Kouvolan hovioikeuden toimintakertomus vuodelta 2012

Transkriptio

1 Kouvolan hovioikeuden toimintakertomus vuodelta 2012

2 HOVIOIKEUS 2 Sisällysluettelo 1 PRESIDENTIN KATSAUS Hovioikeuden lainkäyttötoiminnasta Hovioikeuksien yhdistämisestä Kiitokset HENKILÖSTÖ Organisaatio Muutokset henkilökunnassa kertomusvuoden aikana Henkilöstön ikäryhmäjakauma LAINKÄYTTÖTOIMINTA Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Viipymistilasto Keskimääräinen käsittelyaika Pääkäsittelyt Pääkäsittelyjen lukumäärä Matkakäräjät vuonna Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna Saapuneiden asioiden laatu Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2012 annetuista ratkaisuista Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen Korkeimmalta oikeudelta pyydetyt valitusluvat asiaryhmittäin vuonna 2012 annettuihin ratkaisuihin Tulokset ja taloudellisuus vuosina Ratkaisematta (julkipanematta) vuoden lopussa MUU TOIMINTA Hallinto Sisäinen valvonta Lausunnot Lainkäytön yhtenäisyystoimikunta Hovioikeuden ja käräjäoikeuksien välinen yhteydenpito sekä käräjäoikeuksien tarkastus Koulutus Kirjasto Tiedotus Työterveyshuolto ja työsuojelu Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Varatuomarin arvonimi Kunnia- ja ansiomerkit...25 LIITE Alioikeuksien ratkaisujen pysyvyys alioikeuksittain vuonna 2012 annetuissa ratkaisuissa... 26

3 HOVIOIKEUS 3 1 PRESIDENTIN KATSAUS 1.1 Hovioikeuden lainkäyttötoiminnasta Asia- ja ratkaisumääristä Runsaat 10 vuotta kestänyt saapuneiden ja ratkaistujen asioiden määrän lasku hovioikeuksissa on jatkunut myös vuonna Saapuneiden asioiden määrä oli ja ratkaistujen Vähennys edellisissä oli noin 10 ja jälkimmäisissä noin 7 prosenttia. Myös vireillä olevien asioiden määrä on laskenut ollen viime vuoden lopussa asiaa. Määrä vastaa vajaan puolen vuoden työmäärää. Kouvolan hovioikeudessa saapuvien asioiden määrä aleni 1.044:stä 975 asiaan 6,6 prosenttia ja ratkaistujen 1.105:stä asiaan 7,8 prosenttia. Antamatta olevien asioiden määrä 255 vastasi noin kolmen kuukauden työmäärää. Asiakannassa on aikaisempaa vähemmän helppoja, yksinkertaisia ja sellaisia asioita, joissa muutoksenhaulla ei ole menestymisen mahdollisuutta. Työmäärän vähenemistä vastaavasti hovioikeuden henkilökuntaa on vähennetty 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2006 hovioikeudessa oli 58 ja kertomusvuonna 49,6 henkilötyövuotta. Asioiden laskeva suuntaus johtuu todennäköisesti useista syistä. Merkittävimmät lienevät vuoden 2011 alusta voimaan tulleet jatkokäsittelylupamenettely sekä mahdollisuus rajoittaa pääkäsittelyä ja vastaanotettavaa todistelua. Muita syitä ovat todennäköisesti korkean oikeusvarmuuden käsittävä kirjallinen rikosprosessi, edelleen hovioikeuksissa lyhentyneet käsittelyajat, käräjäoikeuksissa asioiden käsittelyn ja ratkaisujen laadullisen tason edelleen kohentuminen sekä suurimpien kaupunkien, erityisesti pääkaupunkiseudun, ulkopuolella kilpailun väheneminen asianajotoiminnan harjoittamisessa. Se ei ole houkutellut nuorta juristikuntaa asianajopalvelujen kysyntää vastaavalla tavalla. Oikeudenkäyntikulujen merkittävyys ja kuluriski rajoittanevat oikeudenkäyntien vireillepanoa ja muutoksenhakuja asioissa, joissa menestymisen mahdollisuus on epävarma. Sovintojen määrä laajoissa riita-asioissa ja erityisesti asiantuntija-avusteisissa huoltoriidoissa käräjäoikeuksissa on korkea. Poliisin ja syyttäjän resurssien vähentäminen on johtanut siihen, että aikaisempaa enemmän tehdään esitutkinnan rajoittamisia ja syyttämättäjättämispäätöksiä. Sikäli kuin nämä syyt vähentävät sellaisia tuomioistuinasioita, joissa intressi on vähäinen tai lopputulos on kohtalaisen epävarma näytöllisesti tai oikeudellisesti ja asianomistajan oikeusturva ei vaarannu asian käsittelyn keskeyttämisestä, oikeudenkäynnin välttäminen ei useinkaan ole huono asia. Järjestyksen ja turvallisuuden sekä lain- ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen eivät vaadi kaikkien rikosten ja riitojen käsittelyä tuomioistuimessa. Sanotut tavoitteet sekä oikeuksien ja velvollisuuksien toteutuminen on monesti saavutettavissa ilman asioiden saattamista tuomioistuinten käsittelyyn. Hovioikeustyöskentelyn kannalta kerrotut muutokset ovat johtaneet siihen, että hovioikeuden työ kohdentuu entistä paremmin asioihin, joissa on muutoksenhaun tarve. Saapuneista asioista oli rikosasioita noin 63,5 sekä riita-asioita, hakemus- ja ulosottoasioita yhteensä noin 36,2 prosenttia ja ensimmäisen asteen asioita 0,2 prosenttia. Muiden kuin rikosasioiden osuus on kasvanut 2008 vuoden 28 prosentista 36 prosenttiin. Luvut vastaavat hovioikeuksien keskimääräistä asiajakaumaa. Asioiden käsittelyajat ovat laskeneet koko 2000-luvun. Keskimääräinen käsittely-

4 HOVIOIKEUS 4 aika hovioikeudessa vuonna 2000 oli 6 kuukautta 17 päivää ja kertomusvuonna 3 kuukautta 15 päivää. Aika oli pääkäsittelyasioissa kertomusvuonna 5,3 kuukautta ja esittelyasioissa 2,6 kuukautta. Hovioikeudessa on yksi asia, jossa käsittelyaika on ylittänyt vuoden. Matkakäräjien määrä on laskenut viime vuosina. Matkakäräjiä hovioikeus toimitti kertomusvuonna 45 asiassa. Istuntopäiviä näissä asioissa oli 24. Ratkaistuista asioista vuonna 2012 jatkokäsittelylupasäännösten soveltamispiiriin kuului kokonaisuudessaan 375 asiaa, 36 prosenttia, ja osittain 39 asiaa, 3,8 prosenttia. Ensin mainitussa ryhmässä jatkokäsittelylupa evättiin 146 asiassa eli 39 prosentissa. Jälkimmäisessä ryhmässä lupa evättiin 3 asiassa eli 7,7 prosentissa. Ratkaisukokoonpanoista Kolmen tuomarin ja esittelijän peruskokoonpanossa ratkaistiin kertomusvuonna esittelyasioista 18,5 prosenttia ja pääkäsittelyasioista 16,7 prosenttia. Kolmen tuomarin tai hovioikeuslain 9 :n mukaisessa esittelijän ja kahden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin asioita kirjallisessa menettelyssä 43,3 prosenttia ja pääkäsittelyssä 15,6 prosenttia. Noin 6 prosentissa asioista ratkaisun teki yksi tuomari tai yksi tuomari ja esittelijä. Luvut osoittavat, että työskentely on siirtynyt tuomaripainotteisempaan ja siihen suuntaan, että kokeneemmat esittelijät toimivat ratkaisijoina hovioikeuslain 9 :n mukaisissa asioissa. Hovioikeuden ratkaisujen pysyvyydestä Muutoksenhakuprosentti hovioikeuden ratkaisuista on tavannut vaihdella prosentin välillä. Muutoksenhakulupa vuosittain on myönnetty asiassa. Kertomusvuonna luku oli 10. Korkein oikeus antoi asiaratkaisun kuudessa hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Viidessä asiassa hovioikeuden ratkaisua muutettiin ja yhdessä ratkaisu pysytettiin. Käräjäoikeuden ratkaisujen pysyvyydestä Kertomusvuonna hovioikeus ei muuttanut ratkaisua 28,2 prosentissa annetuista ratkaisuista. Jatkokäsittelylupa evättiin 14,3 prosentissa kaikista ratkaistuista asioista. Kun näihin lukuihin lisätään asiat, joissa on muutettu vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa, valitus on jätetty tutkimatta, on vahvistettu sovinto, lausunnon antaminen on rauennut tai asia on jäänyt sillensä, käräjäoikeuden ratkaisu on pysynyt 66,3 prosentissa ratkaistuista asioista. Perusteluja ja lopputulosta on muutettu näytön uudelleenarvioinnin tai muun syyn vuoksi 31,7 prosentissa ratkaistuista asioista. Taloudellisuus ja tuottavuus Sen johdosta, että asioiden määrä on vähentynyt ja että asioissa on aikaisempaan verrattuna suhteellisesti enemmän laajoja ja vaikeita asioita, taloudellisuus kustannukset ratkaistua asiaa kohden on heikentynyt ja tuottavuus on laskenut. Taloudellisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös toimitilojen vuokra ja palkat. Niiden osuus hovioikeuden toimintamenoista muodostaa noin 95 prosenttia. Näiden kas-

5 HOVIOIKEUS 5 vu luonnollisesti nostaa kustannuksia ja heikentää taloudellisuutta. Taloudellisuus oli kertomusvuonna euroa. Määrä vastaa hovioikeuksien keskimääräistä tasoa. Tuottavuus ratkaistujen asioiden määrä henkilötyövuotta kohden on vaihdellut viime vuosina välillä ollen kertomusvuonna 20,5. Taloudellisuuteen ja tuottavuuteen ovat vaikuttaneet mainittujen tekijöiden lisäksi myös ratkaisemattomien asioiden alhainen määrä. Sen puitteissa tehokkuuden lisääminen nykyisestä ei juurikaan ole mahdollista. Tuloksellisuuteen vaikuttaa myös se, että hovioikeuden henkilökunnasta on aikaisempien vuosien tapaan usea osallistunut aineistopankin ja rikostuomiosovelluksen projekteihin. 1.2 Hovioikeuksien yhdistämisestä Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi pidetyssä oikeusministeriön tiedotustilaisuudessa, että oikeusministeriö tulee esittämään Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksien yhdistämistä ja että hovioikeus sijoitetaan Kuopioon. Oikeusministerin ja oikeusministeriön edustajien sekä yhdistettävien hovioikeuksien presidenttien ja kansliapäälliköiden välillä pidetyssä neuvottelussa päädyttiin siihen, että yhdistettävälle hovioikeudelle voi jäädä istuntopaikka Kouvolaan saakka ja että muutto Kuopioon ja Kouvolan istuntopaikkaan voidaan toteuttaa kesällä Loppukesällä 2012 on perustettu hovioikeuksien yhdistämistä johtava ja ohjaava ohjausryhmä. Se on kartoittanut kaikki hovioikeuden tehtäväalueet sekä perustanut työryhmät ja antanut niille toimeksiannot yhdistettävän hovioikeuden tehtävien ja toimintojen suunnittelua varten. Kaikkien työryhmien työ on käynnistynyt hyvin ja edistynyt suunnitellulla tavalla. Tavoitteena on, että hovioikeuden toimintasuunnitelma on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Merkittäviä ratkaistavia ja hoidettavia asioita ovat hovioikeuden henkilöstörakenne ja -määrä, virkasiirrot Itä-Suomen hovioikeuteen, avoimien virkojen täyttäminen, toimitilat, lähinnä istuntosalin ja päätösneuvottelutilojen rakentaminen Kuopion toimitaloon ja istuntosalijärjestelyt Kuopion vankilassa sekä Kouvolan hovioikeuden istuntopaikan toimitilat, vastuuhenkilöjärjestely Kouvolan istuntopaikassa sekä toimivien videoyhteyksien luominen yhdistettävän hovioikeuden hovioikeuspiirin, poliisilaitosten, oikeusaputoimistojen ja syyttäjänvirastojen välillä. Kouvolan hovioikeuden henkilökunnasta on tähän mennessä tehdyn kartoituksen perusteella alle 10 työntekijää siirtymässä Kuopioon Itä-Suomen hovioikeuteen. Kouvolan hovioikeuden henkilökunnasta on jo useita työntekijöitä hakeutunut muihin työtehtäviin normaalilla virkahaulla ja osa virkasiirtoina. Osa henkilökunnasta jää työskentelemään Kouvolan istuntopaikkaan. Jotkut jäänevät eläkkeelle lähivuosina. Vaikein tilanne on määräaikaisten viskaalien kohdalla, koska heillä ei ole virkasiirtomahdollisuutta ja työssäkäyntialueelta vain muutamalle on löydettävissä määräaikaisia tehtäviä tuomioistuimesta. Sijoittumista työmarkkinoille auttaa se, että käynnissä olevan sukupolvenvaihdoksen johdosta työnsaantimahdollisuuksia on tarjolla kohtalaisen hyvin oikeuslaitoksessa erityisesti Etelä- Suomessa. Rakenneuudistus on merkinnyt ja merkitsee koko hovioikeuden henkilökunnalle hyvin vaativaa tehtävää ja useille poikkeuksellista käännettä henkilökohtaisessa

6 HOVIOIKEUS 6 elämässä ja työuralla. Muutokset ja niiden vaikutukset on otettu vastaan ja ymmärretty kiitettävällä asiallisuudella ja vastuulla. Samalla tavoin hovioikeuden toiminnasta ja tehtävistä on huolehdittu. Nämä osoittavat henkilökunnassa kiitettävää vastuuntuntoa ja yhteisvastuun ottoa. 1.3 Kiitokset Vaikka hovioikeus ei olekaan saavuttanut taloudellisuudelle ja tuottavuudelle asetettuja tavoitteita täysimääräisesti, hovioikeuden tuloksellisuus lainkäyttötoiminnassa (käsittelyjen ja ratkaisujen laadullinen taso, käsittelyajat ja kustannukset), asiakaspalvelussa, ammattitaitoa ylläpitävässä ja kehittävässä koulutuksessa, yhteistyössä oikeudenhoidon muiden toimijoiden kanssa, panoksessa oikeudenhoidon kehittämisessä ja muussa toiminnassa on hyvä. Erityisen kiitoksen paikka on siinä, että henkilökunnan jaksamista merkittävästi rasittaneista tekijöistä huolimatta työilmapiiri, vastuuntunto ja vastuunotto ovat olleet hyvät sekä että Itä-Suomen hovioikeuden toiminnan suunnitteluun on ryhdytty täysipainoisesti ja korkealla tavoitteella. Esitän sydämelliset kiitokseni henkilökunnalle ja hyvin alkaneesta yhteistyöstä Itä-Suomen henkilökunnalle sekä hyvästä yhteistoiminnasta oikeudenhoidon muille toimijoille. Kouvolassa Presidentti Pertti Nieminen

7 HOVIOIKEUS 7 2 HENKILÖSTÖ Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Lainkäyttöasioiden ratkaisemista varten hovioikeudessa on kolme osastoa. Osastoa johtaa hovioikeudenlaamanni ja osastoon kuuluu lisäksi hovioikeudenneuvoksia sekä esittelijöinä asessori ja viskaaleja. Osastoon kuuluu myös notaari ja toimistosihteerejä. Lisäksi hovioikeuden henkilökuntaan kuuluu kansliapäällikkö, kirjaaja, apulaiskirjaaja, arkistonhoitaja, informaatikko, osastosihteeri, toimistosihteerejä sekä virastomestareita. Hovioikeudessa oli kertomusvuonna yhteensä 50 virkaa. 2.1 Organisaatio Presidentti Johtoryhmä Täysistunto 1. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä 2. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä 3. osasto Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenneuvoksia Asessori Viskaaleja Notaari Toimistosihteerejä Hallintokanslia Kansliapäällikkö Osastosihteeri Toimistosihteerejä Kirjaamo Kirjaaja Apulaiskirjaaja Arkistonhoitaja Virastomestarit Kirjasto Informaatikko

8 HOVIOIKEUS Muutokset henkilökunnassa kertomusvuoden aikana hovioikeudenneuvos Jukka Ketola sai Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran alkaen hovioikeudenneuvos Lea Nousiainen toimii määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena T viskaali Merja Tuovinen toimi määräaikaisena asessorina ja lukien hän on toiminut Päijät-Hämeen käräjäoikeuden määräaikaisena käräjätuomarina viskaali Janne Arvela toimi määräaikaisena asessorina ja hän siirtyi hoitamaan korkeimman oikeuden määräaikaisen oikeussihteerin virkaa lukien Angela Neumann on ollut hovioikeudessa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen työssäoppimisjaksolla , jonka jälkeen hän oli ylimääräisenä toimistosihteerinä ja lukien määräaikaisena toimistosihteerinä merkantti Airi Korpela on toiminut määräaikaisena arkistonhoitajana lukien notaari Juha Nuutinen erosi hovioikeuden palveluksesta alkaen hovioikeudenneuvos Anne Åstedt sai Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran alkaen käräjätuomari Lasse Tamminen on ollut määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena lukien viskaali Pirjo Haaja toimi määräaikaisena asessorina ja hän oli osittaisella virkavapaalla ja määräaikainen viskaali Kaisa Klinga toimi määräaikaisena käräjätuomarina Päijät- Hämeen käräjäoikeudessa ja hän siirtyi hoitamaan korkeimman oikeuden määräaikaisen oikeussihteerin virkaa lukien kirjaaja Annukka Eeva oli virkavapaalla asessori Tiina Isokääntä toimi Päijät-Hämeen käräjäoikeuden määräaikaisena käräjätuomarina ja hän sai sieltä käräjätuomarin viran lukien viskaali Minna Mattila hoiti korkeimman oikeuden oikeussihteerin tehtävää asti, jonka jälkeen hän on toiminut määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena asessori Kristina Oinonen hoiti korkeimman oikeuden määräaikaisen oikeussihteerin tehtävää helmikuun loppuun asti ja hän sai oikeussihteerin viran alkaen käräjänotaari Silja Leino aloitti määräaikaisena viskaalina alkaen viskaali Maria Takki toimi määräaikaisena asessorina ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuden määräaikaisena käräjätuomarina käräjänotaari Elina Syvelä toimi määräaikaisena viskaalina , jonka jälkeen hän jäi virkavapaalle määräaikainen viskaali Lasse Tirronen erosi hovioikeuden palveluksesta lukien apulaiskirjaaja Sirkku Värri toimi määräaikaisena kirjaajana virkavapaalla ollut viskaali Ritva Hiltunen sai Keski-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran lukien määräaikainen viskaali Kimmo Lähtinen toimi määräaikaisena asessorina käräjänotaari Vesa Toivanen on toiminut määräaikaisena viskaalina alkaen opiskelija Mira Kyllönen toimi oikeustradenomiharjoittelijana käräjänotaari Sanja Raunio on toiminut määräaikaisena viskaalina alkaen viskaali Johanna Venemies toimi edelleen määräaikaisena käräjätuomarina Päijät-

9 HOVIOIKEUS 9 Hämeen käräjäoikeudessa ja hän sai käräjätuomarin viran Etelä-Savon käräjäoikeudesta alkaen arkistonhoitaja Raija Koponen oli vuorotteluvapaalla ja hän toimi määräaikaisena apulaiskirjaajana hovioikeudenneuvos Helena Metso sai Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran alkaen, mutta hän toimii määräaikaisena hovioikeudenneuvoksena tuosta päivästä lukien viskaali Riikka Tuomela oli virkavapaalla asti ja hän toimii määräaikaisena asessorina lukien Heini Lehtinen toimi ylimääräisenä toimistosihteerinä , määräaikaisena apulaiskirjaajana ja hän siirtyi lukien hoitamaan määräaikaista toimistosihteerin virkaa Helsingin hovioikeuteen määräaikainen viskaali Oskar Kulmala siirtyi Turun hovioikeuden määräaikaiseksi viskaaliksi alkaen määräaikainen viskaali Jussi-Pekka Jutila toimi määräaikaisena asessorina määräaikainen käräjäviskaali Ritva Eerola on toiminut määräaikaisena viskaalina alkaen hovioikeudenneuvos Satu Salmi sai Kymenlaakson käräjäoikeuden laamannin viran alkaen viskaali Petteri Kosonen oli virkavapaalla ja lukien hän on hoitanut määräaikaisen hovioikeudenneuvoksen tehtävää määräaikainen käräjäviskaali Heidi Myllys on toiminut määräaikaisena viskaalina alkaen hovioikeudenlaamanni Tapani Vasama sai Helsingin hovioikeudesta hovioikeudenlaamannin viran alkaen hovioikeudenneuvos Lolita Tuomainen oli vuorotteluvapaalla lukien määräaikainen viskaali Taru Alanaatu oli virkavapaalla asti, hän toimi määräaikaisena apulaiskansliapäällikkönä ja määräaikaisena kansliapäällikkönä lukien kansliapäällikkö Marko Loisa toimii Aineistopankkihankkeen hanketoimiston johtajana lukien hovioikeudenneuvos Pirjo Yli-Kokkila toimi määräaikaisena hovioikeudenlaamannina viskaali Mikko Pennanen toimi koko vuoden määräaikaisena käräjätuomarina Kymenlaakson käräjäoikeudessa viskaali Minna Manninen toimi koko vuoden Kouvolan oikeusaputoimiston määräaikaisena julkisena oikeusavustajana

10 HOVIOIKEUS Henkilöstön ikäryhmäjakauma Ikäryhmäjakaumaa laskettaessa on otettu huomioon hovioikeudessa työskennelleet henkilöt, joten se ei sisällä virkavapaalla olevia. 10 Henkilöiden lukumäärä

11 HOVIOIKEUS 11 3 LAINKÄYTTÖTOIMINTA 3.1 Saapuneet asiat 1000 Asioiden määrä Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasioita I asteen asioita Yhteensä Annetut ratkaisut 1000 Asioiden määrä Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasioita I asteen asioita Yhteensä

12 HOVIOIKEUS Viipymistilasto <= 3kk 3<= 6kk 6<= 9kk 9<=12kk 12<= Lkm Aika kk Riita-asiat ,1 Rikosasiat ,4 Ensimmäisen asteen asiat 1 1 1,5 Ulosottoasiat ,6 Hakemusasiat ,8 Yhteensä ,5 50,9% 32,6% 13,0% 2,8% 0,7% 3.4 Keskimääräinen käsittelyaika 3.5 Pääkäsittelyt kk 13 pv kk 12 pv kk 3 pv kk 27 pv kk 27 pv kk 18 pv kk 6 pv kk 27 pv kk 18 pv kk 15 pv kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2012 ratkaistuissa asioissa, joissa järjestettiin pääkäsittely, oli viisi kuukautta 15 päivää. Kertomusvuoden tavoitteena oli, että hovioikeus antaa ratkaisun asiassa. Asioita saapui 975 kappaletta ja hovioikeus antoi ratkaisun asiassa. Vuoden päättyessä oli kolme yli vuoden vireillä olevaa asiaa ja ratkaisu oli antamatta 252:ssa vuonna 2012 saapuneessa asiassa.

13 HOVIOIKEUS 13 Hovioikeuslain 9 :ssä tarkoitetussa ns. kevennetyssä kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä ja laissa säädetyt kelpoisuusehdot täyttävä esittelijä, ratkaistiin yhteensä 287 asiaa, mikä on noin 28 % kaikista asioista. Valmisteluistuntoja järjestettiin muutama. 3.6 Pääkäsittelyjen lukumäärä (Nimitys pääkäsittely on tullut käyttöön vuonna 1998.) 3.7 Matkakäräjät vuonna 2012 Paikkakunta Pääkäsittelyjä Istuntopäiviä Hyvinkää 2 1 Kotka 1 1 Lahti Lappeenranta 15 7 Riihimäki 2 2 Yht

14 HOVIOIKEUS Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna 2012 E H R S U Yht. Etelä-Karjalan käräjäoikeus ,3% Hyvinkään käräjäoikeus ,2% Kymenlaakson käräjäoikeus ,9% Päijät-Hämeen käräjäoikeus ,3% Kouvolan hovioikeus 8 8 0,8% Oikeusaputoimisto 2 2 0,2% Muut 2 2 0,2% Yhteensä E = Ensimmäisen asteen asiat H = Hakemusasiat R = Rikosasiat S = Riita-asiat U = Ulosottoasiat Päijät-Hämeen käräjäoikeus ,3% Muut 12 1,2% Etelä-Karjalan käräjäoikeus ,3% Hyvinkään käräjäoikeus ,2% Kymenlaakson käräjäoikeus ,9% Yhteensä: 975

15 HOVIOIKEUS Saapuneiden asioiden laatu Kymmenen suurinta riita- ja rikosasioiden jutturyhmää vuonna 2012 olivat diaarin mukaan seuraavat: Riita-asiat: kpl osuus % Velkajärjestelyhakemus 48 4,9 Vahingonkorvauslakiin perustuva riita-asia 17 1,7 Lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta päättäminen 13 1,3 Muu velkasuhteeseen perustuva saatava 13 1,3 Työsuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta aiheutuva riita 12 1,2 Lapsen huoltoa koskevan päätöksen muuttaminen 10 1,0 Muuhun palvelussopimukseen, toimeksiantoon tai työntulossopimukseen perustuva velkomus 10 1,0 Lapsen elatusta koskevan sopimuksen tai päätöksen muuttaminen 8 0,8 Muu riita-asia 8 0,8 Saneerausmenettelyhakemus 8 0,8 Rikosasiat: kpl osuus % Pahoinpitely 64 6,6 Törkeä rattijuopumus 59 6,1 Varkaus 32 3,3 Törkeä pahoinpitely 30 3,1 Rattijuopumus 28 2,9 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 24 2,5 Törkeä huumausainerikos 21 2,2 Huumausainerikos 20 2,1 Tapon, murhan tai surman yritys 19 1,9 Törkeä varkaus 19 1,9 Lisäksi saapui muun ohessa seuraavia asioita: kpl osuus % Muu hakemusasia 27 2,8 Ulosottovalitus 27 2,8 Pakkokeinoasia 21 2,2 Lähestymiskieltoasia 11 1,1 Rikosasiat on merkitty diaariin vain ns. pääteon mukaan.

16 HOVIOIKEUS Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2012 annetuista ratkaisuista RTkoodi Muu Yht. Esittely R S Muut Yht Osuus % 29,2 8,2 2,5 21,8 2,8 3,1 1,6 1,5 6,3 0,1 0,3 0,9 21,6 0,3 R S Yht Osuus % Pääkäsittely Kaikkiaan Osuus % 26 19,8 32,9 14,1 3,9 1,2 2, ,2 12,0 12,5 19,2 3,1 2,1 1,1 1,4 4,2 0,8 0,2 0,6 14,5 0,2 RT-koodit: 01 Ei muutettu 02 Muutettu vain perusteluja 03 Perusteluja ja lopputulosta muutettu näytön uudelleenarvioinnin johdosta 04 Perusteluja ja lopputulosta muutettu muusta syystä 05 Muutos koskee vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa 06 Tutkimatta 07 Palautettu 08 Vahvistettu sovinto 09 Lausunnon antaminen rauennut 10 Jäänyt sillensä asteen vaatimus hyväksytty asteen vaatimus hylätty 17 Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty Muu Tieto puuttuu

17 HOVIOIKEUS Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen Annettuja ratkaisuja Ao. vuonna ratkaistuja asioita, joissa valituslupaa on pyydetty Muutoksenhaku% Vuosi , , , , , , , , , , Korkeimmalta oikeudelta pyydetyt valitusluvat asiaryhmittäin vuonna 2012 annettuihin ratkaisuihin Rikosasioita 95 kpl Riita-asioita 71 Hakemusasioita 10 Ulosottoasioita 4 Yht. 180 Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan Kouvolan hovioikeuden ratkaisemissa asioissa Vuosi Asioiden lkm Vuonna 2012 myönnetyistä valitusluvista viisi koski rikosasiaa ja viisi riita-asiaa.

18 HOVIOIKEUS Tulokset ja taloudellisuus vuosina Henkilöstömäärä (htv) ,35 49,6 Taloudellisuus ( ) Nettomenot / ratkaistu asia Tavoite Toteutunut Tuottavuus Ratkaistut asiat / htv Tavoite 25,0 25,0 22,0 21,0 21,3 22,2 Toteutunut 23,8 22,8 21,8 22,7 21,8 20, Ratkaisematta (julkipanematta) vuoden lopussa Asioiden määrä

19 HOVIOIKEUS 19 4 MUU TOIMINTA 4.1 Hallinto Hovioikeuden hallinto- ja talousasioista vastaavat hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö. Hovioikeusasetuksen voimaan tulleen muutoksen jälkeen täysistunto ei enää ratkaise lainkaan hallintoasioita. Presidentti voi kuitenkin määrätä, että asia, joka koskee lausunnon antamista lainsäädäntöasiassa tai lainsäädäntöaloitteen tekemistä, käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa. Kertomusvuoden aikana pidettiin kaksi täysistuntoa. Johtoryhmä, johon kuuluvat presidentti, hovioikeudenlaamannit ja kansliapäällikkö, kokoontui 15 kertaa. Vuonna 2000 uudistettuun tuomareiden nimittämisjärjestelmään kuuluu, että hovioikeuden lausunnon tuomarin viran hakijoista antaa lausuntovaliokunta. Siihen kuuluivat aikaisemmin presidentti, hovioikeudenlaamannit ja täysistunnon vuodeksi kerrallaan valitsemat kaksi hovioikeudenneuvosta, mutta voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen lausuntovaliokuntaan kuuluvat vain presidentti ja hovioikeudenlaamannit. Lausuntovaliokunta käsittelee nimitysasiat kansliapäällikön esittelystä. Kertomusvuoden aikana lausuntovaliokunta kokoontui kolme kertaa ja antoi neljä lausuntoa. Vuoden 2012 loppuun mennessä lausuntovaliokunta on antanut kaiken kaikkiaan 127 lausuntoa virkanimitysasioissa. Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa tarkoitettuna viraston ja hovioikeuden henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea. Komitea kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. 4.2 Sisäinen valvonta Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin sekä työjärjestykseen. Hovioikeus seuraa tulosvastuullisena virastona määrärahojensa käyttöä. Lainkäyttötoiminnassaan hovioikeus pyrkii käsittelemään ja ratkaisemaan asiat lain- ja oikeudenmukaisesti, joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin. Hovioikeudessa on toiminnan kehittämiseen tähtääviä työryhmiä. Hovioikeus pyrkii myös yhdessä yhteistoimintatahojen kanssa järjestettävin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksin edistämään lainkäytön tasoa ja joutuisuutta. Oikeusministeriön ja hovioikeuden välillä käytävissä vuotuisissa tulosneuvotteluissa sovitaan tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Hovioikeuden presidentti ja hovioikeudenlaamannit seuraavat säännöllisesti tulostavoitteiden toteutumista, asioiden käsittelyn etenemistä ja käsittelyaikoja. Jokainen työntekijä vastaa oman työnsä laadusta ja tuloksellisuudesta tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tuottavuusvaatimusten ja henkilökunnan vähentämisen vuoksi hovioikeudessa on välttämätöntä tarkastella jatkuvasti toiminnan laadullista tasoa, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Toimintaympäristön muutosten johdosta on tehtävä kulloinkin tarpeellisiksi todettavat muutokset työnjaossa, työmenetelmissä, ammattitai-

20 HOVIOIKEUS 20 don parantamisessa, työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja muissa toiminnan perusasioissa. Esittelijöiden voimakas vaihtuminen urakierron johdosta, muun henkilökunnan jo alkanut eläköityminen ja tuleva hovioikeusuudistus asettavat entistä suurempia vaatimuksia uusien työntekijöiden rekrytoinnille ja perehdyttämiselle. Hovioikeuden nykyinen henkilökunta joutuu ottamaan suuren vastuun tietojensa, taitojensa ja kokemuksensa siirtämisessä uusille työntekijöille. Hovioikeus suorittaa sille kuuluvan käräjäoikeuksien valvontatehtävän kautta käräjäoikeuksien toimivuuden ja lainkäytön laadun varmistamistehtävää. Hovioikeus on osaltaan mukana hankkeessa, jonka tarkoituksena on tuottaa tuomioistuinlaitoksen käyttöön tietoja erityisesti kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on myös tuottaa mittareita, joiden avulla hovioikeuksien käyttöön jaettavat määrärahat pystyttäisiin jakamaan muutoksenhakuasteille kokonaisuutena asetettavat vaatimukset huomioon ottaen nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. 4.3 Lausunnot Hovioikeus antoi kertomusvuoden aikana seuraavat lausunnot: lausunto oikeusministeriön luonnoksesta oikeusturvaohjelmaksi vuosille lausunto hallintotuomioistuinten mittaristotyöryhmän mietinnöstä (oikeusministeriön julkaisu, mietintöjä ja lausuntoja 55/2011) lausunto ehdotuksesta eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnista (oikeusministeriön julkaisu, mietintöjä ja lausuntoja 15/2012) lausunto oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimityöryhmän muistiosta (oikeusministeriön julkaisu, toiminta ja hallinto 22/2012) lausunto oikeusministeriössä laaditusta työryhmämietinnöstä "Syyteneuvottelu ja syyttämättä jättäminen" (oikeusministeriön julkaisu, mietintöjä ja lausuntoja 26/2012) lausunto puhelinvälitystoiminnan lakkaamisesta oikeusministeriön hallinnonalalla lausunto julkisen oikeusavun laadun arviointijärjestelmän pilotoinnin loppuraportista (oikeusministeriön julkaisu, selvityksiä ja ohjeita 60/2012). 4.4 Lainkäytön yhtenäisyystoimikunta Vuonna 2004 hovioikeuteen perustettiin lainkäytön yhtenäisyystoimikunta, jonka tehtävänä on muun muassa seurata lainsäädäntöä ja antaa suosituksia siinä havaituista ongelmakohdista lainkäytön yhtenäisyyden toteuttamiseksi. Toimikunnan kokoonpano vahvistetaan vuosittain ja kertomusvuonna siihen kuuluivat presidentti Pertti Nieminen puheenjohtajana ja jäseninä hovioikeudenneuvokset Timo Palmgren, Lea Nousiainen ja Aki Rasilainen sekä sihteerinä informaatikko Teija Aalto. Kertomusvuonna lainkäytön yhtenäisyystoimikunta kokoontui neljä kertaa.

21 HOVIOIKEUS Hovioikeuden ja käräjäoikeuksien välinen yhteydenpito sekä käräjäoikeuksien tarkastus Käräjäoikeuksien tarkastuksen ovat suorittaneet hovioikeudenneuvos Kari Janhunen ja viskaali Jussi-Pekka Jutila Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa sekä hovioikeudenneuvos Lea Nousiainen ja viskaali Antti Ryynänen Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Tarkastusviskaalina on toiminut kummassakin tarkastuksessa viskaali Kimmo Lähtinen. Tarkastukset on toimitettu hovioikeuden työjärjestyksen mukaisesti ja ne ovat painottuneet hovioikeudenneuvosten, tarkastusviskaalin ja tarkastusviskaalin apulaisten käräjäoikeuksien eri henkilöstöryhmien kanssa käymiin keskusteluihin. Asiakirjojen tarkastusta on harjoitettu satunnaisotoksin vain vähäisessä määrin. Käräjäoikeuksien laamannien kanssa on keskusteltu erityisesti siitä, miten asioiden joutuisan käsittelyn seuranta ja valvonta on niissä järjestetty. Kaikkien henkilöstöryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on puolestaan käyty läpi lainkäytön yhtenäisyyttä, käsittelyn joutuisuutta, toimitilojen turvallisuutta koskevia kysymyksiä ja niin sanotun pelkäävän todistajan kuulemista. Näiden valtioneuvoston apulaisoikeuskanslerin valvontaa koskevassa kirjeessä esille nostamien kysymysten lisäksi on seurattu hovioikeuden työjärjestyksestä ilmeneviä seikkoja kuten oikeusperiaatteiden soveltamista, tuomioistuinharjoittelun järjestämistä ja asioiden jakautumista henkilökunnan kesken. Kouvolan hovioikeuspiirin käräjäoikeuksiin tehdyistä tarkastuskäynneistä on laadittu erillinen kertomus. 4.6 Koulutus Hovioikeuteen perustettiin vuonna 2006 koulutustoimikunta, jonka tehtävänä on kartoittaa toivomuksia hovioikeuden järjestämästä koulutuksesta ja olla mukana sen suunnittelussa. Toimikunta järjestää hovioikeuden omissa tiloissa koulutusta muutamana päivänä vuodessa hovioikeuden henkilökunnalle ja yhteistyötahoille. Toimikunta kokoontui vuoden aikana muutaman kerran. Kertomusvuodeksi oli laadittu myös hovioikeuden koulutussuunnitelma. Lisäksi jatkettiin käytäntöä, jonka mukaan muun tahon kuin hovioikeuden järjestämään koulutukseen osallistuvalla on velvollisuus laatia lyhyt muistio koulutuksessa esille tulleista keskeisistä kysymyksistä tai vaihtoehtoisesti hän voi esitellä niitä suullisesti hovioikeuden sisäisessä koulutus- tai tiedotustilaisuudessa. Hovioikeus järjesti kertomusvuoden aikana seuraavat tilaisuudet: Hovioikeuspiirin laamannien kokous Piispa Seppo Häkkisen vierailu hovioikeudessa, aiheena: "Luottamus työyhteisön voimavarana" Kansainvälisiä tiedoksiantoja siviili- ja rikosasioissa koskeva koulutustilaisuus Toimintasuunnitelmapäivä Käräjänotaaripäivä

22 HOVIOIKEUS Valmistelu / Robert Liljenfeldt ja Petteri Kuhanen Oikeussalikäyttäytyminen-koulutus Koulutustilaisuus hovioikeuden esittelijöille muistion laatimisesta ja asioiden valmistelusta. Lisäksi hovioikeudessa oli mahdollisuus osallistua videoyhteyden kautta muutamaan muualla järjestettyyn koulutustilaisuuteen. 4.7 Kirjasto Henkilökunnan käytössä on oikeudellinen virastokirjasto. Kirjasto on tarkoitettu ensi sijassa hovioikeuden oman henkilökunnan käyttöön, mutta kaukolainoja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille tuomioistuimille. Hovioikeuteen saapui vuonna 2012 noin 140 uutta monografiaa tai muuta hankintanumerolla merkittyä julkaisua. Lisäksi kirjastoon on tullut sarjajulkaisuja ja lehtiä. Hovioikeudella on kirjasto-ohjelmana Lotus Notes -ympäristöön tehty kirjastosovellus Justiina. Vuoden päättyessä sen kirjastotietokannassa oli yli dokumenttia. Hovioikeuden kirjaston uutuusluettelo lähetetään sitä toivoneille hovioikeuspiirin käräjäoikeuksille. 4.8 Tiedotus Sisäinen tiedotus Kertomusvuonna pidettiin koko henkilökunnalle muutama tiedotus- ja kahvitilaisuus, joissa kerrottiin ajankohtaisista asioista. Eri henkilöstöryhmillä oli lisäksi keskustelutilaisuuksia presidentin ja kansliapäällikön kanssa. Sisäisessä tiedottamisessa käytetään paljolti hovioikeuden sähköistä ilmoitustaulua sekä sähköpostia.

23 HOVIOIKEUS 23 Ulkoinen tiedotus Viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta annetun asetuksen 8 b :ssä (380/2002) tarkoitetussa viestintäsuunnitelmassa määritellään ne perusteet, joiden mukaisesti hovioikeus toteuttaa sille laissa säädettyä viestintätehtävää. Viestintäsuunnitelman painopiste on hovioikeuden ulkoisessa viestinnässä. Viestintäsuunnitelma on muun muassa hovioikeuden kotisivuilla. Hovioikeus julkaisi kertomusvuonna 15 Finlex-ratkaisua. Hovioikeuden kirjaamo on tiedottanut hovioikeudessa vireillä olevista asioista ja hovioikeuden antamista yksittäisistä ratkaisuista silloin, kun tiedotusvälineet ovat tietoja pyytäneet. Lisäksi kansliapäällikkö on kysyttäessä tiedottanut asioista. Internetissä ( olevia hovioikeuden kotisivuja päivitettiin tarpeellisilta osin kuluneen vuoden aikana. 4.9 Työterveyshuolto ja työsuojelu Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollossa on tehty työhöntulotarkastukset ja ikäryhmittäiset terveystarkastukset. Työterveyshoitajana on toiminut Maarit Kohonen. Työfysioterapeutti Kirsi Ravi on käynyt tarvittaessa hovioikeudessa tarkastamassa työntekijöiden työpisteiden ergonomiaa. Kertomusvuonna on hankittu näyttöpäätelasit sekä rullahiiri muutamalle työntekijälle. Hovioikeus tarjosi halukkaille ilmaisen influenssarokotteen. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua ensiapukurssille. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja tukeminen myös organisaatiomuutostilanteessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toukokuussa järjestetyn toimintasuunnitelmapäivän yhteydessä työterveyspsykologi Rea Salovaara-Simola piti luennon Työelämä muutoksessa - miten tästä eteenpäin? Yhteistoimintamenettelyä koskeva neuvottelu käynnistettiin Kouvolan hovioikeudessa kesäkuussa. Kertomusvuonna kartoitettiin hovioikeuden työilmapiiriä osallistumalla yleisten tuomioistuinten valtakunnalliseen VMBaro-työtyytyväisyystutkimukseen. Kouvolan hovioikeuden osalta tutkimuksen tulokset olivat pääosin myönteiset. Hovioikeuksien suunniteltu yhdistäminen näkyy eri tavoin tutkimuksen tuloksissa. Henkilökunta näyttäisi olevan hyvinkin tyytyväinen nykyisiin työoloihin Kouvolan hovioikeudessa, mutta tulevaisuus aiheuttaa paljon epävarmuutta. Vuoden aikana on laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä päivitet-

24 HOVIOIKEUS 24 ty tasa-arvosuunnitelmaa ja työsuojelun toimintaohjetta vuosille Lisäksi kertomusvuonna on tehty riskikartoitus ja päivitetty työpaikan riskien hallinnan suunnitelmaa Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Hovioikeuden Tyky-ryhmään kuului vuonna 2012 neljä jäsentä ja se kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Henkilökunnan yhteistä liikunnan harrastamista jatkettiin viikoittaisilla sählypeleillä Valkealan Mailapelihallilla. Alkuvuonna hovioikeuden tiloissa järjestettiin kerran viikossa taukoliikuntaa keppijumpan muodossa. Hovioikeuden henkilökunnan käytössä on ajanmukaisin laittein varustettu kuntosali toimitalon pohjakerroksessa. Lisäksi työkyvyn ylläpitoon tähtäävänä toimena hovioikeus tarjosi mahdollisuuden ostaa 40 kappaletta viiden euron arvoisia pääosin viraston kustantamia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Helmikuussa vietettiin laskiaisriehaa Kuusaanlammella luistelun merkeissä. Kevätretkellä toukokuussa tutustuttiin Helsingin Musiikkitaloon ja seurattiin Radion sinfoniaorkesterin konsertti. Kouvolan hovioikeuden joukkueet osallistuivat toukokuussa Kouvolan puolimaratonille sekä Naisten Kympille. Kesäkuussa hovioikeuden kanoottijoukkue Melakouhot oli perinteisesti mukana Suomi Meloo -tapahtumassa. Elokuussa Kouvolan hovioikeuden joukkue osallistui Turun hovioikeuden järjestämään jalkapallon Tuomioistuinturnaukseen saavutuksenaan 4. sija ja Fair Play -palkinto.

25 HOVIOIKEUS 25 Syyskuussa vietettiin työhyvinvointipäivää patikointiretkellä Repoveden maisemissa. Pikkujoulua juhlittiin joulukuussa hovioikeuden omissa tiloissa Varatuomarin arvonimi Varatuomarin arvonimi myönnettiin 17:lle tuomioistuinharjoittelunsa suorittaneelle lakimiehelle. Heistä naisia oli 13 ja miehiä neljä Kunnia- ja ansiomerkit Tasavallan presidentti myönsi jälleen itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä. Hovioikeudenneuvos Helena Hennen sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin ja notaari Maritta Mäkelä Suomen Leijonan ansioristin. Hovioikeudenneuvoksille Helena Hennen ja Tuomo Kurki myönnettiin valtion virka-ansiomerkki.

26 HOVIOIKEUS 26 Alioikeuksien ratkaisujen pysyvyys alioikeuksittain vuonna 2012 annetuissa ratkaisuissa LIITE RTkoodi Muu Yht. Hyvinkään käräjäoikeus R S Muut Esittely R S Pääkäsittely Yht Osuus% 28,8 14, ,7 1,8 2,5 1,2 6,1 0,6 16,6 RTkoodi Muu Yht. Muut 1 1 Esittely 1 Kouvolan käräjäoikeus Kymenlaakson käräjäoikeus R S Muut Esittely Ositt. esitt / pääkäsitt. R S R S Pääkäsittely Yht Osuus% 27, ,8 27,7 2,5 1,8 0,9 1,8 4,6 0,6 0,3 0,6 9,2

27 HOVIOIKEUS 27 RTkoodi Muu Yht. Lahden käräjäoikeus S 1 1 Esittely 1 Päijät-Hämeen käräjäoikeus R S Muut Esittely Ositt. esitt / pääkäsitt. R R S Pääkäsittely Yht Osuus% 28,4 13,4 12,2 13,1 3,8 2,5 1,3 1,3 3,4 0,9 0,6 18,8 0,3 RTkoodi Muu Yht. Etelä-Karjalan käräjäoikeus R S Muut Esittely R S Pääkäsittely Yht Osuus% 28, , ,5 1 15,5

28 HOVIOIKEUS 28 RT-koodit: 01 Ei muutettu 02 Muutettu vain perusteluja 03 Perusteluja ja lopputulosta muutettu näytön uudelleenarvioinnin johdosta 04 Perusteluja ja lopputulosta muutettu muusta syystä 05 Muutos koskee vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa 06 Tutkimatta 07 Palautettu 08 Vahvistettu sovinto 09 Lausunnon antaminen rauennut 10 Jäänyt sillensä asteen vaatimus hyväksytty asteen vaatimus hylätty 17 Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty Muu Tieto puuttuu