Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö , OM 13/31/2011, OM036:00/2011

Transkriptio

1 1 (5) ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio Nro 48 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö , OM 13/31/2011, OM036:00/2011 Asia: Lausunto tuomioistuinlakia valmistelleen työryhmän mietinnöstä (Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 26/2014) Pyydettynä lausuntona hovioikeus lausuu seuraavan. Hovioikeus on lausunnossaan ottanut ehdotukseen kantaa vain siltä osin kuin hovioikeudella on siitä huomautettavaa. Ehdotuksen lainsäädännöllisestä toteuttamisesta Esityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuomioistuimia ja tuomareita koskevan säädöstason korottaminen. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimista ja tuomareista ei enää säädettäisi asetuksella, vaan kaikki säännökset olisivat laissa. Hovioikeus toteaa, ettei ehdotus toteuta tätä tavoitetta. Ehdotuksessa on pyritty lakitasoiseen sääntelyyn, mutta tosiasiassa ehdotus johtaa siihen, että tuomioistuimen toiminnasta säädetään keskeisiltä osin työjärjestyksissä eli asetusta alemman tasoisissa määräyksissä. Tämä voi muun muassa johtaa hyvin erilaisiin menettelytapoihin eri tuomioistuimissa. Laissa tulisi olla ehdotusta tarkemmat säännökset tuomioistuimen työskentelyn järjestämisestä, johtamisesta ja hallinnosta. Toinen vaihtoehto on, että täysistunto tai tuomarikokous vahvistaa työjärjestyksen sen jälkeen, kun muita henkilöstöryhmiä on kuultu. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että toisiaan vastaavissa tuomioistuimissa työskentelyn ja muun toiminnan järjestelyt tulisivat olemaan jossain määrin erilaiset ilman, että tähän olisi perusteltuja syitä. Tätä ei voida pitää asianmukaisena. Tuomioistuinten toiminnallisten järjestelyjen tulisi luoda mahdollisimman hyvät edellytykset laadukkaalle ja tehokkaalle lainkäytölle ja muiden tehtävien hoitamiselle sekä olla mahdollisimman yhdenmukaiset. Toiminnan perustavien järjestelyjen pitää olla niin vakaita ja jatkuvia, että ne antavat hyvät toimintaedellytykset toimintaympäristölle ja työskentelylle.

2 2 (5) Päällikkötuomarit Ehdotuksen mukaan päällikkötuomarin tehtäviin kuuluisivat paitsi laissa mainitut tehtävät myös ne tehtävät, jotka hänen vahvistamassaan työjärjestyksessä hänelle kuuluvat. Näitä ovat muun muassa: - esittelijöiden ja kansliahenkilökunnan rekrytointi ja nimittäminen sekä heidän työtehtävistään määrääminen - tuomarien nimittäminen enintään vuodeksi - esityksen tekeminen korkeimmalle oikeudelle määräaikaisesta tuomarista vuotta pidemmäksi määräajaksi - lausunnon antaminen hakijoista tuomarinvalintalautakunnalle, mikäli työjärjestykseen otetun määräyksen mukaan hovioikeus ei ole jakaantunut osastoihin - siitä päättäminen toimiiko tuomioistuin osastoihin jakaantuneena vai ei - osaston johtajien ja oman sijaisensa nimittäminen - johtoryhmän kokoonpanosta ja sen käsiteltäviksi kuuluvista asioista määrääminen - puheenjohtajan määrääminen kokoonpanoon - avustavien tuomareiden tehtävistä määrääminen Ehdotuksella pyritään muun muassa vahvistamaan tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta, jolla tarkoitetaan myös oikeuslaitoksen sisäistä riippumattomuutta. Edellä mainittu vallan keskittäminen päällikkötuomarille on omiaan vaarantamaan tämän tavoitteen toteutumista. Nimittämisvallan keskittämisen osalta hovioikeus viittaa Itä-Suomen hovioikeuden oikeusministeriölle antamaansa lausuntoon työryhmän mietinnöstä, joka koskee määräaikaisten tuomareiden nimittämistä ja eräiden tuomioistuinten johtamisjärjestelmän kehittämistä. Tuossa lausunnossa hovioikeus on todennut muun muassa, että nimittämisvallan keskittäminen presidentille merkitsee liian kapeaa pohjaa monipuoliselle nimittämisharkinnalle eikä tuollainen keskittäminen ole ongelmatonta tuomareiden riippumattoman aseman ja tuomioistuinten rakenteellisen riippumattomuuden kannalta. Pahimmassa tapauksessa järjestelmä luo edellytyksiä suosikkijärjestelmän syntymiselle. Hovioikeus katsoo, että päällikkötuomarit tulisi edelleen nimittää vakinaisiin virkoihin kuten markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja laamanni Tapani Koppinen ovat eriävissä mielipiteissään lausuneet. Päällikkötuomarin nimittäminen määräaikaisesti on keinotekoinen ratkaisu, kun otetaan huomioon ehdotuksessa esitetyt erilaiset virka- ja palkkausjärjestelyt, ja aiheuttaisi tarpeettomia ongelmia. Tähän nähden päällikkötuomareiden vallan laajentaminen ei ole perusteltua. Heidän nykyiset toimivaltuutensa ovat riittävät vastuulliselle ja tavoitteelliselle tulosohjaukselle. Välijohto Oikeusministeriön hallinnonalalla rakenneuudistusten tavoitteena on ollut yksikkökoon suurentaminen. Tämä on koskenut myös hovioikeuksia. On odotettavaa, että sanotun mukaiset rakenneuudistukset jatkuvat. Kun hovioikeudessa on vähintään kaksikymmentä tuomaria, hovioikeuden tulisi toimia osastoihin jakaantuneena. Tämä tulisi olla laissa säädetty.

3 3 (5) Hovioikeus kannattaa ehdotusta siltä osin, että osaston johtajan tehtävään nimitettäisiin määräajaksi kyseisen tuomioistuimen vakinainen tuomari. Osaston johtajan nimittäisi korkein oikeus. Toimikausia voisi olla enintään kaksi peräkkäin. Osaston johtajan virkanimikkeenä olisi edelleen hovioikeudenlaamanni. Kansliapäällikkö Laissa tulisi olla määräys, että myös hovioikeudessa on kansliapäällikön virka. Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksista tulee säätää lailla tai ainakin valtioneuvoston asetuksella kuten hallitusneuvos Kirsi Äijälä on eriävässä mielipiteessään todennut. Kelpoisuusvaatimuksena tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kansliapäällikkö toimisi edelleen presidentin ratkaistavaksi kuuluvissa asioissa esittelijänä. Esittelyjärjestelmästä ei tulisi luopua ainakaan nimitysasioissa. Koulutusvirat Hovioikeus yhtyy Suomen Tuomariliitto ry:n lausumaan koulutettavien valinnasta ja toimivallasta. Riippumattomuuden turvaamiseksi korkein oikeus nimittäisi ehdotetut avustavat tuomarit kolmen vuoden määräajaksi. Koska ehdotetut avustavat tuomarit nimittäisi korkein oikeus ja tarvittavan koulutuksen voisi järjestää oikeusministeriö tai tuleva tuomioistuinvirasto yhteistyössä hovioikeuden kanssa, tuomarinkoulutuslautakunnan perustaminen on tarpeetonta. Hovioikeus pitää epäonnistuneena nimikettä avustava tuomari ja ehdottaa nimikkeeksi asessoria. Tuomarikoulutetun nimikkeen käyttäminen on tarpeetonta. Esittelijäjärjestelmä Hovioikeus toteaa, että esittelijäjärjestelmä kuuluu hovioikeuteen. Hovioikeus pitää kannatettavana ehdotusta siltä osin, ettei esittelijäjärjestelmään tehdä mitään perustavanlaatuisia muutoksia tässä yhteydessä. Hovioikeus yhtyy esittelijän aseman osalta Suomen Tuomariliitto ry:n lausumaan. Hovioikeus katsoo, ettei myöskään viskaalin nimikkeestä tulisi luopua. Hovioikeussihteerin nimike on harhaanjohtava ja sekaannusta aiheuttava esimerkiksi lainkäyttösihteerin nimikkeen kanssa. Lisäksi hovioikeus toteaa, ettei ehdotuksessa ole lainkaan otettu kantaa nykyisin vakinaisessa esittelijäntehtävässä toimivien asemaan suhteessa koulutusvirkoihin ja esittelijäjärjestelmän heikennyksiin. Tuomioistuinten resurssienkäytön tehostamista koskevat ehdotukset Hovioikeus pitää kannatettavana ehdotusta tuomarien nykyistä joustavammasta mahdollisuudesta toimia toisessa tuomioistuimessa kulloisenkin resurssitarpeen sitä edellyttäessä.

4 4 (5) Lisäksi hovioikeus toteaa, että hovioikeuksilla tulisi edelleen säilyttää oikeus tarvittaessa määrätä käräjäoikeuteen esteellisen tuomarin sijaan tuomari myös hovioikeudesta. Kokoonpanosäännökset Tuomarin virkasuhteen päättyminen Taloudelliset vaikutukset Hovioikeuden valvontatehtävät Hovioikeuksien sijaintipaikat Yhteiskunnalliset vaikutukset Lausunnon valmistelu ja käsittely hovioikeudessa Hovioikeus katsoo, että kokoonpanoa koskeva sääntely tulee olla laintasoista. Lähtökohtana tulisi olla, että virkaiältään vanhin tuomari toimii ratkaisukokoonpanon puheenjohtajana, ellei kokoonpano toisin päätä perustellusta syystä. Ehdotetun tuomioistuinlain 18 luvun 2 :n 1 momentissa tulisi todeta, että tuomarin velvollisuus erota tuomarin virasta edellyttää työkyvyn pysyvää menettämistä. Hovioikeus yhtyy hallitusneuvos Kirsi Äijälän eriävään mielipiteeseen ehdotuksen taloudellisista vaikutuksista siltä osin kuin siinä on katsottu taloudellisten vaikutusten arvioinnin olevan riittämätöntä ottaen huomioon ehdotuksen huomattava merkitys. Hovioikeus toteaa, että hovioikeuksien tuomiopiirinsä käräjäoikeuksiin kohdistama valvonta vaatii uudistamista. Hovioikeus toteaa, ettei ole syytä tässä yhteydessä muuttaa vasta voimaan tullutta sääntelyä siltä osin, että Itä-Suomen hovioikeudella on pysyvä istuntopaikka Kouvolassa. Ehdotuksen tavoitteena on muun muassa tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden vahvistaminen sekä tuomioistuinlaitoksen houkuttelevuuden lisääminen työpaikkana. Hovioikeus toteaa, ettei ehdotus takaa näiden tavoitteiden toteutumista. Eräiltä osin ehdotus voi johtaa päinvastaiseen suuntaan. Ehdotetun lain tulisi mahdollistaa tuomareiden osallistumisen tuomioistuimen työskentelyn järjestämiseen. Lainkäyttöä ja hallintotoimintaa ei voida riippumattomassa tuomioistuimessa täydellisesti erottaa toisistaan. Ehdotuksessa on pyritty luomaan tällainen keinotekoinen järjestelmä. Lausunnon on laatinut työryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Esko Randelin sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Marja-Leena Honkanen, Riitta-Liisa Rautsi, määräaikainen hovioikeudenneuvos Olli Hyvärinen, viskaali Johanna Kantanen ja lainkäyttösihteeri Tuula Huttunen.

5 5 (5) Lausunto on käsitelty hovioikeuden täysistunnossa Lausunto on yksimielinen lukuun ottamatta presidentti Pertti Niemisen siitä poikkeavia seuraavia kannanottoja perusteluineen. En pidä päällikkötuomarin vallan laajentamista perusteltuna, koska heidän nykyinen toimivaltansa on riittävä vastuulliselle ja tavoitteelliselle johtamiselle ja tulosohjaukselle. En kuitenkaan näe vallan laajentamisen olevan omiaan vaarantamaan tuomiovallan riippumattomuutta, kuten lausunnossa katsotaan. Päällikkötuomarin nimittämisvalta ei mietinnössä ehdotetun mukaisena juurikaan laajene siitä, mikä se on nykyisin. Esityksen tekeminen korkeimmalle oikeudelle määräaikaisen tuomarin nimittämiseksi olisi hyvä, kuten nykyisin, käsitellä johtoryhmässä tai, jos tuomioistuimessa ei ole osastoja, siitä tulisi kuulla kaikkia tuomareita. Pidän tuomarinkoulutuslautakunnan perustamista mietinnössä ehdotetun mukaisesti perusteltuna. Katson mietinnössä ehdotetun mukaisesti, että esteetön tuomari käräjäoikeuteen tulisi määrätä toisesta samaan hovioikeuspiiriin kuuluvasta käräjäoikeudesta, ei hovioikeudesta. Presidentti Pertti Nieminen Määräaikainen kansliapäällikkö Eeva Kaisa Kääriäinen