Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2010

Transkriptio

1 Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2010

2 Turun hovioikeuden toimintakertomus vuodelta 2010 Taitto: Pauliina Ruusu Virpi Viitanen Valokuvat: Pauliina Ruusu

3 Sisällysluettelo 1. Johdon katsaus toimintaan Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus Toiminnan tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja toiminnan vaikuttavuus Sisäisen valvonnan arviointi Toimintakertomuksen hyväksyminen Hovioikeuden muu toiminta...16 Hallinto...16 Lausuntovaliokunta...16 Lausunnot...16 Laatutyö...16 Alioikeuksien tarkastus...17 Koulutus...17 Turvallisuuskoulutus...18 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia...18 VMBaro...19 Kehityskeskustelut...19 Toimikunnat...19 Kirjasto...20 Auskultantit...20 Työterveyshuolto...20 Työsuojelu...21 Liikunta ja virkistystoiminta...21 Tiedotus...21 Yhteistyö...21 Vierailut...21 Muutokset hovioikeuden henkilökunnassa Turun hovioikeuden organisaatio Hovioikeuden henkilökunta Alioikeuksiin kohdistetusta valvonnasta...29

4

5 1. Johdon katsaus toimintaan Vuoden 2010 alussa toteutettiin käräjäoikeuksien rakennemuutos. Alioikeudet muutettiin maakuntapohjaisiksi. Tämä merkitsi sitä, että hovioikeuspiirissä on aikaisempien 13 käräjäoikeuden asemesta viisi alioikeutta. Nämä ovat Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Länsi- Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Kertomusvuoden lopussa hovioikeuspiirissä oli asukasta. Väestöpohjaltaan hovioikeuspiiri oli edelleen maamme väkirikkain. Vuonna 2010 hovioikeudessa oli neljä hovioikeudenlaamannia ja 33 ta. Vakinaisia viskaaleita oli 37, joista neljä oli asessorin virassa. Presidentin ja kansliapäällikön lisäksi hovioikeudessa oli muuta vakinaista henkilökuntaa 35. Kertomusvuonna hovioikeudessa oli neljä määräaikaista T12 hovioikeudenneuvoksen virkaa ja yksi T8 viskaalin virka. Lisäksi hovioikeudessa oli yksi määräaikainen toimistosihteeri. Henkilötyövuosia hovioikeudessa oli vuonna 2010 kaikkiaan 117. Kun osa-aikaeläkkeellä ja osittain virkavapaalla olleiden tilalle oli mahdollista palkata kolme henkilöä, hovioikeudessa oli kertomusvuonna työssä yhteensä 120 henkilöä. Hovioikeuden tulostavoite vuonna 2010 oli ratkaista asiaa ja antaa tuomio tai lopullinen päätös yhtä monessa asiassa. Kertomusvuonna hovioikeudessa ratkaistiin asiaa ja annettiin lopullista ratkaisua. Vuoden 2010 alussa hovioikeudessa oli vireillä asiaa ja ratkaisematta juttua. Vuoden lopussa vireillä olevia asioita oli ja ratkaisematta oli asiaa. Vireillä olevien asioiden määrä väheni kertomusvuonna 247 ja ratkaisematta olevat asiat pienenivät 214 jutulla. Kertomusvuonna hovioikeuteen saapui asiaa, mikä oli 44 asiaa vähemmän kuin vuonna Vuoden 2010 alussa hovioikeudessa oli 65 asiaa, joiden kirjaamoon saapumisesta oli kulunut enemmän kuin vuosi. Kertomusvuoden lopussa näitä vuotta vanhempia asioita oli 29. Vuonna 2010 asioiden keskimääräinen käsittelyaika kaikissa asioissa oli 7,4 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika esittelystä ratkaistuissa asioissa oli 6,3 ja pääkäsittelyasioissa 10,8 kuukautta. Vuonna 2009 keskimääräinen käsittelyaika oli 8,4 kuukautta, esittelyasioissa 7,8 ja pääkäsittelyssä ratkaistuissa asioissa 11,6 kuukautta. Kertomusvuonna keskimääräinen käsittelyaika pieneni kaikissa asioissa yhdellä kuukaudella, esittelyasioissa 1,5 ja pääkäsittelyasioissa 0,8 kuukaudella. Vuonna 2009 kaikista ratkaistuista asioista 25,4 prosenttia oli ollut ratkaisun antopäivään mennessä vireillä hovioikeudessa enemmän kuin vuoden. Kertomusvuonna tämä prosenttiluku oli 14,9. Esittelystä ratkaistuissa asioissa näiden asioiden osuus oli 18,3 vuonna 2009 ja 5,8 vuonna Pääkäsittelyasioissa vastaavat luvut olivat 49 ja 34,6 prosenttia. Pääkäsittelyssä hovioikeus ratkaisi asiaa vuonna Pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden osuus kaikista hovioikeudessa ratkaistuista asioita oli 33,9 prosenttia. Vuotta aiemmin pääkäsittelyssä ratkaistiin 886 asiaa ja pääkäsittelyprosentti oli 28,6. Matkakäräjillä ratkaistiin kertomusvuonna 155 asiaa eli 15,4 prosenttia pääkäsittelyasioista. Vuoden 2009 vastaavat luvut olivat 124 ja 14 prosenttia. Vuonna 2010 hovioikeus seuloi 256 valitusta. Seulontaratkaisujen osuus oli 8,5 prosenttia annetuista ratkaisuista. Vuoden 2009 luvut olivat 258 ja 8,5. 1

6 Hovioikeus on kertomusvuonna toiminut tuloksellisesti jälleen kerran erittäin hyvin. Tulostavoite saavutettiin niin ratkaistuissa asioissa kuin annetuissa ratkaisuissa. Vireillä olevien asioiden lukumäärä supistui 247 asialla ja ratkaisemattomat jutut vähenivät 214 asialla. Käsittelyaikoja kyettiin lyhentämään ja vuotta vanhempien asioiden määrää supistamaan merkittävästi. Hovioikeuden kiitettävä toiminta on johtunut siitä, että koko hovioikeuden henkilökunta on kertomusvuonnakin täyttänyt velvollisuutensa esimerkillisesti. Kiitän kaikkia hovioikeuden palveluksessa olleita erinomaisen hyvin suoritetusta työstä. Verrattaessa hovioikeuden toimintaa muissa hovioikeuksissa vuonna 2010 tehtyyn työhön voidaan todeta seuraavaa: Keskimääräinen käsittelyaika oli kaikissa asioissa 6,6 kuukautta (Turussa 7,4), esittelyasioissa 5,6 kuukautta (Turussa 6,3) ja pääkäsittelyasioissa 9,8 kuukautta (Turussa 10,8). Lyhyin keskimääräinen käsittelyaika kaikissa asioissa oli Kouvolan hovioikeudessa 3,9 kuukautta, pisin se oli Helsingissä ja Turussa (7,4). Kouvolassa keskimääräiset käsittelyajat olivat lyhyimmät myös esittelyasioissa (3,1) ja pääkäsittelyasioissa (5,6) Esittelystä ratkaistavissa asioissa pisin keskimääräinen käsittelyaika oli Turun hovioikeudessa (6,3) ja pääkäsittelyasioissa Rovaniemellä (11,1). Pääkäsittelyssä ratkaistiin asioita kaikissa hovioikeuksissa 34,5 prosenttia (Turussa 33,9). Vaasan hovioikeudessa asioita ratkaistiin eniten pääkäsittelyssä 38,6 prosenttia, vähiten Rovaniemellä 25,4, prosenttia. Matkakäräjillä hovioikeudet ratkaisivat 15,8 (Turussa 15,4) prosenttia pääkäsittelyssä ratkaistuista asioista. Eniten matkakäräjäratkaisuja oli Rovaniemellä 51,9 ja Vaasassa, 49,9 prosenttia. Matkakäräjillä tehtyjen ratkaisujen osuus oli pienin Helsingissä 0,3 ja Itä- Suomen hovioikeudessa 1,9 prosenttia. Valituksia seulottiin 9,2 prosentissa hovioikeuksissa ratkaistuissa asioissa. Korkein seulontaprosentti oli Rovaniemellä 16,4 ja pienin Helsingissä 5,9 (Turussa seulontaprosentti oli 8,5). Vuoden 2010 lopussa oli vuotta vanhempia ratkaisemattomia asioita Turussa 29 (2 % vireilläolleista asioista), Vaasassa 83 (10,1%), Itä- Suomessa 22 (4,6%), Helsingissä 124 (6,4%), Kouvolassa 1 (0,3%) ja Rovaniemellä 37 (6,1%). Jäsentä kohti ratkaistuja asioita ja annettuja ratkaisuja oli Turussa 73/73, Vaasassa 62/62, Itä- Suomessa 65/66, Helsingissä 60/60, Kouvolassa 65/66 ja Rovaniemellä 65/64. Annetuissa ratkaisuissa tulostavoite ja saavutettu tulos olivat hovioikeuksittain: Turku 2 950/3 010, Vaasa 1 630/1 468, Itä-Suomi 1 250/1 259, Helsinki 3 450/3 377, Kouvola 1 100/1 179 ja Rovaniemi 1 125/ Hovioikeuden ja oikeusministeriön välillä käytiin tulosneuvotteluja vuoden 2011 henkilöstöstä, tulostavoitteesta ja määrärahoista Hovioikeuden tavoite oli saada vuodeksi 2011 sama henkilöstömäärä kuin sen palveluksessa oli kertomusvuonna. Tällöin tulostavoitekin vuonna 2011 olisi ollut sama ratkaistua asiaa - kuin vuonna Tällä tulostavoitteella hovioikeus olisi vuoden 2011 lopussa ollut tuloksellisesti erinomaisessa tilassa. Ministeriö vaati vähennettäväksi kaksi jäsentä, yhden viskaalin ja lainkäyttösihteerin. Poikkeuksellisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna henkilöstövähennyksistä ja tulostavoitteesta ei kyetty tässä neuvottelussa sopimaan. Jatkoneuvottelujen jälkeen hovioikeus ja ministeriö pääsivät yksimielisyyteen asiasta. Hovioikeus menetti jäsenen, viskaalin ja lainkäyttösihteerin viran. Vuoden 2011 tulostavoitteeksi sovittiin ratkaistua asiaa. Jos vuonna 2011 hovioikeuteen saapuu suunnilleen sama määrä asioita kuin kertomusvuonna, ratkaisemattomien asioiden lukumäärä kasvaa vuonna 2011 noin sadalla. Tämä merkitsee myös käsittelyaikojen pitenemistä. Hovioikeuden vuosina ruuhkan purkamiseksi suorittama työ on siten mennyt osittain hukkaan. 2

7 Kertomusvuonna oikeusministeriön asettama hovioikeuksien asianhallinnan kehittämistyöryhmä laati perusteet hovioikeuksien työmäärän mittaamiseksi. Tulosneuvotteluissa ministeriön edustajat ilmoittivat käsityksensä hovioikeuden henkilöstötarpeesta perustuvan myös mittarien avulla suoritettuihin laskelmiin. Laskelmien tuloksista ei neuvotteluissa ollut puhetta. Ministeriössä on ainakin laadittu mittareiden perusteella hovioikeuksien tuomari- ja työmäärää koskeva laskelma. Sen mukaan vuonna 2011 hovioikeudessa on 3,3 hovioikeuden jäsentä vähemmän kuin tehtävä työmäärä edellyttää! Työmäärä tuomaria kohti on laskelman perusteella vuoden 2011 luvuilla suurin Turun hovioikeudessa 143. Vastaavat luvut muissa hovioikeuksissa ovat Vaasa 137, Itä-Suomi 131, Kouvola 130, Rovaniemi 127 ja Helsinki 126. Kertomusvuonna korkein oikeus tilasi Työterveyslaitokselta tutkimuksen yleisten tuomioistuinten lainkäyttöhenkilökunnan työhyvinvoinnista. Muihin hovioikeuksiin verrattuna oikeudenmukaisuus, työtoverien ystävällinen kohtelu ja palveleva johtaminen arvioitiin Turussa muita hovioikeuksia huonommaksi. Sen sijaan työn määrällinen kuormitus koettiin hovioikeudessa muihin ylioikeuksiin verrattuna vähäisemmäksi. Vuonna 2010 suoritettiin hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa lisäksi työtyytyväisyysselvitys (VMBaro). Vastaavat selvitykset on tehty myös vuosina 2006 ja Työtyytyväisyyskyselyn mukaan työilmapiiriä ei koettu Turun hovioikeudessa muihin hovioikeuksiin verrattuna niin huonona kuin Työterveyslaitoksen selvityksessä. Vertailtaessa vuosien 2006, 2008 ja 2010 kyselyjen tuloksia Turun hovioikeudessa työtyytyväisyys oli vuonna 2010 korkeimmalla tasolla. Tiedonkulku ja informointi koettiin Turussa edelleenkin huonoksi. Hovioikeudessa on kertomusvuonna jatkettu Terveystalon kanssa työvirepalvelua, jonka avulla sairauspoissaolojen määrää on kyetty supistamaan. Valtiovarainministeriön rahoituksella on jatkettu työsuojelun ja työelämän suhteiden parantamista. Tämän hankkeen tarkoituksena on ollut edistää hovioikeuden toimintaa, vuoropuhelua ja työnhallintaa sekä toimia työhyvinvointia tukevan yhteistoiminnan keskustelufoorumina. Työssä on keskitytty muun ohella henkilökunnan keskinäisiä työasioita koskevan informoinnin kehittämiseen, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen lähiesimiestyöskentelyyn, uusien toimintaideoiden tuottamiseen ja ihmisten erilaisuuden hyväksymiseen. Ratkaisukokoonpanojen puheenjohtajille on lisäksi järjestetty keskinäisiä keskustelutilaisuuksia vertaistuen saamiseksi. Oikeusministeriö asetti toimikunnan suunnittelemaan hovi- ja hallintooikeusverkoston kehittämistä. Toimikunnan tuli muun muassa pohtia hovioikeuksien lukumäärää ja sijaintia. Toimikunta luovutti mietintönsä oikeusministerille Hovioikeuden osalta esitetään Pirkanmaan käräjäoikeuden siirtämistä Vaasan hovioikeuspiiriin ja Satakunnan käräjäoikeuden tulemista Vaasan hovioikeuspiiristä Turun hovioikeuden tuomiopiiriin. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeus siirtyisi Kouvolan hovioikeuspiiristä tuomiopiiriimme. Jos ehdotetut muutokset toteutetaan, hovioikeuteen saapuvien asioiden lukumäärä tulee viime vuoden tilastotietojen perusteella alenemaan noin 350 asialla vuodessa. 3

8 2. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä, millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS olevien tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin. 3. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus 3.1. Toiminnan tehokkuus Taulukossa 1 on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko 1 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Tavoitteena oli, että asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 7,5 kuukautta. Toteutunut käsittelyaika oli 7,4 kuukautta. Toiminnan tuottavuus saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 25 ja toteutunut tuottavuus oli 25,7. 4

9 Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina Taulukko 2 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen sekä siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina Taulukko 3 Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Annetut ratkaisut Siirtyneet Tarkastettavana Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina Taulukko 4 Saapuneet asiat riita rikos muut (ulosotto, hakemus ym.) Yhteensä Hovioikeuteen vuonna 2010 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 66,7 % ja riita-asioita 26,8 %. Vuoteen 2009 verrattuna rikosjutut vähenivät kertomusvuonna 0,3 prosentilla ja riita-asiat lisääntyivät 0,3 prosentilla. 5

10 Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina Taulukko 5 Annetut ratkaisut riita rikos muut Yhteensä Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina Taulukko 6 Taulukko 7 kuvaa vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko 7 6

11 Taulukko 8 kuvaa vuoden lopussa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko 8 Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat tuomioistuimittain ja asiaryhmittäin vuonna (E = virkasyyteasia, H = hakemusasia, R = rikosasia, S = siviiliasia, U = ulosottoasia) Taulukko 9 E H R S U Yht. Forssa-Loimaan käräjäoikeus Loimaan käräjäoikeus 1 1 Kanta-Hämeen käräjäoikeus Ikaalisten käräjäoikeus Lohjan käräjäoikeus Vakka-Suomen käräjäoikeus Pargas tingsrätt Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Rauman käräjäoikeus Salon käräjäoikeus Pirkanmaan käräjäoikeus Toijalan käräjäoikeus Turun hovioikeus Varsinais-Suomen käräjäoikeus Ålands tingsrätt Muita Kaikkiaan Hovioikeuteen saapuneista asioista Pirkanmaan käräjäoikeudesta tulleita oli 40,2 prosenttia ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta 36,2 prosenttia. Ruotsinkielisiä asioita saapui 142 kappaletta eli 5,1 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. 7

12 Taulukko 10 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina Taulukko 10 Ratkaistu esittelystä pääkäsittelyssä ratkaistu yhteensä annettu ratkaisuja Pääkäsittelyjen aika (h) Ratkaistuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna ,3 %, vuonna ,6 % ja vuonna ,7 %. Taulukko 11 kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina Taulukko 11 Taulukossa 12 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko 12 8

13 Taulukossa 13 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina Diaariryhmä Taulukko 13 Käsittelyaika (kpl) Kpl Keskimääräinen käsittelyaika < 3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk kk > 18 kk 2006 E ,6 kk H ,3 kk R ,7 kk S ,6 kk U ,7 kk Yhteensä ,1 kk 2007 E ,9 kk H ,4 kk R ,3 kk S ,8 kk U ,9 kk Yhteensä ,5 kk 2008 E ,6 kk H ,4 kk R ,1 kk S ,1 kk U ,8 kk Yhteensä ,1 kk 2009 E ,8 kk H ,5 kk R ,3 kk S ,3 kk U ,0 kk Yhteensä ,4 kk 2010 E ,4 kk H ,1 kk R ,4 kk S ,3 kk U ,9 kk Yhteensä ,4 kk 9

14 Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 940 asiassa eli 31,2 prosentissa hovioikeuden antamista ratkaisuista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 773 asiassa eli 25,7 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 482 asiassa eli 16 prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 340 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 433 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epä olennaiselta osalta 99 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 38 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 33 ja lausunnon antaminen raukesi 226 jutussa sekä asia jäi sillensä 42 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 43 asiassa. Sovitteluasioita ei hovioikeudessa kertomusvuonna ollut. Taulukossa 14 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt v Taulukko 14 Rikos (R) ja riita (S) Annettu Valituslupaa % pyydetty 2006 R = 11,8 S = 26,8 Muut = 22,3 Yhteensä = 16, R = 11,8 S = 23,2 Muut = 19,5 Yhteensä = 15, R = 11,2 S = 24,3 Muut = 23,4 Yhteensä = 15, R = 12,9 S = 24,5 Muut = 15,5 Yhteensä = 16, R = 12,3 S = 26,7 Muut = 22,3 Yhteensä = 16,8 10

15 Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2010 antanut valitusluvan 44 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 427. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty, muuttanut hovioikeuden ratkaisua 14 kertaa, 11 asiassa hovioikeuden ratkaisua ei muutettu, 3 asiassa hovioikeuden ratkaisu on kumottu, 9 asiassa kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi. Yhdessä asiassa valitus on valitusluvan myöntämisen jälkeen peruutettu. Lisäksi kertomusvuonna korkein oikeus on antanut ratkaisun 6 sellaisessa asiassa, jossa muutoksen hakeminen ei ole edellyttänyt valituslupaa. Yhdessäkään niistä hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu Toiminnan taloudellisuus Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina ilmenee taulukosta 15. Taulukko Toimintamenomääräraha (euro) myönnetty (+ VM:ltä ) siirtyneet ed. vuodelta käytetty (+ VM:ltä ) siirtyneet seur. vuodelle Henkilöstömäärä ,7 117 Saapuneet asiat arvio toteutunut Annetut asiat tavoite toteutunut Siirtyneet asiat arvio toteutunut Taloudellisuus tavoite toteutunut

16 3.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin: Vakinaiset viranhaltijat: Johtoryhmä (6) Laamannit (4) T14 (21) T12 (11) Tuomareiden keski-ikä on Asessorit (4) T9 viskaalit (27) T8 viskaalit (5) Esittelijöiden keski-ikä on Kansliahenkilökunta (34) Määräaikaiset virkamiehet: T12 hovioikeudenneuvokset (4) viskaalit (20) kansliahenkilökunta (8) 63 vuotta 2 kuukautta 64 vuotta 9 kuukautta 61 vuotta 11 kuukautta 58 vuotta 10 kuukautta 61 vuotta 5 kuukautta 55 vuotta 8 kuukautta 44 vuotta 6 kuukautta 34 vuotta 2 kuukautta 44 vuotta 52 vuotta 11 kuukautta 54 vuotta 3 kuukautta 32 vuotta 7 kuukautta 42 vuotta 3 kuukautta Koko henkilöstön keski-ikä on 49 vuotta 5 kuukautta. Henkilöstön keski-ikä on noussut runsaalla vuodella vuoteen 2009 verrattuna. Vakituisten esittelijöiden keski-ikä on laskenut, kun muiden ryhmien keski-ikä on noussut ajan kulumisen vuoksi. Mitään yksittäistä syytä keski-iän nousemiseen ei ole. Keski-ikä on korkeampi kuin valtionhallinnossa yleensä. Henkilöstön muutokset johtuivat eläköitymisestä. Osa-aikaeläkkeellä henkilökunnasta oli kuusi henkilöä, joista yksi jäi vanhuuseläkkeelle vuoden kuluessa ja osa-aikaisella virkavapaalla oli yksi henkilö. Koko henkilökunnasta ylempi korkeakoulututkinto oli 98 henkilöllä, alempi korkeakoulututkinto 8 henkilöllä ja ammattitutkinto 14 henkilöllä. Hovioikeus on palkannut kertomusvuonna valtion työllistämistuella seitsemän työntekijää kuuden kuukauden määräajaksi eri kansliahenkilökunnan tehtäviin. Työllistämistuella palkattuja ei ole otettu huomioon edellä olevassa tilastossa, mutta poissaoloja koskevassa tilastossa he ovat mukana. Poissaolot: päivää kertaa henkilöä Lainkäyttöhenkilökunta palkallinen sairausloma alle 3:n päivän sairausloma

17 päivää kertaa henkilöä Kansliahenkilökunta palkallinen sairausloma alle 3:n päivän sairausloma Lainkäyttöhenkilökunnan sairauslomat ovat lähes samat kuin vuonna Luvuissa on mukana pitkä sairauspoissaolo. Kansliahenkilökunnan sairauslomat ovat selvästi vähentyneet. Vuonna 2006 tapahtuneen poissaolojen rajun kasvun johdosta hovioikeus kävi asiasta neuvotteluja terveyspalvelut tuottavan Medivireen kanssa , jolloin otettiin käyttöön Medivireen (nykyään Terveystalo) Työvire-niminen palvelu. Työvire-palvelussa pyritään varhaiseen puuttumiseen työkykyyn liittyvissä ongelmissa tehostetun hoidon ja kuntoutuksen avulla. Hovioikeus seuraa poissaoloja yhdessä Terveystalon kanssa neljännesvuosittain otetuilla tilastoilla. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä kansliapäällikkö pitävät seurantakokouksia neljän kuukauden välein. Myönteinen kehitys on tosiasiassa jatkunut jo neljättä vuotta peräkkäin. Yleinen myönteinen kehitys on Terveystalon mukaan näkynyt selvästi työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotoilla. Työhyvinvoinnin kehittämishankkeet Valtiovarainministeriö varasi Turun hovioikeudelle työhyvinvoinnin edistämiseen kahden vuoden siirtomäärärahan käytettäväksi Työsuojelun ja työelämän suhteiden edistäminen -hankkeesta vuonna 2009 aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Kysymys oli hovioikeuden hallinnossa yhdessä hovioikeuden Kaikukehittäjien ja ulkopuolisen konsultin kanssa kehitetystä hankkeesta, jonka tarkoitus oli kehittää hovioikeuden toimintaa, vuoropuhelua ja työntekijöiden työn hallintaa ja työnhyvinvointia tukevan yhteistoiminnan foorumirakennetta. Hanke saatettiin pääosin loppuun vuoden 2009 aikana. Hankkeen yhtenä seurauksena oli se, että hovioikeuden johtoryhmä päätti strategiakokouksessaan ratkaisukokoonpanojen puheenjohtajille järjestettävästä kehittämispäivästä, joka toteutettiin Kehittämispäivillä päätettiin aloittaa puheenjohtajien sparraus kerran kuukaudessa olevissa tapaamisissa, joissa kehittäjänä toimi sama konsultti kuin vuoden 2009 hankkeessa. Puheenjohtajien sparraus aloitettiin elokuussa ja sitä jatkettiin koko loppuvuosi ja edelleen vuonna Hovioikeus järjesti koko kansliahenkilökunnan ensimmäisen kehittämispäivän Koko kansliahenkilökunnan kehittämispäivästä saatiin hyviä kokemuksia ja kehittämispäivä järjestetään myös vuonna Muutokset viranhaltijoiden osalta: Eläkkeelle siirtyivät Markku Aarola , asessori Sinikka Linnavuori ja toimistosihteeri Iiris Varjonen lukien. Hovioikeudenneuvoksen T14 virkaan nimitettiin Pentti Mäkinen ja hovioikeudenneuvoksen T12 virkaan Kaarlo Mikkola, Marianne Salonen ja Elise Mäki. Asessorin T10 virkaan nimitettiin Nina Porkka, Jussi Isotalo ja Hannele Satopää, viskaalin T9 virkaan Taina Martti, Nina Wahlstedt, Merja Maunuksela, Paula Virrankoski ja Esko Junnila sekä viskaalin T8 virkaan Juha Suvanto, Camilla Mäkinen, Valtteri Kartio, Christian Hirn ja Tiina Hirvonen. Viskaalit Vesa Karttunen, Marjukka Hulkkonen ja Lea Rosa Pohjola nimitettiin käräjätuomariksi Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen ja Mika Mäkinen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Merkonomi Kaija Mäntymäki nimitettiin toimistosihteerin Y9 virkaan lukien ja yo-merkonomi Virpi Viitanen toimistosihteerin Y7 virkaan lukien. 13

18 3.4 Tulosanalyysi ja toiminnan vaikuttavuus Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2010 olivat: Tavoite Toteutunut Ratkaistavat asiat 2950 asiaa asiaa Vireillä asiaa asiaa Käsittelyaika 7,5 kk 7,4 kk Taloudellisuus (euroa/asia) euroa 2997 euroa Tuottavuus (asiaa/htv) 25 asiaa 25 asiaa Vuonna 2010 hovioikeuteen saapui asiaa. Kertomusvuoden alussa hovioikeudessa oli vireillä olevia (= antamattomia) asioita Tämä oli 244 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden alussa ratkaisemattomia juttuja oli Vuonna 2010 hovioikeus ratkaisi asiaa. Ratkaisemattomien asioiden lukumäärä väheni 214 jutulla ja antamattomien asioiden määrä 247 asialla. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2010 oli 7,4 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika laski edellisen vuoden 8,4 kuukaudesta. Tavoitteena oli, että vuoden 2010 loppuun mennessä hovioikeudessa ei ole vireillä 30 asiaa enempää asioita, jotka ovat olleet vireillä yli vuoden. Vuoden lopussa näitä asioita oli 29. Kertomusvuonna pääkäsittelyjen määrä oli 1011 eli 125 enemmän kuin edellisenä vuonna ja 254 enemmän kuin vuonna Pääkäsittelyjen kasvu on suuri ja tuhannen pääkäsittelyn määrä rikottiin ensimmäistä kertaa. Hovioikeus saavutti kertomusvuonna tavoitteensa. Hovioikeuden tulos on kokonaisuutena arvostellen hyvä. Hyvään tulokseen auttoi oikeusministeriön myöntämät lisäresurssit, joiden ansiosta hovioikeus kykeni vähentämään antamatta olevien asioiden määrää huomattavasti. Hovioikeuden juttumäärä on kuitenkin edelleen niin suuri, että hovioikeudessa on selvästi eniten antamatta olevia asioita henkilökunnan lukumäärään verrattuna. Hovioikeuden johtoryhmä piti hovioikeuden neljännen strategiakokouksen , jonka tulokset julkaistiin koko henkilökunnalle. Työturvallisuuskoulutus on edelleen ollut laajaa ja jatkuvaa. Koulutusyhteistyö Turun yliopiston kanssa on jatkunut koko vuoden tuottaen korkealuokkaisia luentoja hovioikeuden tiloissa. Yhteistyö poliisin ja vankila viranomaisten kanssa on ollut hyvä ja toimiva. Johtoryhmä osallistui oikeusministeriön järjestämään johtamiskoulutukseen. Hovioikeuden oma koulutus on painottunut työturvallisuuskoulutukseen ja kansliahenkilökunnan kieliopetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui koulutusyhteistyössä tuotetun koulutuksen lisäksi runsaasti Turun yliopiston järjestämiin täydennyskoulutuksiin. 14

19 4. Sisäisen valvonnan arviointi Vuoden 2010 alusta oikeusministeriö on uudistanut hallinnonalansa sisäistä tarkastusta. Aikaisemman keskitetyn järjestelyn asemesta virastot vastaavat itse toimintaansa koskevasta sisäisestä valvonnasta. Hovioikeuden sisäistä valvontaa toteutetaan hovioikeuden koko organisaatiossa. Valvonnan keinoja ovat muun muassa tarkoituksenmukaiset toimintamenetelmät ja työnjaot, määrärahojen käytön kontrollointi, tulostavoitteen toteutumisen, asioiden käsittelyn etenemisen ja käsittelyaikojen seuraaminen, koulutus ja tiedonkulku. Yksittäiset lainkäyttöratkaisut ovat sidottuja lakiin ja päätökset tehdään voimassaolevia säännöksiä noudattaen. Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin, hovioikeuden työjärjestykseen ja sisäisiin ohjeisiin. Talouden laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi hovioikeus noudattaa oikeusministeriön talousääntöä. Hovioikeus käy vuosittain oikeusministeriön kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden tulostavoitteet. Hovioikeuden tulostavoite jaetaan osastoille ja sen toteutumista seurataan. Tulostavoitteen toteutumista valvoo presidentti, ja sitä seurataan johtoryhmässä sekä osastojen kokouksissa. Hovioikeus valvoo lisäksi jatkuvasti juttutilanteen kehittymistä. Erityistä huomiota on kiinnitetty vanhoihin, yli vuoden vireillä olleisiin, asioihin. Hovioikeuden presidentti, hovioikeudenlaamannit, kansliapäällikkö ja muut esimiehet seuraavat henkilökunnan toimintaa. Kukin työntekijä vastaa toimenkuvansa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti työnsä tuloksellisuudesta ja laadusta. Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 5. Toimintakertomuksen hyväksyminen Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta Turun hovioikeudessa Antero Palaja hovioikeuden presidentti 15

20 6. Hovioikeuden muu toiminta Hallinto Täysistunto kokoontui 11 kertaa ja johtoryhmä 7 kertaa. Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta kokoontui 24 kertaa ja antoi lausunnon 33 virasta. Lausunnot Hovioikeus antoi 8 lausuntoa seuraavista asioista: Lausunto koskien oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuutta ja valvontaa Lausunto määräaikaisten tuomareiden nimittämisestä ja eräiden tuomioistuinten johtamisjärjestelmän kehittämisestä Lausunto koskien tuomioistuinharjoittelun laajentamista hovi- ja hallinto-oikeuksiin Lausunto työryhmämietinnöstä Lasten suojeleminen seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä Lausunto koskien puolustuskyvytöntä henkilöä koskevien raiskaussäännösten muuttamisesta Lausunto tuomioistuinharjoittelijan toimivallasta Lausunto KKO:lle oikeudenkäymiskaaren 26 luvun :n menettelysäännösten soveltamiskäytännöstä Turun HO:ssa Lausunto tuomioistuinharjoittelun kehittämisestä Laatutyö Hovioikeudessa järjestettiin tammikuussa presidentin ja hovioikeuspiirin viiden käräjäoikeuden laamannien neuvottelupäivä, jossa keskusteltiin muun muassa eräistä menettelyjen yhdenmukaistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Hovioikeuspiirin tuomaripäivä oli marraskuussa Hämeenlinnassa. Tilaisuuteen osallistui hovioikeuden ja käräjäoikeuksien lainkäyttöhenkilöstö. Päivän aiheina oli asiantuntijaorganisaation johtaminen, vuoden 2011 alussa voimaantulleiden jatkokäsittelylupaa, pääkäsittelyä ja ennakkopäätösvalitusta koskevien säännösten merkitys käräjäoikeuksien kannalta ja oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa. Päivän lopussa Työterveyslaitoksen edustaja käsitteli laitoksen suorittamaa työhyvinvointikyselyä ja sen tuloksia hovioikeuspiirin tuomioistuinten osalta. Huhtikuussa pidettiin hovioikeuden ja Suomen Asianajajaliiton Turun osaston yhteinen koulutus- ja keskustelutilaisuus. Aiheina olivat muun ohella hovioikeuden pääkäsittelyn jäntevöittäminen sekä hyvä asianajotapa hovioikeusprosessin näkökulmasta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös henkilötodisteluun sekä asia- ja asiakirjaesittelyyn liittyvistä kysymyksistä. Kertomusvuoden syksyllä hovioikeus piti luentotilaisuudet Varsinais-Suomen syyttäjäviraston virkamiehille sekä Asianajajaliiton Hämeen ja Turun osastojen jäsenkunnalle edellä sanottujen 16

21 lainmuutosten sisällöstä. Oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi hovioikeuden alioikeuksien tarkastajan tarkastuskertomuksessa on selostettu laajasti etenkin hovioikeuden rikos- ja prosessioikeudellisia ratkaisuja. Hovioikeus ja Turun hallinto-oikeus jatkoivat keskinäistä yhteistyötään. Kertomusvuonna esillä oli erityisesti henkilöstöjohtamiseen ja työskentelytapoihin liittyvät seikat. Kertomusvuoden syksyllä aloitettiin kehittämistyönä puheenjohtajien sparraus. Vetäjänä toimii VTL Urpo Jalava. Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvojana toimi hovioikeuden tarkastusviskaali. Tarkastusviskaalina oli viskaali Juha Karvinen. Tarkastusviskaalin yhteenveto alioikeuksiin vuonna 2010 kohdistuneesta tarkastustoiminnasta on tämän toiminnankertomuksen liitteenä. Koulutus Koulutus hinnanalennuksesta ja vahingonkorvauksesta asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa, luennoitsijoina OTT Mia Hoffren ja OTT Mikko Vuorenpää. Asunto-osakeyhtiölakikoulutusta , luennoitsijana VT Veikko Vahtera. Oikeusministeriön Turussa järjestämään tiedoksiantoa koskevaan teemapäivään liittyen HE:n 123/2009 muutokseen osallistuivat viskaali Juha Karvinen, notaarit Anja Savolainen, Tuula Hellman, Leena Lundelin ja Anne Hiltunen, ma. notaari Tarja Yli-Huikko. toimistosihteerit Iiris Varjonen, Merja Harju ja Mervi Törö sekä ma. toimistosihteeri Anne Mattila. Oikeusministeriön järjestämä hallinnonalan varautumiskoulutus Konsistorisalissa Hovioikeudesta koulutukseen osallistuivat kansliapäällikkö Kai Kokko, viskaali Hanna Väliaho ja ma. IT-tukihenkilö Juhani Heinonen. Korkein oikeus järjesti esittelijöille koulutusta Helsingissä. Koulutukseen osallistui kahdeksan viskaalia. Julkisuuslakikoulutus , luennoitsijana käräjätuomari Antti Savela Koulutus EIS 6 artiklan mukaisesta velvollisuudesta suullisen käsittelyn järjestämiseen muutoksenhaussa muissa kuin näyttökysymyksissä , luennoitsijana OTT Antti Tapanila Korkein oikeus järjesti uusille esittelijöille koulutusta Helsingissä. Koulutukseen osallistui kuusi viskaalia. Koulutus aiheesta syyteoikeuden järjestely, luennoitsijana OTT Mikko Vuorenpää M2-matkahallintasovelluksen tietoisku koko henkilökunnalle 22. ja Turun maakunta-arkistossa järjestettiin sähköisen asianhallinnon teemapäivä , johon osallistui kansliapäällikkö Kai Kokko ja kirjaaja Nina Ovaska Koulutus talousrikosten ongelmakohdista , luennoitsijana OTT Jussi Tapani 17

22 Lainkäyttöhenkilökunta osallistui lisäksi aktiivisesti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Ruotsin kielen opetusta järjestettiin kerran viikossa. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2009): Lainkäyttöhenkilökunta 112 (112) päivää, 65 (63) kertaa, 83 (74) henkilöä Kansliahenkilökunta 36 (56) päivää, 23 (35) kertaa, 49 (39) henkilöä Turvallisuuskoulutus Ensiapukoulutusta koko henkilökunnalle , kouluttajana Vesa Truphonen. Kaasusumutinkoulutusta luvanhaltijoille , kouluttajana ylikonstaapeli Kristian Mickelsson. Paloturvallisuuskoulutus, sammutinharjoitus; luento ja harjoitus , kouluttajana Jari Segerman. Virastomestarit Seppo Tuominen, Jouko Laine ja Harri Grönvall Turvallisuus messuilla Tampereella Voimankäyttöharjoituksia virastomestareille kuusi kertaa. Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Hovioikeuksien presidenttien kokous oikeusministeriössä Kansliapäällikköpäivät Kouvolassa Tulostavoitejuhlat Johtoryhmän strategiapäivät Vanajanlinnassa Tuomariyhdistyksen vuosikokous Konsistorisalissa Hovioikeuden ja asianajajaliiton Turun osaston asianajajien yhteinen koulutus- ja keskustelutilaisuus Konsistorisalissa Yleisten tuomioistuinten sektorineuvottelut Helsingissä Tuomaripäivät Virastopäällikköpäivät Turussa Puheenjohtajien suunnittelu- ja keskustelumatka Maarianhaminaan SEND:n järjestämä yhteispohjoismainen prosessioikeusseminaari Stavangerissa Norjassa Tuomioistuinten työhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuus Helsingissä Presidenttien kokous Helsingissä Oikeusministeriön ja SEND:n järjestämä johtamisseminaari Tanskassa Hovioikeuksien johdon neuvottelupäivät Kouvolassa Vaasan hovioikeudessa järjestettiin kirjaamopäivät Päiville osallistui kirjaaja Nina Ovaska sekä toimistosihteerit Sari Silén ja Ulla Vieru. Tulosneuvotteluihin vuodelle 2011 oikeusministeriössä Helsingissä osallistuivat hovioikeuden presidentti, kansliapäällikkö, hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori, Mikko Suvanto, viskaali Erkki Reijonen, notaari Leena Lundelin sekä osastosihteerit Sari Isotalo ja Pirkko Leino. Lainkäyttösihteeripäivät Kouvolan hovioikeudessa Notaarit Anja Savolainen, Tuula Hellman, Leena Lundelin, ma. notaari Tarja Yli-Huikko, toimistosihteerit Aila 18

23 Hietamies, Mervi Törö, Annina Heikkinen sekä ma. toimistosihteerit Anne Mattila ja Ria Roininen osallistuivat. Turun hovioikeuspiirin tuomaripäivät Hämeenlinnassa Hovioikeuslaamannien kokous Helsingissä Sektorineuvottelut Helsingissä VMBaro Syyskuussa 2010 hovioikeudessa järjestettiin työtyytyväisyyskysely (VMBaro), jonka tulosten purkutilaisuudet pidettiin hallinnossa ja osastoilla. Kehityskeskustelut Laamannit ja asessorit pitivät oman osaston henkilökunnalle Hallinto-osastolle työskenteleville piti kansliapäällikkö Kirjaamon henkilökunnalle piti kirjaaja Virastomestareille piti virastomestarien esimies Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui 9 kertaa. Komitean puheenjohtajana toimi hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori ja jäseninä Mikko Suvanto, viskaali Erkki Reijonen ja notaari Leena Lundelin. Viraston edustajina komiteassa olivat hovioikeuden presidentti Antero Palaja ja kansliapäällikkö Kai Kokko. Koulutustoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä jäseninä Sirpa Saarnilehto, viskaalit Juha Karvinen ja Nina Wahlstedt, ma. notaari Tarja Yli-Huikko, ma. IT-tukihenkilö Juhani Heinonen ja kansliapäällikkö Kai Kokko. Lainkäyttötoimikunta kokoontui neljä kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Antero Palaja sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Sirpa Saarnilehto, Pentti Mäkinen, Marianne Salonen, määräaikainen Nina Porkka sekä asessori jokaiselta osastolta. Työkykyä ylläpitävä toimikunta kokoontui yhden kerran. Sen jäseninä olivat kansliapäällikkö Kai Kokko, hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi, hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Matti Jalava, työsuojelupäällikkö Lauri Vihervaara, työsuojeluvaltuutettu Seija Uitto, viskaali Virpi Vuorinen, työterveyshuollon yhteyshenkilö hallintosihteeri Riitta Pakarinen ja kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu. Hovioikeudenneuvos Leena Virtanen-Salonen jäsenenä Yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämisen työryhmässä. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen asettaman projektin rikostuomiosovelluksen kehittämiseksi (RITSA-projektin) toimikausi päättyi Turun hovioikeuden edustajana oli Kari Hirvonen. 19

24 Työsuojeluvaltuutettuna toimikautena oli Seija Uitto sekä varavaltuutettuina notaari Leena Lundelin ja virastomestari Jouko Laine nimitettiin työryhmä yhtenäistämään salassapitoa koskevia merkintöjä hovioikeuden asianhallintajärjestelmässä. Työryhmän on antoi esityksensä huhtikuussa Työryhmän jäseninä olivat: Riitta Jousi, viskaali Juha Karvinen, kirjaaja Nina Ovaska, notaari Tuula Hellman, toimistosihteeri Mervi Törö ja kansliapäällikkö Kai Kokko perustettiin työryhmä selvittämään osastokanslioiden työtapoja. Työryhmän puheenjohtaja on Heikki Särkilä ja jäseninä työryhmässä ovat Leena Virtanen-Salonen, ma. Juha Laaksonen, ma. notaari Tarja Yli-Huikko sekä toimistosihteerit Merja Harju ja Ritva Blumberg perustettiin työryhmä päivittämään esittelijäopas ja hovioikeuden kirjoitusohjeet. Työryhmän puheenjohtajana toimii Allan Ahnger ja jäseninä ma. Juha Laaksonen, viskaali Juha Karvinen ja ma. viskaali Hanna Finne viskaali Juha Karvinen oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on hovioikeuksien asianhallintasovelluksen ja raportoinnin kehittäminen. Työryhmän toimikausi jatkuu saakka. Kirjasto Hovioikeuden kirjasto sijaitsee Akatemiatalon 2. kerroksessa. Valtiopäiväasiakirjat sekä vanhempaa kirjallisuutta on sijoitettu 3. kerrokseen. Antiikkikirjoja ja vanhempaa kirjallisuutta löytyy myös istuntosaleista. Hovioikeuden tiloissa Kiinteistö Oy Gripenissä sijaitsee pieni sivukirjasto, jonka kokoelmissa on n. 600 nidettä. Kaiken kaikkiaan kokoelmien suuruus on noin nidettä ja hyllymetrejä on noin 510. Vuonna 2010 kirjastoon hankittiin 495 uutta monografiaa tai aikakausijulkaisua. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin vuodelta oikeustapausta. Auskultantit Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 67 oikeustieteen kandidaattia. Naisia heistä oli 43 ja miehiä 24. Varatuomarin arvonimi myönnettiin 20 naiselle ja 10 miehelle. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 30 hovioikeuden auskultanttia. Työterveyshuolto Suomen Terveystalo Oy:n terveydenhoitajalla oli vastaanotto hovioikeudessa 10 kertaa. Ikäryhmätarkastus suoritettiin 35, 40, 45, 50 ja 50-ikävuoden jälkeen kolmen vuoden välein. Influenssarokotus järjestettiin halukkaille. 20

25 Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä oli Lauri Vihervaara ja työsuojeluvaltuutettuna Seija Uitto. Liikunta ja virkistystoiminta Kansliahenkilöstön kehittämispäivä Naantalin kylpylässä Koko henkilökunnan virkistyspäivä Kavalton tilalla Piikkiössä Helsingin hovioikeuden ja Turun hovioikeuden välinen soutukilpailu Turussa Hovioikeuden ja tuomiokapitulin yhteinen jouluhartaus tuomiokirkossa, jonka jälkeen kirkkokahvit Konsistorisalissa. Hovioikeus osallistui taloudellisesti kulttuuri- ja liikuntasetelien, uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan. Lentopalloa pelattiin kerran viikossa. Turun hovioikeuden oma tanssikerho Justitia Saltat järjestää tanssikursseja ja tanssin harjoitustilaisuuksia. Kerhon kanssa käydään myös yleisillä tanssipaikoilla. Tanssitreenit pidetään osin omin voimin ja osin Kari ja Merja Filpuksen opastuksella. Yhteisiä treenejä on myös syyttäjän- ja ulosottoviraston kanssa. Tiedotus Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi neljä kertaa. Tiedonkulun ja sähköisen tiedottamisen työryhmä kokoontui kerran. Työryhmään kuuluvat hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Kari Hirvonen, viskaalit Virpi Vuorinen, Juha Karvinen ja Nora Viikari, kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu, notaari Leena Lundelin, ma. IT-tukihenkilö Juhani Heinonen sekä kansliapäällikkö Kai Kokko. Hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö pitivät kaksi tiedotustilaisuutta koko henkilökunnalle ja Yhteistyö Yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa jatkettiin lakimiesharjoittelua. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja tutkintoonsa. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa ovat vierailleet muun muassa: Uusien käräjäoikeuksien laamannit Seniorikauppamiehet

26 Oikeusministeri Tuija Brax Turun päivänä avoimet ovet, jolloin yleisöllä oli mahdollisuus päästä tutustumaan hovioikeuden tiloihin. Lisäksi hovioikeuteen kävi tutustumassa mm. opiskelijaryhmiä. Muutokset hovioikeuden henkilökunnassa 2010 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa määräaikaisina käräjätuomareina vuoden 2010 aikana olivat: viskaali Vesa Karttunen (käräjätuomariksi lukien) viskaali Marjukka Hulkkonen (käräjätuomariksi lukien) viskaali Rita Melartin viskaali Lea Rosa Pohjola (käräjätuomariksi lukien) viskaali Anne Laine viskaali Atso Sinervo viskaali Katja Mäki viskaali Nora Viikari ja ma. viskaali Samuli Sillanpää Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa: viskaali Mika Mäkinen (käräjätuomariksi lukien) Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa: ma. viskaali Christian Hirn Vuorotteluvapaalla: notaari Merja Nauma-Ilo saakka toimistosihteeri Minna Lahtinen lukien toimistosihteeri Maarit Voutilainen saakka Opintovapaalla: viskaali Anna-Liisa Autio notaari Merja Nauma-Ilo lukien Virkavapaalla: IT-tukihenkilö Sirpa Kahela lukien Nina Lahtinen, määräaikainen viskaali Kirsi Toivoniemi, määräaikainen viskaali ja jälleen lukien Timo Hinkkanen, määräaikainen viskaali lukien Frej Holmberg, määräaikainen toimistosihteeri lukien Juhani Heinonen, määräaikainen IT-tukihenkilö lukien Heini Lappalainen, määräaikainen apulaiskirjaaja saakka ja jälleen lukien Elina Aaltonen, määräaikainen toimistosihteeri lukien Milla Tuominen, oikeustradenomiharjoittelija

27 Salla Aaltonen, määräaikainen notaari Heidi Harkas, määräaikainen kirjaamosihteeri Ria Roininen, määräaikainen toimistosihteeri lukien Eeva Hurme, määräaikainen notaari Brita Ilvonen, määräaikainen toimistosihteeri lukien Anssi Junttila, määräaikainen kirjaamosihteeri lukien Markku Pikkarainen, määräaikainen notaari lukien Valtionhallinnon harjoittelijoina olivat Heidi Aalto ja Oskar Sundback. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lakimiesharjoittelijoina olivat Essi Ojanlatva, Laura Vehmaa, Emmi Koiranen, Teija Hautera, Sanna Joki, Reetta-Leena Pitkänen, Hannaliisa Räisänen, Emmi Äijälä ja Jussi Päivärinne. 23

28 Turun hovioikeuden organisaatio 2010 TÄYSISTUNTO Presidentti Hovioikeudenlaamannit ja -neuvokset Kansliapäällikkö esittelijänä PRESIDENTTI Antero Palaja JOHTORYHMÄ Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia 2 täysistunnon valitsemaa jäsentä hovioikeudenneuvokset Raimo Kyllästinen ja Eeva Perho Kansliapäällikkö esittelijänä I OSASTO II OSASTO III OSASTO IV OSASTO Hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori 11 ta asessori 11 viskaalia Hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi 10 ta asessori 9 viskaalia Hovioikeudenlaamanni Simo Simola 8 ta asessori 7 viskaalia Hovioikeudenlaamanni Heikki Särkilä 8 ta asessori 7 viskaalia Notaarit Leena Lundelin Anne Hiltunen 2 toimistosihteeriä Ma. notaari Tarja Yli-Huikko 2 toimistosihteeriä Notaari Tuula Hellman 2 toimistosihteeriä 1 ma. toimistosihteeri Notaari Anja Savolainen 2 toimistosihteeriä 4 toimistosihteeriä 1 toimistosihteeri Kiinteistö Oy Gripenissä KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Kai Kokko HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO KIRJASTO 2 osastosihteeriä 1 hallintosihteeri 2 toimistosihteeriä 7 virastomestaria 1 IT-tukihenkilö Kirjaaja Nina Ovaska Ma. apulaiskirjaaja Heini Lappalainen 3 toimistosihteeriä Kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu 4 hovioikeudenlaamannia 37 ta 4 asessoria 34 viskaalia (1 + 79) 31 kansliahenkilökuntaa 7 virastomestaria (1 + 38) Yhteensä 120 henkilöä 24

29 Hovioikeuden henkilökunta Antero Palaja Pertti Liesivuori Tapio Kilpi Simo Simola Heikki Särkilä Riitta Jousi Jouko Nikula Allan Ahnger Pirkko Mikkola Peter Sandholm Mariitta Lehmus Lauri Vihervaara Elise Suvanto Maile Åkerberg Saara Laapas Mikko Suvanto Raimo Kyllästinen Kari Hirvonen Ahti Ikola Kim Fröman Hannu Rimmanen Jukka Uusitupa Markku Nieminen Riitta Sandholm Sirpa Saarnilehto Pentti Mäkinen Salla-Maaret Keränen Eeva Perho Arto Suomi Matti Jalava Jouko Valtonen Leena Virtanen-Salonen Riitta Santo Seija Uitto Kaarlo Mikkola Marianne Salonen Elise Mäki Nina Porkka Jussi Isotalo Hannele Satopää Elina Paasivirta Leena Mikkonen Juha Laaksonen Mika Herhi hovioikeuden presidentti hovioikeudenlaamanni (vv.) hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni määräaikainen hovioikeudenlaamanni määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen 25