Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 907/ /2014 Aluenumero Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia Asemakaavan muutos Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sari Koski Lotta Kari-Pasonen Ross Snell (liikennesuunnittelu) sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi p p p

2 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 (6) Humisevanportti 2:n tontin tehokkuuden lisääminen ei ole alueen hengen mukaista, mutta kannatan tontin rakentamista. Rakentamisessa pitäisi käyttää vähempää k-m 2 :ä, ehkä noin 2000 k-m 2 ja IV-kerroksiset rakennukset olisivat maisemaan sopivampia. Vaihtoehto 2 on tarkoituksenmukaisempi. Mihin käyttöön vanha huvila tulee? Myydäänkö se erillisenä asuntoosakeyhtiöön kuulumattomana osana? Tulevatko asunnot yleisesti myyntiin? Tontin nykyinen rakennusoikeus on 1500 k-m 2, tehokkuuslukuna ilmaistuna noin e=0,28. Ympäröivän asuinkerrostalorakentamisen tonttien tehokkuudet ovat selvästi tätä suurempia: esimerkiksi etelänpuoleisella tontilla e=0,83, pohjoisenpuoleisella e=0,54 ja idänpuoleisella e=0,58. Kaavaehdotuksessa suunniteltu rakennusoikeus on yhteensä 2940 k-m 2, ja kaavamuutosalueen kokonaistehokkuudeksi muodostuisi tällöin noin e=0,55. Asemakaavan muutosehdotuksessa huvila on osoitettu erillispientalojen korttelialueelle (AO) ja loput tontista on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Pelkän AK-alueen tehokkuusluku on noin e=0,66. Suunniteltu tontin tehokkuus ei täten eroa lähiympäristön tehokkuudesta. Suunnitellut 5-kerroksiset asuinkerrostalot eivät ole korkeudeltaan alueen muusta asuinkerrostalorakentamisesta poikkeavia. Suunnittelualueen eteläpuolella on 5+1 (maanpäällinen kellari) -kerroksisia asuinkerrostaloja ja pohjoispuolella 3+1 (maanpäällinen kellari) -kerroksinen asuinkerrostalo. Maaston muodoista johtuen suunniteltujen talojen korkeus maisemassa vastaa suunnilleen etelänpuoleisten 5+1 -kerroksisten talojen korkeutta. Humisevanportti-kadulta päin katsottuna suunnitellut talot näyttävät 4-kerroksisilta, sillä alin kerros on osin maan alla. Kaavaehdotuksen materiaaliin kuuluu rannan suuntainen leikkaus, jossa suunniteltujen rakennusten lisäksi sekä etelä- että pohjoispuolisen rakennuksen korkeus on esitetty. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen vaihtoehdon 2 tyylisesti, jolloin piha-alue rakennusten takana jää suuremmaksi. Huvilan ympärille jää enemmän tilaa ja se muodostaa selvemmän kokonaisuuden Villa Sparbössan kanssa. Asemakaavan muutos sallii pysäköintikannen rakentamisen, mutta uusitun Espoo pysäköinnin mitoitusohjeen vuoksi pysäköinti on mahdollista sijoittaa maantasoon. Asemakaavan muutoksessa huvilan alue osoitetaan asuinkäyttöön erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Asemakaavassa ei oteta kantaa asuntojen mahdolliseen myyntiin. kannattaa vaihtoehtoa 1 seuraavin perustein: - Talojen sijoittelu sopii paremmin ympäristöönsä ja jättää avaramman tilan Humisevan Hovin ja uusien talojen väliin. - Talojen sijoittelu noudattaa alueella vallitsevaa yhtenäistä tapaa sijoitella saman taloyhtiön talot porrastettuun linjaan keskenään, mutta sopivasti eri linjaan viereisten taloyhtiöiden kanssa.

3 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3 (6) Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen vaihtoehdon 2 tyylisesti, jolloin piha-alue rakennusten takana jää suuremmaksi. Tällöin huvilan ympärille jää enemmän tilaa ja se muodostaa selvemmän kokonaisuuden Villa Sparbössan kanssa. ei voi hyväksyä sitä, että taloista tulee korkeampia kuin Humisevanportti 4, sillä tällöin talot varjostavat liikaa Humisevan Hovin pihaa ja rakennusta sekä huvilan pihaa. Lisäksi suunnitellut 5-kerroksiset rakennukset peittäisivät täysin Humisevanportti 3:n kiinteistön näkymän järven suuntaan, mikä laskee kiinteistön arvoa. Suunnitellut 5-kerroksiset asuinkerrostalot eivät ole korkeudel-taan alueen muusta asuinkerrostalorakentamisesta poikkeavia. Suunnittelualueen eteläpuolella on 5+1 (maanpäällinen kellari) -kerroksisia asuinkerrostaloja ja pohjoispuolella 3+1 (maanpäällinen kellari) -kerroksinen asuinkerrostalo. Maaston muodoista johtuen suunniteltujen talojen korkeus maisemassa vastaa suunnilleen etelänpuoleisten 5+1 -kerroksisten talojen korkeutta. Humisevanportti-kadulta päin katsottuna suunnitellut talot näyttävät 4-kerroksisilta, sillä alin kerros on osin maan alla. Asemakaavaehdotuksen liitteeksi on laadittu varjotutkielma, josta käy ilmi, että varjostus Humisevan Hovin oleskelupihalle rajoittuu talveen ja on tällöinkin lyhytkestoista. Espoo on kasvava kaupunki ja uusia asuntoja tarvitaan kokoajan lisää. Tämä tarkoittaa, että olemassa olevaakin rakennetta on täydennettävä. Voimassa oleva asemakaava sallii alueelle rakennettavan enintään kolmekerroksisen julkisen palvelun tai hallinnon rakennuksen eli nykyisen asemakaavan mukainenkin rakentaminen heikentäisi näkymiä. Tie tontin perälle kulkee aivan Humisevan Hovin tontin rajaa. Kyseisellä kohdalla olevat puut tultaneen kaatamaan. Niiden tilalle tulee istuttaa puita tai pensaita näkö- ja meluesteeksi. Ajo-oikeuden merkintä noudattaa tavanomaista käytäntöä. Jos tontin perälle esitetty pieni rakennus on jätekatos, sen paikkaa tulee muuttaa. Kuvamateriaalissa esitetyssä paikassa se on aivan liian lähellä Humisevan Hovin leikkipihaa, asukkaiden viljelypalstoja ja taloyhtiön grilliä. Havainnekuvissa huvilan tontilla esitetty rakennus on autotalli tai vastaava piharakennus (tarkoitettu huvilan käyttöön). Kaavaehdotuksessa rakennusta on siirretty. Vaihtoehdossa 1 on esitetty useita eri piharakennuksia, joiden tarkempaa käyttötarkoitusta ei ole eritelty. Molemmissa vaihtoehdoissa tontin nurkkaan on esitetty piharakennus, joka on ongelmallinen jos kyseessä on jätekatos (hajuhaitat, rinne). Lisäksi piharakennuksen sijainti kutistaa huvilan jo ennestään pieneksi jäävää tonttia. Ehdotamme, että jätehuolto järjestetään kadun varressa sijaitsevan parkkipaikan yhteyteen.

4 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4 (6) Vaihtoehto 1:n havainnekuvassa esitetyt isommat piharakennukset ovat autokatoksia, pienin jätekatos. Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan Jätehuone tai jätesuoja on sijoitettava siten, ettei se aiheuta haittaa kiinteistön asukkaille tai naapureille. Jätteiden keräys täytyy lisäksi sijoittaa siten, että jäteauto pääsee helposti hakemaan jätteet. Kaavaehdotuksen havainnekuvassa jätekatos on sijoitettu kadun varrelle. Myös huvilan jätehuolto sijoittunee kadun varteen, jotta jätteet on helpompi hakea (tällöin perustetaan rasite). Aineistossa ei kerrota muutoksessa syntyvien tonttien pinta-aloja tai tehokkuuslukuja, mutta vaikuttaisi siltä, että Humisevanportti 2:n tehokkuusluku olisi suurempi kuin ympäröivien tonttien. Mikäli näin on, tulisi se korjata noudattamaan alueen yleistä linjaa tai vastaavasti korjata ympäröivien tonttien rakennusoikeutta. Suunnittelualueen pinta-ala on 5300 m 2 ja nykyinen rakennusoikeus 1500 k-m 2, tehokkuuslukuna ilmaistuna noin e=0,28. Ympäröivän asuinkerrostalorakentamisen tonttien tehokkuudet ovat selvästi tätä suurempia: esimerkiksi etelänpuoleisella tontilla e=0,83, pohjoisenpuoleisella e=0,54 ja idänpuoleisella e=0,58. Kaavaehdotuksessa suunniteltu rakennusoikeus on yhteensä 2940 k-m 2, ja kaavamuutosalueen kokonaistehokkuudeksi muodostuisi tällöin noin e=0,55. Asemakaavan muutosehdotuksessa huvila on osoitettu erillispientalojen korttelialueelle (AO) ja loput tontista on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Pelkän AK-alueen tehokkuusluku on noin e=0,66. Suunnittelualueen tehokkuus ei täten eroa lähiympäristön tehokkuudesta. Ympäröivät tontit eivät kuulu kaavamuutosalueeseen vaan niille tulee tarvittaessa hakea erikseen kaavamuutosta. Nyt laadittavana olevan kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista (eli hakija maksaa Espoon kaupungille käyttötarkoituksen muutoksesta ja rakennusoikeuden kasvusta). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty leikkauskuva katunäkymästä, jossa luodaan mielikuva, että korkeuden osalta verrattava kiinteistö olisi Humisevanportti 3 eikä läheisin vastaava kiinteistö, joka on Humisevanportti 4. Huomioiden kadun suunnan ja nousun mäen päälle suunnitelmassa esitettyä katunäkymää ei koskaan synny. Leikkauskuvalla on haluttu kuvata rakennusten sijoittumista maastoon (autohalli ja 1. kerros osin maan alla), sijoittumista suhteessa rantaan sekä etäisyyttä vastapäiseen rakennukseen. Kyseessä ei ole näkymäkuva. Kaavaehdotuksen materiaaliin kuuluu rannan suuntainen leikkaus, jossa sekä etelä- että pohjoispuolisen rakennuksen korkeus on esitetty. Tavoite tontilla sijaitsevan vanhan huvilan säilyttämiseksi on kannatettavaa. Olemme samaa mieltä kaupungin suunnittelijoiden kanssa, että huvilan säilyt-

5 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 5 (6) täminen tukee myös Villa Sparbössan lähimiljöön säilymistä. Tämän johdosta toivomme, että rakennuksen ympärille jäisi tarpeeksi tilaa. Jos isot kerrostalot rakennetaan liian lähelle vanhaa huvilaa ja Villa Sparbössaa, tulevat ne varjostaman taloja ja piha-alueita. Lisäksi pienikin yksityisyys häviää. Toivomme, että säilytettävän huvilan tontilla havainnekuvassa näkyvä uusi autokatos / roskakatos olisi kauempana tonttimme rajasta. Voisiko katos/autotalli olla vanhan huvilan takana eli kerrostalojen edessä, näin huvila saisi samalla pienen näkösuojan kerrostaloilta. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen vaihtoehdon 2 tyylisesti, jolloin piha-alue rakennusten takana jää suuremmaksi. Huvilan ympärille jää enemmän tilaa ja se muodostaa selvemmän kokonaisuuden Villa Sparbössan kanssa. Asemakaavaehdotuksen liitteeksi on laadittu varjotutkielma, josta käy ilmi, että varjostushaitta on vähäinen. Kaavaehdotuksessa huvilan autotallin paikkaa on siirretty. Vastustamme nykyisen kaavan osoittaman suurimman sallitun kerrosluvun ylittämistä sekä rakennusoikeuden 1500 k-m 2 nostamista 3000 k-m 2. Mielestämme talojen korkeus on kaavaehdotuksessa ehdottomasti liian korkea. Tässä kohdin on hyvä tarkastella näkyvyyttä myös Lippajärjeltä päin. Jos tavoitteena on lähimiljöön arvokkaan kulttuurihistoriallisen alueen säilyttäminen, niin sitä ei tue 5 kerroksisten (4+1) kerrostalojen rakentaminen suunnitellulle tontille. Talot tulevat näkymään myös järvelle ja toiselle puolen rantaa. Korkeat talot tulevat varjostamaan myös Villa Sparbössaa samoin kuin naapurissa olevaa kerrostalon (Humisevanportti 4) leikkipihaa. Mielestämme uusien talojen korkein korkeus saisi maksimissaan olla samalla tasolla kuin Humisevanportti 4:n korkeus nyt. Kaava ehdotuksessa korkeutta verrataan Humisevanportti 3:een, kun sitä pitäisi verrata Humisevanportti 4:ään, joka on suunniteltujen rakennusten pohjoispuolella, varjoalueella ja välittömässä läheisyydessä. Humisevanportti 4 on yhden kerroksen verran matalammalla kuin Humisevanportti 3 maastonmuodoista johtuen. Suunnittelualueen nykyinen rakennusoikeus on 1500 k-m 2, tehokkuuslukuna ilmaistuna noin e=0,28. Ympäröivän asuinkerrostalorakentamisen tonttien tehokkuudet ovat selvästi tätä suurempia: esimerkiksi etelänpuoleisella tontilla e=0,83, pohjoisenpuoleisella e=0,54 ja idänpuoleisella e=0,58. Kaavaehdotuksessa suunniteltu rakennusoikeus on yhteensä 2940 k-m 2, ja kaavamuutosalueen kokonaistehokkuudeksi muodostuisi tällöin noin e=0,55. Asemakaavan muutosehdotuksessa huvila on osoitettu erillispientalojen korttelialueelle (AO) ja loput tontista on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Pelkän AK-alueen tehokkuusluku on noin e=0,66. Suunnittelualueen tehokkuus ei täten eroa lähiympäristön tehokkuudesta. Suunnitellut 5-kerroksiset asuinkerrostalot eivät ole korkeudel-taan alueen muusta asuinkerrostalorakentamisesta poikkeavia. Suunnittelualueen eteläpuolella on 5+1 (maanpäällinen kellari) -kerroksisia asuinkerrostaloja ja pohjoispuolella 3+1 (maanpäällinen kellari) -kerroksinen asuinkerrostalo. Maaston muodoista johtuen suunniteltujen talojen kor-

6 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 (6) keus maisemassa vastaa suunnilleen etelänpuoleisen 5+1 -kerroksisen talon korkeutta. Kaavaehdotuksen materiaaliin kuuluu rannan suuntainen leikkaus, jossa sekä etelä- että pohjoispuolisen rakennuksen korkeus on esitetty. Asemakaavaehdotuksen liitteeksi on laadittu varjotutkielma, josta käy ilmi, että varjostus Humisevan Hovin oleskelupihalle rajoittuu talveen ja on tällöinkin lyhytkestoista. Varjostushaitta kauempana sijaitsevan Villa Sparbössan kohdalla jää selvästi tätäkin vähäisemmäksi. Korkeammat rakennukset (rakennusoikeuden nosto) toisi myös enemmän liikennettä Humisevanportille, joka on pieni katu. Ehdotus parkkipaikkojen ja roskakatosten sijoittamisesta kannen alle olisi suotavaa ja myös lapsille turvallisin vaihtoehto. Toiveenamme on, että vanhaa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Asemakaavan muutos ei välttämättä aiheuta liikenteen lisääntymistä nykyisen kaavan verrattuna. Nykyinen Y-tontti sallisi esimerkiksi 1500 k-m² kokoisen päiväkodin, joka tuottaisi enemmän liikennettä kuin asemakaavan muutoksen mahdollistama asuinrakentaminen. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu vaihtoehdon 2 pohjalta, jossa pysäköinti on sijoitettu kadun lähelle ja puustoa on mahdollista säilyttää enemmän. Asemakaavan muutos sallii pysäköintikannen rakentamisen, mutta uusitun Espoo pysäköinnin mitoitusohjeen vuoksi pysäköinti on mahdollista sijoittaa maantasoon.