Kouvolan hovioikeuden toimintakertomus vuodelta 2010

Transkriptio

1 Kouvolan hovioikeuden toimintakertomus vuodelta 2010

2 HOVIOIKEUS 2 Sisällysluettelo 1 PRESIDENTIN KATSAUS Lainkäyttötoiminnasta Ratkaisukokoonpanot Koulutus ja kehittämistyö Henkilöstö ja työhyvinvointi Käräjäoikeusverkoston uudistaminen Tulevaisuuden näkymistä Kiitokset HENKILÖSTÖ Organisaatio Muutokset henkilökunnassa kertomusvuoden aikana Henkilöstön ikäryhmäjakauma LAINKÄYTTÖTOIMINTA Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Viipymistilasto Keskimääräinen käsittelyaika Pääkäsittelyt Pääkäsittelyjen lukumäärä Matkakäräjät vuonna Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna Saapuneiden asioiden laatu Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2010 annetuista ratkaisuista Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen Korkeimmalta oikeudelta pyydetyt valitusluvat asiaryhmittäin vuonna 2010 annettuihin ratkaisuihin Tulokset ja taloudellisuus vuosina Ratkaisematta (julkipanematta) vuoden lopussa MUU TOIMINTA Hallinto Sisäinen valvonta Lausunnot Lainkäytön yhtenäisyystoimikunta Hovioikeuden ja käräjäoikeuksien välinen yhteydenpito sekä käräjäoikeuksien tarkastus Koulutus Kirjasto Tiedotus Työterveyshuolto ja työsuojelu Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Auskultantit Kunnia- ja ansiomerkit...27 LIITE: Alioikeuksien ratkaisujen pysyvyys alioikeuksittain vuonna 2010 annetuissa ratkaisuissa...28

3 HOVIOIKEUS 3 1 PRESIDENTIN KATSAUS 1.1 Lainkäyttötoiminnasta Saapuvien asioiden määrä hovioikeuksissa on jatkunut alenevana. Vuonna 2009 saapui ja vuonna asiaa. Kouvolan hovioikeuteen vuonna 2009 saapui keskimääräistä selvästi vähemmin, vain asiaa. Kertomusvuonna saapuneiden asioiden määrä palautui keskimääräiselle tasolle ollen asiaa. Saapuvien asioiden määrään Kouvolan hovioikeudessa vaikuttanevat useat syyt. Käräjäoikeusverkoston muutosten johdosta hovioikeuspiirin väestömäärä on vähentynyt :lla. Käräjäoikeuksien ratkaisujen laatu on hyvä. Hovioikeuden käsittelyajat ovat lyhyet. Poliisien resursseja esitutkinnassa on vähennetty. Kirjallisessa rikosprosessissa käsitellään huomattava määrä asioita, ja siinä ratkaisut ovat hyvin ennakoituja ja näin asianosaisten tiedossa. Ratkaisujen hyväksyttävyyden taso on korkea. Hovioikeuden antamissa ratkaisuissa noin 68 prosentissa käräjäoikeuden ratkaisua ei ole muutettu tai muutos koskee vain perusteluja tai lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa. Voidaan arvioida, että kaikki nämä seikat vähentävät muutoksenhakualttiutta. Saapuneista asioista rikosasioiden osuus oli 68 prosenttia sekä riita-asioiden, hakemus- ja ulosottoasiat mukaan luettuina, 32 prosenttia. Kuten hovioikeuksissa yleensäkin yleisimmät ratkaistut asiat ovat aikaisempien vuosien tapaan olleet tavanomaisia rikosasioita: pahoinpitely, törkeä rattijuopumus, varkaus, törkeä pahoinpitely, rattijuopumus, törkeä liikennetuvallisuuden vaarantaminen ja huumausainerikos, yhteensä 32 prosenttia. Kertomusvuonna hovioikeuteen saapui kolme varsin laajaa asiaa. Niiden valmistelu alkoi välittömästi asioiden saapumisen jälkeen ja pääkäsittelyt kyettiin pitämään vuoden 2011 alkupuolella niin, että ratkaisut kaikissa näissä asioissa on annettu toukokuun alkuun 2011 mennessä. Kokemukset näiden laajojen asioiden työjärjestelyistä, valmistelusta ja pääkäsittelystä ovat olleet myönteiset. Käsittelyaikojen myönteinen kehitys hovioikeuksissa on jatkunut. Yli vuoden hovioikeuksissa viipyneiden asioiden osuus on edelleen pienentynyt ollen kertomusvuoden lopussa 303 asiaa, kun vastaava luku vuoden 2004 lopussa oli asiaa. Kouvolan hovioikeudessa vuotta vanhempia asioita oli viime vuoden lopussa yksi. Vanhimmat asiat hovioikeuksissa ovat sellaisia, joissa tyypillisesti valittaja tai muu asiaan osallinen on ulkomailla asuva ja tietymättömissä. Tällaisia asioita on vireillä jatkuvasti muutama ja niissä lähinnä kutsumiseen liittyvät ongelmat aiheuttavat huomattavan lisätyön. Keskimääräinen käsittelyaika hovioikeuksissa oli 6,6 kuukautta ja Kouvolan hovioikeudessa 3,9 kuukautta. Hovioikeudessa annetuissa ratkaisussa 80 prosenttia asioista käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa. Yli vuoden käsittely kesti kahdeksassa asiassa. Käsittelyaikojen kannalta oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutuu erittäin hyvin. Pääkäsittely hovioikeudessa toimitettiin 38,7 prosentissa ratkaistuista asioista. Määrä on hieman korkeampi kuin hovioikeuksissa yleensä, 34,4 prosenttia. Seulontaratkaisujen määrä oli selvästi aikaisempaa vähäisempi, vain 7 prosenttia.

4 HOVIOIKEUS 4 Kertomusvuonna hovioikeuden antamista ratkaisuista pyydettiin valituslupaa 212 asiassa, ja korkein oikeus myönsi valitusluvan kahdeksassa asiassa. Vuonna 2010 korkein oikeus antoi ratkaisunsa hovioikeuden antamissa ratkaisuissa kymmenessä asiassa. Hovioikeuden ratkaisun lopputulos pysyi seitsemässä asiassa. Hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys on ollut hyvä. Hovioikeuden ratkaisemissa asioissa keskimääräiset kustannukset (taloudellisuus) on ollut euroa. Ratkaistujen asioiden määrä oli 22,7 asiaa henkilöä kohden (tuottavuus). Asioiden, joissa ei ollut annettu ratkaisua, määrä oli vuoden 2010 lopussa 360 asiaa vastaavan luvun ollessa edellisenä vuonna 369 asiaa. Kun otetaan huomioon edellä sanottujen laajojen asioiden vaatima työmäärä, hovioikeus on saavuttanut tulostavoitteensa hyvin. 1.2 Ratkaisukokoonpanot Annetuissa ratkaisuissa ratkaisukokoonpano 3 jäsentä ja esittelijä oli 38,3 prosentissa, 3 jäsentä 28,6 prosentissa, hovioikeuslain 9 :n mukainen kokoonpano 27,4 prosentissa sekä yksi jäsen tai yksi jäsen ja esittelijä 5,7 prosentissa asioista. 1.3 Koulutus ja kehittämistyö Hovioikeus on asettanut tavoitteekseen hyvän laadun, tuottavuuden, taloudellisuuden, palvelutason, oikeudenhoidon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja työhyvinvoinnin. Näiden saavuttamisessa keskeisiä asioita ovat henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä henkilökunnan vaihtuessa osaavien ja motivoituneiden uusien työntekijöiden rekrytointi. Tietojen ja taitojen kartuttamiseksi hovioikeus järjesti koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä kannusti henkilökuntaansa osallistumaan oikeusministeriön ja muiden koulutusta järjestävien tahojen koulutustilaisuuksiin. Kertomusvuoden alussa hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien laamannit sekä hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö kokoontuivat vuosittaiseen laamannipäivään. Hovioikeus järjesti myös hovioikeuksien kansliapäälliköiden neuvottelupäivät, hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien ja hovioikeuden kansliahenkilökunnan koulutuspäivän, auskultanttipäivän tuomioistuinharjoittelijoille, hovioikeuspäivän hovioikeuspiirin tuomareille, syyttäjille, asianajajille ja julkisille oikeusavustajille, hovioikeuksien johdon neuvottelupäivät sekä hovioikeuksien lainkäyttösihteerien koulutus- ja neuvottelupäivät. Tilaisuudet osoittautuivat onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Hovioikeus jatkaa muutaman vuoden ajan kestänyttä lähialueyhteistyötä Leningradin alueen oikeushallinnon kanssa. Hovioikeudessa on jatkettu sen tarkastelua, miten työjärjestelyin, työnjaoin ja työmenetelmin voidaan parantaa lainkäytön laatua, viestintää, asiakaspalvelua ja työhyvinvointia sekä nostaa tuottavuutta ja laskea kustannuksia. Hovioikeus on jälkeen annetuissa ratkaisuissa ryhtynyt skannaamaan hovioikeuden ja käräjäoikeuden ratkaisut. Ratkaisuista toimitettavat jäljennökset muille kuin asianosaisille lähetetään nykyisin sähköisenä. Myös asianosaisille toimitetaan pyydettäessä ratkaisu sähköisenä sen lisäksi, että he saavat kappaleen toimitus-

5 HOVIOIKEUS 5 kirjasta entiseen tapaan. Samalla tiedottaminen joukkotiedotusvälineille on helpottunut ja nopeutunut sekä hieman vähentänyt työtä lainkäyttöosastoilla ja kirjaamossa. Asiakaspalvelun taso on kohentunut. Ratkaisujen ja niiden tietojen lähettämisestä aiheutuvien menojen määrän voidaan arvioida laskeneen hieman, koska muille kuin asianosaisille ei enää lähetetä jäljennöksiä kirjeitse. Laajojen asioiden käsittelyssä on pyritty aikaisempaa etupainotteisempaan toimintaan sopimalla pääkäsittelyn ajankohta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja välittömästi asian hovioikeuteen saapumisen jälkeen aloitetulla tehokkaalla valmistelulla. Siinä pyritään rajaamaan pääkäsittelyn kohde ja todistelu asiassa ratkaistaviin oikeudellisesti ja näytöllisesti merkityksellisiin riitaisiin kysymyksiin. Tarpeeton todistelu pyritään rajaamaan pois yhteisymmärryksessä asianosaisten kanssa ja tarvittaessa käsittelyratkaisuin. Näin voidaan rajata pääkäsittely niihin kysymyksiin, joissa pääkäsittelyn toimittaminen on tarpeen. Tehokas valmistelu edellyttää esittelijän ja valmistelusta vastaavan jäsenen vapauttamista muista tehtävistä riittävän varhaisessa vaiheessa niin, että he voivat keskittyä laajan asian täysimittaiseen ja tehokkaaseen valmisteluun ja pääkäsittelyn toimittamiseen. Kokoonpanon kaikki jäsenet on vapautettu riittävässä määrin muista tehtävistä pääkäsittelyn toimittamisen ja ratkaisun työstämisen ajaksi. Kokemukset tällaisesta toiminnasta laajoissa asioissa ovat olleet hyvät. Niitä tullaan hyödyntämään, kun vastaisuudessa tehdään työjärjestelyjä laajojen asioiden käsittelyä varten. Laajoissa asioissa todistelun vastaanottamista varten hovioikeuteen hankittiin dokumenttikamera, jolla kirjalliset todisteet ja muut oikeudenkäynnissä esitettävät asiakirjat voidaan heijastaa näyttönä seinälle tai valkokankaalle niin, että kaikki oikeudenkäyntiin osallistuvat voivat tehdä todisteesta havaintoja samaan aikaan. Näin säästetään aikaa, kun kaikkien oikeudenkäyntiin osallistuvien ei tarvitse etsiä samaa kirjallista todistetta omasta aineistostaan eikä käsittelyssä synny sekaannusta kulloinkin käsiteltävästä asiakirjasta. Teknistä apuvälinettä, esimerkiksi laserosoitinta, käyttäen on mahdollista havainnollistaa asiakirjan perusteella tapahtuvaa esitystä. Kameralla voidaan myös suurentaa todisteen haluttua kohtaa tai parantaa heijasteen kontrastia ja näin helpottaa epäselvien yksityiskohtien havainnoimista. Todistajien kuulemisen yhteydessä kirjallisen todistusaineiston tarkastelu helpottuu, kun aineisto voidaan heijastaa nähtäväksi myös todistajalle. Hovioikeudessa on jatkettu vuonna 2009 alkanutta valmistautumista jatkokäsittelylupajärjestelmään ja uusien pääkäsittelysäännösten soveltamiseen. Yhteistyötä valmistautumisessa on tehty hovioikeuksien kesken sekä koulutus- ja keskustelutilaisuuksilla asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja syyttäjien kanssa. 1.4 Henkilöstö ja työhyvinvointi Vuonna 2010 hovioikeuden henkilökuntaan kuului 19 tuomaria, 15 esittelijää ja 19 kansliahenkilöä. Esittelijöitä ja lainkäyttösihteereitä kumpiakin oli yksi vähemmin kuin vuonna Hovioikeuden henkilökunnassa tapahtui kertomusvuonna aikaisempaan tapaan useita muutoksia, jotka on kerrottu kohdassa 2.2.

6 HOVIOIKEUS 6 Työterveyslaitos tutki yleisten tuomioistuinten tuomareiden ja esittelijöiden työhyvinvointia korkeimmalta oikeudelta saadun toimeksiannon perusteella. Tutkimuksessa selvitettiin yleisissä tuomioistuimissa työskentelevien tuomareiden ja esittelijöiden työoloja ja hyvinvoinnin tilaa. Tutkimukseen osallistui 77 prosenttia kaikista yleisten tuomioistuinten tuomareista ja esittelijöistä. Elokuussa 2010 julkistettujen tulosten mukaan huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä koki työn määrällisen kuormituksen kohtuuttomaksi ja työn tekemiseen tarkoitetun ajan riittämättömäksi. Työn itsenäisyydestä ja palkitsevuudesta huolimatta kokemukset työn pakkotahtisuudesta ja lainsäädännön jatkuvasta mutkistumisesta olivat yleisiä. Stressioireilu ja lievä työuupumus olivat tuomareilla ja esittelijöillä yleisiä verrattuna ylempiin toimihenkilöihin Suomessa. Työn sisällölliset vaatimukset yhdistettyinä määrälliseen kuormitukseen uhkaavat työhyvinvointia ja työn laatua. Puolet vastaajista koki, etteivät he ehtineet kouluttautua työssään. Tutkimuksen mukaan töiden organisoinnista löytyi kehitettävää. Vain puolet tuomareista ja esittelijöistä koki, että heillä oli mahdollisuuksia arvioida omaa työssä suoriutumistaan. Työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuudet työhön näyttäytyvät ristiriitaisina. Työ pystyttiin pääosin tekemään halutussa järjestyksessä, mutta vaikutusmahdollisuudet työn määrään koettiin vaatimattomiksi. Arviot työoloista ja hyvinvoinnista vaihtelivat jonkin verran käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa. Vaikka kuormittavuus työssä oli yleistä, koki moni tuomari ja esittelijä työssään myös positiivista työnimua. Työn voimavaroina toimivat työn kehittävyys, merkityksellisyys ja jossain määrin myös vaikutusmahdollisuudet. Sosiaaliset voimavarat ylläpitävät työnimua ja vähentävät työuupumusriskiä. Kehittämishaasteina nähtiin kuormittuneisuuden tunnistaminen ja käsittely koulutuksen, vertaisryhmien, työnjaon ja työterveyshuollon keinoin. Kehittämiskohteina pidettiin myös osaamisen ja ammatillisen kehittymisen turvaamista, palautteen antamiseen panostamista sekä monipuolisen johtamis- ja tuomarikoulutuksen järjestämistä. Kouvolan hovioikeudessa näihin haasteisiin on pyritty vastaamaan sanotuin keinoin. Työhyvinvoinnin kehittämisen haasteena on erityisesti hovioikeuden tulevaisuus rakennemuutoksessa, joka on jo usean vuoden ajan aiheuttanut epävarmuutta ja heikentänyt työhyvinvointia. Näiden vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi tiedottamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. On koettu tärkeäksi, että henkilökunta saa oikean sisältöistä ja oikea-aikaista tietoa työyhteisöä koskevien asioiden kulloisestakin vaiheesta. Viestinnän ohella myös se, että hovioikeus on hyvin ja arvojensa mukaisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio, turvaa osaltaan henkilöstön jaksamista henkilöstön vähentämisen ja jatkuvien muutosten tilanteissa. Vuonna 2010 valmistui myös yleisiä tuomioistuimia koskeva työtyytyväisyystutkimus. Siinä kartoitettiin muun muassa johtamista, työn sisältöä ja haasteellisuutta, palkkausta, kehittymisen tukea, työilmapiiriä, työoloja, tiedonkulkua, työnantajakuvaa, henkilökiertoa ja työhyvinvointia. Vastausprosentti hovioikeudessa oli 51,8, jota voidaan pitää hieman alhaisena. Hovioikeuden tulokset vastaavat keskimäärin muiden hovioikeuksien tuloksia. Verrattuna muiden hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden tuloksiin Kouvolan hovioikeuden tulokset olivat samantasoiset tai hieman paremmat kuin parhaan tuloksen saaneella toisella hovioikeudella töiden yleisessä organisoinnissa, koulutusmahdollisuuksissa ja muussa osaamisen kehittämistoimissa, työtiloissa ja työvälineissä, työyhteisön avoimuudessa, asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, uudistumisessa ja inno-

7 HOVIOIKEUS 7 vatiivisuudessa, mahdollisuuksissa uudistaa työskentelyä ja toimintaympäristöä sekä turvallisuusuhkien kokemuksissa. Tulokset olivat heikoimmat työpaikan varmuudessa nyt ja tulevaisuudessa. Jäsenet olivat jonkin verran tyytyväisempiä kuin esittelijät ja kansliahenkilökunta. On edelleen aihetta tarkastella kaikkia niitä alueita, joissa työhyvinvoinnissa on parantamista, sekä etsiä korjaavat toimenpiteet ja pyrkiä säilyttämään vahvuudet. 1.5 Käräjäoikeusverkoston uudistaminen Käräjäoikeusverkoston järjestely Kouvolan hovioikeuspiirissä aloitettiin jo vuonna 2007 ja saatettiin päätökseen vuodenvaihteessa Tällöin tapahtui enää Hyvinkään ja Riihimäen käräjäoikeuksien sekä Kotkan ja Kouvolan käräjäoikeuksien yhdistäminen. Riihimäen käräjäoikeuteen kuuluvista kunnista Janakkala siirtyi Kanta-Hämeen käräjäoikeuden ja Pukkila Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Vuodesta 2007 alkaneiden järjestelyjen seurauksena hovioikeuspiirissä on nykyisin neljä käräjäoikeutta: Etelä-Karjalan, Hyvinkään, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudet. Kymenlaakson käräjäoikeuden päätoimipaikka on Kouvolassa ja Kotkassa on pysyvästi toimiva sivukanslia. Hovioikeuspiirissä tapahtuneiden järjestelyjen seurauksena hovioikeuspiirin väestömäärä väheni 2004 lopun noin henkilöstä vuoden 2010 noin henkilöön. 1.6 Tulevaisuuden näkymistä Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämistä suunnitteleva toimikunta on luovuttanut mietintönsä Siinä on esitetty muun ohessa Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksien yhdistämistä niiden nykyisiin tuomiopiireihin tehtävillä sellaisilla muutoksilla, että Kainuun käräjäoikeus siirretään Rovaniemen hovioikeuspiiriin ja Hyvinkään käräjäoikeus Turun hovioikeuspiiriin. Sanottujen tuomioistuinten verkoston järjestely keskusteltaneen touko-kesäkuussa 2011 pidettävien hallitusneuvottelujen yhtenä ohjelmakysymyksenä. Mikäli verkoston järjestely päätetään tehdä, tästä tullee kirjaus hallitusohjelmaan ja asian valmistelu edennee oikeusministeriössä eri tahojen kuulemisen päätyttyä. Asia tullee hallituksen ja eduskunnan käsiteltäväksi, jollei kuulemisen jälkeen päädytä siihen ratkaisuun, että ei ole aihetta tehdä muutoksia nykyiseen hovioikeusverkostoon. Yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämistyöryhmä luovutti mietintönsä oikeusministerille Työryhmä ehdotti, että rikos- ja riita-asioiden käsittelyjärjestelmät tulisi luoda yhtenäisiksi käräjäoikeuksille, hovioikeuksille ja korkeimmalle oikeudelle sekä yhteensopiviksi oikeuslaitoksen muiden toimijoiden kuten poliisin ja rekisterinpitäjien kanssa. Työmenetelmien parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi tulisi asianhallintajärjestelmien yhteyteen perustaa aineistopankki, josta asian käsittelyssä tarvittavat tiedot ja oikeudenkäyntiaineisto olisivat käytettävissä tuomioistuimilla, syyttäjillä sekä pankkitunnuksin tai muulla luotettavalla järjestelyllä asianosaisilla ja kuultavilla sekä heidän avustajillaan. Aineistopankissa olisi yksilöitynä laillinen oikeudenkäyntiaineisto ja passiivitilassa muu aineisto, josta voitaisiin tarpeen mukaan yksilöidä tarvittavat tiedot oikeudenkäyntiaineistoksi. Näin oikeudenkäyntiaineisto olisi kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa. Myös arkistointi tulisi sähköiseksi. Suunnitelman

8 HOVIOIKEUS 8 pohjalta on vuoden 2010 syksyllä käynnistetty AIPA-hankkeeksi nimitetty yleisten tuomioistuinten tietojärjestelmien uudistamishanke. Siinä toimivat ohjausryhmä sekä syyttäjälaitoksen että yleisten tuomioistuinten toiminnan kokonaisprosessin hallinnan projekti 1, aineistopankissa tapahtuvan asiakirjatuotannon projekti 2 sekä asiakirjahallinnon toiminnallisuuden ja sähke2-mukaisen arkistonmuodostussuunnitelmien projekti 3. Rikosasioiden osalta työ tehdään tarpeellisin osin yhteistyössä poliisin nykyisin lukuisia tietokantoja käsittävän uuden asiankäsittelyjärjestelmän (VITJA) luomisen kanssa. Työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2014 loppuun niin, että seuraavassa vuodenvaihteessa käytössä olisivat edellä selostetun mukaiset sähköiset järjestelmät. Aineistopankkihankkeeseen liittyy myös huhtikuussa 2010 käynnistetty RITUhanke. Siinä tavoitteena on uudistaa rikostuomion nykyinen rakentaminen sellaiseksi, että rikostuomio sisältää yhdessä järjestelmässä rakenteellisen tuomion, joka käsittää sekä perustelu- että tuomiolauselmaosan. Kokonaisuuteen on tarkoitus liittää myös sähköinen arkistointi sekä ratkaisun tietojen siirtäminen rekisterinpitäjille ja muille vastaanottajille sähköisessä muodossa. AIPA-hankkeen ohjausryhmässä ja projektiryhmissä on tuomioistuinten ja yhteistyötahojen henkilöitä yhteensä yli 70. Myös RITU-hankkeessa on mukana lukuisa määrä tuomioistuinten henkilöstöä. Kouvolan hovioikeudesta hankkeisiin vuonna 2010 on osallistunut viisi henkilöä. Oikeusavun sähköistä asiointia ja asian käsittelyä varten on luotu järjestelmät, joilla sähköisesti voidaan lähettää oikeusapuhakemus oikeusaputoimistoon tai puolustajan määräystä koskeva hakemus tuomioistuimeen sekä avustajan ja puolustajan palkkiolasku tuomioistuimelle. Oikeusavun sähköinen hakeminen oikeusaputoimistoista on käynnistynyt, joskin järjestelmän käytössä on ollut eräitä heikkouksia. Sen sijaan sähköinen laskutus ei ole käytössä, koska siinä on korjausta vaativia epäkohtia. Korjausta varten oikeusministeriössä on keväällä 2011 perustettu työryhmä, joka kartoittaa ongelmat ja tekee korjausehdotukset tarvittavien teknisten muutosten tekemiseksi. On odotettavaa, että korjaukset saadaan tehtyä vuoden 2011 aikana tai vuoden 2012 alkupuolella. Tämän jälkeen järjestelmät ovat kokonaisuudessaan käytössä. Oikeusministeriön tietohallintoyksikön linjausten mukaan on odotettavissa, että aikaa myöten käyttöön tulevat matkapuhelimet lankapuhelinten sijaan ja pöytätietokoneiden sijaan kannettavat tietokoneet telakka-asemin. Kopiointi tulisi pääosin tehtäväksi verkkoyhteyksissä olevilla kopiolaitteilla ja henkilökohtaisista tulostimista luovuttaisiin pääosin. Nykyisin tuomiolauselmien ja rikosrekisteriotteiden tulostamisessa on tarpeen käyttää henkilökohtaisia tulostimia. Vuonna 2012 on tarkoitus tehdä tietojärjestelmiin sellaiset muutokset, jotka mahdollistavat sanotut työt myös verkkotulostimia käyttäen. Tämän myötä tulee harkittavaksi, missä määrin käyttöön jää henkilökohtaisia tulostimia. Edellä kerrotut muutosnäkymät, jotka eivät tuomioistuinten kentässä ole ainoat, ovat varsin mittavat ja merkitsevät huomattavia muutoksia työjärjestelyissä ja -menetelmissä. Uudistushankkeiden haasteet ovat suuret. Ne edellyttävät mittavaa työtä, viestintää ja koulutusta sekä kaikilta myönteistä asennoitumista uudistusten onnistumiseksi. Tähän tuomioistuimien henkilökunnalla on valmius.

9 HOVIOIKEUS Kiitokset Esitän parhaimmat kiitokset hovioikeuden henkilökunnalle laadukkaasta, ammattitaitoisesta ja vastuuntuntoisesta työstä myös vuonna Henkilökunnan sitoutuminen tavoitteisiin sekä toiminnan kehittämiseen on ollut esimerkillisen hyvää. Kiitän myös hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien henkilökuntaa ja oikeudenhoidon muita toimijoita hyvästä yhteistyöstä sekä kehitysmyönteisestä asenteesta. Kouvolassa Pertti Nieminen Presidentti

10 HOVIOIKEUS 10 2 HENKILÖSTÖ Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Lainkäyttöasioiden ratkaisemista varten hovioikeudessa on kolme osastoa. Osastoa johtaa hovioikeudenlaamanni ja osastoon kuuluu lisäksi hovioikeudenneuvoksia sekä esittelijöinä asessori ja viskaaleja. Osastoon kuuluu myös notaari ja toimistosihteerejä. Lisäksi hovioikeuden henkilökuntaan kuuluu kansliapäällikkö, kirjaaja, apulaiskirjaaja, arkistonhoitaja, atk-suunnittelija, informaatikko, osastosihteeri, toimistosihteerejä sekä virastomestareita. Hovioikeudessa oli kertomusvuonna yhteensä 53 virkaa. Atk-suunnittelija teki kuitenkin työtä pääasiassa muualla kuin hovioikeudessa. 2.1 Organisaatio Presidentti Johtoryhmä Täysistunto 1. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä 2. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä 3. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä Hallintokanslia Kansliapäällikkö Osastosihteeri Toimistosihteerejä Kirjaamo Virastomestarit Kirjasto ATKsuunnittelija Kirjaaja Apulaiskirjaaja Arkistonhoitaja Informaatikko

11 HOVIOIKEUS Muutokset henkilökunnassa kertomusvuoden aikana kihlakunnansyyttäjä Anne Åstedt nimitettiin hovioikeudenneuvokseksi lukien viskaali Outi Lehvä sai vanhemman oikeuskanslerinsihteerin viran lukien oikeuskanslerinvirastosta viskaali Heidi Savurinne siirtyi julkisen oikeusavustan tehtävään lukien viskaali Tero Mikkola oli virkavapaalla Helsingin käräjäoikeuden määräaikaisen käräjätuomarin viran T11 hoitamista varten asessori Kristina Oinonen oli virkavapaalla Kymenlaakson käräjäoikeudessa määräaikaisen käräjätuomarin T11 viran hoitamista varten ja korkeimmassa oikeudessa oikeussihteerin määräaikaisen viran hoitamista varten lukien asessori Aki Rasilainen oli Päijät-Hämeen käräjäoikeuden määräaikaisena käräjätuomarina ja hän sai sieltä käräjätuomarin viran lukien, lukien hän on ollut hovioikeudessa määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena viskaali Helena Kesseli oli edelleen virkavapaalla Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin T11 avoimen viran hoitamista varten saakka, hän sai hovioikeudesta asessorin viran lukien ja käräjätuomarin viran lukien Etelä-Karjalan käräjäoikeudesta viskaali Johanna Venemies oli virkavapaalla Päijät-Hämeen käräjäoikeuden määräaikaisena käräjätuomarina sekä lukien viskaali Caritha Aspelin oli edelleen virkavapaalla koko vuoden korkeimman oikeuden määräaikaisen esittelijän tehtävän hoitamista varten viskaali Marko Loisa oli virkavapaalla Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran hoitamista varten, palasi määräaikaiseksi viskaaliksi hovioikeuteen , toimi määräaikaisena kansliapäällikkönä ja sai kansliapäällikön viran lukien viskaali Riikka Tuomela oli äitiys- ja vanhempainvapaalla sekä hoitovapaalla koko vuoden, hän sai viskaalin T9 viran lukien notaari Juha Nuutinen oli edelleen palkattomalla virkavapaalla koko vuoden toimistosihteeri Anna-Liisa Ahti toimi edelleen määräaikaisena notaarina koko vuoden Irina Tamminen oli työharjoittelijana toimistosihteeri Tuija Pietikäinen oli vuorotteluvapaalla ja tradenomi Jenna Arvola toimi toimistosihteerinä hänen vuorotteluvapaansa ajan sekä lomasijaisena tradenomi Heini Lehtinen toimi edelleen määräaikaisena toimistosihteerinä koko vuoden viskaali Petteri Kosonen on ollut virkavapaalla lukien, hän sai viskaalin T9 viran lukien viskaali Minna Manninen oli hoitovapaalla viskaali Ritva Hiltunen oli hoitovapaalla ja virkavapaalla Keski- Suomen käräjäoikeuden määräaikaisen käräjätuomarin viran hoitamista varten lukien viskaali Taru Alanaatu oli virkamiesvaihdossa Kouvolan hallintooikeudessa ja hänen tilallaan oli hallinto-oikeussihteeri Maria Takki merkonomi Aulikki Haikala toimi oikeustradenomiharjoittelijana viskaali Jari Ollikainen sai viskaalin T8 viran lukien hovioikeudenneuvos Kari Janhunen oli vuorotteluvapaalla asessori Tarja Huossa toimi määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena lu-

12 HOVIOIKEUS 12 kien viskaali Kaisa Klinga palasi äitiys- ja vanhempainvapaalta hovioikeuteen hovioikeudenlaamanni Jussi Kartimo jäi eläkkeelle lukien hovioikeudenneuvos Tapani Vasama sai hovioikeudenlaamannin viran lukien kansliapäällikkö Anne Hallavainio toimi määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena ja hän sai hallitusneuvoksen viran oikeusministeriöstä lukien viskaali Minna Mattila sai asessorin viran lukien ja hän ollut ollut virkavapaalla korkeimman oikeuden esittelijän T11 viran hoitamista varten lukien viskaali Tomi Mäkelä siirtyi hoitamaan määräaikaisen käräjätuomarin virkaa Hyvinkään käräjäoikeuteen lukien viskaali Teija Kalliomäki siirtyi lakimieheksi asianajotoimistoon lukien osastosihteeri Marja-Helena Virtanen siirtyi osa-aikaeläkkeelle alkaen hovioikeudenneuvos Tuomo Kurki on vuorotteluvapaalla viskaali Tiina Isokääntä toimi määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena julkinen oikeusavustaja Mikko Pennanen sai viskaalin T9 viran lukien, mutta hän oli virkavapaalla toimien Kotkan oikeusaputoimiston määräaikaisena julkisena oikeusavustajana hovioikeudenneuvos Markku Almgrén sai hovioikeudenneuvoksen T14 viran lukien 2.3 Henkilöstön ikäryhmäjakauma Ikäryhmäjakaumaa laskettaessa on otettu huomioon hovioikeudessa työskennelleet henkilöt, joten se ei sisällä virkavapaalla olevia Henkilöiden lukumäärä

13 HOVIOIKEUS 13 3 LAINKÄYTTÖTOIMINTA 3.1 Saapuneet asiat Asioiden määrä Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasioita I asteen asioita Yhteensä Annetut ratkaisut 1000 Asioiden määrä Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasioita I asteen asioita Yhteensä

14 HOVIOIKEUS Viipymistilasto <= 3kk 3<= 6kk 6<= 9kk 9<=12kk 12<=18kk yli 18 kk Lkm Aika kk Riita-asiat ,9 Rikosasiat ,8 Ensimmäisen asteen asiat 1 1 1,7 Ulosottoasiat ,4 Hakemusasiat ,0 Yhteensä ,9 44,0% 36,0% 15,8% 3,5% 0,6% 0,1%

15 HOVIOIKEUS Keskimääräinen käsittelyaika 3.5 Pääkäsittelyt kk 25 pv kk 17 pv kk 13 pv kk 12 pv kk 3 pv kk 27 pv kk 27 pv kk 18 pv kk 6 pv kk 27 pv kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2010 ratkaistuissa asioissa, joissa järjestettiin pääkäsittely, oli viisi kuukautta 18 päivää. Kertomusvuoden tavoitteena oli, että hovioikeus antaa ratkaisun asiassa. Asioita saapui kappaletta ja hovioikeus antoi ratkaisun asiassa. Vuoden päättyessä oli yksi yli vuoden vireillä oleva asia ja ratkaisu oli antamatta 359:ssä vuonna 2010 saapuneessa asiassa. Hovioikeuslain 9 :ssä tarkoitetussa ns. kevennetyssä kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä ja laissa säädetyt kelpoisuusehdot täyttävä esittelijä, ratkaistiin yhteensä 322 asiaa, mikä on noin 27 % kaikista jutuista. Valmisteluistuntoja järjestettiin muutama.

16 HOVIOIKEUS Pääkäsittelyjen lukumäärä (Nimitys pääkäsittely on tullut käyttöön vuonna 1998.) 3.7 Matkakäräjät vuonna 2010 Paikkakunta Pääkäsittelyjä Istuntopäiviä Heinola 1 1 Hyvinkää 6 3 Imatra 1 1 Kotka 1 1 Lahti Lappeenranta 8 6 Riihimäki 4 4 Yht

17 HOVIOIKEUS Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna 2010 E H R S U Yht Yhteensä ,9 % Kouvolan hovioikeus Yhteensä ,0 % Oikeusaputoimisto Yhteensä 2 2 0,2 % Hyvinkään käräjäoikeus Yhteensä ,4 % Kotkan käräjäoikeus Yhteensä ,0 % Kouvolan käräjäoikeus Kymenlaakson käräjäoikeus Yhteensä ,1 % Lahden käräjäoikeus Päijät-Hämeen käräjäoikeus Yhteensä ,0 % Etelä-Karjalan käräjäoikeus Lappeenrannan käräjäoikeus Yhteensä ,5 % Riihimäen käräjäoikeus Yhteensä ,0 % Kaikkiaan Vuoden 2010 alusta lukien Lappeenrannan käräjäoikeuden nimi muuttui Etelä-Karjalan käräjäoikeudeksi, Hyvinkään käräjäoikeus muodostettiin Hyvinkään ja Riihimäen käräjäoikeuksista (paitsi Janakkalan kunta), Kotkan ja Kouvolan käräjäoikeuksista muodostettiin Kymenlaakson käräjäoikeus ja Lahden käräjäoikeuden nimi muuttui Päijät-Hämeen käräjäoikeudeksi (paitsi Pukkilan kunta).

18 HOVIOIKEUS Saapuneiden asioiden laatu Kymmenen suurinta riita- ja rikosasioiden jutturyhmää vuonna 2010 olivat diaarin mukaan seuraavat: Riita-asiat: kpl osuus % Velkajärjestelyhakemus 30 2,6 Muuhun palvelussopimukseen, toimeksiantoon tai työntulossopimukseen perustuva velkomus 24 2,1 Lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta päättäminen 20 1,7 Vahingonkorvauslakiin perustuva riita-asia 17 1,5 Työsuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta aiheutuva riita 13 1,1 Muu riita-asia 12 1,0 Muu kiinteistöä koskeva riita 10 0,9 Muu velkasuhteeseen perustuva saatava 10 0,9 Lapsen elatusta koskevan sopimuksen tai päätöksen muuttaminen 9 0,8 Työntekijän palkkaedut (palkka- ja muut työntekijälle työsuhteesta johtuvat saatavat) 9 0,8 Rikosasiat: kpl osuus % Pahoinpitely 107 9,1 Törkeä rattijuopumus 94 8,0 Varkaus 45 3,8 Törkeä pahoinpitely 40 3,4 Rattijuopumus 36 3,1 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 29 2,5 Huumausainerikos 23 2,0 Tapon, murhan tai surman yritys 23 2,0 Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 21 1,8 Muut rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 19 1,6 Lisäksi saapui muun ohessa seuraavia asioita: kpl osuus % Muu hakemusasia 45 3,8 Lähestymiskieltoasia 17 1,5 Ulosottovalitus 16 1,4 Kantelu 15 1,3 Pakkokeinoasia 15 1,3 Rikosasiat on merkitty diaariin vain ns. pääteon mukaan.

19 HOVIOIKEUS Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2010 annetuista ratkaisuista RTkoodi Muu Yht. Esittely R S Muut Yht Osuus % 37,1 9,8 0,5 18 5,4 1,9 3,2 0,9 8,7 0,4 1,7 0,8 11 0,3 Osuus % 29,4 17,9 29,2 12,9 6,2 1,6 0,2 2,5 Muut 1 1 Yht. 1 1 Osuus % 100 Pääkäsittely R S Muut Yht Kaikkiaan Osuus % 34,3 12,8 11,1 16,1 5,7 1,2 2,0 1,2 5,6 1,2 1,1 0,6 7,0 0,2 RT-koodit: 01 Ei muutettu 02 Muutettu vain perusteluja 03 Perusteluja ja lopputulosta muutettu näytön uudelleenarvioinnin johdosta 04 Perusteluja ja lopputulosta muutettu muusta syystä 05 Muutos koskee vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa 06 Tutkimatta 07 Palautettu 08 Vahvistettu sovinto 09 Lausunnon antaminen rauennut 10 Jäänyt sillensä asteen vaatimus hyväksytty asteen vaatimus hylätty 13 Valitus seulottu kokonaan Muu Tieto puuttuu

20 HOVIOIKEUS Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen Annettuja ratkaisuja Ao. vuonna ratkaistuja asioita, joissa valituslupaa on pyydetty Muutoksenhaku% Vuosi , , , , , , , , , , Korkeimmalta oikeudelta pyydetyt valitusluvat asiaryhmittäin vuonna 2010 annettuihin ratkaisuihin Rikosasioita 112 kpl Riita-asioita 83 Hakemusasioita 11 Ulosottoasioita 6 Yht. 212 Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan Kouvolan hovioikeuden ratkaisemissa asioissa Vuosi Asioiden lkm Vuonna 2010 myönnetyistä valitusluvista viisi koski rikosasiaa, kaksi riita-asiaa ja yksi hakemusasiaa.