Espoonlahden keskus, Lokirinne Esbovikens Centrum, Loggbranten

Transkriptio

1 1 (5) Asianumero 3054/ /2015 Aluenumero Espoonlahden keskus, Lokirinne Esbovikens Centrum, Loggbranten Asemakaavan muutos 34.kaupunginosa, Espoonlahti Kortteli 34317, katu- ja virkistysalue MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutosehdotukseen, piirustusnumero 6817 (Espoonlahden keskus, Lokirinne). Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Patrik Otranen, arkkitehti Juhani Lehikoinen, liikenneinsinööri etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 (5) Asemakaavan muutos ei tue lain keskeisiä perusperiaatteita ja on sen vuoksi hylättävä. Kaavaselostus ei täytä lain asettamia vaatimuksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei tue ekotehokkaan kaupunkirakenteen muodostumista. Ns. tiivistämisellä on usein suuria negatiivisia vaikutuksia alueen asukkaiden olosuhteisiin. Asuinalueen väljyys ja luonnonläheisyys on monen asukkaan kohdalla ollut yksi tärkeimmistä kriteereistä asuinpaikkaa valittaessa. Tornitaloissa rakennusten asuinneliötä kohti laskettu hiilijalanjälki on suunnaton verrattuna esimerkiksi puutaloon. Kaavaselostuksessa ei ole selvitetty tätä lainkaan, vaikka hiilijalanjäljen radikaalin pienentämisen tulisi olla kaikessa päätavoite. Purettaviksi esitetyt talot (28 vuotta vanhoja) ovat lähes uusia eivätkä ole mitenkään teknisen käyttöiän ylittäneitä. Kaavaselostuksessa ei esitetä mitään kestäviä perusteita niiden purkamisen tueksi. Voimassa olevan yleiskaavan mukaan viheryhteys ja virkistysalue. Kaavamuutoksessa esitetään tontin kokoa kasvatettavan 39% liittämällä siihen osa viheralueesta. Viheryhteys ja virkistysalue eivät parane pienentämällä, vaikka kaavaselostuksessa niin harhaanjohtavasti väitetään. Nykyinen, asemakaavassa ohjeellinen virkistysyhteys, on noin 3 metriä leveä kivituhkapäällysteinen kevyenliikenteen reitti. Kaavamuutoksen myötä reitti muutetaan korttelin vieressä osin kevyenliikenteen kaduksi, joka toteutetaan nykyistä leveämpänä ja kovalla pinnalla. Tämä parantaa yhteyden käytettävyyttä ja sen liittymistä Espoonlahden keskustan alueen kehitettävään virkistysyhteysverkostoon. Yleiskaavassa oleva virkistysyhteystarve ja virkistysalue säilyvät. Niiden mitoitusten laajuus ratkaistaan asemakaavalla. Virkistysalueen/reitin mitoitus on Lokirinteen puolella ollut suurempi, alikulkuvarauksen mahdollistaen. Hiljaiselle tonttikadulle ei ole perusteita alikulun rakentamiseksi. Virkistysalueelle laajenevan asuinkorttelin kaakkoisreuna on suurimmaksi osaksi istutettavaa alueenosaa, jossa tulee järjestää myös hulevesien hallinta. Korttelinreunan rakentuu näin hallitusti ja muodostaa luontevan välittävän tilan yksityisen korttelipihan ja julkisen puistoalueen välissä. Lokirinne 1:n kiinteistö on rakennettu vuonna 1987 ja on mittavan peruskorjauksen tarpeessa. Espoon Asunnot tutkii kaikki peruskorjausikään tulevien kiinteistöjensä lisärakentamismahdollisuudet täyttääkseen kaupungin asettamat vuokra-asuntotavoitteet. Usein päädytään olemassa olevan rakennuksen purkamiseen, jotta samalle tontille voitaisiin rakentaa olevaa enemmän ja kysyntää vastaavia, nykyvaatimusten mukaisia, esteettömiä vuokra-asuntoja. Lokirinne 1 sijaitsee Espoonlahden keskuksessa, joka kehittyy ja tiivistyy metron rakentamisen myötä. Tontin tehostamista tutkittaessa on päädytty korkeaan rakentamiseen, jossa tontin tornitalo sijoittuu kaupunkikuvallisesti hyvään paikkaan.

3 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 3 (5) Espoon Asuntojen pyrkimyksenä on toteuttaa tornitalo tarvittaessa niin, että osa talosta rakennutetaan toisen tahon toimesta omistusasunnoiksi tai vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi. Espoonlahden suuralueen yhdyskuntarakenne on erittäin vinoutunut. Alueen työpaikkaomavaraisuus on matalin kaikista Espoon suuralueista, ollen alle 40%. Alueelta puuttuu lisäksi huomattava osa asukkaiden tarvitsemista paikallisista palveluista. Esitetty asemakaavan muutos ei lainkaan paranna tilannetta vaan päinvastoin pahentaa sitä edelleen. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Tässä on erittäin tärkeää todeta, että Länsimetro ei edusta millään kriteerillä kestävää liikennejärjestelmää. Sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta julkisen joukkoliikenteen välittömään hiilijalanjälkeen. Tiedetään varsin hyvin, että sekä melu että ilman pienhiukkaset aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. Tutkimukset osoittavat että riski alkoi kohota jo pienhiukkasten pitoisuuksilla jotka ovat yleisten turvarajojen sisällä. Rajat ovat siis liian korkeita. Ulkoilman pienhiukkaset ovat suurin terveyteen vaikuttava ympäristötekijä. Tässä kaavamuutoksessa viisveisataan asukkaiden oikeudesta terveelliseen asuinympäristöön, mikä on lain keskeisin vaatimus. Asemakaavassa on huomioitu asianmukaisesti melu- ja ilmanlaatuasiat. Meluselvityksen pohjalla on käytetty valtioneuvoston määrittelemiä rajaarvoja. Ilmanlaadun osalta kaavoituksen pohjana on käytetty Uudenmaan ELY-keskuksen ja HSY:n laatimaa ohjeistusta (opas 2/2015). Koko asuinkortteli em. ohjeistuksen suositusetäisyyden sisäpuolella. Asemakaavan muutos on kiinteä osa suurta hanketta ja edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA-lain ja asetuksen mukaan on laadittava selvitys jo pienemmästäkin hankkeista kuin nyt käsillä oleva Espoonlahden alueen asukasmäärän kasvattaminen yli kaksinkertaiseksi. Asukasmäärän tavoiteltu kasvu n asukasta on keskikokoisen suomalaisen kaupungin koko asukasmäärän kokoinen. Asemakaavaselostus ei missään tapauksessa ole riittävän kattava osoittamaan kuntalaisille ja päättäjille muutosten kaikkinaisia vaikutuksia. Asemakaavan muutos käsittää yhden asuinkorttelin, jossa kerrosalan lisäys nykyiseen on noin ja asukasmäärän lisäys on laskennallisesti noin 180 uutta asukasta. Vaikka muutos on osa laajempaa kehittyvää metrojatkeen ja Espoonlahden keskustan kehityskokonaisuutta, se ei yksittäisenä ja rakennettuun ympäristöön sijoittuvana täydennysrakentamishankkeena edellytä laajaa vaikutusten arviontia. Tavoiteltu yleiskaavallinen asukkaan kasvu vuoteen 2050 mennessä on osoitettu laajalle alueelle Espoonlahden suuraluetta ja muualle pääradan varteen. Espoonlahden keskustan, metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä on esitetty yleiskaavallisissa asukastavoitteissa uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä, mistä tämä asemakaavan muutos on pieni osa kokonaisuudesta. Pääosin ulkomaisten sijoittajien etujen mukainen asemakaavan muutos on yhteiskunnan etujen kannalta negatiivinen muutos. Kaavaesityksen mukaisen talon asukkaiden vuokrat ja elinkustannukset tulevat vuosikymmenien ajaksi suunniteltujen asuntojen koosta päätellen suurelta osin yhteiskunnan maksettaviksi. Espoon ja koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu on jo pidemmän ajan perustunut pääasiassa ulkomailta tapahtuvaan muuttoon, josta suurin osa on sosiaaliperäistä. Tällaiset maahanmuuttajat tulevat olemaan yhteiskunnalle

4 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4 (5) hyvin pitkään taloudellinen ja sosiaalinen taakka. Suunniteltujen kaltaisiin asuntoihin todennäköisesti hakeutuvien väestöryhmien edustaja tyypillisesti lisäävät sosiaalisia ongelmia alueella heikentäen siten jo alueella asuvien kuntalaisten viihtyvyyttä ja omistusasuntojen arvoa. Tilastokeskuksen analyysin mukaan Espoossa tiivis rakentaminen, sosiaaliset ongelmat, matala koulutustaso ja korkea työttömyysaste sijoittuvat samoille alueille. Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö Espoon Asunnot. Asemakaava ei ota kantaa asuntojen omistussuhteisiin, eikä asukkaiden syntyperään tai sosiaalisiin ryhmiin. Aluekeskukseen on tavoitteellista tuottaa kaikki ryhmät huomioiden monipuolista asuntokantaa. Tuleva asukasmäärän lisäys ja alueen täydennysrakentamisen suuri potentiaali antavat hyvät mahdollisuudet myös muun kuin tuetun vuokra-asumisen toteutukselle Espoonlahden keskustassa. Pihan ohjeellista leikkialuetta on laskennallisesti alle 1 m2 lasta kohden. On hyviä perusteita olettaa tulevan asujaimiston olevan ikärakenteeltaan keskimääräisestä poikkeavan siten, että lasten suhteellinen osuus ja lukumäärä on suurempi. Käsityksemme mukaan mitoitus on riittämätön lasten tarpeisiin ja osoittaa suurta piittaamattomuutta lain keskeisistä periaatteista. Asemakaavassa esitetty ohjeellinen leikkialue on esitetty suositeltavana sijaintina tontilla, ei lähtökohtaisesti mitoituksena. Asemakaavakarttaan lisätään toinen ohjeellinen leikki- ja oleskelupaikan sijainti. Sijainti on perusteltavissa erityisesti sillä, että paikka avautuu viereisen Majakkaniityn puistoalueen suuntaan tehden näkymät avarammiksi ja hyödyntäen puistoalueen vehreyttä, siten kompensoiden tiukkaa tilamitoitusta. Lisäksi paikka on varjostuksen osalta paras aamupäivän tuntien osalta. Tämän lisäksi on suositeltavaa sijoittaa toinen, iltapäivän tunteina varjostamaton leikki- ja oleskelualue tontin keskiosaan. Leikkipaikkojen vähimmäismitoitukset täyttävät pienten leikki-ikäisten lasten tarpeet. Lisäksi asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä (n. 20 metriä), Lokirinne-kadun länsipuolella on kunnallinen Kongsberginpuiston leikkipaikka. Lisäksi läheisessä Espoonlahden urheilupuistossa on lähivirkistystoimintoja pienpelikenttineen ja leikki- ja kiipeilytelineineen. Ympäristöministeriön Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa G1 kohdassa 4.3 viitataan MRL:n momenttiin, jossa asuinrakennuksen yhteyteen tulee järjestää riittävästi ulkotilaa, leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet. Valtuuston tulee huolehtia siitä, että virkamiehet valmistelevat päätökset ja kaavamuutokset lainmukaisesti ja yhteiskunnan etua silmällä pitäen. Valtuuston tulee tarvittaessa. Valtuuston tulee tarvittaessa vaihtaa johtavat virkamiehet. Kaavaselostuksissa on esitettävä vaikutukset ja myös muutosten negatiiviset vaikutukset lakien edellyttämällä tavalla selkeästi, jotta kuntalaiset ja päättäjät voivat muodostaa käsityksensä muutoksesta sekä sen vaikutuksista ja voivat vaikuttaa päätöksiin. Espoo-tarina, mitä tässä kaavaselostuksessa pidetään ylevästi Espoon strategiana vuosille , ei voi olla kaavoitusta ohjaava ohje. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimus vuosille ei myöskään ohjaa kaavoitusta. Kaavoitus on aina tehtävä rakennus- ja maankäyttölain mukaisesti. Kaavoitusta tulee ohjata luotettavien tietojen pohjalta eikä suinkaan tarinoiden ja utopioiden. Kaavaselostusta on korjattava näidenkin seikkojen osalta. Kaavoituksen lähtökohtana on Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tavoitteiden toteutuminen ja säädösten noudattaminen. Asukkaiden oikeus tur-

5 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5 (5) valliseen, viihtyisään, sosiaalisesti toimivaan ja eri väestöryhmien tarpeet huomioivaan asuinympäristöön tulee täyttyä, mutta myös muihin yleisiin tavoitteisiin, jotka ovat linjassa MAL-tavoitteiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi MRL:n 5 mainitut: yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus, riittävän asuntotuotannon edellytykset, palvelujen saatavuus, joukko- ja kevyen liikenteen tarkoituksen mukainen järjestäminen ja rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen. Metron rakentamisesta on päättänyt Espoon valtuusto vuonna 2008 ja sen jatkeosuus Matinkylä-Kivenlahti on rakenteilla. Tämä on lähtökohtana myös kaavoituksessa ja yhdyskuntarakenteen kokonaistaloudellisuus edellyttää huomattavasti nykyistä tiiviimpää rakentamista metrokeskuksissa. Tämä osaltaan mahdollistaa keskustojen reuna-alueiden kehittymisen pienimuotoisempana ja laajempien viher- ja virkistysalueiden säilyttämisen, joka osaltaan vastaan myös MRL:n alueiden käytön tavoitteisiin. Asemakaava vastaa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja sen Helsingin seudun erityiskysymyksiä ja on myös sekä ylempien kaavaasteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Asemakaavaratkaisun vaikutusten arviointia on täydennetty asemakaavaselostuksen kappaleessa 5.