Turun hovioikeus Åbo hovrätt. Toimintakertomus vuodelta 2007

Transkriptio

1 Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2007

2 Sisällysluettelo. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnan tehokkuus...4 Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa...0 Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Toiminnan taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja toiminnan vaikuttavuus...4 Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2007 olivat SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN HOVIOIKEUDEN MUU TOIMINTA...6 Hallinto...6 Lausuntovaliokunta...6 Lausunnot...6 Laatutyö...6 Alioikeuksien tarkastus...6 Osallistumisia eri luento- ja koulutustilaisuuksiin...6 Koulutus...7 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia...8 Kehityskeskustelut...8 Toimikunnat...8 Kirjasto...9 Auskultantit...9 Työterveyshuolto...9 Työsuojelu...9 Liikunta ja virkistystoiminta...9 Tiedotus...20 Yhteistyö...20 Vierailut...20 Muuta...20 Hovioikeuden henkilökunta TURUN HOVIOIKEUDEN ORGANISAATIO Hovioikeuden henkilökunta Hovioikeuden käräjäoikeuksiin kohdistamasta tarkastustoiminnasta...26

3 . JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Turun hovioikeuden tuomiopiirissä oli vuoden 2007 alussa noin asukasta ja 5 käräjäoikeutta. Kertomusvuoden huhtikuun alusta Turunseudun käräjäoikeus yhdistettiin Turun käräjäoikeuteen ja Kokemäen käräjäoikeus liitettiin.0. Porin käräjäoikeuteen. Viimeksi mainittu muutos merkitsi sitä, että Kokemäen käräjäoikeuteen kuuluneet kunnat siirtyivät Vaasan hovioikeuden tuomiopiiriin. Poikkeuksena oli Punkalaitumen kunta, joka liitettiin Tampereen käräjäoikeuteen. Kokemäen käräjäoikeuden toiminnan loppuminen merkitsi sitä, että Turun hovioikeuden tuomiovallasta siirtyi noin asukasta Vaasan hovioikeuden tuomiopiiriin. Vuonna 2006 Kokemäen käräjäoikeudesta tuli hovioikeuteen 96 valitusasiaa. Kertomusvuonna Kokemäen käräjäoikeudesta lokakuun alkuun saapuneiden asioiden määrä oli 62. Vuoden 2007 lokakuussa oikeusministeriön käräjäoikeusverkoston kehittämistä pohtimaan asettama työryhmä antoi mietintönsä. Siinä ehdotetaan 54 käräjäoikeuden lukumäärän supistamista 25:een. Ehdotuksen mukaan Turun hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluisi viisi käräjäoikeutta. Nämä olisivat Ahvenanmaan, Lohjan, Hämeenlinnan, Tampereen ja Turun käräjäoikeudet. Raaseporin käräjäoikeus yhdistettäisiin Lohjan käräjäoikeuteen. Forssa-Loimaan käräjäoikeuden aikaisempaan Forssan käräjäoikeuteen kuuluneet kunnat liitettäisiin Hämeenlinnan käräjäoikeuteen ja entiseen Loimaan käräjäoikeuteen kuuluneet kunnat Turun käräjäoikeuteen. Tampereen käräjäoikeuteen liitettäisiin Ikaalisten käräjäoikeuden Pirkanmaahan kuuluvat kunnat, Satakuntaan kuuluvat Ikaalisten käräjäoikeuden kunnat siirtyisivät Porin käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Myös Toijalan käräjäoikeus yhdistettäisiin Tampereen käräjäoikeuteen. Turun käräjäoikeuteen liitettäisiin nykyiset Paraisten, Salon ja Vakka-Suomen käräjäoikeudet. Esityksen mukaan Rauman käräjäoikeus liitettäisiin Porin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän tehtävänä ei ollut pohtia, millaiset hovioikeuspiirit olisivat käräjäoikeuksien lukumäärään vähentämisen jälkeen. Työryhmän mietinnössä on kuitenkin ajateltu meneteltäväksi siten, että käräjäoikeuksien yhdistämisessä vastaanottavana tuomioistuimena oleva käräjäoikeus säilyisi nykyisessä hovioikeuspiirissään. Turun hovioikeuden osalta tämä merkitsee sitä, että Rauman käräjäoikeus siirtyisi pois hovioikeuden tuomiovallasta. Nykyinen Riihimäen käräjäoikeus liitettäisiin ehdotuksen mukaan Hämeenlinnan käräjäoikeuteen, joten Riihimäen käräjäoikeuden kunnat tulisivat asukkaineen Turun hovioikeuden tuomiopiiriin. Rauman käräjäoikeuden liittäminen Porin käräjäoikeuteen merkitsee sitä, että hovioikeuspiirin asukasluku vähenee noin asukkaalla. Ikaalisten käräjäoikeuden Satakuntaan kuuluvien kuntien siirtäminen Porin käräjäoikeuden tuomiovaltaan pienentää hovioikeuspiirin asukaslukua noin ihmisellä. Toisaalta Riihimäen käräjäoikeuden siirtämisestä seuraa, että hovioikeuspiirin väkiluku lisääntyy noin hengellä. Kun otetaan huomioon jo tapahtunut Kokemäen käräjäoikeuden yhdistäminen Porin käräjäoikeuteen, uudistuksen toteuttaminen edellä selostetussa muodossa merkitsee sitä, että hovioikeuspiirin väestömäärä vähenee kaikkiaan noin ihmisellä. Mainittakoon, että Rauman käräjäoikeudesta vuonna 2006 saapui hovioikeuteen valitusasioita 28. Vuonna 2007 vastaava luku oli 5. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Riihimäen käräjäoikeudesta Kouvolan hovioikeuteen saapuneiden asioiden määrä oli 5 vuonna 2006 ja 30 vuonna Jos edellä kerrotut kaavailut toteutetaan, asiamäärä vähenee Turun hovioikeudessa. Sitä myöten pienenee myös hovioikeuden henkilökunnan tarve. Oikeusministeriön laskelmat hovioikeuden tulevasta henkilöstötarpeesta vaihtelevat käytetyn laskentaperusteen mukaan. Asiamäärän perusteella vähennystarve olisi 2,2 jäsentä ja koko henkilökunnan vähennys olisi 5,4. Asukaslukuun nojautuvan laskentamallin mukaan jäseniä tarvittaisiin hovioikeudessa 2,9 nykyistä vähemmän. Kokonaisvähennys lienee tällä perusteella arvioituna 7,4 henkilötyövuotta. Vuonna 2007 hovioikeudessa oli neljä hovioikeudenlaamannia ja 33 vakinaista ta. Määräaikaisia jäseniä oli vuoden alusta kaksi ja maaliskuun alusta kaksi lisää. Maaliskuusta alkaen

4 2 tuomarikunnan lukumäärä oli siten 4. Hovioikeudessa oli neljä asessoria ja 33 vakinaista a. Maaliskuun alusta hovioikeuteen saatiin kaksi määräaikaista a, joten tästä lähtien hovioikeudessa oli esittelijöitä 39. Presidentin ja kansliapäällikön lisäksi muuta henkilökuntaa oli 36. Tulosneuvotteluissa syksyllä 2005 sovitun mukaisesti eläkkeelle siirtymisen takia yksi toimistosihteerin virka lakkautettiin elokuun alusta. Kuusi henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä. Tämän vuoksi hovioikeuteen oli mahdollista palkata kolme henkilöä hoitamaan heidän tehtäviään. Kertomusvuoden lopussa hovioikeuden palveluksessa oli kaikkiaan 20 henkilöä. Hovioikeuden lainkäyttötoimintaan vaikutti kertomusvuonna Salon käräjäoikeudesta saapuneiden kolmen erittäin laajan asian käsittely. Kaksi näistä tuli hovioikeuteen jo vuoden 2006 syyskesällä ja yksi vuoden 2007 maaliskuun alussa. Vuonna 2006 hovioikeuteen tulleista jutuista toisessa annettiin tuomio viime lokakuun puolivälissä ja toisessa helmikuussa Kolmannen asian käsittely jatkuu kesään Työmäärä kussakin näissä kolmessa asiassa on ollut niin suuri, että jokaisessa on ollut pelkästään tätä asiaa käsitellyt ratkaisukokoonpanonsa, kolme jäsentä ja kaksi a. Tämä on luonnollisesti merkinnyt hovioikeuden työtehon huomattavaa alentumista. Hovioikeuden tulostavoite vuonna 2007 oli ratkaista asiaa ja antaa tuomio tai päätös yhtä monessa jutussa. Kertomusvuonna hovioikeudessa ratkaistiin asiaa ja annettiin ratkaisua. Tulostavoitteen ylitys oli siten 34 ratkaistuissa asioissa ja annettuja ratkaisuja oli 26 tavoitetta enemmän. Vuoden alussa hovioikeudessa oli vireillä 603 asiaa, vuoden lopussa niitä oli Vireillä olevien asioiden lukumäärä kasvoi siten 405 jutulla. Vuotta 2007 koskevissa tulosneuvotteluissa arvioitiin, että vuoden 2007 lopussa vireillä olevien asioiden määrä olisi ollut Kertomusvuoden alussa ratkaisemattomia asioita oli 50 ja vuoden lopussa 907, ratkaisemattomien asioiden määrä lisääntyi siis 397 jutulla. Tulosneuvottelujen mukaan ratkaisemattomia asioita oli määrä olla 2 0. Sanotut arvioiden alitukset johtuivat osaksi siitä, että hovioikeuteen ennustettiin saapuvan asioita Asioita tuli vireille vain Asioiden keskimääräinen käsittelyaika kertomusvuonna oli 7,5 kuukautta, vuotta aiemmin tämä aika oli 6, kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika oli esittelyasioissa 7,2 kuukautta ( 5,7 kuukautta vuonna 2006 ) ja pääkäsittelyssä ratkaistavissa jutuissa 0,5 kuukautta ( 8,8 kuukautta vuonna 2006 ). Tulosneuvotteluissa sovittiin vuoden 2007 keskimääräiseksi käsittelyaikatavoitteeksi 7,5 kuukautta, esittelyasioissa 7,0 ja pääkäsittelyjutuissa 2,0 kuukautta. Seulotuissa asioissa ratkaisu tehtiin,9 kuukaudessa tavoitteen ollessa kaksi kuukautta. Kolmen edellä tarkoitetun laajan asian vaikutusta hovioikeuden työtehoon osoittavat ennen niiden hovioikeuteen saapumista vallinnutta tilannetta koskevat luvut. Elokuun lopussa 2006 hovioikeudessa oli vireillä 54 asiaa, joista ratkaisemattomia asioita oli 373, keskimääräinen käsittelyaika oli 5,7 kuukautta, esittelyasioissa se oli 5,5 ja pääkäsittelyasioissa 8,4 kuukautta. Vuoden 2007 loppuun mennessä vireillä olleiden asioiden luku lisääntyi 467 asialla. Pääkäsittelyssä hovioikeus ratkaisi kertomusvuonna 570 asiaa ja pääkäsittelyratkaisujen osuus oli 23,4 prosenttia annetuista ratkaisuista. Vuonna 2006 pääkäsittelyssä ratkaistiin 705 asiaa ja prosenttiluku oli 28,0. Matkakäräjillä ratkaistiin 09 juttua. Näiden osuus oli pääkäsittelyasioista 9, prosenttia. Vuonna 2006 matkakäräjillä ratkaistiin 52 asiaa eli 2,6 prosenttia pääkäsittelyjutuista. Tampereella pidetyissä pääkäsittelyissä ratkaistiin kertomusvuonna 97 asiaa, vuotta aiemmin luku 3. Vuonna 2007 hovioikeus teki seulontaratkaisun 229 asiassa seulontaprosentin ollessa 9,4. Vuoden 2007 lopussa hovioikeudessa oli vireillä 05 sellaista asiaa, joiden kirjaamoon saapumisesta oli kulunut enemmän kuin vuosi. Vuotta aikaisemmin näiden asioiden määrä oli 25. Vuoden 2006 tulosneuvotteluissa vuotta vanhempia asioita arveltiin kertomusvuoden lopussa olevan 50. Hovioikeuden voidaan täydellä syyllä todeta toimineen kertomusvuonna hyvin. Tätä osoittaa edellä kerrottu tulostavoitteiden ylitys. Se, että vireillä olevin asioiden ja vuotta vanhempien juttujen lukumäärä

5 3 kasvoi ja keskimääräiset käsittelyajan pitenivät edelliseen vuoteen verrattuina ei ole johtunut hovioikeuden toiminnan tehottomuudesta. Syynä on ollut oikeusministeriöltä saadut liian vähäiset henkilöstöresurssit. Tästä huolimatta kertomusvuoden päätyessä vireillä olleiden asioiden lukumäärä on kyetty pitämään pienempänä kuin aikanaan tulosneuvotteluissa sovittiin. Hovioikeuden kiitettävä toiminta on johtunut jälleen kerran siitä, että hovioikeuden koko henkilökunta on täyttänyt velvollisuutensa erittäin hyvin. Kiitän kaikkia kertomusvuonna hovioikeuden palveluksessa olleita erinomaisesti suoritetusta työstä. Erityinen kiitos kuuluu kolmen Salon käräjäoikeudesta saapuneen asian ratkaisukokoonpanoille. Verrattaessa hovioikeuden toimintaa muissa hovioikeuksissa tehtyyn työhön voidaan todeta seuraavaa ( suluissa Turun hovioikeuden luvut ). Keskimääräinen käsittelyaika oli kaikissa asioissa 7,6 kuukautta ( 7,5 ), esittelyasioissa 6,5 ( 7,2 ) ja pääkäsittelyasioissa,9 ( 0,5 ). Pääkäsittelyssä ratkaistiin hovioikeuksissa 30,8 prosenttia asioista ( 23,4 ). Matkakäräjillä ratkaistiin jutuista 20,5 prosenttia ( 9, ). Valituksista seulottiin 0,7 prosenttia ( 9,4 ). Vuoden 2007 lopussa vireillä olleista asioista vuotta vanhempia asioita oli Turun hovioikeudessa 05 ( prosenttiosuus 5,2 % ), Vaasan hovioikeudessa 57 ( 9,7 % ), Itä-Suomen hovioikeudessa 30 ( 5,6 % ), Helsingin hovioikeudessa 293 ( 5,0 % ), Kouvolan hovioikeudessa 78 ( 6,2 % ) ja Rovaniemen hovioikeudessa 47 ( 9, % ). Annetuissa ratkaisuissa tulostavoite ja saavutettu tulos olivat hovioikeuksissa seuraavat: Turku 2 300/ 2426, Vaasa 700/ 608, Itä-Suomi 600/ 495, Helsinki 4075 / 4 65, Kouvola 400 / 344 ja Rovaniemi 220 / 20. Tulosneuvotteluissa sovittiin, että hovioikeus voi täyttää kaikki vuonna 2008 avoimeksi tulevat T8 palkkausluokan n virat. Kielteisesti hovioikeuden työilmapiiriin vaikutti edelleen valtion niin sanottu tuottavuusohjelma. Hovioikeuteen ei vuoden 2007 aikanakaan saatu tietoa siitä, miten ohjelman toteuttaminen vaikuttaa hovioikeuden henkilökunnan määrään. Hovioikeus ja hovioikeuspiirin käräjäoikeudet eivät ole kertomusvuonna jatkaneet yhteistyötään lainkäytön kehittämisessä ( laatutyö ). Kukin tuomioistuin on tehnyt omaa sisäistä laatutyötään. Hovioikeudessa järjestettiin tammikuussa jäsenkunnan ja hovioikeuspiirin asianajajien edustajien välinen keskustelutilaisuus. Vastaava neuvottelukokous oli kesäkuussa jäsenten ja hovioikeuspiirin syyttäjien edustajien kanssa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli edistää hovioikeuden työtapoja suhteessa asianajajiin ja syyttäjiin. Hovioikeudessa loppuvuonna 2006 suoritetun työtyytyväisyyskyselyn perusteella kehittämisalueiksi valittiin johtaminen, tiedonkulku ja koulutus. Kutakin aihetta käsittelemään asetettiin työryhmä. Nämä jättivät niille asetettuun määräaikaan ( ) mennessä ehdotuksensa siitä, mihin toimenpiteisiin olisi työtyytyväisyyden lisäämiseksi kullakin alueella ryhdyttävä. Suurin osa ehdotetuista toimenpiteistä oli sellaisia, että ne voitiin toteuttaa välittömästi. Ehdotettujen tiedonantotapojen kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi asetettiin uusi työryhmä, jonka työ päättyi helmikuun lopussa HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä,

6 4 millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS olevien tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin. 3. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 3.. Toiminnan tehokkuus Taulukossa on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko Saapuneet asiat Annetut ratkaisut tavoite totetutunut tavoite toteutunut Pääkäsittelyt tavoite 525 totetutunut 570 Siirtyneet asiat tavoite toteutunut Tavoitteena oli, että asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 7,5 kuukautta. Toteutunut käsittelyaika oli 7,5 kuukautta. Toiminnan tuottavuus saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 8 ja toteutunut tuottavuus oli 2. Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina Taulukko Saapuneet asiat tavoite toteutunut Annetut ratkaisut tavoite toteutunut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut

7 5 Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen sekä siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina Taulukko 3 Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Annetut ratkaisut Siirtyneet 3.2. Tarkastettavana Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina Taulukko 4 Saapuneet asiat - riita - rikos - muut (ulosotto-, hakemus ym.) Yhteensä Hovioikeuteen vuonna 2007 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 69,0 % ja riita-asioita 25,0 %. Taulukko osoittaa rikosasioiden vähittäisen prosentuaalisen kasvun ja riita-asioiden vastaavan vähenemisen. Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina Taulukko 5 Annetut ratkaisut rikos muut riita Yhteensä Annetut ratkaisut riita- ja rikosasioissa ovat jakautuneet prosentuaalisesti tasaisemmin eri vuosina kuin saapuneissa asioissa taulukossa 4 todettu ero.

8 6 Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina Taulukko 6 Taulukko 7 kuvaa vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko Taulukko 8 kuvaa vuoden lopussa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko

9 7 Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat alioikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna 2007 Taulukko 9 E virkasyyteasia H hakemusasia R rikosasia S siviiliasia U ulosottoasia E Forssan-Loimaan käräjäoikeus Hämeenlinnan käräjäoikeus Ikaalisten käräjäoikeus Kokemäen käräjäoikeus Lohjan käräjäoikeus Lojo tingsrätt Paraisten käräjäoikeus Pargas tingsrätt Raaseporin käräjäoikeus Raseporgs tingrätt Rauman käräjäoikeus Salon käräjäoikeus Tampereen käräjäoikeus Toijalan käräjäoikeus Turun hovioikeus Turun käräjäoikeus Turunseudun käräjäoikeus Vakka-Suomen käräjäoikeus Åbo tingsrätt Ålands tingsrätt Muita Yhteensä H R S U Yht Hovioikeuteen saapuneista asioista Tampereen käräjäoikeudesta tuli 28,4 ja Turun käräjäoikeudesta (johon liitettiin Turunseudun käräjäoikeus) 26,5. Ruotsinkielisiä asioita saapui 2 kappaletta eli 4,3 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. Taulukko 0 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina Taulukko 0 Ratkaistu esittelystä - pääkäsittelyssä - ratkaistu yhteensä - annettu ratkaisuja t t 2 38 t 2 24 t 873t Pääkäsittelyjen aika Ratkaisuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna ,2, vuonna ,0 ja vuonna ,4 prosenttia.

10 8 Taulukko kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina Taulukko PÄÄKÄSITTELYT RATKAISTUT

11 9 Taulukossa 2 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina Taulukko 2 Diaariryhmä 2003 S R A E H U Yhteensä 2004 S R A E H U Yhteensä Käsittely aika (kpl) kpl < 3 kk 3-6 kk kk 9-2 kk 2-8 kk > 8 kk kk 20 pv 7 kk 27 pv 8 kk 0 pv 7 kk 23 pv 4 kk 6 pv 6 kk 26 pv 8 kk 9 pv ,3 kk 6,8 kk 23,7 kk 9,3 kk 3,8 kk 4,8 kk 7 kk ,5 kk 5,8 kk,6 kk 3,2 kk 4,5 kk 6,2 kk ,6 kk 5,7 kk 0,6 kk 2,3 kk 4,7 kk 6, kk ,8 kk 7,3 kk 2,9 kk 3,4 kk 5,9 kk 7,5 kk 2005 S R E H U Yheensä S R E H U Yhteensä S R E H U Yhteensä Keskimääräinen käsittelyaika

12 0 Taulukossa 3 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko 3 Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 705 asiassa eli 29, prosentissa hovioikeudessa ratkaistuista asioista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 78 asiassa eli 29,6 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 39 asiassa eli 6, prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 298 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 420 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epäolennaiselta osalta 57 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 9 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 34 ja lausunnon antaminen raukesi 7 jutussa sekä asia jäi sillensä 2 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 2 asiassa. Sovitteluasioita ei hovioikeudessa kertomusvuonna ollut.

13 Taulukossa 4 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt vuosina Taulukko 4 Rikos (R) ja riita (S), joista velkajärjestely- ja yrityssaneeraus (V) Annettu Valituslupaa pyydetty % R S Muut Yhteensä ,5 27,5 24,2 7,5 R S Muut Yhteensä ,8 27,6 20,6 5, R S Muut Yhteensä ,7 28,0 24,8 6,7 R S Muut Yhteensä ,8 26,8 22,3 6,3 R S Muut Yhteensä ,8 23,2 9,5 5, Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2007 antanut valitusluvan 34 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 333. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty, muuttanut hovioikeuden tuomiota 2 kertaa, asiassa hovioikeuden tuomiota ei muutettu.

14 Toiminnan taloudellisuus Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina ilmenee taulukosta 5. Taulukko euro 2004 euro 2005 euro 2006 euro 2007 euro Toimintamenomääräraha myönnetty (sis. Kaiku+cc-laite) siirtyneet ed. vuodelta käytetty siirtyneet seur. vuodelle (sis. Kaiku ) Henkilöstömäärä Saapuneet asiat arvio toteutunut Annetut asiat tavoite toteutunut Siirtyneet asiat arvio toteutunut Taloudellisuus tavoite toteutunut

15 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin: Vakinaiset viranhaltijat: Johtoryhmä (6) Laamannit (4) T4 (20) T2 (3) Tuomareiden keski-ikä on Asessorit (4) T9 t (23) T8 t (0) Esittelijöiden keski-ikä on Kansliahenkilökunta (35) Määräaikaiset virkamiehet: T2 hovioikeudenneuvokset (2) t (2) kansliahenkilökunta (5) 6 vuotta 63 vuotta 60 vuotta 4 kuukautta 57 vuotta 6 kuukautta 59 vuotta 8 kuukautta 56 vuotta 3 kuukautta 46 vuotta 9 kuukautta 37 vuotta 0 kuukautta 45 vuotta 4 kuukautta 5 vuotta 3 kuukautta 56 vuotta 3 kuukautta 35 vuotta 4 kuukautta 47 vuotta 6 kuukautta Koko henkilöstön keski-ikä on 50 vuotta. Keski-ikä on pysynyt suunnilleen samana. Henkilöstössä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Korkea keski-ikä ja tulevat eläkkeelle jäännit edellyttävät kuitenkin jatkossa henkilöstösuunnittelua. Osa-aikaeläkkeellä henkilökunnasta oli kuusi henkilöä, joista kaksi jäi vanhuuseläkkeelle vuoden kuluessa ja osa-aikaisella virkavapaalla oli kolme henkilöä. Koko henkilökunnasta ylempi korkeakoulututkinto oli 93 henkilöllä, alempi korkeakoulututkinto 7 henkilöllä ja ammattitutkinto 4 henkilöllä. Poissaolot (suluissa vuosi 2006): lainkäyttöhenkilökunta - palkallinen sairausloma - alle kolmen päivän sairausloma 857 päivää, (72) 36 päivää, (29) 6 kertaa, (53) 26 kertaa, (2) 32 henkilöä (24) 8 henkilöä (8) kansliahenkilökunta - palkallinen sairausloma 497 päivää, 5 kertaa, 25 henkilöä (472) (52) (23) -alle kolmen päivän sairausloma 68 päivää, 57 kertaa, 26 henkilöä (70) (52) (25) Lainkäyttöhenkilökunnan ja kansliahenkilökunnan sairauslomat ovat lisääntyneet voimakkasti vuosina 2006 ja 2007 aikaisempaan verrattuna. Näin myös kansliahenkilökunnan lyhyet poissaolot. Vuonna 2006 tapahtuneen poissaolojen rajun kasvun johdosta hovioikeus kävi asiasta neuvotteluja terveyspalvelut tuottavan Medivireen kanssa Hovioikeutta edustivat työsuojelupäällikkö, Lauri Vihervaara ja työsuojeluvaltuutettu, Seija Uitto sekä kansliapäällikkö ja Medivirettä työterveyslääkäri Christer Johansson sekä työterveyshoitaja Sirkku Yrjölä. Tällöin päätettiin ottaa käyttöön Medivireen Työvire-niminen palvelu.työvire-palvelussa pyritään varhaiseen puuttumiseen työkykyyn liittyvissä ongelmissa tehostetun hoidon ja kuntoutuksen avulla. Hovioikeus seuraa poissaoloja yhdessä Medivireen kanssa neljännesvuosittain otetuilla tilastoilla. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä kansliapäällikkö pitävät seurantakokouksia neljän kuukauden välein. Poissaolojen kasvu johtuu henkilökunnnan ikääntymisestä ja pitkää hoitoa vaativista sairauksista.

16 4 Muutokset viranhaltijoiden osalta: Eläkkeelle siirtyivät toimistosihteeri Marja-Leena Nieminen ja toimistosihteeri Terttu Hakulinen Toimistosihteeri Auli Hovikorpi siirtyi toiseen valtion virkaan lukien. Viskaali Matti Kolehmainen nimitettiin käräjätuomariksi Forssa-Loimaan käräjäoikeuteen, Katriina Heiskanen käräjätuomariksi Turun käräjäoikeuteen ja Pekka Tuomaala Salon käräjäoikeuden laamannin virkaan. Turun hovioikeuteen nimitettiin hovioikeudenneuvoksen T4 virkoihin Ahti Ikola ja Kim Fröman sekä hovioikeudenneuvoksen T2 virkoihin Jouko Valtonen ja Leena Virtanen-Salonen. Asessorin T0 virkoihin nimitettiin Kaarlo Mikkola ja Marianne Salonen, n T9 virkoihin Juha Karvinen, Vesa Karttunen ja Rita Melartin sekä n T8 virkoihin Hanna Väliaho, Nora Viikari ja Kirsti Avola. Kirjaajan virkaan nimitettiin Nina Ovaska ja toimistosihteerien virkoihin Annina Heikkinen, Ulla Vieru ja Maarit Voutilainen sekä notaarin virkaan Merja Nauma-Ilo. 3.4 Tulosanalyysi ja toiminnan vaikuttavuus Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2007 olivat tavoite: - ratkaistavat asiat - vireillä käsittelyaika: - taloudellisuus - tuottavuus asiaa asiaa 7,5 kk euroa 9 asiaa toteutunut: asiaa asiaa 7,5 kk euroa 2 asiaa Hovioikeus ja oikeusministeriö muuttivat tammikuun 0 päivänä 2007 tavoitteet yllä oleviksi. Vuonna 2007 hovioikeuteen saapui asiaa. Kertomusvuoden alussa antamattomia asioita oli 603 asiaa. Ratkaistuja juttuja, joissa hovioikeuden tuomiota tai päätöstä ei ollut annettu (antamatta oleva asia) oli vuoden alussa 50. Vuonna 2007 hovioikeus ratkaisi asiaa. Ratkaisemattomien asioiden lukumäärä kasvoi 397 jutulla ja antamattomien asioiden määrä 405 asialla. Hovioikeuden ratkaisujen lukumäärässä näkyi kolmen ratkaisukokoonpanon puuttuminen normaalijuttujen ratkaisutehosta. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2007 oli tavoitteen mukainen 7,5 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika kasvoi edellisen vuoden 6, kuukaudesta. Tavoitteena oli, että vuoden 2007 loppuun mennessä hovioikeudessa ei ole vireillä 50 asiaa enempää asioita, jotka ovat olleet vireillä yli vuoden. Vuoden lopussa näitä asioita oli 05. Kertomusvuonna pääkäsittelyjen määrä oli 570 eli 35 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hovioikeus saavutti kertomusvuonna tavoitteensa. Hovioikeuden sairauspoissaolot olivat poikkeuksellisen suuret. Hovioikeuden tulos on kokonaisuutena arvostellen hyvä. Hovioikeus on jatkanut työhyvinvoinnin edistämistä. Hovioikeudessa vuonna 2006 toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tulokset on purettu Valtiokonttorin opastuksella ja kyselyn perusteella presidentti perusti kolme työryhmää, jotka tekivät esityksensä johtamisen, tiedonkulun ja koulutuksen parantamiseksi. Hovioikeuden johtoryhmä piti hovioikeuden ensimmäisen strategiakokouksen, jonka tulokset julkaistiin koko henkilökunnalle. Työturvallisuuskoulutus on edelleen ollut laajaa ja jatkuvaa. Koulutusyhteistyö Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa on jatkunut koko vuoden tuottaen korkealuokkaisia luentoja hovioikeuden tiloissa. Yhteistyötä koskevat menettelyttavat päivitettiin Turun vankilan kanssa kokouksessa loppuvuodesta Yhteistyö poliisin ja vankilaviranomaisten kanssa on ollut hyvä ja toimiva.

17 5 4. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Johtoryhmä osallistui oikeusministeriön järjestämään johtamiskoulutukseen. Hovioikeuden oma koulutus on painottunut työturvallisuuskoulutukseen ja kansliahenkilökunnnan kieliopetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui koulutustyhteistyössä tuotetun koulutuksen lisäksi runsaasti Turun yliopiston järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 5. TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta Turun hovioikeudessa Antero Palaja hovioikeuden presidentti

18 6 6. HOVIOIKEUDEN MUU TOIMINTA Hallinto Täysistunto kokoontui kertaa ja johtoryhmä kertaa. Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta kokoontui 9 kertaa ja antoi lausunnon 9 virasta. Lausunnot Hovioikeus antoi lausunnon seuraavista asioista: Salon käräjäoikeuden Someron istuntopaikan lakkauttaminen Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityssaneerausasioissa Työryhmämietinnöstä "Oikeussuojakeinot oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan" Oikeusapulainsäädännön muutostarpeista Ryhmämietinnöstä oikeudenkäynnin kokonaiskeston lyhentäminen Työryhmän mietinnöstä - Tuomarinvastuun toteuttaminen Laatutyö Kertomusvuonna Turun hovioikeuspiirissä ei ole tehty hovioikeuden ja sen alaisten käräjäoikeuksien yhteistä lainkäytön kehittämistyötä. Kukin tuomioistuin on suorittanut omaa sisäistä laatutyötään. Turun hovioikeudessa pidettiin hovioikeuden ja hovioikeuspiirin asianajajien ja hovioikeuden ja hovioikesupiirin syyttäjien keskustelutilaisuus hovioikeuden työtapojen kehittämiseksi. Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvojana toimi hovioikeuden tarkastus. Tarkastusna oli Juha Karvinen. Tarkastusn yhteenveto alioikeuksiin vuonna 2007 kohdistuneesta tarkastustoiminnasta on tämän toiminnankertomuksen liitteenä. Osallistumisia eri luento- ja koulutustilaisuuksiin Hovioikeuden presidentti, kansliapäällikkö ja laamannit osallistuvat hovioikeuksien johtamiskoulutuksen täydennysjaksolle Rovaniemellä

19 7 Koulutus Potilasvahinkolain tavoitteet ja soveltamisala, ongelmat ja tulkinta. Luennoitsijana potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja Juhani Kaivola Lesken asema kuolinpesässä. Luennoitsijana ma professori, OTT Eva Gottberg Oikeudenkäynnin julkisuus Väittämistaakasta ja prekluusiosta. OTT Mikko Vuorenpää Lapsen haastattelu ja sen arviointi seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyissä. PsT Julia Korkman, HUS:n oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Eläkevaihtoehdot ym. eläkkeisiin liittyvät asiat. Valtiokonttorin eläkeneuvoja Riina Koskela Poimintoja uudesta ulosottokaaresta. Prosessioikeuden professori, OTT Tuula Linna, Joensuun yliopisto Kansliahenkilökunnalle oli ruotsin kielen opetusta kerran viikossa Mikrotukihenkilö Sirpa Kahela osallistui XP-asennuksiin eri virastoissa. Kansliahenkilökunnasta kolme osallistui oppisopimuskoulutukseen osittaisella virkavapaudella. Oikeusministeriön lähiesimieskoulutus järjestettiin Helsingissä , sekä ja Kansliapäällikkö osallistui HELI-rekrytointijärjestelmän kehittämiseen Helsingissä. Valtiokonttorin järjestämiinn Kaiku-aluepäiville, Kauki-klubin syyspäivään ja kevätpäivään osallistui Pirkko Mikkola ja Virpi Vuorinen sekä Kaiku-aluepäiville myös hallintosihteeri Riitta Pakarinen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui aktiivisesti Turun yliopiston järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2006): Lainkäyttöhenkilökunta 69 (64) päivää, 35 (32) kertaa, 5 (59) henkilöä Kansliahenkilökunta 25 (44) päivää, 5 (28) kertaa, 25 (49) henkilöä Turvallisuuskoulutus: Defibrillaattorikoulutusta 2 henkilölle Turvallisuusvälinekoulutusta ja vanhojen kaasusumuttimien tyhjennys virastomestareille Paloharjoitus ja luento 2 henkilölle Elysee-areenan maastossa Kouluttaja Jari Segerman Defibrillaattori-, ensiapu- ja asiakaspalvelukoulutus luento ja harjoitus 6 henkilölle

20 8 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Työmenetelmäkeskustelu Kouvolassa hovioikeudessa presidentti, osastojen laamannit, 7 virkaiässä vanhinta jäsentä ja asessorit Johtoryhmän tulevaisuusseminaari Hämeenlinnassa, Vanajanlinnassa kansliapäällikkö ja osastojen laamannit hovioikeuden presidentti, Hovioikeuden laamannit ja yp-neuvokset sekä asianajajakunnan tapaaminen hovioikeudessa Kansliapäällikköpäivät Helsingissä Euroopan tuomariliiton kokous hovioikeudessa. Oikeuslaitospäivät Hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö Tampereen käräjäoikeudessa laamanni Reko Vilppaan ja osastosihteeri Aino Ruohosen läksiäisillallisella Virastopäällikköpäivät Hovioikeuden laamannit ja yp-neuvokset ja syyttäjät hovioikeudessa Hovioikeuden presidentti Helsingissä kansliapäällikkö Rissasen läksiäisvastaanottalla Kehityskeskustelut Laamannit ja asessorit pitivät oman osaston henkilökunnalle Hallinto-osastolle työskenteleville piti kansliapäällikkö Kirjaamon henkilökunnalle piti kirjaaja Virastomestareille piti virastomestarien esimies Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui 6 kertaa. Komitean puheenjohtajana toimi hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori ja jäseninä Päivi Hirsikangas, Elise Mäki ja notaari Leena Lundelin. Koulutustoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä jäseninä Mikko Suvanto, Juha Karvinen, ma Nina Wahlstedt, ma kirjaaja/notaari Merja Nauma-Ilo, it-tukihenkilö Sirpa Kahela ja kansliapäällikkö Kai Kokko. Lainkäyttötoimikunta kokoontui kolme kertaa. Siihen kuuluvat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Antero Palaja sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Juhani Saarinen, Riitta Jousi, Teppo Hurme ja Sirpa Saarnilehto sekä asessori jokaiselta osastolta. Työkykyä ylläpitävä toimikunta ei kokoontunut. Sen jäseninä olivat kansliapäällikkö Kai Kokko, hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi, hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Raimo Kyllästinen, työsuojelupäällikkö Lauri Vihervaara, työsuojeluvaltuutettu Seija Uitto, Virpi Vuorinen, hallintosihteeri Riitta Pakarinen ja virastomestari Jouko Laine.

21 9 Hovioikeuteen nimitettiin työryhmä parantamaan tiedonkulkua ja erityisesti kehittämään sähköistä tiedottamista. Työryhmään kuuluvat hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Kari Hirvonen, t Virpi Vuorinen ja Nora Viikari, kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu, notaari Leena Lundelin, it-tukihenkilö Sirpa Kahela sekä kansliapäällikkö Kai Kokko. Hovioikeuden 385-vuotisjuhlatoimikuntaan nimitettiin hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori, hovioikeudenneuvokset Päivi Hirsikangas ja Riitta Jousi, Nora Viikari, kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu sekä virastomestari Seppo Tuominen. Kirjasto Hovioikeuden kirjaston kokoelmien suuruus on noin nidettä ja hyllymetrejä on noin 500. Kertomusvuonna kirjastoon hankittiin 553 uutta monografiaa tai aikakausijulkaisua. Akatemiatalossa kirjasto sijaitsee pääosiltaan 2. ja 3. kerroksessa erillisissä kirjastohuoneissa. Istuntosaleihin on sijoitettuina lähinnä antiikkikirjoja ja vanhempaa kirjallisuutta. Sivukirjasto sijaitsee hovioikeuden tiloissa Kiinteistö Oy Gripenissä ja siellä kokoelmissa on n. 600 kirjaa. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin vuodelta oikeustapausta. Auskultantit Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 69 oikeustieteen kandidaattia. Naisia heistä oli 49 ja miehiä 20. Varatuomarin arvonimi myönnettiin 24 naiselle ja 20 miehelle. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 44 hovioikeuden auskultanttia. Työterveyshuolto Medivire työterveyspalvelut Oy:n terveydenhoitajalla oli vastaanotto hovioikeudessa 0 kertaa. Ikäryhmätarkastus suoritettiin 35, 40, 45, 50, 55 ja 60- vuotiaille. Influenssarokotus järjestettiin halukkaille. Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä oli Lauri Vihervaara ja työsuojeluvaltuutettuna Seija Uitto. Liikunta ja virkistystoiminta Hovioikeus osallistui taloudellisesti uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan. Lentopalloa pelattiin kerran viikossa. Ulkoilupäivä vietettiin TPS:n majalla Ruissalossa Pikkujoulut pidettiin hovioikeudessa

22 20 Arkkipiispan kanslia ja tuomiokapituli järjestivät tuomiokirkossa, jonka jälkeen hovioikeudessa oli joulukahvitilaisuus. Akatemiatalon jouluhartauden Tiedotus Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi kaksi kertaa. Yhteistyö Yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa jatkettiin lakimiesharjoittelua. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja tutkintoonsa. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa ovat vierailleet muun muassa: Oikeustradenomiopiskelit AMK:sta 9.. Hiippakuntavaltuusto 5.2. Turun Sanomien eläkeläiset 8.4. Turunseudun Sukututkijat Pohjoismainen virkamieskomitea 3.5. Eräpäivä Oy Oikeusministeriö Tuija Brax 3.9. Tampereen lautamiehet Turun Aleksis Kivi-kerho Inner Wheel Raisio-Naantalista 2.0. Turun Sydänyhdistys 8.0. Turun yliopiston dosentit.. Turun lautamiehet 22.. Ammatti-instituutti 23.. Suomen Laki / Minna Näsänen ja Stina Wikberg 3.2. Oikeusministeriöstä vieraita 4.2. Muuta Turun hovioikeuden viestintäsuunnitelma hyväksyttiin Turun hovioikeuden arkistonmuodostussuunitelma vahvistettiin Hovioikeuden omistaman Aleksanteri II muotokuvan huoltoa ja Konservointia koskevan palvelun hankinta hyväksyttiin Nurminen Prima Oy:n tehtäväksi. Moskito-Televisio kuvasi hovioikeuden istuntosaleissa 37 ja 38 kuusiosaista televisiosarjaa YLEN TV 2:lle

23 2 Hovioikeuden henkilökunta 2007 Hovioikeudenneuvos Pekka Tuomaala nimitettiin Salon käräjäoikeuden laamannin virkaan lukien. Viskaali Elise Mäki Turun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina ja Viskaali Kristiina Mäenpää vuorotteluvapaalla Viskaali Liisa-Maija Mikkonen Rauman käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Katriina Heiskanen nimitettiin Turun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan lukien. Viskaali Vesa Karttunen Turunseudun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Rita Melartin määräaikaisena oikeussihteerinä KKO:ssa Toimistosihteeri Auli Hovikorpi siirtyi muihin tehtäviin. Marja-Leena Nieminen jäi eläkkeelle toimistosihteerin virasta lukien. Terttu Hakulinen jäi eläkkeelle toimistosihteerin virasta lukien. Päivi Koskiselle myönnettiin ero kirjaajan Y virasta lukien. Oikeusministeriö myönsi pyynnöstään eron Juhani Leinoselle hovioikeudenneuvoksen T4 virasta lukien. Ahti Ikola nimitettiin hovioikeudenneuvoksen T4 virkaan. Asessori Jouko Valtonen nimitettiin ja asessori Leena Virtanen-Salonen nimitettiin hovioikeudenneuvoksen T2 virkaan. Viskaali Kaarlo Mikkola nimitettiin ja Marianne Salonen nimitettiin asessorin T0 virkaan. Viskaali Virpi Vuorinen nimitettiin , Juha Karvinen ja Vesa Karttunen n T9 virkaan. Hanna Väliaho nimitettiin , Nora Viikari ja Kirsti Avola n T8 virkaan. Määräaikaiseksi viskaaleiksi otettiin Camilla Mäkinen..2007, Valtteri Kartio..2007, Hanna Finne , Elise Salpaoja , Paula Pajula , Minnimari Saari , Liisa Hirvonen ja Juho Angervo lukien. Samuli Sillanpää määräaikaisena na lukien vuorotteluvapaan ajaksi. Annina Heikkinen nimitettiin määräaikaiseen toimistosihteerin Y7 virkaan lukien ja toimistosihteerin Y8 virkaan lukien. Ulla Vieru nimitettiin määräaikaiseen toimistosihteerin Y7 virkaan lukien ja toimistosihteerin Y8 virkaan lukien. Riitta Leheste ja Marja Silen määräaikaisina toimistosihteereinä Määräaikaisena virastomestarina toimi Ismo Montonen. Uri Seera määräaikaisena virastomestarina nimitettiin Turun hovioikeuden kirjaajan Y virkaan lukien notaari Nina Ovaska nimitettiin notaarin Y9 virkaan lukien Merja Nauma-Ilo. Valtionhallinnon harjoittelijoina olivat Pontus Baarman ja Meri Vuorio. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lakimiesharjoittelijoina olivat Jouni Pulkkinen, Mari Rusi, Heini Peltoniemi, Laura Siltanen, Hanna Tikkala, Jukka Koivusalo, Sanna-Mari Aalto ja Iina Ikonen.

24 22 TURUN HOVIOIKEUDEN ORGANISAATIO 2007 TÄYSISTUNTO Presidentti Hovioikeudenlaamannit ja -neuvokset Kansliapäällikkö esittelijänä PRESIDENTTI Antero Palaja JOHTORYHMÄ Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia 2 täysistunnon valitsemaa jäsentä hovioikeudenneuvokset Päivi Hirsikangas, Allan Ahnger Kansliapäällikkö esittelijänä I OSASTO II OSASTO III OSASTO IV OSASTO Hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori 0 ta asessori 0 a Hovioikeudenlaamanni Heikki Impivaara 8 ta asessori 7 a Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi Simo Simola ta 8 ta asessori asessori a 8 a KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Kai Kokko Notaari Notaari Leena Lundelin Anja Savolainen 2 toimistosihteeriä 2 toimistosihteeriä 3 toimistosihteeriä toimistosihteeri Kiinteistö Oy Gripenissä Notaari Tuula Hellman Notaari Anne Hiltunen 2 toimistosihteeriä Notaari Nina Ovaska 2 toimistosihteeriä HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO KIRJASTO 2 osastosihteeriä hallintosihteeri 2 toimistosihteeriä 7 virastomestaria it-tukihenkilö Kirjaaja Päivi Koskinen Apulaiskirjaaja Tarja Yli-Huikko 3 toimistosihteeriä Kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu 4 hovioikeudenlaamannia 37 ta 4 asessoria 36 a kansliahenkilökuntaa 7 virastomestaria + 35 yhteensä 7 henkilöä

25 23 Hovioikeuden henkilökunta Antero Palaja hovioikeuden presidentti Pertti Liesivuori Heikki Impivaara Tapio Kilpi Simo Simola hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni Juhani Saarinen Heikki Särkilä Markku Aarola Päivi Hirsikangas Jouko Nikula Riitta Jousi Allan Ahnger Pirkko Mikkola Peter Sandholm Mariitta Lehmus Teppo Hurme Lauri Vihervaara Elise Suvanto Maile Åkerberg Saara Laapas Mikko Suvanto Raimo Kyllästinen Kari Hirvonen Ahti Ikola Kim Fröman Hannu Rimmanen Jukka Uusitupa Markku Nieminen Riitta Sandholm Sirpa Saarnilehto Salla-Maaret Keränen Eeva Perho Pentti Mäkinen Arto Suomi Matti Jalava Jouko Valtonen Leena Virtanen-Salonen Riitta Santo Seija Uitto Kaarlo Mikkola Marianne Salonen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen Kai Kokko kansliapäällikkö Sinikka Linnavuori Elise Mäki Jussi Isotalo Hannele Satopää Nina Porkka asessori (ma.) (vv.) (vv.) asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.)

26 24 Elina Paasivirta Leena Mikkonen Juha Laaksonen Marjukka Hulkkonen Mika Herhi Kaarina Syysvirta Kari Lahdenperä Liisa-Maija Mikkonen Pekka Varjus Erkki Reijonen Ari Prykäri Anna-Liisa Autio Pirjo Tammio Virpi Vuorinen Juha Karvinen Vesa Karttunen Rita Melartin Lea Pohjola Sanna Kunnas Anne Laine Atso Sinervo Teija Vainiopää Katja Mäki Hanna Väliaho Nora Viikari Kirsti Avola asessori (ma.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) Mika Koivunen Nina Wahlstedt Merja Maunuksela Mika Mäkinen Taina Martti Paula Virrankoski Esko Junnila Christian Hirn Juha Suvanto Camilla Mäkinen Valtteri Kartio Samuli Sillanpää Hanna Finne Liisa Hirvonen Juho Angervo (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) Riitta Pakarinen Pirkko Leino Sari Isotalo hallintosihteeri osastosihteeri osastosihteeri Nina Ovaska Tarja Yli-Huikko kirjaaja apulaiskirjaaja Pauliina Ruusu kirjastonhoitaja-informaatikko Anja Savolainen Tuula Hellman notaari notaari

27 25 Leena Lundelin Anne Hiltunen Merja Nauma-Ilo notaari notaari notaari Pertti Pasala Marja-Leena Haavisto Ilmo Onninen Seppo Tuominen Jouko Laine Harri Grönvall Risto Nila Ismo Montonen virastomestari virastomestari virastomestari (57 %) virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari (ma.) Terttu Jansson Aila Hietamies Iiris Varjonen Merja Harju Kaija Mäntymäki Aila Kotoneva Tiina Rinne Minna Lahtinen Ann-Mari Hällfors Sari Silén Mervi Törö Ulla-Maija Groth Sirpa Kahela Ritva Blumberg Ulla Vieru Annina Heikkinen Maarit Voutilainen Anne Mattila toimistosihteeri toimistosihteeri (60 %) toimistosihteeri (60 %) toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri (80 %) toimistosihteeri (80 %) toimistosihteeri (56 %) toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri IT-tukihenkilö toimistosihteeri (55 %) toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri (ma.) vv. virkavapaa ma. määräaikainen

28 26 Hovioikeuden käräjäoikeuksiin kohdistamasta tarkastustoiminnasta Hovioikeuslain 2 :n 3 momentin mukaan hovioikeus muun ohella valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeusasetuksen 23 :n momentin mukaan hovioikeuden työjärjestyksessä on määrättävä, miten alioikeuksien valvonta on suoritettava. Pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden on laadittava alioikeuden valvonnassa havaitsemistaan asioista kertomus, joka on toimitettava tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. Turun hovioikeuden työjärjestyksen 40 :n mukaan alioikeuksien valvonnan tarkoituksena on erityisesti seurata lainkäytön tasoa sekä oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta, asioiden jakautumista lainkäyttöhenkilökunnan kesken, käsittelyn joutuisuutta ja säädettyjen määräaikojen noudattamista sekä tuomioistuinharjoittelun järjestämistä. Työjärjestyksen 42 :n mukaan hovioikeuden presidentti määrää jonkun hovioikeudenneuvoksen tai esittelijän määräaikaisena päätoimisesti tai muun työn ohella tarkastamaan alioikeuksien toimintaa. Kansliapäällikkö määrää tarvittavan avustavan henkilökunnan. Alioikeuksien tarkastajana on vuoden 2004 tammikuusta lukien toiminut Juha Karvinen. Tarkastajana toimiminen on otettu n muuta työvelvollisuutta alentavana seikkana huomioon siten, että tarkastajan esittelyvelvollisuus on ollut puolta pienempi kuin muilla viskaaleilla. Avustavaa henkilökuntaa ei ole varsinaisen tarkastustoiminnan ja tarkastuskertomuksen laatimisen aikana käytetty, vaan sen käyttö on rajoittunut käännös- ja tulkkaustehtäviin, jotka ovat pääosin liittyneet tarkastajan toukokuussa 2007 käräjäsihteereille järjestämään käräjäsihteeripäivään. Työjärjestyksen 4 :n mukaan tarkastaja tekee kuhunkin käräjäoikeuteen tarkastuskäynnin vähintään joka toinen vuosi. Nykyisen tarkastajan aikana tarkastuskäynti on tehty jokaiseen käräjäoikeuteen joka vuosi. Vuonna 2007 tarkastuskäynnit on tehty 4 käräjäoikeuteen seuraavasti: Lohjan käräjäoikeus Raaseporin käräjäoikeus Hämeenlinnan käräjäoikeus Forssa-Loimaan käräjäoikeus Kokemäen käräjäoikeus Toijalan käräjäoikeus Ikaalisten käräjäoikeus Vakka-Suomen käräjäoikeus Ahvenanmaan käräjäoikeus Rauman käräjäoikeus Tampereen käräjäoikeus Turun käräjäoikeus Salon käräjäoikeus Paraisten käräjäoikeus (Loimaa) ja (Forssa) (Mynämäki) ja (Uusikaupunki) , 7. ja Tarkastuskäynnit on siis tehty hovioikeuspiirin kaikkiin vuoden 2007 päättyessä toiminnassa olleisiin käräjäoikeuksiin ja lisäksi Kokemäen käräjäoikeuteen, jonka toiminta itsenäisenä käräjäoikeutena päättyi syys-lokakuun vaihteessa. Maalis-huhtikuun vaihteessa 2007 Turun käräjäoikeuteen yhdistettyyn Turunseudun käräjäoikeuteen ei ole enää vuonna 2007 tehty erillistä käyntiä, vaan Turunseudun käräjäoikeuteen liittyviä asioita on käsitelty Turun käräjäoikeuden tarkastuksen yhteydessä syksyllä.

29 27 Tarkastuspäivien lukumäärä on määräytynyt siten, että enintään neljän tuomarin käräjäoikeuksissa tarkastus on kestänyt yhden päivän (poikkeuksina matkustusteknisistä syistä Ahvenanmaa ja kahden kansliapaikkakunnan vuoksi Vakka-Suomi), 5-0 tuomarin käräjäoikeuksissa kaksi päivää ja sitä suuremmissa kolme päivää. Ennen tarkastuskäyntejä tai tarkastuskäyntien aikana käräjäoikeudet ovat toimittaneet tarkastajalle tilastotietoja saapuneista, vireillä olevista ja ratkaistuista siviiliasioista. Tarkastaja on itse hankkinut oikeusministeriön tietojärjestelmästä (ns. BO-raporteista) rikosasioita koskevia käräjäoikeus- ja tuomarikohtaisia tilastotietoja. Lisäksi oikeushallinnon intranetin kautta käytettävissä olevasta Ilonaportaalista saatavia tietoja on hyödynnetty tarkastustoiminnassa. Tarkastaja on tutustunut hovioikeuden kirjaamossa kaikkiin hovioikeuden vuonna 2007 antamiin ratkaisuihin. Ratkaisujen suuren määrän (2 565 kappaletta, lukuun sisältyy lopullisten ratkaisun lisäksi 39 ratkaisunumeroitua osaratkaisua) vuoksi valtaosassa ratkaisuja läpi käyminen on ollut erityisesti hovioikeuden ratkaisun liitteenä olleen käräjäoikeuden ratkaisun osalta silmäilynomaista, ja tarkemmin on tarkasteltu lähinnä sellaisia asioita, joissa hovioikeudessa esitetyistä vaatimuksista tai hovioikeuden perusteluista on ilmennyt viitteitä käräjäoikeuden menettelyn virheellisyyteen tai puutteellisuuteen. Hovioikeuden lainkäyttö-, hallinto- ja kansliahenkilökunta on lisäksi kiinnittänyt tarkastajan huomiota seikkoihin, joiden esille ottamista tarkastusten yhteydessä he ovat pitäneet tarpeellisena. Tarkastuskäynneillä tarkastaja on käynyt keskusteluja käräjäoikeuden henkilökunnan kanssa. Vuosina 2004 ja 2005 pääsääntönä oli ollut, että laamannin, kunkin käräjätuomarin ja -n sekä notaarin kanssa on käyty kahdenkeskinen, yleensä puolesta tunnista tuntiin kestänyt keskustelu. Vuosina 2006 ja 2007 on monien käräjäoikeuksien osalta siirrytty käräjätuomareiden ja -en kuulemisessa siihen, että useampia henkilöitä on ollut paikalla yhtä aikaa ja keskusteluun varattu aika on ollut pidempi. Notaarien kanssa on keskusteltu yleensä yhtenä ryhmänä. Henkilöstöryhmäkohtaisia keskusteluja on käyty myös käräjäsihteereiden, summaaristen kanslian, hakemuskanslian, insolvenssikanslian, kiinteistökanslian, yleiskanslian, käräjäoikeuden hallinnossa työskentelevien henkilöiden ja haastemiesten kanssa. Systemaattista koko henkilökunnan haastattelemista ei ole kuitenkaan katsottu välttämättömäksi, vaan kuultujen henkilöiden osuus on muun muassa työtilanteen ja aikataulun johdosta jonkin verran vaihdellut käräjäoikeuksittain. Tarkastuskierroksen alkaessa keväällä 2007 tarkastus-/keskusteluteemoina ovat olleet: * käsittelyajat * kirjallisen rikosprosessin käyttöönotto + muut voimaan tulleet uudistukset * loppulausuntojen rajoittaminen * päämiehen kuulematta jättäminen käräjäoikeuden istunnossa edunvalvonta-asioita käsiteltäessä * velkajärjestelyn maksuohjelman rauettaminen * kiinteistöasioiden valtakunnallisessa hallinnollisessa ohjeistuksessa (kiinteistöasioiden kansio ym.) mahdollisesti koetut epäkohdat tai epäselvyydet * todistelukustannusten jättäminen valtion vahingoksi * esiintymiskiellot * ongelmat notaarin kompetenssin arvioinnissa annettaessa hänelle määräyksiä puheenjohtajana toimimiseen * asiakaspalvelun toteutuminen (yhtäältä normaalien ja toisaalta vaikeiden asiakkaiden osalta; yhteydenottojen ohjaaminen oikealle henkilölle; ulkoistetut puhelinkeskukset ym.) * riita- ja hakemusasioiden (viimeksi mainituista lähinnä huolto-, edunvalvonta- ja velkajärjestelyasiat) arkistointi Oikeuskanslerinviraston antamassa vastauksessa hovioikeuden vuodelta 2006 antamaan kertomukseen lausuttiin, että hovioikeuden toimittamissa tarkastuksissa on edelleenkin perusteltua