksen kivijalka. Kouluttajana Timo Rope Tilaisuus on jäsenyrittäjille maksuton Barents Foorum Finlandia-talossa Suomen Yrittäjät järjestää korkean tason Barents Foorumin. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttää mm. Tasavallan Presidentti. Foorumi on jäsenille maksuton. Päivän aikana on tarkoitus saada uusinta tietoa siitä, mitä Barentsin alue tarjoaa sekä tietoa siitä, miten oikeat verkostot löytyvät, ja miten niihin päästään mukaan. Nyt on oikea aika selvittää, miten pk-yritykset voivat hyödyntää Barentsin mahdollisuuksia. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu seminaariin mennessä! Oma Yritys -messut Wanha Satama, Helsinki Lisätietoa tapahtumista ja ilmoittautumisohjeet: > Tapahtumakalenteri Yrittäjän työterveyshuolto Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuoltolaissa yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä lukien yrittäjälle on tullut oikeus saada korvausta itselleen työterveyshuollon lisäksi järjestämänsä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan pitää perustua yrittäjän ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen ja sisällöstä laadittuun toimintasuunnitelmaan Kansaneläkelaitos korvaa yrittäjälle sopimukseen perustuvat työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Työterveyshuollon suunnittelu ja toteutus perustuvat yrittäjän työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemiseen sekä tietoihin yrittäjän terveydentilasta. Työterveyshuoltoa aloitettaessa työterveyshenkilöstö hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla esimerkiksi työpaikka- tai tilakäynnein ja perehtymällä työpaikan työturvallisuuteen liittyviin selvityksiin tai haastattelemalla yrittäjää. Työterveyshuolto seuraa yrittäjän työtä ja työolosuhteita ja niissä tapahtuvia muutoksia ja arvioi niiden vaikutuksia yrittäjän terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn. Yrittäjän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan terveystarkastuksin. Niitä tehdään yleensä työterveyshuoltoa aloitettaessa, työn tai työolosuhteiden muuttuessa ja tarvittaessa määrävälein työuran eri vaiheissa. Tarkastusten sisältö määräytyy työn vaatimusten, työolosuhteiden ja yrittäjän omien terveydellisten ominaisuuksien mukaan. Työterveyshuollon korvausten määrät 60 % ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista (korvausluokka I) 50 % sairaanhoidon kustannuksista (korvausluokka II) Korvattavilla kustannuksilla on vuotuinen enimmäismäärä. Kela ei maksa korvausta enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista. Enimmäismäärät 2010 Kustannukset Korvaus /vuosi /vuosi Ehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) työpaikkaselvitys (korkeampi) 777,75 464,85 muu ehkäisevä työterveyshuolto (alempi) 387,50 232,50 Sairaanhoito (korvausluokka II) 276,50 138,25 Korvausten saaminen työterveyshuollon korvausjärjestelmän mukaisesti edellyttää, että yrittäjä on tehnyt kirjallisen sopimuksen työterveyshuollosta ja sen lisäksi järjestettävästä sairaanhoidosta saman palvelun tuottajan kanssa. 14

15 Miltä Islanti näyttää nyt? Uudenmaan Yrittäjät ottaa siitä selvää elokuussa lähde mukaan! Uudenmaan Yrittäjät järjestää elokuussa 2010 jäsenmatkan Islantiin, geyshirien ja nyttemmin pankkiirien luvattuun maahan. Islannin kävijät vaikuttavat usein poikkeuksellisen ihastuneilta matkakohteeseensa. Matkanjohtajaksi lupautuneen PorvooToursin Birgitta Palmqvistin mukaan Islanti hurmaa. Matkaan lähdetään keskiviikkona 4.8. IcelandAir:n lennolla ja Suomeen palataan hyvissä ajoin ennen koulujen alkua, lauantaina 7.8. Ohjelmaan mahtuu niin yritysvierailuja, Blue Lagoon -kylpylässä käynti kuin turistiohjelmaakin, Birgitta kuvailee. Syödään hyvin ja viihdytään ja mikä parasta, yrittäjäseurassa. Mukaan mahtuu bussillinen nopeimpia ilmoittautujia. Ilmoittautumiset alkavat tammikuussa, ja kannattaa totta kai olla nopea. Tarkempia tietoja matkasta löydät Uudenmaan Yrittäjien nettisivuilta, uudenmaanyrittajat.fi. Suhdannelamassa hyväkin yritys voi kohdata kriisin. Yrittäjän tukiverkko auttaa. Yrittäjän tukiverkko on maksuton nettipalvelu yrittäjille. Tukiverkko auttaa yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa. Tukiverkko ohjaa myös vertaistukeen yrittäjien stressitilanteissa. Blogit ja tietopankki ovat yhteisesti toteutettuja yrittäjäjärjestön valtakunnallisia palveluita. Vertaistuki ja talouden vakauttaminen ovat pääasiassa Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen toteuttamia palveluita. Vertaistuki ohjaa kontakteihin kokeneiden yrittäjien ja ammattiterapeuttien kanssa. Talouden vakauttaminen tarjoaa mahdollisuuden hakea yrityksen tilanteen vakauttamista alueellisilta vakauttamisryhmiltä. Tietopankki on kooste tärkeitä tietoja helpossa muodossa. Blogit on tarkoitettu kysymyksille ja vastauksille, asiantuntijakirjoituksille sekä keskustelulle. Blogeissa voit kysyä asioita halutessasi nimettömästi. Yrittäjien muut jäsenedut Käy katsomassa monipuoliset jäsenedut osoitteessa 15

16 Golf, kallista aikaa? Päätös aloittaa, keväällä 2007, yrittäjänä Järvenpään Laattapisteellä tarkoitti samalla luopumista säännöllisestä elämänrytmistä, varsinkin vapaa-ajasta, jota aiempi työurani oli kohtuullisesti tarjonnut. Ensimmäiset vuodet yrittäjänä eivät ole tuottaneet pettymystä ajankäytön suhteen, vaan työtä on saanut tehdä, mikä sinänsä on hienoa sekin. Harrastaminen jäi taka-alalle ja kuntokin rapisi sillä kaikki yrityksestä liikenevä aika oli annettava perheelle, jossa oman huomionsa vaati vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta. Viimevuoden aikana kaupan rutiinit alkoivat kuitenkin olla sen verran hyvin hallussa, että kuntoliikunta palasi pikkuhiljaa ohjelmaan, varsinkin keväällä kun kadut sulivat, lenkkeily maistui taas makealta. Keväällä sain kuulla Järvenpään Yrittäjien aikovan järjestää yrittäjille räätälöidyn golf-kurssin. Kurssin tunnit järjestettäisiin niin, että meillä kaupankin ihmisillä olisi mahdollisuus osallistua. Lähdin innolla mukaan sillä olin saanut lajiin jonkinmoisen kosketuksen jo vuosia aiemmin, mutta silloin lasten ollessa pieniä päätin jättää lajin myöhemmäksi. Golfi in liittyy monenlaisia uskomuksia ja ennakkoluuloja, mutta ainakin omalta osaltani kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Golf onkin niitä harvoja lajeja, joka taantumasta huolimatta on pystynyt kasvattamaan harrastajamääriään. Lajista on entistä enemmän tulossa koko kansan harrastus Ruotsin malliin ja tämä antaa laajemman pohjan huippujen löytymiselle. Harrastukseen liittyvät etiketit ovat mielestäni pelkästään hyviä ja antavat nuorillekin oikeaa tapakasvatusta, jota muuten niin vähän missään näkee, eli toisten huomioonottamista. Järvenpään Yrittäjät järjestää ilmeisesti tulevana kesänä jälleen samanlaisen mahdollisuuden päästä kokeilemaan lajia. Terveyttä ja jaksamista kaikille yrittäjille. Heikki Tuovinen kauppias, Laattapiste Järvenpää Kurssi alkoikin kesäkuussa Talmassa, siellä Teemun Tyryn opein homma eteni ripeästi ja jokaisella oli Green Card suoritettuna viimeistään heinäkuun alkupuolella. Ajat olivat joustavat ja aina järjestyi mahdollisuus mennä jonkin toisen kurssin mukaan vaamaan väliin jäänyt kortunti. Miten sitten golf, jolla on erityisen vankka maine aikavarkaana, sopii yrittäjälle? Itselleni ainakin erittäin hyvin, sillä lähellä on paljon kenttiä ja niissä hyvin tilaa arkisin varsinkin aamu- ja päiväaikaan, jolloin hinnat ovat myös lisia ja kaupalla taas rauhallisempaa, eikä se ole edulpois perheen ajasta. Viime kesänä ehdin käydä kenttiä kiertämässä kymmenisen kertaa ja sen lisäksi harjoitusalueella suunnilleen saman verran. Aina ei tarvitse mennä kahdeksaatoista reikää, puolikas vie aikaa vain pari tuntia. Peliseurana oli pääasiassa liiketuttuja, joiden kautta tuli sitten uusia tuttuja. Golf-harrastuksen verkostoitumispuoli alkoi tulla esiin vähäiselläkin kokemuksella. Golfhan on siitäkin mukavaa, että eritasoiset pelaajat voivat tasoitusjärjestelmän turvin pelata toistensa kanssa. Aloittelijalle onkin aina avartava kokemus pelata parempiensa kanssa. Sama homma toimii myös perheenjäsenten välillä, naisilla sekä aloittelijoilla on lisäksi lähtö- eli alue vähän tiiauslähempänä. Monilla kentillä on hyvinkin suuria korkeuseroja ja vaatii hyvää kuntoa selvittää kierros otteen herpaantumatta peliin. Pelissä ollaan todella lähellä luontoa ja maisemat ovat usein todella upeita, hyvä seura vielä kruunaa kierroksen. Ajatukset pysyvät täydellisesti poissa muusta arjesta, mikä antaa lisää virtaa ja jaksamista. 16

17 YRITYSOMAISUUDEN JÄRJESTELEMINEN JAKAUTUMISELLA SUKUPOLVENVAIHDOKSESSA Kysymys: Olen tekemässä osakeyhtiöstäni sukupolvenvaihdoskauppaa poikani kanssa. Yritys omistaa arvokkaan kiinteistön ja toimitilarakennuksen, mikä nostaa kauppahintaa huomattavasti. Onko mahdollista jättää toimitilakiinteistö luovutettavan yritysomaisuuden ulkopuolelle, jotta jatkaja saisi yrityksen haltuunsa pienemmällä pääomalla? Vastaus: Yritysomaisuuden osan, esim. kiinteistön ja tilat, jossa yritys toimii, voi jättää sukupolvenvaihdosluovutuksen ulkopuolelle ja tämä voi olla joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaistakin. Yritystoiminnan jatkajalle sukupolvenvaihdoksen rahoitus voi muodostua huomattavasti helpommaksi ja mielekkäämmäksi kun siirtyvän yritysomaisuuden arvossa ei ole mukana toimitilakiinteistöä, jonka osuus varsinkin pienen yrityksen arvosta voi olla merkittävä. Yrityksestä luopuvalle tämä myös mahdollistaa eläkepäiviksi säännölliset vuokratulot. Luovutuksen ulkopuolelle jäävä omaisuus pitää siis saada pois yrityksen omistuksesta ennen varsinaista sukupolvenvaihdoskauppaa. Yksi tapa olisi perustaa yrityksestä luopuvalle uusi yhtiö ja siirtää toimitilakiinteistö tuohon uuteen yritykseen. Tällaisesta omaisuuden siirtämisestä kuitenkin voi aiheutua koviakin veroseuraamuksia luovutusvoittoveron ja varainsiirtoveron muodossa. Myös kiinteistön siirtäminen yhtiöstä luopujan henkilökohtaiseen omistukseen aiheuttaa yleensä huomattavia veroseuraamuksia. Nykyisin varsin yleinen tapa siirtää yhtiöstä omaisuutta veroneutraalisti ennen sukupolvenvaihdosta on jakautuminen, jota koskevat säännökset ovat osakeyhtiölaissa. Jakautuminen on ns. yleisseuraanto ja kun se toteutetaan osakeyhtiölain määräyksiä noudattaen, mahdollistaa se omaisuuden siirtymisen yhtiöstä ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia, toisin kuin myymällä omaisuutta yhtiöiden kesken tai yhtiön ja omistajan kesken. Jakautumisessa yhtiö jakautuu kahdeksi tai useammaksi yhtiöksi, joihin kuhunkin jakautumissuunnitelman mukaisesti siirretään osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista. Jakautumisessa on useita vaiheita kaupparekisteri-ilmoituksineen ja kuulutuksineen, jonka vuoksi aikaa sen toteuttamiseen on varattava vähintään kuusi kuukautta, käytännössä enemmänkin, koska verottajan kantaa jakautumiseen on myös aina syytä kysyä etukäteen kirjallisella ennakkotiedolla. Kokonaisjakautuminen tarkoittaa, että jakautuvan yhtiön omistaja/ omistajat saavat jakautumisessa muodostuvista uusista yhtiöistä osakkeita samassa suhteessa kuin omistivat jakautuvan yhtiön osakkeita ja jakautuva yhtiö purkautuu ilman selvitysmenettelyä. Nykyään laki mahdollistaa tietyin edellytyksin myös osittaisjakautumisen, jossa vain osa varoista siirtyy uuteen yhtiöön ja jakautuva yhtiö jää voimaan muuten. Osittaisjakautumisen etu kokonaisjakautumiseen verrattuna on se, että jakautuva yhtiö saa pitää vanhan y-tunnuksensa. Kokonaisjakautumisessa y-tunnus vaihtuu uuteen. Jakautumisen jälkeen yrityksestä luopuva omistaa uuden yhtiön osakkeet, jonka omistuksessa on vanhan yhtiön toimitilakiinteistö. Tämän jälkeen vanhan liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet voidaan sukupolvenvaihdoksessa myydä/lahjoittaa jatkajalle ilman että toimitilakiinteistön arvoa tarvitsee huomioida kauppahinnassa tai lahjaverotuksessa. Yrityksestä luopuva voi tämän jälkeen uuden yhtiönsä kautta vuokrata toimitilat jatkajan yhtiölle ja saada näin vuokratuloa eläkkeensä lisäksi. Jakautumisella saavutetaan näin useita etuja: jatkajan mukaantulo yritystoimintaan mahdollistuu pienemmällä taloudellisella panostuksella, omaisuus siirtyy yhtiöstä ilman veroja ja luopuja saa turvattua itselleen säännölliset tulot sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Simo Heikkinen 17

18 Mitä sinä tekisit jalokivellä? Pikku tyttönä viihdyin niin hyvin naapuruston mummojen ja pappojen seurassa, että sain kotona lempinimen Kyläluuta. Mikä minut sai hakeutumaan heidän seuraansa? Tarinat. Minusta oli mukava kuunnella erilaisia tarinoita tosia tai ei, mutta mukaansa ne aina tempaisivat. Edelleenkin pidän tarinoista. Jututan mielelläni tilaisuuden tullen vanhoja ihmisiä ja kuuntelen heidän elämäntarinoitaan joista useimmat ovat kuin eri maailmasta ja monia on jopa vaikea uskoa todeksi. Eläydyn kertomuksiin, mikä on jo sinällään virkistävää, mutta antoisinta on, että jokainen tarina antaa aina myös miettimisen aihetta. Tarinoiden voima on ihmeellinen! Luin loppuvuodesta Tom Lundbergin kirjan Kaikki on hyvin. Kirja on pullollaan kertomuksia maailman eri kolkilta. Tänä vuonna jaan jokaisessa Yrittäjätiedotteessa yhden tarinan Tompan kirjasta. Olkaa hyvät, antakaa mielikuvituksen lentää, ajatusten virrata ja sydämen tulla kosketetuksi! Olen kiitollinen antamastanne lahjasta, hän sanoi. Haluan kuitenkin luopua siitä. Toivoisin saavani teiltä jotakin vielä arvokkaampaa. Niinkö? nainen ihmetteli. Ei minulla ole muuta. Olen köyhä ja minulle riittävät nämä vuoret, puut, linnut ja peurat. Pyydän, että opettaisitte minulle ominaisuutenne, jonka vuoksi lahjoititte ventovieraalle kulkijalle arvokkaan jalokivenne. Tarina kertoo vanhasta naisesta, joka vuorilla vaeltaessaan löysi purosta arvokkaan jalokiven. Seuraavana päivänä polulla tuli vastaan tuntematon, nälkäinen nuorukainen. Kun vanhus kaivoi hänelle repustaan leipää, mies huomasi jalokiven ja pyysi saada sen. Ole hyvä, nainen sanoi ja ojensi aarteensa. Nuorukainen kiitti ja jatkoi matkaansa. Hän tiesi, että vanhuksen lahjoittama kivi turvaisi taloudellisesti koko hänen loppuelämänsä. Kävipä minulla fantastinen tuuri, hän ajatteli. Kun nainen yhtenä iltana valmisteli leiripaikkaa, hän näki tapaamansa nuorukaisen palaavan takaisin. Mies kaivoi laukkuaan ja ojensi jalokiven takaisin vanhukselle. Koposka 18

19 Vuoden 2010 alusta on käynnissä jäsenhankintakilpailu. Tavoitteena on hankkia mahdollisimman monta jäsentä ja tietysti saada heistä aktiivisia toimijoita. Kilpailun voittaja on se henkilö, joka on henkilökohtaisesti hankkinut eniten uusia jäseniä tai on selkeimmin tehnyt menestyksellistä jäsenhankintatyötä. Kannustuspalkintona yhdistyksemme lahjoittaa Flamingo Spahan kahden hengen hemmottelupaketin. Kilpailun tuloksena liityneet jäsenet tulee ilmoittaa sähköpostilla yhdistyksemme siteerille Jussi Mäkelälle, Lopullisena tuomarina toimii yhdistyksen hallitus. Firma Jamit YRITYSTEN MESSUTAPAHTUMA kävelykatu Jannella 5.8. klo Firma Jamit Jannen Jamien yhteydessä tarjoaa jäsenistöllemme loistavat mahdollisuudet erilaiseen työpäivään. Tulevana kesänä Järvenpään Yrittäjät järjestää Jannen Jamien yhteydessä Firma Jamit torstaina 5.8. Klo välisenä aikana yhdistyksemme jäsenillä on mahdollisuus tuoda tuotteensa ja palvelunsa esille kävelykatu Jannelle yrittäjille varatulle alueelle. Tullaan tutuiksi muiden yrittäjien kanssa ja tehdään palvelumme tutuiksi ohikulkijoille. Tulemme antamaan lisätietoa tästä messutapahtumasta" lähempänä H-hetkeä mutta varaa päivä kalenteristasi ja alustavan paikkavarauksen voit tehdä jo nyt Sari Hämäläiselle, jarvenpaa.fi tai soita CatCu Tmi Extra Beauty Handy Man Patric Hannu Saksa T:mi Heikin Kirjaputiikki Hoivapalvelu Anneliina Oy HT-Hyllytekniikka Oy Hyvinvointipalvelu Tmi Mika Piipponen IM Palvelut JeiWash Ky Juntti Brothers Oy Light Tech Oy Myynti Team Uusimaa Tmi Oinasmäen Rakennus Oy Oreatec Oy 753 Tervetuloa Järvenpään Yrittäjien jäseneksi Pari- ja Perheterapia Sami Seppänen Pia Jewelry Pikkuväen Aarreaitta Hyrrä Puusepänliike Järvinen Oy Pösö.fi Ky RE/MAX Asuntokulma Oy LKV Saneerauskymppi Oy Sanna-Mari Ollila Tmi / K-kenkä Sheriffin food Tea Avant Oy Tukikomppania/ Oy ThinkIT Ab Turvallisuuskonsultointi Ari Hannula V. Lempiäinen Oy VIP Autolasi Oy Visma Services Teemuaho Oy Tässä muutamia kommentteja viime vuonna mukana olleilta yrittäjiltä: Onnistunut tapahtuma ja paljon ihmisiä. Ei mitään moitteita. Kaikki on ok. Kiitos, että saatiin tulla! Loistava tapahtuma, antaa meille ei-keskustassa toimiville yrittäjille mahdollisuuden tulla ihmisten ilmoille, ollaan ehdottomasti mukana ensi vuonnakin. Erittäin tarpeellinen ja hyvä! Ihmetyttää järvenpääläisten yrittäjien vaisu osaanotto, olisi hyvä saada laajempi osallistujamäärä. Oli onnistunut ja mielestäni näyttävämpi kuin viime vuonna. Selkeät paikkamerkinnät aamulla helpotti. Jatketaan tätä! Firma Jamit jatkuvat messutapahtuman jälkeen yrittäjien yhteisellä, vauhdikkaalla ja hauskalla illanvietolla Jamiteltassa klo Varaatkaa yrityksenne liput ajoissa. Firma lippuja on myynnissä 500 kpl:tta, joista 380 on istuma sekä katettuja paikkoja. Joten toimi nopeasti ja käy lunastamassa omat Firma Jami liput Pop Live Oy, Kinnarinkatu 1, Järvenpää, puh: Jäsenillämme on telttaan etuosto-oikeus saakka, sitten liput vapautetaan myytäväksi muille yrittäjäyhdistyksille. Esitä Suomen Yrittäjien jäsenkorttisi, kun ostat liput. Ks. takasivun ilmoitus. 19

20 Kuluttajat haluavat yrityksiltä asiakasdialogia verkkoon Soneran trenditutkimuksen mukaan kuluttajat odottavat yrityksiltä aktiivista vuoropuhelua tuotteista ja palveluista. Kuluttajat keskustelevat palveluista verkossa, ja yritysten odotetaan osallistuvan keskusteluun myös omien kanavien ulkopuolella. Suomalaisista peräti 85 prosenttia ajattelee, että yritysten on tärkeä pyrkiä aktiiviseen vuoropuheluun asiakkaittensa kanssa tarjoamistaan tuotteista ja palveluista. Ostopäätösten tekemisen kannalta internet on jo itsestäänselvyys: viimeisen vuoden aikana 90 prosenttia on verrannut tuotteiden ja palveluiden hintoja internetissä ja 72 prosenttia etsinyt arvioita ja mielipiteitä niistä. Joka kolmas suomalainen on lisäksi arvioinut tai arvostellut tuotteita netissä ja neljännes kysellyt muiden asiakkaiden mieltymyksiä tuotteista/palveluista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat vähitellen heräämässä esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisuuksiin viestinnässä. Yritykset ovat kuitenkin asiakkaita jäljessä internetin yleisillä areenoilla käytävässä vuoropuhelussa, sanoo tutkimuspäällikkö Jesse Broman Sonerasta. Minuutti on asiakkaalle kriittinen odotusaika Nopeat viestintäyhteydet ja digitaalisesti saatavilla olevan tiedon määrä asettavat uusia vaatimuksia yrityksille asiakkaiden kärsimättömyyden kasvaessa. Kuudessa kymmenestä suomalaisyrityksestä koetaan, että tavoitettavuusvaatimukset ovat kahdessa vuodessa kasvaneet. Puolessa suomalaisista yrityksistä käytetään mobiililaajakaistaa kannettavien tietokoneiden kanssa ja sähköpostia matkapuhelimessa tavoitettavuuden parantamiseksi. Nykyaikaista viestintää käytetään asiakaskontaktien parantamiseksi, tehokkuuden lisäämiseksi ja työmatkojen vähentämiseksi. Asiakkaiden kasvavia vaatimuksia kuvaa se, että 50 prosenttia suomalaisista kokee luottamuksensa yritykseen heikkenevän, jos yrityksen nettisivuilta joutuu etsimään tietoa yli minuutin. Puhelinpalvelua jonotettaessa kolmelle neljästä riittää minuutin odotus ennen kuin luottamus yritykseen alkaa karista. Lähde: Järvenpääläiset vaate ja asusteliikkeet tulevat esille naistenpäivämessuilla 6.3. Yrittäjät yhteistyössä järjestävät upean, koko perheen Suuren muotinäytöksen ja nähtävillä on järvenpääläistä muotia joka menoon. Ei kannata mennä merta edemmäs vaatehankintoja tekemään, vaan keskittää ostokset omalle paikkakunnalle, näin nämä yritykset pysyvät myös paikkakunnalla meitä palvelemassa. SKAL: Kaupunkien lumiongelmat ratkaistavissa Etelä-Suomen kaupungit ovat vaikeuksissa alkutalven runsaan lumimäärän kanssa. SKAL ja Kuljetuskeskusten Liitto tarjoavat lumiongelman ratkaisuksi esimerkiksi KTK-järjestelmää. Etelä-Suomessa kaduille syntyneet lumikasat uhkaavat jo pelastustoimintaa ja vaarantavat liikenneturvallisuutta. Myös tavaraliikenne on vaikeutunut ja kauppojen jakelukuljetukset kärsivät yhä ahtaammiksi käyvistä kaduista. Lumen poisviennistä ovat vastuussa kaupungit ja taloyhtiöt ja ne näyttävät nostaneen kädet pystyyn ongelman edessä. Vedotaan kalustopulaan ja hurjimmillaan toivotaan varusmiehiä apuun. Väylät on kuitenkin saatettava liikennöitävään kuntoon, SKAL:sta muistutetaan. KTK-järjestelmän kautta löytyy kalustua SKAL ja Kuljetuskeskusten Liitto kannustavat katujen ja parkkipaikkojen kunnossapidosta vastaavia tahoja pikaisesti hankkimaan vapaana olevaa kuljetuskalustoa lumiongelman ratkaisemiseksi. Esimerkiksi KTK-järjestelmän kautta on mahdollista saada lumitöihin niin kuormaus- kuin kuljetuskalustoa. KTK-järjestelmä on koko maan kattava yksityisten kuljetusyrittäjien omistama kuljetuspalveluketju, joka harjoittaa monipuolista kuljetustoimintaa. KTK yrityksillä on noin 120 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. KTK-järjestelmässä pyörii noin 4500 kuorma-autoa. KTK-yrityksiltä löytyy kalustoa kaikille niille tuotteille, joita kumipyörillä voi kuljettaa, KTK:n sivuilla opastetaan. Lähde: 20