Espoonlahden keskus (Lokirinne) Esbovikens Centrum (Loggbranten)

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 3054/ /2015 Aluenumero Espoonlahden keskus (Lokirinne) Esbovikens Centrum (Loggbranten) Asemakaavan muutos 34.kaupunginosa, Espoonlahti Kortteli ja virkistysalue MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelujohtajan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoon, piirustusnumero 6817 (Espoonlahden keskus, muutos). Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Patrik Otranen, arkkitehti Juhani Lehikoinen, liikenneinsinööri Mikla Koivunen, maisema-arkkitehti etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) Asunto Oy Espoon Sinitaivas haluaa kiinnittää huomion suunnitelmassa kahteen asiaan ja esittää suunnitelmanaan seuraavat perusmuutokset: Louhittavan kaksikerroksisen pysäköintihallin kulkuaukko ei sovellu Lokirinteeseen, koska: - Ison kalliohallin louhinta-aikainen ja valmiina suuaukon käyttö muodostaa tarpeettoman vaarallisen yhdistelmän Espoonlahdenkadun ja Lokirinteen risteykseen. - Katuosuus Lokirinteessä on kapea ja todella jyrkkä rinne on talvisin vaarallinen. - Lokirinne 2:ssa toimii lasten päiväkoti ja sen huolto sekä lasten tuontija hakeminen tarvitsevat jatkuvan liikenteen juuri Lokirinteellä. - Liikennöinti terveysasemille rollaattoreilla, jalan ja autoilla muodostaa jo nyt suuren vaaran Lokirinteen liikenteelle. - Mielestämme on tapaturmiin ja kolarointiin altistavaa ratkaista suunnitteilla olevaan pysäköintihalliin ohjattava liikenne Lokirinteen kautta. - Myös rinteen yläpäässä sijaitsevat asuntoyhtiöt tarvitsevat katua liikenteeseensä. Kulkuaukko Lokirinne 1:n pysäköintihalliin voitaisiin helpommin rakentaa Espoonlahdentieltä sen pohjoispuoliselta kaistalta suunnitelmissa olevan tornitalon alle. Suuaukko pysäköintihalliin sijaitsisi näin myös lähes 10 metriä alempana kuin suunnitelmissa esitetty Lokirinteen vaihtoehto. Espoonlahdentien ja Espoonlahdenkadun kulmaan voitaisiin rakentaa vähän ovaaliksi venytetty kiertoliittymä, jota kautta liikenne pysäköintihalliin olisi hoidettavissa muita liikennevirtoja häiritsemättä. Tornitalo Majakkaniityn puoleisessa osassa voisi mielestämme olla korkeintaan saman korkuinen kuin jo Ulappatorin reunalla sijaitsevat rakennukset. Näitä korkeampi rakennelma on mielestämme alueen miljööseen sopimaton. Lisäksi se peittäisi auringonvalon lähikortteleissa olevien mm. terveysaseman ja hoitolaitosten asukkailta Louhittavan kaksikerroksisen pysäköintihallin kulkuaukko ei sovellu Lokirinteeseen, koska: - ison kalliohallin louhinta-aikainen ja valmiina suuaukon käyttö muodostaa tarpeettoman vaarallisen yhdistelmän Espoonlahdenkadun/Lokirinteen risteykseen. - - Katuosuus Lokirinteessä on kapea. Se on tosi jyrkkä rinne ja talvisin vaarallinen.

3 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) - Lokirinne 2:ssa toimii päiväkoti ja sen huolto sekä lasten nouto ja hakemisliikenne tarvitsevat jatkuvan liikenteen juuri Lokirinteellä. - Terveysaseman jalankulku rollaattoreilla, jalan ja autoilla muodostaa jo nyt suuren vaaran. Mielestämme on tapaturmiin ja kolareihin altistavaa ratkaista tulevaan parkkihalliin ohjattava liikenne Lokirinteen kautta. - Rinteen yläpäässä sijaitsevat asuntoyhtiöt tarvitsevat katua liikenteeseensä. Pysäköintilaitoksen kulkuaukko voitaisiin helpoimmin rakentaa Espoonlahdentien kautta sen pohjoispuoliseen osaan suunnitelmassa olevan tornitalon alle. Suuaukko sijaitsisi myös jopa 10 metriä alempana kuin suunnitelmassa esitetty Lokirinnevaihtoehto. Uimahallin suunnasta tulevat uuteen pysäköintihalliin asioivat voisivat käyttää urheilualueen liikennekäytäviä, jolloin kääntyminen voitaisiin hoitaa joustavasti vain Espoonlahdentien pohjoisinta kulkuväylää pienehköllä sisäänkäynnin levityksellä. Espoonlahdentien/Espoonlahdenkadun kulmaan kiertoliittymä antaisi tiettyä väljyyttä liikenneongelmiin. Tuleva metroasema vähentää oleellisesti Espoonlahdentien liikennettä. Sen sijaan Espoonlahdenkadun liikenne kasvaa ratkaisevasti ja tulossa olisi paha tulppa juuri Lokirinteen kulmaan. Tornitalo Majakkaniityn puoleisessa osassa mielestämme voisi olla korkeintaan samankorkuinen kuin jo Ulappatorin reunalla sijaitsevat rakennukset. Vastine mielipiteisiin 1 ja 2: Espoonlahden keskus on yksi Espoon aluekeskuksista sekä tuleva metrokeskus (metron liikennöinti alkanee syksyllä 2020). Tämä tuo tarpeen tiivistää ja tehostaa nykyistä kaupunkirakennetta ja maankäyttöä metroaseman välittömässä läheisyydessä sekä lisätä asukasmäärää tuntuvasti nykyisestä. Lokirinne 1- tontin tehostaminen on yksi osa tätä kehitystä. Tehokas rakentaminen antaa mahdollisuuden tutkia myös korkeaa rakentamista 300 metrin ydinvyöhykkeellä metroasemilta (Espoon korkean rakentamisen periaatteet- selvitys, 2013), jota on asemakaavaehdotuksessa tarkasteltu. Korkea tornimassa on sijoitettu Espoonlahdenkadun kaakkoisreunaan, jossa se toimii sekä suurmaiseman että metrokeskukseen saapumisen maamerkkinä. Sijainti on perusteltu myös siksi, että tornirakennus ei sijoitu aivan nykyisten rakennusten viereen, eikä näin ollen tuota merkittäviä haittavaikutuksia varjostuksen, tuulisuuden tai menetettyjen näköalojen osalta. Saman kokonaisuuden matalammat rakennusmassat sitovat suunnitelman myös osaksi olemassa oleviin rakennuksiin ja luoden tasapainoa erityisesti Lokirinteen suuntaan. Rakentaminen, kuten myös rakennusten peruskorjaaminen aiheuttaa luonnollisesti työnaikaista liikennettä, mahdollisia poikkeusjärjestelyitä ja häiriötä asukkaille. Haitta on kuitenkin tilapäistä ja se minimoidaan asianmukaisin työmaaliikenteen järjestelyin. Korttelin pihakannen alainen pysäköintilaitos sekä ajoluiska toteutetaan kokonaisuudessaan korttelin sisäpuolelle. Tonttiliittymä ja ajo pysäköintilaitokseen sijoittuu lähelle Espoonlahdenkadun risteystä. Asemakaavassa muutetaan nykyisin 14,5 metriä leveää Lokirinteen katualuetta 16 metriin. Nykyinen tai ennustettu ajoneuvoliikenteen määrä ei edellytä kadun mitoitusten kasvattamista mutta asemakaavan muutoksessa katua on levennetty sekä Lokirinteen että Espoonlahdenkadun puolella turvaamaan hyvät polkupyöräilyolosuhteet sekä yleinen pysäköinti mm. päiväkodin saattoliikennettä palvelemaan. Uusi mitoitus mahdollistaa polkupyöräilyn edistämistavoitteet huomioivan polkupyöräilyn laatureitin rakentamisen Espoonlahdenkadun pohjoisreunaan. Myös Lokirinteen turvallisuus paranee pyöräilijöiden siirtyessä pois ajoradalta. Lokirinteessä nykyinenkin

4 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) mitoitus mahdollistaa sinänsä riittävän leveän ajoradan (n. 7,0 metriä) sekä kevyen liikenteen järjestelyt molemmin puolin katua mutta levennyksellä voidaan paremmin turvata kadun toimivuus ja jalkakäytävän ja pyörätien riittävät mitoitukset. Uusi rakennus ei estä muiden asuntoyhtiöiden liikennettä mutta vähentää alueen sisäistä liikennettä kun autopaikat sijaitsevat kiinteistön omalla tontilla. Lokirinteen uusi mitoitus mahdollistaa sen pohjoisreunalla yhdistetyn jalankulku- ja polkupyöräyhteyden sekä kadun eteläpuolelle 2,5 metriä leveän jalkakäytävän. Ajoradan leveydeksi muodostuu 5,5 metriä leveä ja sen yhteyteen tulee lisäksi 2,5 metriä leveät pysäköintitaskut (nykyisin ajoradan reunassa). Tarkempi katusuunnitelma tehdään myöhemmin kaupunkitekniikan keskuksen toimesta, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Mielipiteessä esitetty tonttiliittymän sijoittaminen Espoonlahdentielle ei ole tarkoituksenmukainen. Espoonlahdentie on suurempia liikennemääriä ja pidempiä matkoja välittävä kokoojakatu, jolle ei voida sijoittaa myös jalankulku- ja polkupyörätiet huomioiden, liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavia suoria tonttiliittymiä. Lokirinne on asunto- ja tonttikatu, jota pitkin on luontevinta johtaa liikenne kadun varren kiinteistöihin. Lokirinteellä tonttiliittymän paikka ja sen vaatima ajoneuvon kääntösäde on tutkittu tarkoin ja todettu riittäväksi. Päiväkodin saattoliikenteelle sekä muulle vieras- ja lyhytaikaiselle asiointipysäköinnille mitoitetut vähintään kolme autopaikkaa on esitetty sijoitettavaksi erillisiin pysäköintitaskuihin. Tuleva metroliikenne tulee nostamaan joukkoliikenteen palvelutasoa vähentäen henkilöautoliikenteen määrää tai ainakin tarvetta henkilöauton käytölle. Asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tehty varjostustutkielma. Esitetty korkea rakennus varjostaa jonkin verran iltapäivän aikaan terveysaseman sivurakennusta (mielenterveystoimisto/perheneuvola) ja piha-aluetta mutta ei kauempana korttelissa olevia palvelutalojen asukkaita. Koska terveyskeskuksen palvelut sijoittuvat pääasiassa aamuja päiväkäyttöön, on tornin varjostuksen tuottama haitta käyttäjille melko pientä. Näiltä osin tornin sijainti myös suhteessa muuhun nykyiseen ja tulevaan asuntorakentamiseen on lähes optimaalinen Lokirinne 1:n autopaikat on suunniteltu sijoitettavaksi pihakannen alle kahteen tasoon ja pysäköintiin ajo in suunniteltu ohjattavaksi Lokirinteen puolelta. Lokirinne on kapea kaksikaistainen ajoväylä. Se on jo nykyiselläänkin vilkasliikenteinen, sillä Espoonlahden terveysasemalle sekä Lokirinne 6:een ja Lokirinne 8:aan ajo tapahtuu Lokirinteen kautta. Myös Kongsbergin päiväkotiin lapsia tuovat vanhemmat pysäköivät autonsa sen varrelle aamuin ja illoin. Terveysaseman pysäköintitalo on nykyisellään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tyhjä. Ensisijaisena vaihtoehtona tulee siksi tutkia mahdollisuutta rakentaa sen tilalle sekä Lokirinne 1:n että terveysaseman tarpeet täyttävä pysäköintitalo. Mikäli autopaikat kuitenkin sijoitetaan pihakannen alle, tulee pysäköintiin ajo toisena vaihtoehtona ohjata tornitalon itäpuolelta Merikansantien jatkoa pitkin Majakkaniityn puiston poikki. Vastine:

5 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Terveyskeskuksen pysäköintitalon omistaa kaupunki ja sen mahdollisesta hyödynnettävyydestä asukaspysäköintiin, esim. iltaisin ja viikonloppuisin vastaa kaupunkitekniikan keskus. Tällainen järjestely voisi mahdollisesti toimia vieraspysäköinnin kohdalla mutta ei asukaspysäköinnin kanssa. Pysäköintilaitoksen laajentaminen ei ratkaise kysymystä liikenteen määrän lisääntymistä Lokirinteellä, vaan toisi liikennettä pidemmälle Lokirinteen alkupäästä, mihin asemakaavaehdotuksen pysäköinnin sisäänajo on esitetty. Mielipiteessä esitetty tonttiliittymän sijoittaminen Espoonlahdentielle ei ole tarkoituksen mukainen. Espoonlahdentie on suurempia liikennemääriä ja pidempiä matkoja välittävä kokoojakatu, jolle ei voida sijoittaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta (myös jalankulku- ja polkupyörätiet huomioiden) vaarantavia suoria tonttiliittymiä. Lokirinne on asunto-/tonttikatu, jota pitkin on tarkoitus ja luontevinta johtaa liikenne kadun varren kiinteistöihin. Lokirinteellä tonttiliittymän paikka on tutkittu tarkoin ja liittymässä ja mitoitus suhteessa muuhun kadun mitoitukseen on riittävä mm. käännyttäessä kiinteistöltä Lokirinteelle. Nykyisen tai ennustettu ajoneuvoliikenteen määrä ei edellytä kadun mitoitusten kasvattamista mutta asemakaavan muutoksessa katua on levennetty sekä Lokirinteen että Espoonlahdenkadun puolella turvaamaan hyvät polkupyöräilyolosuhteet sekä yleinen pysäköinti mm. päiväkodin saattoliikennettä palvelemaan. Uusi mitoitus mahdollistaa polkupyöräilyn edistämistavoitteet huomioivan polkupyöräilyn laatureitin rakentamisen Espoonlahdenkadun pohjoisreunaan. Myös Lokirinteen turvallisuus paranee pyöräilijöiden siirtyessä pois ajoradalta Asemakaavan muutos ei tue lain keskeisiä perusperiaatteita ja on sen vuoksi hylättävä. Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 edellyttää edistettävän mm. ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Vuonna 1988 valmistuneiden rakennusten purkamiselle ei ole esitetty muita syitä kuin kaupungin halua kasvattaa rakennusoikeutta k-m2:stä n k-m2:iin, eli lähes viisin kertaiseksi, jotta alueelle saadaan lisää asukkaita käyttämään kaupallisia palveluita ja metroa. Alle 30 vuotta vanhojen kivitalojen purkaminen ei mitenkään voi edistää kestävää kehitystä. Näiden rakennusten suunniteltu ja käyttöikä lienee vähintään 100 vuotta. Suunnittellun kerroksisen tornitalon rakentamisen hiilijalanjälki tulee olemaan niin suuri, että millään aikajänteellä se asukkaineen ei edusta kestävää hiilineutraalia kehitystä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei tue ekotehokkaan kaupunkirakenteen muodostumista. Espoonlahden suuralueen yhdyskuntarakenne on erittäin vinoutunut. Alueen työpaikkaomavaraisuus on matalin kaikista Espoon suuralueista, ollen alle 40%. Alueelta puuttuu lisäksi huomattava osa asukkaiden tarvitsemista paikallisista palveluista. Esitetty asemakaavan muutos ei lainkaan paranna tilannetta vaan päinvastoin pahentaa sitä edelleen. Vastine: Asemakaavaehdotuksessa rakennusoikeus kasvaa nykyisestä k- m 2 :stä k-m 2 :iin. Nykyiset, purettaviksi esitetyt rakennukset ovat vuodelta 1988, mutta niiden kunto on huono ja edellyttävät mittavaa peruskorjausta. Mittavan peruskorjauksen sijasta Espoon Asunnot ovat

6 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) päätyneet kustannustehokkaampaan ratkaisuun, jossa vanhat rakennukset korvataan uusilla, jolloin niitä voidaan rakentaa nykyistä enemmän, ne vastaavat paremmin kysyntää ja voidaan rakentaa nykyvaatimusten mukaisia tarkoituksenmukaisia, esteettömiä ja asumismukavuudeltaan parempia vuokra-asuntoja. Samalla kaavamuutos vapauttaa tontin ulkopuolelle korttelista (Tähystäjänkadulla) sijoitettujen 43 autopaikan toteuttamisen omalla tontilla. Alueen palvelutarjonnan laajempi kasvattaminen on huomioitu muissa keskustan asemakaavahankkeissa, kuten esimerkiksi kauppakeskus Lippulaivan ja metroaseman asemakaavan muutoksessa (Espoonlahden keskus, alue ), joka sai lainvoiman Nyt tehtävässä Lokirinne 1-kiinteistön asemakaavan muutoksessa ei muuteta merkittävästi korttelin käyttötarkoitusta. Lokirinteen asemakaavan muutoksessa edellytetään liiketiloja Espoonlahdenkadun varrelle 550 m2:n verran. Lisäksi tornirakennuksen neljään alimmassa kerroksessa tulee varautua siihen, että ne voidaan toteuttaa myös liike-, palvelu- tai toimistotiloiksi. Tämä tuottaa joustavuutta tilojen käyttötarkoitukseen ja osaltaan myös mahdollistaa työpaikkojen syntymiseen.