Turun hovioikeus Åbo Hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2008

Transkriptio

1 Turun hovioikeus Åbo Hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2008

2

3 Sisällysluettelo. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS TOIMINNAN TEHOKKUUS TOIMINNAN TALOUDELLISUUS HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TULOSANALYYSI JA TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN HOVIOIKEUDEN MUU TOIMINTA...8 Hallinto...8 Lausuntovaliokunta...8 Lausunnot Laatutyö Alioikeuksien tarkastus...8 Koulutus...8 Turvallisuuskoulutus...9 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia...20 Kehityskeskustelut...2 Toimikunnat...2 Kirjasto...2 Auskultantit...2 Työterveyshuolto...22 Työsuojelu...22 Liikunta ja virkistystoiminta...22 Tiedotus...22 Yhteistyö Vierailut...22 Hovioikeuden henkilökunta Turun hovioikeuden organisaatio Hovioikeuden henkilökunta Alioikeuksiin kohdistetusta valvonnasta...28

4

5 . JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Valtioneuvoston antamalla asetuksella toteutettiin oikeusministeriön lokakuussa 2007 asettaman käräjäoikeusverkoston kehittämistä pohtineen työryhmän ehdotukset. Vuoden 200 alusta käräjäoikeuksia on Suomessa 27. Asetusta annettaessa alioikeuksia oli 54. Hovioikeuspiirimme käräjäoikeuksien lukumäärä vähenee kolmestatoista viiteen. Käräjäoikeuksien nimet muuttuvat samalla maakuntapohjaisiksi. Hovioikeuden tuomiovaltaan kuuluvat Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Uudistuksessa ainoastaan Ahvenanmaan käräjäoikeuden tuomiopiirissä ei tapahdu muutoksia. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden muodostavat Hämeenlinnan käräjäoikeus (Pälkäneen kunta liitettiin kuitenkin Pirkanmaan käräjäoikeuteen) ja ne Forssa-Loimaan käräjäoikeuden kunnat, jotka ennen Forssan ja Loimaan käräjäoikeuksien yhdistämistä kuuluivat Forssan käräjäoikeuteen. Vanhan Loimaan käräjäoikeuden kunnat liitetään uudistuksessa VarsinaisSuomen käräjäoikeuteen. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden kanslia on Hämeenlinnassa. Pirkanmaan käräjäoikeus koostuu Tampereen ja Toijalan käräjäoikeuksista sekä Ikaalisten käräjäoikeuden Pirkanmaahan kuuluvista kunnista. Satakunnassa sijaitsevat Ikaalisten käräjäoikeuden tuomiopiirissä olevat kunnat (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää ja Karvia) siirretään Satakunnan käräjäoikeuden tuomiovaltaan. Pirkanmaan käräjäoikeuden kanslia on Tampereella. Lohjan ja Raaseporin käräjäoikeudet yhdistyvät Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudeksi, jonka kanslia on Tammisaaressa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsittää Salon, Paraisten, Turun ja Vakka-Suomen käräjäoikeudet sekä edellä tarkoitetut entisen Loimaan käräjäoikeuden kunnat. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kanslia on Turussa. Hovioikeuspiirin suurin muutos on se, että Rauman ja Porin käräjäoikeudet yhdistetään Satakunnan käräjäoikeudeksi. Tämä merkitsee sitä, että Rauman käräjäoikeus siirtyy pois hovioikeuden tuomiopiiristä. Käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmä ehdotti nykyisen Riihimäen käräjäoikeuden yhdistämistä Hämeenlinnan käräjäoikeuteen. Tämän ajatuksen toteuttaminen olisi merkinnyt hovioikeuspiirimme kasvamista ja Kouvolan hovioikeuspiirin supistumista Riihimäen käräjäoikeuteen kuuluvilla kunnilla. Kehittämistyöryhmän ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu, vaan Riihimäen käräjäoikeus yhdistettiin valtioneuvoston sanotulla asetuksella Kouvolan hovioikeuden alaisuuteen kuuluvaan Hyvinkään käräjäoikeuteen. (Janakkalan kunta tosin liitettiin Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen.) Syynä tähän lienee ollut se, että Kouvolan hovioikeuden väestöpohjan katsottiin supistuvan liian pieneksi, jos kehittämistyöryhmän esitys olisi toteutettu. Käräjäoikeusverkoston uudistaminen merkitsee Turun hovioikeuden kannalta sitä, että hovioikeuspiirin väkiluku vähenee ensi vuoden alussa oikeusministeriön laskelmien mukaan noin henkilöllä. Kokemäen käräjäoikeus yhdistettiin Porin käräjäoikeuteen vuoden 2007 lokakuun alusta. Tämä aiheutti hovioikeuspiirin väestön vähenemisen noin hengellä. Hovioikeuden tuomiopiirin väestömäärä pienenee siis runsaassa kahdessa vuodessa lähes ihmisellä. Kokemäen ja Rauman käräjäoikeuksien siirtyminen Vaasan hovioikeuspiiriin supistaa hovioikeuteen saapuvien valitusasioiden määrää noin 200:lla vuodessa. Pelättävissä on, että asiamäärän pieneneminen johtaa vaatimuksiin hovioikeuden henkilökunnan vähentämiseksi. Tällä hetkellä hovioikeuden työtilanne on muihin hovioikeuksiin verrattuna se, ettei tällaisille ajatuksille ole perusteita. Väestömäärä hovioikeuden tuomiopiirissä oli vuonna 2008 noin asukasta ja käräjäoikeuksia oli 3. Väestöpohjaltaan hovioikeus oli maamme suurin. Vuoden 200 alusta hovioikeuspiirin asukasluku on oikeusministeriön laskelmien mukaan lähes henkeä ja se on silloinkin edelleen väkirikkain hovioikeuspiiri.

6 Kertomusvuonna hovioikeudessa oli 4 hovioikeudenlaamannia ja 33 vakinaista ta. Vakinaisia nviran haltijoita hovioikeudessa oli 37, joista neljä oli asessorin virassa. Presidentin ja kansliapäällikön lisäksi muuta vakituista henkilökuntaa oli 35. Tulosneuvotteluissa sovittiin oikeusministeriön kanssa, että hovioikeudessa oli vuonna 2008 lisäksi kolme määräaikaista hovioikeudenneuvoksen T 2-virkaa ja yksi T 8n virka. Henkilötyövuosia hovioikeudessa oli siten 5. Kun osa-aikaeläkkeellä ja osittain virkavapaalla olleiden tilalle voitiin palkata kaksi henkilöä, hovioikeudessa oli vuonna 2008 työssä kaikkiaan 7 henkilöä. Vuonna 2008 hovioikeuden lainkäyttötoimintaan vaikutti ratkaisutehoa alentavasti edelleen kahden Salon käräjäoikeudesta saapuneen erittäin laajan asian käsittely. Toisessa annettiin tuomio helmikuussa ja toisessa kesäkuun lopussa. Hovioikeuden tulostavoite vuonna 2008 oli ratkaista asiaa ja antaa tuomio tai lopullinen päätös yhtä monessa jutussa. Kertomusvuonna hovioikeudessa ratkaistiin asiaa ja annettiin lopullista ratkaisua. Vuoden alussa hovioikeudessa oli vireillä 2008 juttua, joista ratkaisematta oli 907. Vuoden lopussa vireillä olevia asioita oli 959 ja ratkaisemattomia asioita oli 837. Vireillä olevien juttujen määrä väheni 49:llä ja ratkaisemattomien asioiden lukumäärä pieneni 70:llä. Vuonna 2008 hovioikeuteen saapui asiaa. Vuoteen 2007 verrattuna saapuneet asiat vähenivät 26 jutulla. Vuosina 2006 ja 2007 sekä vireillä olevien että ratkaisemattomien asioiden lukumäärä kasvoi verrattaessa vuoden alun ja lopun tilannetta. Vuonna 2008 tämä kehitys saatiin käännettyä. Kertomusvuoden lopussa vireille olevia ja ratkaisemattomia asioita oli vähemmän kuin vuoden alkaessa. Vuoden 2008 alussa hovioikeudessa oli 05 asiaa, joiden hovioikeuteen saapumisesta oli kulunut enemmän kuin vuosi. Vuoden lopussa näitä asioita oli 96. Vuotta 2008 koskevissa tulosneuvotteluissa vuotta vanhempia asioita arvioitiin olevan kertomusvuoden lopussa 50. Salon käräjäoikeudesta syksyllä 2006 saapuneiden kahden ja maaliskuussa 2007 tulleen yhden erittäin laajan asian käsittely on vaikuttanut eniten hovioikeuden keskimääräisiin käsittelyaikoihin. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika kertomusvuonna oli 9, kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika esittelyasioissa oli 8,8 ja pääkäsittelyssä ratkaistavissa jutuissa 2,3 kuukautta. Vuonna 2007 edellä tarkoitetut ajat olivat 7,5, 7,2 ja 0,5 kuukautta. Vuonna 2008 jäätiin selvästi jälkeen tulosneuvotteluissa tavoitteeksi sovituista käsittelyajoista. Pääkäsittelyssä hovioikeus ratkaisi kertomusvuonna 757 asiaa. Pääkäsittelyratkaisujen osuus kaikista hovioikeuden ratkaisemista asioista oli 26,5 prosenttia. Vuotta aikaisemmin pääkäsittelyjä oli 570 ja pääkäsittelyprosentti oli 23,4. Matkakäräjillä ratkaistiin kertomusvuonna 89 asiaa eli,8 prosenttia hovioikeuden pääkäsittelyssä ratkaisemista asioista. Vuonna 2007 matkakäräjien osuus pääkäsittelyratkaisuista oli 9, prosenttia ja näitä ratkaisuja oli 09. Hovioikeus seuloi kertomusvuonna 229 valitusta ja seulontaratkaisujen osuus annetuista tuomiosta oli 8,0 prosenttia. Kokonaisuutena arvioiden hovioikeuden voidaan katsoa toimineen kertomusvuonna hyvin. Hovioikeus saavutti tulostavoitteensa niin annetuissa päätöksissä kuin ratkaistuissa asioissa. Vireillä olevien asioiden ja ratkaisematta olevien juttujen määrää kyettiin ensi kerran hovioikeuden ruuhkautumiskehityksen alkamisen jälkeen pienentämään. Se, että keskimääräiset käsittelyajat edelleen kasvoivat, on ollut seurausta hovioikeuden vuosina saamista liian pienistä henkilöresursseista. Lausun koko hovioikeuden henkilökunnalle mitä parhaimmat kiitokset jälleen kerran hyvin suoritetusta työstä. Vuodet ovat hovioikeuden ratkaisutehoa merkittävästi alentaneiden kolmen suuren asian takia olleet kaikille varmasti raskasta aikaa. Tästä huolimatta hovioikeudessa on jaksettu ja kyetty tekemään työtä erinomaisesti. 2

7 Seuraavat luvut kuvaavat hovioikeuden toimintaa suhteessa muihin hovioikeuksiin (suluissa hovioikeuden luvut). Keskimääräinen käsittelyaika oli kaikissa asioissa 7,0 kuukautta (9,), lyhyin käsittelyaika oli Kouvolan hovioikeudessa 4,6 kuukautta. Käsittelyaika pääkäsittelyasioissa oli 0,5 (2,3), lyhyin käsittelyaika oli Kouvolassa 7,2, kuukautta. Esittelystä ratkaistuissa asioissa keskimääräinen käsittelyaika 6, (8,8) kuukautta, lyhyin aika oli Kouvolassa 3,5 kuukautta. Pääkäsittelyssä ratkaistiin 32 (26,5) prosenttia asioista, ItäSuomen hovioikeudessa pääkäsittelyprosentti oli suurin 37,8 prosenttia ja pienin se oli Rovaniemellä 24,9 prosenttia. Matkakäräjillä ratkaistiin jutuista 7,0 (,8) prosenttia. Eniten matkakäräjiä istuttiin Rovaniemellä 57, ja vähiten Helsingissä 0 prosenttia. Seulontaratkaisuja oli 0,0 (8,0) prosenttia annetuista tuomioista, suurin seulontaprosentti oli Rovaniemellä 20,8 ja pienin Itä-Suomen hovioikeudessa 7,. Vuoden 2008 lopussa vireillä olleista asioista vuotta vanhempia juttuja oli Turussa 96 eli 4,9 % vireillä olleista asioista, Vaasassa 4, 5,9 %, ItäSuomessa 9,,7 %, Helsingissä 70, 9,8%, Kouvolassa 5,,%, ja Rovaniemellä 38, 6,%. Asioita ratkaistiin jäsentä kohti eri hovioikeuksissa seuraavasti: Turku 72, Vaasa 68, Itä-Suomi 57, Helsinki 64, Kouvola 7 ja Rovaniemi 69. Ratkaisemattomia asioita per jäsen oli vuoden 2008 lopussa: Turku 46, Vaasa 28, Itä-Suomi 24, Helsinki 28, Kouvola 20 ja Rovaniemi 36. Annetuissa ratkaisuissa tulostavoite ja saavutettu tulos olivat hovioikeuksissa seuraavat: Turku / 2 856, Vaasa 700 / 564, Itä-Suomi 600 / 233, Helsinki / 3 676, Kouvola 350 / 280 ja Rovaniemi 00 / 04. Hovioikeudessa asetettiin työryhmä pohtimaan, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jottei hovioikeudessa olisi vuotta vanhempia asioita. Työryhmä, jonka puheenjohtajana oli Allan Ahnger ja jäseninä Mikko Suvanto, Pentti Mäkinen, Marianne Salonen ja Kirsti Avola, jätti ehdotuksensa 3.0. Kertomusvuoden aikana hovioikeus ja hovioikeuspiirin käräjäoikeudet ovat jatkaneet omaa sisäistä laatutyötään. Tuomioistuinten yhteistä lainkäytön kehittämistyötä ei hovioikeuspiirissä tehty. Hovioikeudessa järjestettiin asianajajakunnan kanssa lokakuun alussa yhteinen koulutusja keskustelutilaisuus hovioikeusmenettelyyn liittyvistä kysymyksistä. Kertomusvuoden syksyllä hovioikeudessa suoritettiin työtyytyväisyyskysely. Työtyytyväisyys oli yleisesti ottaen laskenut kaksi vuotta aikaisemmin tehdystä kyselystä. Tyytymättömin henkilöstöryhmä oli nyt kunta. Vastauksia analysoitaessa eniten kehitettävää ilmeni olevan työn organisoinnissa, hallinnon päätöksenteon avoimuudessa ja yhteistyössä eri henkilöstöryhmien välillä. 3

8 2. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä, millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS olevien tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin. 3. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 3.. TOIMINNAN TEHOKKUUS Taulukossa on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Tavoitteena oli, että asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 7,5 kuukautta. Toteutunut käsittelyaika oli 9, kuukautta. Toiminnan tuottavuus saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 25 ja toteutunut tuottavuus oli 25. 4

9 Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina Taulukko 2 Saapuneet asiat tavoite Annetut ratkaisut toteutunut tavoite toteutunut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen sekä siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina Taulukko 3 Annetut Siirtyneet ratkaisut 3.2. Tarkastettavana 3.2. Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina Taulukko 4 Saapuneet asiat riita rikos muut (ulosotto-, hakemus ym.) Yhteensä Hovioikeuteen vuonna 2008 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 67,9 % ja riita-asioita 25,9 %. Vuoteen 2007 verrattuna rikosjutut vähenivät kertomusvuonna, prosentilla ja riita-asiat lisääntyivät 0,5 prosentilla 5

10 Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina Taulukko 5 Annetut ratkaisut riita rikos muut Yhteensä Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina Taulukko 6 sa ap un eet asia t a nne tut ratka isut Taulukko 7 kuvaa vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko

11 Taulukko 8 kuvaa vuoden lopussa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko

12 Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat tuomioistuimittain ja asiaryhmittäin vuonna 2008 Taulukko 9 E virkasyyteasia H hakemusasia R rikosasia S siviiliasia U ulosottoasia E Forssa-Loimaan käräjäoikeus Hämeenlinnan käräjäoikeus Ikaalisten käräjäoikeus Kokemäen käräjäoikeus Lohjan käräjäoikeus Vakka-Suomen käräjäoikeus Paraisten käräjäoikeus Pargas tingsrätt Raaseporin käräjäoikeus Raseborgs tingsrätt Rauman käräjäoikeus Salon käräjäoikeus Salo tingsrätt Tampereen käräjäoikeus Toijalan käräjäoikeus Turun hovioikeus Turun käräjäoikeus Åbo tingsrätt Turunseudun käräjäoikeus Ålands tingsrätt Muita Kaikkiaan H R S U Yht Hovioikeuteen saapuneista asioista Tampereen käräjäoikeudesta tuli 3,0 ja Turun käräjäoikeudesta 26,8. Ruotsinkielisiä asioita saapui 26 kappaletta eli 4,5 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. 8

13 Taulukko 0 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina Taulukko 0 Ratkaistu - esittelystä - pääkäsittelyssä - ratkaistu yhteensä - annettu ratkaisuja Pääkäsittelyjen aika t t t Ratkaisuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna 2006 vuonna ,3 prosenttia t t 28,0, vuonna ,4 Taulukko kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina Taulukko PÄÄKÄSITTELYT RATKAISTUT ja

14 Taulukossa 2 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko 2 0

15 Taulukossa 3 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina Taulukko 3 Diaariryhmä 2004 S R A E H U Yhteensä 2005 S R E H U Yhteensä 2006 S R E H U Yhteensä 2007 S R E H U Yhteensä 2008 E H R S U Yhteensä Käsittelyaika (kpl) < 3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-2 kk 2-8 kk > 8 kk kpl Keskimääräinen käsittelyaika ,3 kk 6,8 kk 23,7 kk 9,3 kk 3,8 kk 4,8 kk 7 kk ,5 kk 5,8 kk,6 kk 3,2 kk 4,5 kk 6,2 kk ,6 kk 5,7 kk 0,6 kk 2,3 kk 4,7 kk 6, kk ,8 kk 7,3 kk 2,9 kk 3,4 kk 5,9 kk 7,5 kk ,6 kk 4,4 kk 9, kk 0, kk 7,8 kk 9, kk

16 Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 828 asiassa eli 29,0 prosentissa hovioikeuden antamista ratkaisuista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 87 asiassa eli 28,6 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 474 asiassa eli 6,6 prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 329 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 488 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epäolennaiselta osalta 20 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 26 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 3 ja lausunnon antaminen raukesi 22 jutussa sekä asia jäi sillensä 25 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 25 asiassa. Sovitteluasioita ei hovioikeudessa kertomusvuonna ollut. Taulukossa 4 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt vuosina Taulukko 4 Rikos (R) ja riita (S), joista velkajärjestely- ja yrityssaneeraus (V) Annettu Valituslupaa pyydetty % ,8 27,6 20,6 5, 2005 R 99 S 790 Muut 29 Yhteensä ,7 28,0 24,8 6,7 R S Muut Yhteensä ,8 26,8 22,3 6,3 R S Muut Yhteensä ,8 23,2 9,5 5, R S Muut Yhteensä ,2 24,3 23,4 6 R S Muut Yhteensä 2

17 Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2008 antanut valitusluvan 28 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 429. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty, muuttanut hovioikeuden tuomiota 9 kertaa, 3 asiassa hovioikeuden tuomiota ei muutettu, 9 asiassa hovioikeuden tuomio on kumottu, asiassa poistettu ja 9 asiassa kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi. 3

18 3.2. TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina ilmenee taulukosta 5. Taulukko euro 2005 euro 2006 euro 2007 euro 2008 euro Toimintamenomääräraha myönnetty (sis. Kaiku+cc-laite) siirtyneet ed. vuodelta käytetty siirtyneet seur. vuodelle (sis. Kaiku ) Henkilöstömäärä Saapuneet asiat arvio toteutunut Annetut asiat tavoite toteutunut Siirtyneet asiat arvio toteutunut Taloudellisuus tavoite toteutunut

19 3.3. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin: Vakinaiset viranhaltijat: Johtoryhmä (6) Laamannit (4) T4 (20) T2 (3) Tuomareiden keski-ikä on 62 vuotta 64 vuotta 60 vuotta kuukautta 58 vuotta 6 kuukautta 60 vuotta 5 kuukautta Asessorit (4) T9 t (23) T8 t (0) Esittelijöiden keski-ikä on 56 vuotta 6 kuukautta 46 vuotta 0 kuukautta 38 vuotta 4 kuukautta 45 vuotta Kansliahenkilökunta (35) 5 vuotta 8 kuukautta Määräaikaiset virkamiehet: T2 hovioikeudenneuvokset (3) t (2) kansliahenkilökunta (4) 56 vuotta 8 kuukautta 34 vuotta 8 kuukautta 45 vuotta 6 kuukautta Koko henkilöstön keski-ikä on 50 vuotta 8 kuukautta. Keski-ikä on hieman kasvanut ja on korkeampi kuin valtionhallinnossa yleensä. Henkilöstössä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Korkea keski-ikä ja tulevat eläkkeelle jäännit edellyttävät kuitenkin jatkossa henkilöstösuunnittelua. Osa-aikaeläkkeellä henkilökunnasta oli kuusi henkilöä, joista yksi jäi vanhuuseläkkeelle vuoden kuluessa ja osa-aikaisella virkavapaalla oli kaksi henkilöä. Koko henkilökunnasta ylempi korkeakoulututkinto oli 93 henkilöllä, alempi korkeakoulututkinto 7 henkilöllä ja ammattitutkinto 4 henkilöllä. Poissaolot (suluissa vuosi 2007): lainkäyttöhenkilökunta - palkallinen sairausloma - alle kolmen päivän sairausloma kansliahenkilökunta - palkallinen sairausloma - alle kolmen päivän sairausloma 467 päivää, (857) 48 päivää (36) 39 kertaa, (6) 36 kertaa (26) 20 henkilöä (32) 24 henkilöä (8) 587 päivää, (497) 69 päivää, (68) 57 kertaa, (5) 49 kertaa, (57) 25 henkilöä (25) 24 henkilöä (26) Lainkäyttöhenkilökunnan sairauslomat ovat kääntyneet laskuun vuosien 2006 ja 2007 tilanteesta. Kansliahenkilökunnan sairauslomat ovat pysyneet samalla tasolla kuin 2006 ja Kansliahenkilökunnan lyhyiden poissaolojen hetkellinen kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2006 tapahtuneen poissaolojen rajun kasvun johdosta hovioikeus kävi asiasta neuvotteluja 5

20 terveyspalvelut tuottavan Medivireen kanssa , jolloin otettiin käyttöön Medivireen (nykyään Terveystalo) Työvire-niminen palvelu. Työvire-palvelussa pyritään varhaiseen puuttumiseen työkykyyn liittyvissä ongelmissa tehostetun hoidon ja kuntoutuksen avulla. Hovioikeus seuraa poissaoloja yhdessä Terveystalon kanssa neljännesvuosittain otetuilla tilastoilla. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä kansliapäällikkö pitävät seurantakokouksia neljän kuukauden välein. Koko henkilökunnan sairauspoissaolot ovat vuonna 2008 laskeneet merkittävästi, kun ottaa huomioon, että lainkäyttöhenkilökunnassa ja kansliahenkilökunnassa molemmissa on ollut pitkäaikaiset poissaolot. Vuosittaisessa työterveysneuvottelussa hovioikeuden ja Terveystalon välillä todettiin myönteisen kehityksen olevan monen tekijän summa, mutta yhtenä työperäisten poissaolojen vähentävänä tekijänä arveltiin olevan työergonomiaan viime vuosina tehty voimakas panostus. Muutokset viranhaltijoiden osalta: Eläkkeelle siirtyivät Juhani Leinonen ja kirjaaja Päivi Koskinen lukien. Hovioikeudenneuvos Päivi Hirsikangas kuoli Viskaali Kristiina Mäenpää erosi hovioikeuden palveluksesta lukien. Viskaali Liisa-Maija Mikkonen nimitettiin käräjätuomariksi Porin käräjäoikeuteen ja Ari Prykäri Tampereen käräjäoikeuteen. Hovioikeudenneuvoksen T4 virkaan nimitettiin Kim Fröman ja hovioikeudenneuvoksen T2 virkaan Riitta Santo. Asessorin T0 virkaan nimitettiin Sinikka Linnavuori, n T9 virkoihin Lea Pohjola, Sanna Niinistö, Anne Laine ja Atso Sinervo sekä n T8 virkoihin Mika Koivunen, Taina Martti, Nina Wahlstedt, Merja Maunuksela ja Mika Mäkinen. 3.4 TULOSANALYYSI JA TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2008 olivat: ratkaistavat asiat vireillä käsittelyaika taloudellisuus tuottavuus tavoite: asiaa 2 53 asiaa 7,5 kk euroa 25 asiaa toteutunut: asiaa 959 asiaa 9, kk euroa 25 asiaa Vuonna 2008 hovioikeuteen saapui asiaa. Kertomusvuoden vireillä olevia ( antamattomia) asioita Tämä oli 405 asiaa vuotena. Vuoden alussa ratkaisemattomia juttuja oli 93. Vuonna 882 asiaa. Ratkaisemattomien asioiden lukumäärä väheni 70 jutulla määrä 49 asialla. alussa hovioikeudessa oli enemmän kuin edellisenä 2008 hovioikeus ratkaisi 2 ja antamattomien asioiden Asioiden keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2008 oli 9, kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika kasvoi edellisen vuoden 7,5 kuukaudesta. Tavoitteena oli, että vuoden 2008 loppuun mennessä hovioikeudessa ei ole vireillä 50 asiaa enempää asioita, jotka ovat olleet vireillä yli vuoden. Vuoden lopussa näitä asioita oli 96. Kertomusvuonna pääkäsittelyjen määrä oli 757 eli 87 enemmän kuin edellisenä vuonna. Hovioikeus saavutti kertomusvuonna tavoitteensa. Hovioikeuden sairauspoissaolot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Hovioikeuden tulos on kokonaisuutena arvostellen hyvä. 6

21 Hovioikeus on jatkanut työhyvinvoinnin edistämistä. Hovioikeudessa toteutettiin työtyytyväisyyskysely, jonka tulokset on purettu Valtiokonttorin opastuksella. Hovioikeus aloitti kertomusvuonna vuoden kestävän hankkeen työsuojelun ja työelämän edistämiseksi. Hovioikeuden johtoryhmä piti hovioikeuden toisen strategiakokouksen, jonka tulokset julkaistiin koko henkilökunnalle. Työturvallisuuskoulutus on edelleen ollut laajaa ja jatkuvaa. Koulutusyhteistyö Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa on jatkunut koko vuoden tuottaen korkealuokkaisia luentoja hovioikeuden tiloissa. Yhteistyö poliisin ja vankilaviranomaisten kanssa on ollut hyvä ja toimiva. Johtoryhmä osallistui oikeusministeriön järjestämään johtamiskoulutukseen. Hovioikeuden oma koulutus on painottunut työturvallisuuskoulutukseen ja kansliahenkilökunnan kieliopetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui koulutusyhteistyössä tuotetun koulutuksen lisäksi runsaasti Turun yliopiston järjestämiin täydennyskoulutuksiin. 4. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 5. TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta Turun hovioikeudessa Antero Palaja hovioikeuden presidentti 7

22 6. HOVIOIKEUDEN MUU TOIMINTA Hallinto Täysistunto kokoontui 2 kertaa ja johtoryhmä 7 kertaa. Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta kokoontui 5 kertaa ja antoi lausunnon 5 virasta. Lausunnot Hovioikeus antoi lausunnon seuraavista asioista: Lausunto oikeuspaikkatyöryhmän mietinnöstä Lausunto käräjäoikeusverkoston kehittämisestä Lausunto muutoksenhakutoimikunnan mietinnöstä Laatutyö Kertomusvuonna hovioikeuspiirissä ei ole tehty hovioikeuden ja piirin käräjäoikeuksien yhteistä lainkäytön kehittämistyötä. Kukin tuomioistuin on suorittanut omaa sisäistä laatutyötään. Hovioikeudessa pidettiin hovioikeuden ja asianajajien välinen koulutus- ja keskustelutilaisuus hovioikeusmenettelyyn liittyvistä kysymyksistä Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvojana toimi hovioikeuden tarkastus. Tarkastusna oli Juha Karvinen. Tarkastusn yhteenveto alioikeuksiin vuonna 2008 kohdistuneesta tarkastustoiminnasta on tämän toiminnankertomuksen liitteenä. Koulutus Luento..2008: Normaalikielestä luonnolliseen katsantokantaan. Rikosoikeuden yleisiä oppeja. Luennoitsijana Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände Luento : Vastuuopillisia kysymyksiä. Luennoitsijana Turun yliopiston rikosoikeuden yliassistentti, OTT Elina Pirjatanniemi Luento jäännösrangaistuksesta Luennoitsijana Helsingin yliopiston rikosoikeuden ma professori Jussi Tapani Koulutus- ja keskustelutilaisuus Turun hovioikeuden esittelijöille Luento henkilövahinkojen korvaamisesta Luennoitsijana henkilövahinkoasioiden neuvottelukunnan pääsihteeri, VT Jarkko Männistö 8

23 Kaksi suomen kielen koulutustilaisuutta ja Luennoitsijana Turun kauppakorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori, FT Paula Sjöblom Luento : Syrjintä ja tasa-arvo. Luennoitsijana työoikeuden professori Martti Kairinen Kansliahenkilökunnasta kolme osallistui oppisopimuskoulutukseen osittaisella virkavapaudella. Kansliapäällikkö Kai Kokko ja hallintosihteeri Riitta Pakarinen osallistuivat Heli-järjestelmän koulutukseen Helsingissä ja käyttäjäpäiville Turussa sekä Pakarinen osallistui Heli-pääkäyttäjien koulutukseen Helsingissä. Valtiokonttorin järjestämiin Kaiku-kehittäjille tarkoitettuihin tapaamisiin osallistuivat Pirkko Mikkola ja Virpi Vuorinen. Mikkola osallistui Kaiku-klubin syyspäivään. Vuorinen osallistui Kaiku-koulutuksiin ja Kaiku kehittäjien työpaineet ja niiden sieto koulukseen. Hovioikeudenneuvos Leena Virtanen-Salonen osallistui yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämistyöryhmän kokouksiin sekä sovellus- ja hanke-esittelyyn. Virtanen-Salonen osallistui myös oikeusministeriön järjestämään tutustumismatkaan Ruotsin asianhallinta- ja raportointijärjestelmiin Jönköpingissä. Viskaali Juha Karvinen osallistui hovioikeuksien asianhallinnan ja raportoinnin kehittämistyöryhmän kokouksiin. Kirjaaja Nina Ovaska osallistui sähköisen asiakirjahallinnon teemapäivään Turun maakunta-arkistossa. IT-tukihenkilö Sirpa Kahela osallistui tapahtumahallinnan koulutukseen Hämeenlinnassa, videoneuvottelukoulutukseen Jyväskylässä, tietoturvavastaavien koulutustilaisuuteen Jyväskylässä. Kahela oli kouluttamassa myös NiceLogohjelman käyttöä oikeushallinnon virastoissa. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui aktiivisesti Turun yliopiston järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Hertta - Henkilöstöhallinnon palveluportaalin koulutusta järjestettiin henkilökunnalle hovioikeudessa. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2007): Lainkäyttöhenkilökunta 84 (69) päivää, 35 (35) kertaa, 6 (5) henkilöä Kansliahenkilökunta 7 (25) päivää, 20 (5) kertaa, 29 (25) henkilöä Turvallisuuskoulutus Luento: Tilannejohtaminen ja -hallinta sekä tehtävienjako virastomestareille Luennoitsija Antti Tamminen Radiopuhelinkoulutusta virastomestareille ja kirjaamon henkilökunnalle Kouluttaja Antti Tamminen Ensiapukoulutusta Kouluttaja Vesa Truphonen 9

24 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Kansliapäällikköpäivät Johdon strategiaseminaari Mustiossa hovioikeuden presidentti, osastojen laamannit ja kansliapäällikkö Euroopan tuomariliiton kokous hovioikeudessa Hallintosihteeripäivät Kuopiossa Virastopäällikköpäivät Tampereella Hovioikeuksien johtamiskoulutusohjelman täydennysjaksolla Kuopiossa presidentti, osastojen laamannit ja kansliapäällikkö hovioikeuden Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen tarkastus- ja keskustelutilaisuus hovioikeudessa Korkeimman oikeuden atk- ja tietopalveluasioita hoitavien henkilöiden keskustelutilaisuus palvelujen kehittämismahdollisuuksista Turun hovioikeuden 385-vuotisjuhlat järjestettiin Akatemiatalon juhlasalissa. 20

25 Kehityskeskustelut Laamannit ja asessorit pitivät oman osaston henkilökunnalle Hallinto-osastolle työskenteleville piti kansliapäällikkö Kirjaamon henkilökunnalle piti kirjaaja Virastomestareille piti virastomestarien esimies Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui 9 kertaa. Komitean puheenjohtajana toimi hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori ja jäseninä Päivi Hirsikangas (U ) ja alkaen Mikko Suvanto, Erkki Reijonen ja notaari Leena Lundelin. Koulutustoimikunta kokoontui kolme kertaa. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä jäseninä Mikko Suvanto, Juha Karvinen, Nina Wahlstedt, notaari Merja Nauma-Ilo, it-tukihenkilö Sirpa Kahela ja kansliapäällikkö Kai Kokko. Lainkäyttötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Siihen kuuluvat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Antero Palaja sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Juhani Saarinen, Riitta Jousi, Teppo Hurme ja Sirpa Saarnilehto sekä asessori jokaiselta osastolta. Työkykyä ylläpitävä toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Sen jäseninä olivat kansliapäällikkö Kai Kokko, hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi, hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Raimo Kyllästinen, työsuojelupäällikkö Lauri Vihervaara, työsuojeluvaltuutettu Seija Uitto, Virpi Vuorinen, työterveyshuollon yhteyshenkilö Riitta Pakarinen ja virastomestari Jouko Laine. Tiedonkulun ja sähköisen tiedottamisen työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmään kuuluvat hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Kari Hirvonen, t Virpi Vuorinen ja Nora Viikari, kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu, notaari Leena Lundelin, it-tukihenkilö Sirpa Kahela sekä kansliapäällikkö Kai Kokko. Kirjasto Hovioikeuden kirjasto sijaitsee Akatemiatalon 2. kerroksessa. Valtiopäiväasiakirjat sekä vanhempaa kirjallisuutta on sijoitettu 3. kerrokseen. Antiikkikirjoja ja vanhempaa kirjallisuutta löytyy myös istuntosaleista. Hovioikeuden tiloissa Kiinteistö Oy Gripenissä sijaitsee pieni sivukirjasto, jonka kokoelmissa on n. 600 nidettä. Kaiken kaikkiaan kokoelmien suuruus on noin nidettä ja hyllymetrejä on noin 50. Vuonna 2008 kirjastoon hankittiin 635 uutta monografiaa tai aikakausijulkaisua. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin vuodelta oikeustapausta. Auskultantit Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 96 oikeustieteen kandidaattia. Naisia heistä oli 8 ja miehiä 5. Varatuomarin arvonimi myönnettiin 28 naiselle ja 4 miehelle. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 42 hovioikeuden auskultanttia. 2

26 Työterveyshuolto Medivire työterveyspalvelut Oy:n terveydenhoitajalla oli vastaanotto hovioikeudessa 9 kertaa. Ikäryhmätarkastus suoritettiin 35, 40, 45, 50, 55 ja 60- vuotiaille. Influenssarokotus järjestettiin halukkaille. Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä oli Lauri Vihervaara ja työsuojeluvaltuutettuna Seija Uitto. Liikunta ja virkistystoiminta Hovioikeus osallistui taloudellisesti kulttuuri- ja liikuntasetelien, uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan. Lentopalloa pelattiin kerran viikossa. Ulkoilupäivä vietettiin TPS:n majalla Ruissalossa Pikkujouluristeily oli Arkkipiispan kanslia ja tuomiokapituli järjestivät Akatemiatalon jouluhartauden tuomiokirkossa, jonka jälkeen hovioikeudessa oli joulukahvitilaisuus. Tiedotus Hovioikeudessa otettiin käyttöön hovioikeuden sisäinen Intranet. Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi neljä kertaa. Yhteistyö Yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa jatkettiin lakimiesharjoittelua. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja tutkintoonsa. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa ovat vierailleet muun muassa: Turun kaupungin satamalautakunnan johto.2. Asianajajaliiton puheenjohtaja Juha Manner Turun hallinto-oikeuden johto 6.5. Korkeimman oikeuden kansliapäällikkö 6.6. Turun käräjäoikeuden henkilökuntaa.6. Eduskunnan lakivaliokunta 5.9. Turun hovioikeuden seniorit 0.9. Japanilaistuomarit 7.. Oikeusministeriöstä vieraita

27 Hovioikeuden henkilökunta 2008 Hovioikeudenneuvos Päivi Hirsikangas kuoli Viskaali Elise Mäki Turun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Liisa-Maija Mikkonen Rauman käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Vesa Karttunen Turun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Marjukka Hulkkonen Turun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Kristiina Mäenpäälle myönnettin ero n virasta lukien. Viskaali Anna-Liisa Autio oli vuorotteluvapaalla Kim Fröman nimitettiin hovioikeudenneuvoksen T4 virkaan. Riitta Santo nimitettiin hovioikeudenneuvoksen T2 virkaan. Sinikka Linnavuori nimitettiin lukien asessorin T0 virkaan. Rita Melartin nimitettiin n T9 virkaan lukien. Lea Rosa Pohjola nimitettiin n T9 virkaan lukien. Sanna Niinistö (ent. Kunnas) nimitettiin n T9 virkaan lukien. Anne Laine nimitettiin n T9 virkaan lukien. Atso Sinervo nimitettiin n T9 virkaan lukien. Mika Koivunen nimitettiin n T8 virkaan lukien. Taina Martti nimitettiin n T8 virkaan lukien. Nina Wahlstedt nimitettiin n T8 virkaan lukien. Merja Maunuksela nimitettiin n T8 virkaan lukien. Heikki Impivaaralle myönnettiin ero hovioikeudenlaamannin T6 virasta lukien. Liisa-Maija Mikkonen nimitettiin Porin käräjäoikeuden käräjätuomarin T virkaan lukien. Ari Prykäri nimitettiin Tampereen käräjäoikeuden käräjätuomarin T virkaan lukien. Juho Angervo otettiin määräaikaiseksi ksi lukien. Uri Seera otettiin määräaikaiseksi virastomestariksi lukien. Ilona Heikonen otettiin määräaikaiseksi osastosihteeriksi lukien. Anne Mattila otettiin määräaikaiseksi toimistosihteeriksi lukien. Valtionhallinnon harjoittelijoina olivat Anne Kaattari ja Hanna-Kaisa Meriläinen. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lakimiesharjoittelijoina olivat Kaarina Ylönen, Stiina Selander, Johannes Lamminen, Tuomas Metsävaara ja Teemu Tuomarila. 23

28 Turun hovioikeuden organisaatio 2008 TÄYSISTUNTO Presidentti Hovioikeudenlaamannit ja -neuvokset Kansliapäällikkö esittelijänä PRESIDENTTI Antero Palaja JOHTORYHMÄ Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia 2 täysistunnon valitsemaa jäsentä hovioikeudenneuvokset Päivi Hirsikangas, Allan Ahnger Kansliapäällikkö esittelijänä I OSASTO II OSASTO III OSASTO IV OSASTO Hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori ta asessori 0 a Hovioikeudenlaamanni Heikki Impivaara 8 ta asessori 7 a Hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi 9 ta asessori 0 a Hovioikeudenlaamanni Simo Simola 8 ta asessori 8 a KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Kai Kokko Notaari Notaari Leena Lundelin Anja Savolainen 2 toimistosihteeriä 2 toimistosihteeriä 2 toimistosihteeriä toimistosihteeri Kiinteistö Oy Gripenissä Notaari Merja Nauma-Ilo Notaari Anne Hiltunen 2 toimistosihteeriä Notaari Tuula Hellman 2 toimistosihteeriä HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO KIRJASTO 2 osastosihteeriä hallintosihteeri 2 toimistosihteeriä 7 virastomestaria it-tukihenkilö Kirjaaja Nina Ovaska Apulaiskirjaaja Tarja Yli-Huikko 3 toimistosihteeriä Kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu 4 hovioikeudenlaamannia 36 ta 4 asessoria 36 a kansliahenkilökuntaa 7 virastomestaria + 35 yhteensä 7 henkilöä 24

29 Hovioikeuden henkilökunta Antero Palaja hovioikeuden presidentti Pertti Liesivuori Heikki Impivaara Tapio Kilpi Simo Simola hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni Juhani Saarinen Heikki Särkilä Markku Aarola Jouko Nikula Riitta Jousi Allan Ahnger Pirkko Mikkola Peter Sandholm Mariitta Lehmus Teppo Hurme Lauri Vihervaara Elise Suvanto Maile Åkerberg Saara Laapas Mikko Suvanto Raimo Kyllästinen Kari Hirvonen Ahti Ikola Kim Fröman Hannu Rimmanen Jukka Uusitupa Markku Nieminen Riitta Sandholm Sirpa Saarnilehto Salla-Maaret Keränen Eeva Perho Pentti Mäkinen Arto Suomi Matti Jalava Jouko Valtonen Leena Virtanen-Salonen Riitta Santo Seija Uitto Kaarlo Mikkola Marianne Salonen Elise Mäki Nina Porkka Sinikka Linnavuori Jussi Isotalo määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen Kai Kokko kansliapäällikkö 25

30 Hannele Satopää Elina Paasivirta Leena Mikkonen Juha Laaksonen asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) Marjukka Hulkkonen Mika Herhi Kaarina Syysvirta Kari Lahdenperä Pekka Varjus Erkki Reijonen Anna-Liisa Autio Pirjo Tammio Virpi Vuorinen Juha Karvinen Vesa Karttunen Rita Melartin Lea Pohjola Sanna Niinistö Anne Laine Atso Sinervo Teija Vainiopää Katja Mäki Hanna Väliaho Nora Viikari Kirsti Avola Mika Koivunen Taina Martti Nina Wahlstedt Merja Maunuksela Mika Mäkinen (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) Paula Virrankoski Esko Junnila Christian Hirn Juha Suvanto Camilla Mäkinen Valtteri Kartio Samuli Sillanpää Hanna Finne Minnimari Saari Liisa Hirvonen Juho Angervo Peter Arvidsson Juuso Lehtinen Kalle Kalliokoski Hanna Liippo Terhi Salo Marja Peltoniemi (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma./vv.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) Riitta Pakarinen Pirkko Leino Sari Isotalo Ilona Heikonen hallintosihteeri osastosihteeri osastosihteeri (vv.) osastosihteeri (ma.) 26

31 Nina Ovaska Tarja Yli-Huikko kirjaaja apulaiskirjaaja Pauliina Ruusu kirjastonhoitaja-informaatikko Anja Savolainen Tuula Hellman Leena Lundelin Anne Hiltunen Merja Nauma-Ilo notaari notaari notaari notaari notaari Sirpa Kahela IT-tukihenkilö Pertti Pasala Marja-Leena Haavisto Ilmo Onninen Seppo Tuominen Jouko Laine Harri Grönvall Risto Nila Ismo Montonen Uri Seera virastomestari virastomestari virastomestari (57 %) virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari (ma.) virastomestari (ma.) Terttu Jansson Aila Hietamies Iiris Varjonen Merja Harju Kaija Mäntymäki Aila Kotoneva Tiina Rinne Minna Lahtinen Ann-Mari Hällfors Sari Silén Mervi Törö Ulla-Maija Groth Ritva Blumberg Ulla Vieru Annina Heikkinen Maarit Voutilainen Anne Mattila toimistosihteeri toimistosihteeri (60 %) toimistosihteeri (60 %) toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri (80 %) toimistosihteeri (80 %) toimistosihteeri (56 %) toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri (55 %) toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri toimistosihteeri (ma.) vv. virkavapaa ma. määräaikainen 27

32 Alioikeuksiin kohdistetusta valvonnasta Hovioikeuslain 2 :n 3 momentin mukaan hovioikeus muun ohella valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeusasetuksen 23 :n momentin mukaan hovioikeuden työjärjestyksessä on määrättävä, miten alioikeuksien valvonta on suoritettava. Pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden on laadittava alioikeuden valvonnassa havaitsemistaan asioista kertomus, joka on toimitettava tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. Turun hovioikeuden työjärjestyksen 40 :n mukaan alioikeuksien valvonnan tarkoituksena on erityisesti seurata lainkäytön tasoa sekä oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta, asioiden jakautumista lainkäyttöhenkilökunnan kesken, käsittelyn joutuisuutta ja säädettyjen määräaikojen noudattamista sekä tuomioistuinharjoittelun järjestämistä. Työjärjestyksen 42 :n mukaan hovioikeuden presidentti määrää jonkun hovioikeudenneuvoksen tai esittelijän määräaikaisena päätoimisesti tai muun työn ohella tarkastamaan alioikeuksien toimintaa. Kansliapäällikkö määrää tarvittavan avustavan henkilökunnan. Alioikeuksien tarkastajana on vuodesta 2004 lukien toiminut Juha Karvinen. Tarkastajana toimiminen on otettu n muuta työvelvollisuutta alentavana seikkana huomioon siten, että tarkastajan esittelyvelvollisuus on ollut puolta pienempi kuin muilla viskaaleilla. Työjärjestyksen 4 :n mukaan tarkastaja tekee kuhunkin käräjäoikeuteen tarkastuskäynnin vähintään joka toinen vuosi. Nykyisen tarkastajan aikana tarkastuskäynti on tehty jokaiseen käräjäoikeuteen joka vuosi. Vuonna 2008 tarkastuskäynnit on tehty seuraavasti: Lohjan käräjäoikeus Raaseporin käräjäoikeus Hämeenlinnan käräjäoikeus Ikaalisten käräjäoikeus Toijalan käräjäoikeus Vakka-Suomen käräjäoikeus Forssa-Loimaan käräjäoikeus Rauman käräjäoikeus Ahvenanmaan käräjäoikeus Salon käräjäoikeus Tampereen käräjäoikeus Turun käräjäoikeus Paraisten käräjäoikeus ja (Mynämäki) ja (Uusikaupunki) (Forssa) ja (Loimaa) , 26. ja Tarkastuspäivien lukumäärä on määräytynyt siten, että enintään neljän tuomarin käräjäoikeuksissa tarkastus on kestänyt yhden päivän (poikkeuksina matkustusteknisistä syistä Ahvenanmaa ja kahden kansliapaikkakunnan vuoksi Vakka-Suomi), 5-0 tuomarin käräjäoikeuksissa kaksi päivää ja sitä suuremmissa kolme päivää. Ennen tarkastuskäyntejä ja tarkastuskertomuksen kirjoittamisen aikana tarkastaja on hankkinut oikeusministeriön tietojärjestelmästä (ns. BO-raporteista) käräjäoikeus- ja tuomarikohtaisia tilastotietoja. Lisäksi oikeushallinnon intranetin kautta käytettävissä olevasta Ilona-portaalista saatavia tietoja on hyödynnetty tarkastustoiminnassa. 28

33 Tarkastaja on tutustunut hovioikeuden kirjaamossa kaikkiin hovioikeuden vuonna 2008 antamiin ratkaisuihin. Ratkaisujen suuren määrän (3 046 kappaletta, lukuun sisältyy lopullisten ratkaisun lisäksi 90 ratkaisunumeroitua osaratkaisua) vuoksi valtaosassa ratkaisuja läpi käyminen on ollut erityisesti hovioikeuden ratkaisun liitteenä olleen käräjäoikeuden ratkaisun osalta silmäilynomaista, ja tarkemmin on tarkasteltu lähinnä sellaisia asioita, joissa hovioikeudessa esitetyistä vaatimuksista tai hovioikeuden perusteluista on ilmennyt viitteitä käräjäoikeuden menettelyn virheellisyyteen tai puutteellisuuteen. Eräitä seikkoja kuten rikoslain 7 luvun 6 :n soveltamista, jäännösrangaistuksen määräämistä täytäntöönpantavaksi ja ajokiellon pituutta tarkastaja on kuitenkin seurannut systemaattisesti kaikkien niiden hovioikeuden ratkaisujen osalta, joissa mainittu seikka on mainittu hovioikeuden ratkaisun vaatimus- tai perusteluosassa. Hovioikeuden lainkäyttö-, hallinto- ja kansliahenkilökunta on lisäksi kiinnittänyt tarkastajan huomiota seikkoihin, joiden esille ottamista tarkastusten yhteydessä he ovat pitäneet tarpeellisena. Tarkastuskäynneillä tarkastaja on käynyt keskusteluja käräjäoikeuden henkilökunnan kanssa. Nykyisen tarkastajan toiminnan alkuvuosina pääsääntönä oli ollut, että laamannin, kunkin käräjätuomarin ja -n sekä notaarin kanssa oli käyty kahdenkeskinen, yleensä puolesta tunnista tuntiin kestänyt keskustelu. Viime vuosina on kuitenkin pääsääntöisesti siirrytty käräjätuomareiden ja -en kuulemisessa siihen, että useampia henkilöitä on ollut paikalla yhtä aikaa ja keskusteluun varattu aika on ollut tuntuvastikin pidempi. Notaarien kanssa on keskusteltu yleensä yhtenä ryhmänä. Henkilöstöryhmäkohtaisia keskusteluja on käyty myös käräjäsihteereiden, summaaristen kanslian, hakemuskanslian, insolvenssikanslian, kiinteistökanslian, yleiskanslian, käräjäoikeuden hallinnossa työskentelevien henkilöiden ja haastemiesten kanssa. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan haastatteleminen ei kuitenkaan ole ollut itseisarvo, vaan kuultujen henkilöiden osuus on muun muassa työtilanteen ja aikataulun johdosta jonkin verran vaihdellut käräjäoikeuksittain. Oikeuskanslerinviraston antamassa vastauksessa hovioikeuden vuodelta 2007 antamaan kertomukseen lausuttiin, että hovioikeuden toimittamissa tarkastuksissa voi edelleenkin kiinnittää huomiota sellaisiin yleisiin aiheisiin, joita on tähänkin asti seurattu, kuten tuomitsemiskäytännön yhtenäisyyteen, käsittelyaikoihin ja julkisuuslainsäädännön soveltamiskysymyksiin. Oikeuskanslerinvirasto järjesti kokouksen, jossa paikalla olivat apulaisoikeuskansleri, eräitä muita oikeuskanslerinviraston edustajia sekä hovioikeuksien tarkastust. Kokouksessa keskusteltiin tarkastusten tavoitteista, teemoista ja toteutustavoista. Vuoden 2008 tarkastuskierrokselle tarkastaja valitsi kaksi erityistä, kaikkia oikeudenaloja ja periaatteessa myös lähes kaikkia toimenkuvia koskevaa tarkastus-/keskusteluteemaa: ) julkisuuslainsäädäntö ja 2) esteellisyys. Niiden ohella on luonnollisesti kiinnitetty huomiota saapuneiden asioiden määrissä tapahtuneisiin muutoksiin ja käsittelyaikoihin. Aikaisempien vuosien tavoin tarkastaja on valinnut kultakin oikeudenalalta yhden tai useamman erityisteeman, joita hän on käsitellyt kyseistä oikeudenalaa käsittelevien henkilöiden kanssa käymissään keskusteluissa. Tarkastuskertomus vuoden 2008 tarkastustoiminnasta ja siinä tehdyistä havainnoista valmistuu kevään 2009 aikana. 29