Espoon kaupunki Pöytäkirja 146. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Espoonlahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), Espoonlahden keskus II, alue Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. (09) Juhani Lehikoinen, puh. (09) Mikla Koivunen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit , osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Muodostuu uudet korttelit ja pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Liite Oheismateriaali Selostus 5 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 6 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavakartta - Kaavamääräykset - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on muuttaa nykyinen Y-kortteli (koulu ja päiväkoti) Espoonlahden keskustaa tehokkaasti tiivistäväksi asuinkortteliksi, joka sijoittuu tulevan metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan välittömään läheisyyteen. Nykyistä puistoa laajennetaan osaksi laajempaa Espoonlahden keskusta alueen puisto- ja virkistysreittikokonaisuutta. Asemakaavaratkaisun tavoitteena on luoda korkeatasoista urbaania kaupunki-ympäristöä, puistomaisia, turvallisia ja houkuttelevia kevyen liikenteen yhteyksiä sekä liikennemelulta suojattuja piha- ja puistoympäristöjä. Asuinrakennukset muodostuvat pääkaduille muurimaisina, kerrosluvun vaihdellessa 5-8 välillä. Korttelin sisäosissa on matalampia pienkerros- ja rivitaloja. Alueen läpäisevät puistoalueet ja niiden yhteydessä oleva kevyen liikenteen reitistö kytkeytyy osaksi laajempaa virkistys- ja ulkoilureittien kokonaisuutta. Asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty n k-m 2 asuinrakentamista sekä 1000 liike-, asukas- ja palvelutiloja. Asuinrakentamiseen sisältyy myös kaupungin Elä ja asuseniorikeskus (n k-m 2 ). Asemakaavan korttelitehokkuus vaihtelee välillä n. e=1,70 2,59, alueen (n. 6,2 ha) kokonaistehokkuudeksi muodostuessa n. e=1,18. Alueen laskennallinen asukasmäärä on 1570 asukasta. Alueen kaikki asukaspysäköinti ja vieraspaikat on sijoitettu pihakannen alaisiin tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus II - Esbovikens Centrum II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6471, käsittää korttelit sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupunki. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Se on osallisten käytettävissä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelussa koko kaavaprosessin ajan. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden Keskuksessa, kauppakeskus Lippulaivan, tulevan metroaseman ja Espoonlahdenkadun pohjoispuolella. Alueen länsi-osassa on vanhan Mårtensbron koulun sekä päiväkoti. Koulun pihalla maasto kohoaa pieneksi kukkulaksi. Koulu siirtyi uudelle paikalleen Rehtorinkujalle keväällä Alueen itäosa ja sen matalin kohta Tähystäjänkadun pohjoispuolella on vanhaa viljelypalstaaluetta. Etelässä alue liittyy osaksi Ulappatorin, Espoonlahdenkadun sekä Lippulaivan ympäristöön. Alueen maanomistajana on Espoon kaupunki.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueen itäreunaan on merkitty lisäksi virkistys ja kevyenliikenteen yhteystarve. Asemakaavan muutos käsittää voimassa olevat seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus II (410700), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää puistoa ja yleistenrakennuksen korttelialueet. Espoonlahden keskus II, muutos (410800), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää erityisaluetta. Espoonlahden keskus, muutos (410306), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää katualuetta. Espoonlahden keskus IV, muutos (412400), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää virkistysaluetta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä ja siihen liittyvä asukastilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli kaupungin edustajien lisäksi 11 osallista. Nähtävilläoloaikana asiasta jätettiin 1 kirjallinen mielipide, jossa vastustettiin alueen kaavoittamista työpaikkojen sijasta asumiskäyttöön. Sivistystoimelta tuli kannanotto, jossa heillä ei ollut asiaan huomauttamista. Asemakaavan muutos Asemakaavaehdotuksessa tehokas rakentaminen vastaa yleiskaavallisia tavoitteita Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi vahvana aluekeskuksena. Rakentamisen volyymi on mitoitettu siten, että se tehokkuudestaan huolimatta liittyy mahdollisimman luontevasti osaksi

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 olevaa kaupunkirakennetta, muodostuen kuitenkin omaleimaisena ja alueen identiteettiä vahvistavana uutena kerrostumana. Suunnitelmassa on esitetty alueelle yhteensä noin k-m 2 asuntojen rakentamista varten, mihin sisältyy n kokoinen Elä- ja Asupalveluasumisen ja palveluiden hanke. Lisäksi kaava mahdollistaa liike- ja palvelurakentamista n k-m 2. Alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 1570 (1as/45 as-k-m 2 ). Asemakaavan valmisteluaineiston jälkeen kerrosalaa on nostettu n k-m 2 palveluasumisen kerrosalatavoitteiden tarkennuttua ja koska päiväkotitontti on muutettu asumiselle. Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,17 ha. Asemakaavan kokonaiskerrosala on n k-m 2 ja kokonaisaluetehokkuus ea=1,18. Asemakaavan korttelitehokkuus vaihtelee välillä n. e=1,70 2,59. - asuinkerrostalojen korttelialueet (AK): k-m 2 - kortteli AK 34339: k-m 2, ek=2,59 - kortteli AK 34340: k-m 2, ek=1,70 - kortteli AK 34341: k-m 2, ek=2,45 - sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen k-m 2, ek=2,13 - liike-, palvelu- ja toimistotiloja (korttelissa 34341):1000 k-m 2 Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakennuksiin saa rakentaa väestönsuoja-, yhteis-, varasto-, kerho-, teknisiä sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja 10 % kaavan mukaisesta kerrosalasta, joita varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja (lisärakennusoikeus). Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: AK- korttelialueella: 1ap/ 100 k m 2, kuitenkin väh. 0,8 ap/asunto YSA- korttelialueella: 1ap/ 150 k m 2 Liike-, toimisto- ja palvelutiloille (m/m) 1ap/ 70 k m 2 Lisäksi alueelle on toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintimäärästä. Pysäköintilaitokset voidaan toteuttaa annettujen rakennusoikeuksien lisäksi. Asuinrakennusten yhteistiloille mahdollistettua lisärakennusoikeutta ei lasketa autopaikkatarpeisiin.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Yleiskuvaus Asemakaavaehdotus sisältää neljä korttelia ( ), jotka muodostavat kaksi suurkorttelia joiden keskeltä kulkee puisto sekä virkistysyhteys osana laajempaa Espoonlahden ns. rannalta rannalle - virkistysreittikokonaisuutta. Tehokkain, 5-8- kerroksinen yhteen kytketty rakentaminen on sijoitettu kortteleiden ulkoreunoille, jossa ne muodostavat tehokkaan melumuurin erityisesti Länsiväylän liikennemelua vastaan. Puiston puoleisilla reunoilla on nauha 2-3-kerroksisia pientalomaisia asuinrakennuksia. Tehokkaimman rakentamisen sijoittaminen katujen varsille mahdollistaa kortteleiden keskelle syntyvän laajemman avoimen puistoalueen muodostumisen sekä siihen liittyvät selkeästi hahmotettavat ja houkuttelevat kevyen liikenteen yhteydet. Pieniä korttelipiha-alueita on kompensoitu edellyttämällä kansipihojen lisäksi osalle matalampia rakennusaloja myös kattopihoja asukkaiden yhteiskäyttöön. Ulappa- ja Kongsberginpuistot ovat osa korttelipihojen maisemallista kokonaisuutta rakennusmassojen välistä avautuvin näköaloin ja kulkuyhteyksin. Kaupunkikuva Tärkeimpänä kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda hyvin näkyvä, tunnistettava ja kiinnostava asuntokorttelikokonaisuus, joka vahvistaa positiivisesti paikan henkeä ja paikallista identiteettiä tärkeällä paikalla Espoonlahden keskustassa. Suunnitelmassa uusi rakentamisen kerrostuma on perussävyltään tumma, joka rytmittyy julkisivujen tehostevärialueista ja lämpimän sävyisistä puupinnoista. Korttelipihojen ja puiston puolella rakennukset ovat porrastettuja 2-3-kerroksisia ja julkisivumateriaaleina on pääasiassa puu. Kortteleita reunustavat korkeammat rakennusmassojen pääasiallisena julkisivumateriaalina on tumma harmaasävyinen tiili, jolle vastakohtana toimivat ns. leikattujen ulkopintojen rapatut, reippaasti väritetyt pinnat. Muodostuvat rakennuksen sisäiset kattopinnat, kuten sisään vedettyjen parvekkeiden katot, tulee käsitellä puuverhoiluin. Kaupunkikuvallisia yksityiskohtia tarkennetaan jatkossa Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa. Liikenne ja pysäköinti Alueen kaikki asukaspysäköinti on sijoitettu maan- tai pihakannen alaisiin laitoksiin sekä maanpäälliseen pysäköintilaitokseen (LPA). Ratkaisu on perusteltu alueen sijaitessa aivan Espoonlahden ydinkeskustassa tulevan metroaseman tuntumassa ja rakentamistehokkuuden vuoksi maanpäällinen tila tarvitaan mahdollisimman laajasti pihatoiminnoille ja oleskelulle ja asukkaiden virkistykseen. Koska asemakaavan toteutuminen tapahtuu todennäköisesti pidemmällä aikavälillä ja tonttikohtaisesti eri aikatauluissa (korttelit ja mahdollisesti vasta v jälkeen), antaa asemakaava mahdollisuuden toteuttaa vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja ja korttelikohtaisia yhteisjärjestelyitä. Ajoliittymät asuinkortteleihin on tarkasti sovitettu laadittujen katusuunnitelmien pohjalta. Läntisen kortteliin ajoliittymät ovat korttelikohtaisia ja ajo tapahtuu Espoonlahdenkadun ja Maakravunkujan risteyksestä sekä Märssykorinaukiolta. Pysäköinti on sijoitettu pihakannen

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 alle kahteen tasoon. Korttelin ajoyhteydet voivat olla AHkorttelialueen kautta myös tonttikohtaiset. Pysäköinti on sijoitettu LPAkorttelialueelle, mihin voidaan sijoittaa myös muiden kortteleiden autopaikkoja. Ulappakadun itäpuolella, korttelin ajoliittymä on Ulappakadulla. Osa autopaikoista sijaitsee tontilla pihakannen alla ja osa em. LPApysäköintilaitoksessa. Korttelin ajoliittymä on Tähystäjänkadulla ja autopaikat pihakannen alla. Muut suunnitelmat asemakaavassa Ulappakadun ja Kongsberginpuiston kevyenliikenteen raitin linjaus noudattelee v laadittujen katu-, hulevesi- ja tulvareittisuunnitelmien sisältöä Kongsbergin puistoon on osoitettu suunnitelman mukainen hulevesiallas. Tehostettu rakentaminen lisää tiiviitä vettä läpäisemättömiä pintoja suhteessa valmisteluaineistoon. Suunnitelmat Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu alustava pohjaveden hallintaselvitys ja siihen liittyvä hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll 2013), joiden suosituksia on sisällytetty asemakaavaan määräyksin ja suunnitteluratkaisuin. Suunnittelutyötä on tehty alkuvaiheessa yhdessä Avanto Arkkitehdit Oy:n kanssa ja tehdyn Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (Luonnos, ) esitetyt periaatteelliset ratkaisut ovat olleet kaavoituksen pohjalla. Suunnitelman sisältöä tullaan päivittämään ja tarkentamaan ehdotusvaiheessa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Esittelyaineisto - Asemakaavan muutosehdotus, piir.nro 6471, päivätty , muutettu , pienennös - Kaavamääräykset, piir.nro 6471, päivätty , muutettu , pienennös - Asemakaavaehdotuksen havainnekuva, piir.nro 6813, päivätty

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta määräyksineen - Asemakaavaselostus liitteineen - Havainnekuva - Lähiympäristö ja korttelisuunnitelma LUONNOS (Avanto Arkkitehdit) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9