1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 1 2. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 3

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 1 2. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 3 3. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnan tehokkuus 4 Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa 11 Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Toiminnan taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja toiminnan vaikuttavuus SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN HOVIOIKEUDEN MUU TOIMINTA 17 Hallinto 17 Lausuntovaliokunta 17 Lausunnot 17 Lainkäytön kehittämistyö (laatutyö) 17 Alioikeuksien tarkastus 17 Osallistumisia eri luento- ja koulutustilaisuuksiin 17 Koulutus 17 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia 18 Kehityskeskustelut 18 Toimikunnat 18 Kirjasto 19 Auskultantit 19 Työterveyshuolto 19 Työsuojelu 19 Liikunta ja virkistystoiminta 19 Hankinnat 20 Tiedotus 20 Yhteistyö 20 Vierailut 20 Hovioikeuden henkilökunta TURUN HOVIOIKEUDEN ORGANISAATIO Hovioikeuden henkilökunta Alioikeuksiin vuonna 2006 kohdistuneesta tarkastustoiminnasta 26

2 1 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Turun hovioikeuden tuomiopiirissä oli vuonna 2006 noin 1,3 miljoonaa asukasta ja 15 käräjäoikeutta. Hovioikeuspiirin suurimmat käräjäoikeudet olivat Tampereen, Turun, Turunseudun ja Hämeenlinnan käräjäoikeudet. Kertomusvuoden alusta Forssan ja Loimaan käräjäoikeudet yhdistettiin Forssa-Loimaan käräjäoikeudeksi. Vuonna 2006 tehtiin päätös Kokemäen käräjäoikeuden lakkauttamisesta. Päätöksen mukaan Kokemäen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat kunnat Punkalaidunta lukuunottamatta siirretään Porin käräjäoikeuden tuomiopiiriin ja Punkalaitumen kunta liitetään Tampereen käräjäoikeuden alaisuuteen. Päätös tulee voimaan Päätös merkitsee sitä, että noin asukasta siirtyy Turun hovioikeuspiiristä Vaasan hovioikeuden tuomiovaltaan. Vuoden 2006 tilastotietojen perusteella Kokemäen käräjäoikeudesta tuli hovioikeuteen 3,3 prosenttia saapuneista asioista eli 96 asiaa. Kertomusvuonna päätettiin myös yhdistää Turun ja Turunseudun käräjäoikeudet Turun käräjäoikeudeksi. Tämä muutos toteutetaan Se ei vaikuta hovioikeuteen saapuvien asioiden lukumäärään. Vuonna 2006 hovioikeudessa oli 4 hovioikeudenlaamannia, 35 ta, neljä asessoria ja 33 a. Presidentin ja kansliapäällikön lisäksi muuta henkilökuntaa oli 36. Yhteensä hovioikeudessa oli 114 viranhaltijaa. Tulosneuvotteluissa sovittiin, että mikäli kansliahenkilökunnasta joku jää vuonna 2007 eläkkeelle, tätä virkaa ei enää täytetä. Hovioikeuteen saapui syyskesällä Salon käräjäoikeudesta kaksi erittäin laajaa asiaa. Kummatkin asiat ovat työmäärältään niin suuria, että niihin molempiin oli määrättävä oma kokoonpanonsa, 3 ta ja 2 a. Näiden asioiden tuleminen hovioikeuden tutkittaviksi merkitsi hovioikeuden ratkaisutehon alenemista. Jotta hovioikeuden työtilanne säilyisi hyvänä, hovioikeus pyysi oikeusministeriölle lähettämässään kirjeessä määrärahaa 4 jäsenen ja 4 n palkkaamiseen ajaksi Oikeusministeriöltä saadun vastauksen mukaan sillä ei ollut mahdollisuuksia osoittaa hovioikeudelle määrärahoja lisähenkilökunnan palkkaukseen. Hovioikeuden alkuperäinen tulostavoite vuodeksi 2006 oli ratkaista asiaa ja antaa tuomio tai päätös yhtä monessa jutussa. Syksyllä käydyissä tulosneuvotteluissa sovittiin edellisessä kappaleessa kerrotun perusteella, että hovioikeus ratkaisee asiaa. Kertomusvuonna hovioikeudessa ratkaistiin asiaa ja annettuja tuomioita tai päätöksiä oli Vuoden alussa hovioikeudessa oli vireillä asiaa ja vuoden lopussa asiaa. Vireillä olevien asioiden määrä oli siis kasvanut 262 jutulla. Alennetun tulostavoitteen mukainen vuoden lopussa vireillä olleiden asioiden tavoiteluku oli Vuonna 2006 asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,1 kuukautta, vuotta aikaisemmin se oli 6,2 kuukautta. Keskimääräistä käsittelyaikaa koskeva tavoite oli kertomusvuonna 6,0 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2006 oli esittelystä ratkaistuissa asioissa 5,7, pääkäsittelyasioissa 8,8 ja seulotuissa asioissa 1,6 kuukautta. Vuoden 2005 vastaavat ajat olivat 5,6, 9,5 ja 1,6 kuukautta. Tavoitteena kumpanakin vuonna oli, että seulontaratkaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa valituksen hovioikeuteen saapumisesta. Todettakoon, että ennen kuin edellä tarkoitetut Salon käräjäoikeudesta tulleet asiat alkoivat vaikuttaa hovioikeuden työtehoon, ratkaisu oli antamatta asiassa, keskimääräinen asioiden käsittelyaika oli 5,7 kuukautta, sama aika esittelyasioissa oli 5,5 ja pääkäsittelyssä ratkaistuissa asioissa 8,4 kuukautta. Luvun osalta on huomattava, että hovioikeuden tulostavoite vuonna 2006 oli ratkaista 400 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkäsittelyssä ratkaistuja asioita oli hovioikeudessa 705 vuonna 2006 ja pääkäsittelyratkaisujen osuus oli 28,0 prosenttia. Vuonna 2005 pääkäsittelyasioita oli 792 ja niiden prosentuaalinen osuus kaikista ratkaistuista asioista oli 27,2. Matkakäräjillä hovioikeus ratkaisi kertomusvuonna 152 asiaa. Näiden asioiden osuus pääkäsittelyasioista oli 21,6 prosenttia. Vuonna 2005 matkakäräjillä ratkaistiin 177 asiaa

3 2 eli 22,3 prosenttia pääkäsittelyasioista. Tampereella pidetyissä pääkäsittelyissä ratkaistiin kertomusvuonna 131 asiaa, vuotta aikaisemmin tämä luku oli 145. Vuoden 2006 lopussa hovioikeudessa oli vireillä 25 asiaa, joiden kirjaamoon saapumisesta oli kulunut enemmän kuin vuosi. Vuoden 2006 lopussa näitä vuotta vanhempia asioita oli niin ikään 25. Arvioitaessa edellä esitettyjen lukujen perusteella hovioikeuden toimintaa vuonna 2006 hovioikeuden voidaan todeta onnistuneen työssään vähintäänkin hyvin. Asetettu tulostavoite saavutettiin, annetuissa ratkaisuissa tavoite ylitettiin 132 asialla, vuotta vanhempien asioiden luku oli sama kuin vuoden 2005 lopussa ja asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa niin kaikissa asioissa kuin pääkäsittelyssä ratkaistuissa jutuissa kyettiin lyhentämään edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän päästiin siitä huolimatta, että kolmasosan vuotta hovioikeus joutui Salon käräjäoikeudesta tulleiden asioiden takia tekemään normaalia työtään vajaalla miehityksellä ja että matkakäräjien toimittaminen vähensi hovioikeuden ratkaisutehoa. Hovioikeuden kiitettävä toiminta on johtunut jälleen kerran siitä, että koko hovioikeuden henkilökunta ja ennen kaikkea jäsenet ja esittelijät ovat täyttäneet velvollisuutensa tinkimättä ja erittäin hyvin. Verrattaessa hovioikeuden toimintaa muissa hovioikeuksissa saavutettuihin tuloksiin voidaan todeta seuraavaa ( suluissa Turun hovioikeuden luvut ). Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,7 kuukautta (6,1), keskimääräinen käsittelyaika esittelystä ratkaistuissa asioissa 7,0 kuukautta ( 5,7 ) ja pääkäsittelyasioissa 12,0 kuukautta ( 8,8 ). Pääkäsittelyssä ratkaistiin kaikissa hovioikeuksissa 29,1 prosenttia asioista ( 28,0 ). Matkakäräjillä ratkaistiin 20,7 prosenttia asioista ( 21,6 ). Hovioikeuksissa seulottiin 13,8 prosenttia ratkaistuista valituksista ( 13,0 ). Vuotta vanhempia asioita Vaasan hovioikeudessa oli 102, Itä-Suomen hovioikeudessa 84, Helsingin hovioikeudessa 718, Kouvolan hovioikeudessa 9 ja Rovaniemen hovioikeudessa 63. Turun hovioikeudessa vastaava luku oli edellä sanotun mukaisesti 25. Hovioikeuteen saapui vuonna 2006 asioita Tämä oli 62 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Näyttää siltä, että vuosina 2003 ja 2004 tapahtunut saapuneiden asioiden vähentyminen ( sanottuina vuosina yhteensä 400 asiaa ) on taittunut. Saapuneiden asioiden määrällä on luonnollisesti merkitystä hovioikeuden henkilökunnan tarpeeseen. Hovioikeudessa aiheutti edelleen vuonna 2006 huolta oikeusministeriön omaksuma asenne pitkään hovioikeuden palveluksessa olleiden määräaikaisten en aseman turvaamisessa. Jonkin verran parannusta saatiin aikaan, kun tulosneuvotteluissa sovittiin hovioikeuden saavan vuonna 2007 täyttää vakinaisesti kolme T 8 palkkausluokan n virkaa. Kielteisesti hovioikeuden työilmapiiriin vaikutti myös valtioneuvoston päätös niin sanotusta tuottavuusohjelmasta. Sen mukaan tuomioistuinlaitoksesta vähennetään vuosina kaikkiaan 207 virkaa. Hovioikeuteen ei ole saatua tietoa siitä, miten hovioikeuden osuus tästä vähennyksestä aiotaan toteuttaa. Vuonna 2005 jäsen- ja kunnan kanssa sovitun mukaisesti hovioikeudessa ryhdyttiin noudattamaan huhtikuun alusta uusia työmenetelmiä. Toukokuussa 2004 valmistuneessa hovioikeuksien työmenetelmien kehittämisselvityksessä suositellut toimintatavat otettiin suurimmaksi osaksi käyttöön. Hovioikeus ja hovioikeuspiirin käräjäoikeudet eivät ole kertomusvuonna jatkaneet yhteistyötään lainkäytön kehittämisessä ( laatutyö ). Kukin käräjäoikeus ja myös hovioikeus keskittyi oman sisäisen laatutyönsä tehostamiseen. Hovioikeudessa suoritettiin marraskuussa työtyytyväisyyskysely. Kyselyyn vastasi 59 prosenttia hovioikeuden henkilökunnasta. Niissä asioissa, joihin hovioikeus voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, oltiin tyytymättömiä johtamiseen, ennen kaikkea töiden organisointiin ja palautteen saamiseen, koulutustoimintaan, tiedon kulkuun, etenkin sisäiseen viestintään ja avoimuuden puutteeseen asioiden valmistelussa sekä hovioikeudessa vahvistettujen arvojen toteutumiseen. Kertomusvuonna jatkui hovioikeuden ja Turun hallinto-oikeuden välinen esittelijöiden vaihto. Yksi

4 3 hovioikeuden oli esittelijänä hallinto-oikeudessa ja yksi hallinto-oikeussihteeri oli na hovioikeudessa. Hovioikeuden esittelijäkunnassa ei ollut innokkuutta vaihdon jatkamiseen, joten tämä hovioikeuden ja hallinto-oikeuden välinen yhteistyö päättyi lokakuun alussa ainakin toistaiseksi. 2. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä, millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin.

5 3. HOVIOIKEUDEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 3.1. Toiminnan tehokkuus Taulukossa 1 on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko 1 4 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Tavoitteena oli, että asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6 kuukautta. Toteutunut käsittelyaika oli 6.1 kuukautta. Toiminnan tuottavuus saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 24 ja toteutunut tuottavuus oli 23. Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina Taulukko 2 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen ja siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina Taulukko 3 Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Annetut ratkaisut Siirtyneet Tarkastettavana

6 Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina Taulukko 4 Saapuneet asiat riita rikos muut (ulosotto-, hakemus ym.) Yhteensä Hovioikeuteen vuonna 2006 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 69,7 % ja riita-asioita 25,4 %. 5 Taulukko osoittaa rikosasioiden vähittäisen prosentuaalisen kasvun ja riita-asioiden vastaavan vähenemisen. Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina Taulukko 5 Annetut ratkaisut riita rikos muut Yhteensä Annetut ratkaisut riita- ja rikosasioissa ovat jakautuneet prosentuaalisesti tasaisemmin eri vuosina kuin saapuneissa asioissa taulukossa 4 todettu ero.

7 6 Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina Taulukko 6

8 7 Taulukko 7 kuvaa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuoden lopussa vuosina Taulukko 7 Taulukko 8 kuvaa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuoden lopussa vuosina Taulukko

9 Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat alioikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna 2005 Taulukko 9 E= virkasyyteasia H= hakemusasia R= rikosasia S= siviiliasia U= ulosottoasia 8 E H R S U Yht. Forssan-Loimaan käräjäoikeus Hämeenlinnan käräjäoikeus Ikaalisten käräjäoikeus Kokemäen käräjäoikeus Lohjan käräjäoikeus Loimaan käräjäoikeus Paraisten käräjäoikeus Pargas tingsrätt Porin käräjäoikeus 1 1 Raaseporin käräjäoikeus Raseporgs tingrätt Rauman käräjäoikeus Salon käräjäoikeus Tampereen käräjäoikeus Toijalan käräjäoikeus Turun hovioikeus Turun käräjäoikeus Turunseudun käräjäoikeus Vakka-Suomen käräjäoikeus Åbo tingsrätt 2 2 Ålands tingsrätt Muita Yhteensä Hovioikeuteen saapuneista asioista Tampereen käräjäoikeudesta tuli 28,3, Turun käräjäoikeudesta 18,9 ja Turunseudun käräjäoikeudesta 6,7 prosenttia. Ruotsinkielisiä asioita saapui 110 kappaletta eli 3,9 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. Taulukko 10 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina Taulukko 10 Ratkaistu esittelystä pääkäsittelyssä ratkaistu yhteensä annettu ratkaisuja Pääkäsittelyjen aika t t t t t Ratkaisuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna ,5, vuonna ,2 ja vuonna ,0 prosenttia.

10 9 Taulukko 11 kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina Taulukko 11

11 Taulukossa 12 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina Taulukko Diaariryhmä Käsittely aika (kpl) kpl Keskimääräinen käsittelyaika < 3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk kk > 18 kk 2002 S kk 23 pv R kk 5 pv A kk 7 pv E kk 6 pv H kk 14 pv U kk 9 pv Yht kk 14 pv 2003 S kk 20 pv R kk 27 pv A kk 10 pv E kk 23 pv H kk 6 pv U kk 26 pv Yht kk 9 pv 2004 S ,7 kk R ,3 kk A 1 1 3,8 kk E ,8 kk H ,3 kk U ,8 kk Yht kk 2005 S ,5 kk R ,8 kk E 2 2 1,6 kk H ,2 kk U ,5 kk Yht ,2 kk 2006 S ,6 kk R ,7 kk E ,6 kk H ,3 kk U ,7 kk Yht ,1 kk

12 Taulukossa 13 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 766 asiassa eli 29,5 prosentissa hovioikeudessa ratkaistuista asioista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 758 asiassa eli 28,8 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 404 asiassa eli 15,3 prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 348 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 410 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epäolennaiselta osalta 55 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 23 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 33 ja lausunnon antaminen raukesi 152 jutussa sekä asia jäi sillensä 31 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 16 asiassa. Sovitteluasioita ei hovioikeudessa kertomusvuonna ollut.

13 12 Taulukossa 14 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt vuosina Taulukko 14 Rikos (R) ja riita (S), joista velkajärjestely- ja yrityssaneeraus (V) Annettu Valituslupaa pyydetty % 2002 R = 10,0 S = 31,0 (V) (124) - = - Muut = 22,3 Yhteensä = 15, R = 11,5 S = 27,5 Muut = 24,2 Yhteensä = 17, R = 9,8 S = 27,6 Muut = 20,6 Yhteensä = 15, R = 11,7 S = 28,0 Muut = 24,8 Yhteensä = 16, R = 11,8 S = 26,8 Muut = 22,3 Yhteensä = 16,3 Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2006 antanut valitusluvan 39 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 464. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty, muuttanut hovioikeuden tuomiota 21 kertaa, 9 asiassa hovioikeuden tuomiota ei muutettu.

14 Toiminnan taloudellisuus Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina ilmenee taulukosta 15. Taulukko euro 2003 euro 2004 euro 2005 euro 2006 euro Toimintamenomääräraha myönnetty ( ) (sis. Kaiku+cclaite) siirtyneet ed. vuodelta ( ) käytetty ( ) siirtyneet seur. vuodelle ( ) (sis. Kaiku ) Henkilöstömäärä Saapuneet asiat arvio toteutunut Annetut asiat tavoite toteutunut Siirtyneet asiat arvio toteutunut Taloudellisuus tavoite (13 907) toteutunut (13 663)

15 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin: Vakinaiset viranhaltijat: Johtoryhmä (6) Laamannit (4) T14 (20) T12 (12) Tuomareiden keski-ikä on Asessorit (4) T9 t (23) T8 t (10) Esittelijöiden keski-ikä on Kansliahenkilökunta (35) Määräaikaiset virkamiehet: T12 hovioikeudenneuvokset (2) t (12) kansliahenkilökunta (5) 60 vuotta 62 vuotta 59 vuotta 7 kuukautta 56 vuotta 9 kuukautta 58 vuotta 11 kuukautta 56 vuotta 47 vuotta 4 kuukautta 38 vuotta 45 vuotta 9 kuukautta 51 vuotta 54 vuotta 6 kuukautta 35 vuotta 7 kuukautta 45 vuotta 10 kuukautta Koko henkilöstön keski-ikä on 50 vuotta 2 kuukautta. Keski-ikä on noussut tasaisesti edellisestä vuodesta, mikä osoittaa ettei henkilöstössä ole tapahtunut juurikaan muutosta. Kohonnut keski-ikä ja tulevat eläkkeelle jäännit edellyttävät kuitenkin jatkossa henkilöstösuunnittelua erityisesti kansliahenkilökunnan osalta. Osa-aikaeläkkeellä henkilökunnasta oli seitsemän henkilöä ja osa-aikaisella virkavapaalla kolme henkilöä. Koko henkilökunnasta ylempi korkeakoulututkinto oli 93 henkilöllä, alempi korkeakoulututkinto 7 henkilöllä ja ammattitutkinto 14 henkilöllä. Poissaolot (suluissa vuosi 2005): lainkäyttöhenkilökunta: - palkallinen sairausloma 712 päivää, 53 kertaa, 24 henkilöä (290) (37) (24) - alle kolmen päivän sairausloma 29 päivää, 21 kertaa, 18 henkilöä (73) (51) (29) Kansliahenkilökunta: - palkallinen sairausloma 472 päivää, 52 kertaa, 23 henkilöä (251) (22) (10) -alle kolmen päivän sairausloma 70 päivää, 52 kertaa, 25 henkilöä (29) (19) (22) Lainkäyttöhenkilökunnan ja kansliahenkilökunnan sairauslomat päivinä lisääntyivät useamman pitkän sairausloman vuoksi. Kansliahenkilökunnan lyhyet poissaolot lisääntyivät niin ikään huomattavasti. Kansliahenkilökuntaa on henkilöstöstä noin kolmannes ja heidän lyhyet poissaolonsa ovat suuremmat kuin lainkäyttöhenkilöstöllä. Kansliahenkilökunnasta noin 70 prosenttia on ollut pitkällä ja lyhyellä sairauslomalla. Kansliahenkilökunnan poissaolot eivät ole aiheuttaneet merkittävää haittaa toiminnalle. Tähän on saattanut vaikuttaa ratkaistujen asioiden lukumäärän vähäisyys edellisiin vuosiin verrattuna. Työterveyspalvelut tuottava Medivire Oy ei ole syksyn 2006 neuvottelussa kiinnittänyt huomiota kansliahenkilökunnan poissaoloihin. Muutokset viranhaltijoiden osalta: Hovioikeudenneuvos Pertti Kajanen kuoli Informaatikko Hilkka Karpela-Uusitalo siirtyi eläk-

16 15 keelle Informaatikon virka muutettiin kirjastonhoitaja-informaatikon viraksi ja virkaan nimitettiin valtiotieteiden maisteri Pauliina Ruusu lukien. 3.4 Tulosanalyysi ja toiminnan vaikuttavuus Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2006 olivat tavoite: toteutunut: - ratkaistavat asiat asiaa asiaa - vireillä asiaa asiaa - käsittelyaika 6,0 kk 6,1 kk - taloudellisuus euroa euroa - tuottavuus 24 asiaa 23 asiaa Hovioikeus ja oikeusministeriö muuttivat syksyn tulosneuvotteluissa tavoitteet yllä oleviksi. Vuonna 2006 hovioikeuteen saapui asiaa. Kertomusvuoden alussa antamattomia asioita oli asiaa. Ratkaistuja juttuja, joissa hovioikeuden tuomiota tai päätöstä ei ollut annettu (antamatta oleva asia) oli vuoden alussa Vuonna 2006 hovioikeus ratkaisi asiaa ja annettujen ratkaisujen lukumäärä oli asiaa. Ratkaisemattomien asioiden lukumäärä kasvoi 373 jutulla ja antamattomien asioiden määrä 262 asialla. Hovioikeuden ratkaisujen lukumäärässä näkyi kahden ratkaisukokoonpanon puuttuminen normaalijuttujen ratkaisutehosta. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2006 oli 6,1 kuukautta, kun tavoite oli 6,0 kuukautta. Tavoitteena oli, että vuoden 2006 loppuun mennessä hovioikeudessa ei ole vireillä asioita, jotka ovat olleet vireillä yli vuoden. Vuoden lopussa näitä asioita oli vireillä 25. Kertomusvuonna pääkäsittelyjen määrä oli 705 eli 89 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hovioikeus saavutti kertomusvuonna tavoitteensa. Kun ottaa huomioon Salon käräjäoikeudesta saapuneen kahden oman ratkaisukokoonpanon vaatineen jutun saapuminen ja sairauspoissaolojen lisääntyminen, hovioikeuden tulosta voi kokonaisuutena arvostellen pitää erittäin hyvänä. Hovioikeus on jatkanut työhyvinvoinnin edistämistä ja kertomusvuonna hovioikeuteen valmistui jo toinen Valtiokonttorin kouluttama työnhyvinvointikehittäjä. Työturvallisuuskoulutus on edelleen ollut laajaa ja jatkuvaa. Hovioikeus aloitti osaamisen kehittämiseen tähtäävän koulutusyhteistyön Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä koskevat menettelytavat päivitettiin Lounais-Suomen vankilan kanssa kokouksessa keväällä Yhteistyö poliisin ja vankilaviranomaisten kanssa on ollut hyvä ja toimiva. Hovioikeuden oma koulutus painottui kertomusvuonna työturvallisuuskoulutukseen ja kansliahenkilökunnan kieliopetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui runsaasti Turun yliopiston järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Hovioikeus osallistui yhdessä Korkeimman oikeuden, Helsingin hovioikeuden ja Itä-Suomen hovioikeuden kanssa työtyytyväisyyskyselyyn.

17 4. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 16 Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 5. TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta Antero Palaja hovioikeuden presidentti

18 17 6. HOVIOIKEUDEN MUU TOIMINTA Hallinto Täysistunto kokoontui 11 kertaa ja johtoryhmä 6 kertaa. Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta kokoontui 8 kertaa ja antoi lausunnon 13 virasta. Lausunnot Hovioikeus antoi lausunnon seuraavista asioista: Tuomarinvastuun toteuttamismuotojen kehittäminen Raaseporin käräjäoikeuden Hangon istuntopaikan lopettamisesta Yrityssaneeraustyöryhmän mietinnöstä Turunseudun käräjäoikeuden yhdistämisestä Turun käräjäoikeuteen Ehdotuksesta hallituksen esitykseksi ryhmäkannetta koskevaksi laiksi Kokemäen käräjäoikeuden tuomiopiirin uudelleen järjestelystä Lainkäytön kehittämistyö (laatutyö) Kertomusvuonna Turun hovioikeuspiirissä ei ole tehty hovioikeuden ja sen alaisten käräjäoikeuksien yhteistä lainkäytön kehittämistyötä. Kukin tuomioistuin on suorittanut omaa sisäistä laatutyötään. Hovioikeudessa paneuduttiin erityisesti työmenetelmien uudistamiseen. Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvojana toimi hovioikeuden tarkastus. Tarkastusna oli Juha Karvinen. Tarkastusn yhteenveto alioikeuksiin vuonna 2006 kohdistuneesta tarkastustoiminnasta on tämän toiminnankertomuksen liitteenä. Osallistumisia eri luento- ja koulutustilaisuuksiin Palvo-hankkeen tiedotustilaisuus oli Mauno Koivisto -keskuksessa Hovioikeuden presidentti, kansliapäällikkö ja laamannit olivat hovioikeuksien johtamiskoulutuksessa , ja Koulutus Turvallisuuskoulutus: Puhumalla rauhoittaminen. Puhe-judo. Luennoitsijana Totti Karpela EA-koulutusta 25 henkilölle. Kouluttaja Vesa Truhponen

19 18 Paloharjoitus hovioikeuden osalle henkilökuntaa, teoriatunti ja alkusammutusharjoitus Elyseeareenan maastossa. Voimankäyttö-, ensiapu- ja palokoulutusta annettiin turvallisuushenkilöstölle (9 henkilöä). Osakeyhtiölakiuudistusta koskeva luento oli Sen piti professori Seppo Villa. Kansliahenkilökunnalle oli ruotsin kielen opetusta kerran viikossa Talentum Oyj:n edustaja antoi lainkäyttöhenkilökunnalle Suomenlaki com-koulutusta Kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu antoi opetusta koko henkilökunnalle aiheista: Internetin perusteet, Edilexin perusteet ja kirjastojärjestelmä Mikrotukihenkilö Sirpa Kahela antoi lainkäyttösihteereille koulutusta taulukkolaskennasta ja koko henkilökunnalle koulutusta NicLog-järjestelmästä, atk-alkeista, tekstinkäsittelystä ja HelpNettiä. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2005): Lainkäyttöhenkilökunta 64 (93) päivää, 32 (136) kertaa, 59 (53) henkilöä Kansliahenkilökunta 44 (31) päivää, 28 (45) kertaa, 49 (18) henkilöä Lainkäyttöhenkilökunta osallistui aktiivisesti Turun yliopiston järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Hovioikeuden presidentin ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien laamannien kokous Arvoristeilyt koko henkilökunnalle Maarianhaminaan osastoittain helmi - maaliskuu Käräjä- ja syyttäjäsihteeripäivä Virastopäällikköpäivät 17. ja Tuomariliiton vuosikokous Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen vierailu Esitelmän Akatemiatalon juhlasalissa piti EYtuomioistuimen presidentti Vassilios Skouris Hovioikeuksien laamannipäivä 1.9. Tuomariliiton tuomaripäivät Turussa Kehityskeskustelut Laamannit ja asessorit pitivät oman osaston henkilökunnalle Hallinto-osastolle työskenteleville piti kansliapäällikkö Kirjaamon henkilökunnalle piti kirjaaja Virastomestareille piti virastomestarien esimies Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui 12 kertaa. Komitean puheenjohtajana toimi hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori ja jäseninä Päivi Hirsikangas, Elise Mäki ja notaari Leena Lundelin.

20 19 Koulutustoimikunta kokoontui yhden kerran. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä jäseninä Mikko Suvanto, Juha Karvinen, ma kirjaaja/notaari Merja Nauma-Ilo, mikrotukihenkilö Sirpa Kahela ja kansliapäällikkö Kai Kokko. Lainkäyttötoimikunta kokoontui neljä kertaa. Siihen kuuluvat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Antero Palaja sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Juhani Saarinen, Riitta Jousi, Teppo Hurme ja Sirpa Saarnilehto sekä asessori jokaiselta osastolta. Työkykyä ylläpitävä toimikunta kokoontui kerran. Sen jäseninä olivat kansliapäällikkö Kai Kokko, hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi, hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Raimo Kyllästinen, työsuojelupäällikkö Matti Jalava, työsuojeluvaltuutettu Seija Uitto, Virpi Vuorinen, notaari Nina Ovaska ja virastomestari Jouko Laine. Kirjasto Hovioikeuden kirjaston kokoelmien suuruus on noin nidettä ja hyllymetrejä kokoelmilla on käytössä noin 520. Kertomusvuonna kirjastoon hankittiin 584 uutta monografiaa tai aikakausijulkaisua. Akatemiatalossa kirjasto sijaitsee pääosiltaan 2. ja 3. kerroksessa erillisissä kirjastohuoneissa. Istuntosaleihin on sijoitettuina lähinnä antiikkikirjoja ja vanhempaa kirjallisuutta. Sivukirjasto sijaitsee hovioikeuden tiloissa Kiinteistö Oy Gripenissä ja siellä kokoelmissa on n. 590 kirjaa. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin 17 oikeustapausta. Auskultantit Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 68 oikeustieteen kandidaattia. Naisia heistä oli 41 ja miehiä 27. Varatuomarin arvonimi myönnettiin 29 naiselle ja 24 miehelle. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 53 hovioikeuden auskultanttia. Työterveyshuolto Medivire työterveyspalvelut Oy:n terveydenhoitajalla oli vastaanotto hovioikeudessa 10 kertaa. Ikäryhmätarkastus suoritettiin 35, 40, 45, 50, 55 ja 60- vuotiaille. Influenssarokotus järjestettiin halukkaille. Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä oli asessori Matti Jalava ja työsuojeluvaltuutettuna Seija Uitto. Liikunta ja virkistystoiminta Hovioikeus osallistui taloudellisesti uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan. Lentopalloa pelattiin kerran viikossa. Ulkoilupäivä vietettiin TPS:n majalla Ruissalossa Pikkujoulut vietettiin hovioikeudessa Verenluovutustempaus järjestettiin Läntinen Pitkäkatu 33 SPR-tiloissa

21 20 Arkkipiispan kanslia ja tuomiokapituli järjestivät Akatemiatalon jouluhartauden tuomiokirkossa, jonka jälkeen hovioikeudessa oli joulukahvitilaisuus. Hankinnat Hovioikeuteen hankittiin tila-auto Ford Galaxy hv Ghia M5. Tiedotus Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi kolme kertaa. Yhteistyö Yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa jatkettiin lakimiesharjoittelua. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja tutkintoonsa. Lokakuun alkuun asti jatkettiin Turun hallinto-oikeuden kanssa esittelijöiden vaihtoa. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa ovat vierailleet muun muassa: Sirkkalan rotaryklubi Turun Naiskasvattajat Lions-kierto 3.3. Turun hovioikeuden seniorit ja tuomiokapitulin henkilökunta 8.3. Oikeusministeriön edustajat Svenska Klubbenin naiset Raaseporin käräjäoikeuden lautamiehet YV-Rakentajat 7.6. Museovirasto Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo Vanhalinnan rotaryklubi Tuomiokirkkoseurakunnan ryhmä Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Turun käräjäoikeus Hovioikeuden henkilökunta 2006 Hovioikeudenneuvos Pertti Kajanen kuoli Hilkka Karpela-Uusitalo jäi eläkkeelle informaatikon virasta Hovioikeudenneuvos Pekka Tuomaala Kokemäen käräjäoikeudessa määräaikaisena laamannina Tuomaala nimitettiin Salon käräjäoikeuden laamannin virkaan alkaen. Viskaali Leena Alanne Forssa-Loimaan käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Alanne nimitettiin Turunseudun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan lukien.

22 Viskaali Kirsi Kanerva nimitettiin Turun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan lukien. Viskaali Marjukka Hulkkonen virkamiesvaihdossa Turun hallinto-oikeudessa määräaikaisena hallintooikeussihteerinä Viskaali Liisa-Maija Mikkonen Rauman käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Matti Kolehmainen Turun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Vesa Karttunen Turunseudun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Lea Rosa Pohjola Ikaalisten käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Sanna Kunnas Salon käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Viskaali Atso Sinervo Turun käräjäoikeudessa määräaikaisena käräjätuomarina Hovioikeudenneuvos Elise Suvanto vuorotteluvapaalla Hovioikeudenneuvos Mikko Suvanto vuorotteluvapaalla Toimistosihteeri Auli Hovikorpi opintovapaalla Turun kauppakorkeakoulussa Kari Hirvonen nimitettiin hovioikeudenneuvoksen T14 virkaan. Asessori Matti Jalava nimitettiin hovioikeudenneuvoksen T12 virkaan. Viskaali Seija Uitto nimitettiin asessorin T10 virkaan. Anna-Liisa Autio nimitettiin ja Pirjo Tammio nimitettiin n T9 virkaan. Atso Sinervo nimitettiin , Teija Vainiopää nimitettiin ja Katja Mäki nimitettiin n T8 virkaan. Määräaikaiseksi viskaaleiksi otettiin Valtteri Kartio , Elise Salpaoja , Antti Karanko ja Minnimari Saari Hallinto-oikeussihteeri Tiina Saari virkamiesvaihdossa Kirjantonhoitaja-informaatikon virkaan nimitettiin lukien valtiotieteen maisteri Pauliina Ruusu. Määräaiseksi toimistosihteeriksi otettiin Tanja Kuntonen. Kuntoselle myönnettiin pyynnöstään ero määräaikaisesta toimistosihteerin virasta Määräaikaisena virastomestarina toimi Ismo Montonen. Valtionhallinnon harjoittelijoina olivat Johan Huldén ja Henri Hätönen. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lakimiesharjoittelijoina olivat Kati Vainio, Maria Jokela, Hanna Holst, Niina Toivanen, Terhi Virnes ja Mari Karsio.

23 22 TURUN HOVIOIKEUDEN ORGANISAATIO 2006 TÄYSISTUNTO Presidentti Hovioikeudenlaamannit ja -neuvokset Kansliapäällikkö esittelijänä PRESIDENTTI Antero Palaja JOHTORYHMÄ LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia 4 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö 2 täysistunnon valitsemaa jäsentä hovioikeudenneuvokset Päivi Hirsikangas, Allan Ahnger Kansliapäällikkö esittelijänä I OSASTO II OSASTO III OSASTO IV OSASTO Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenlaamanni Hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori Heikki Impivaara Tapio Kilpi Simo Simola 8 ta 8 ta 11 ta 8 ta asessori asessori asessori asessori 8 a 8 a 9 a 8 a KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Kai Kokko Notaari Notaari Notaari Notaari Leena Lundelin Anja Savolainen Tuula Hellman Nina Ovaska 2 toimistosihteeriä Notaari Anne Hiltunen ( os.) 3 toimistosihteeriä 2 toimistosihteeriä 2 toimistosihteeriä 2 toimistosihteeriä 1 toimistosihteeri Kiinteistö Oy Gripenissä HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO KIRJASTO 2 osastosihteeriä Kirjaaja Informaatikko (oa.) 1 hallintosihteeri Päivi Koskinen Hilkka Karpela-Uusitalo 2 toimistosihteeriä Apulaiskirjaaja Informaatikko 7 virastomestaria Tarja Yli-Huikko Pauliina Ruusu 1 mikrotukihenkilö 3 toimistosihteeriä 4 hovioikeudenlaamannia 29 kansliahenkilökuntaa 35 ta 7 virastomestaria 4 asessoria a yhteensä 114 henkilöä.

24 23 Hovioikeuden henkilökunta Antero Palaja Pertti Liesivuori Heikki Impivaara Tapio Kilpi Simo Simola hovioikeuden presidentti hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni Juhani Saarinen Heikki Särkilä Markku Aarola Päivi Hirsikangas Jouko Nikula Riitta Jousi Juhani Leinonen Allan Ahnger Pirkko Mikkola Peter Sandholm Mariitta Lehmus Teppo Hurme Lauri Vihervaara Elise Suvanto Maile Åkerberg (vv.) Saara Laapas Mikko Suvanto Raimo Kyllästinen Kari Hirvonen Ahti Ikola Kim Fröman Hannu Rimmanen Jukka Uusitupa Markku Nieminen Riitta Sandholm Sirpa Saarnilehto Salla-Maaret Keränen Eeva Perho Pentti Mäkinen Arto Suomi Matti Jalava Jouko Valtonen Leena Virtanen-Salonen Riitta Santo Seija Uitto Kaarlo Mikkola Sinikka Linnavuori Marianne Salonen Kai Kokko määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen kansliapäällikkö Elise Mäki asessori (ma.) Hannele Satopää asessori (ma.) Jussi Isotalo asessori (ma.) Kristiina Mäenpää (vv.)

25 24 Nina Porkka asessori (ma.) Elina Paasivirta Leena Mikkonen Juha Laaksonen Katriina Heiskanen Marjukka Hulkkonen Mika Herhi Kaarina Syysvirta Kari Lahdenperä Liisa-Maija Mikkonen Pekka Varjus Erkki Reijonen Ari Prykäri Anna-Liisa Autio Pirjo Tammio Virpi Vuorinen Juha Karvinen Vesa Karttunen (vv.) Rita Melartin (vv) Lea Pohjola Sanna Kunnas (vv.) Anne Laine Atso Sinervo (vv.) Teija Vainiopää Katja Mäki Hanna Väliaho Nora Viikari Kirsti Avola Mika Koivunen Nina Wahlstedt Merja Maunuksela Taina Martti Paula Virrankoski Esko Junnila Juha Suvanto Camilla Mäkinen Valtteri Kartio Samuli Sillanpää Hanna Finne Elise Salpaoja Paula Pajula Minnimari Saari Riitta Pakarinen Pirkko Leino Sari Isotalo (ma. vv.) (ma.) (ma. vv.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) hallintosihteeri osastosihteeri osastosihteeri Päivi Koskinen kirjaaja (60 %) Tarja Yli-Huikko apulaiskirjaaja Merja Nauma-Ilo kirjaaja (ma. 80 %) Pauliina Ruusu kirjastonhoitaja-informaatikko

26 25 Anja Savolainen notaari Nina Ovaska notaari (80 %) Tuula Hellman notaari Leena Lundelin notaari Anne Hiltunen notaari Merja Nauma-Ilo notaari (ma. 20 %) Pertti Pasala virastomestari Marja-Leena Haavisto virastomestari Ilmo Onninen virastomestari (60 % vv.) Seppo Tuominen virastomestari Jouko Laine virastomestari Harri Grönvall virastomestari Risto Nila virastomestari Ismo Montonen virastomestari (ma.) Uri Seera virastomestari (ma. 60 %)? Marja-Leena Nieminen toimistosihteeri (60 %) Terttu Hakulinen toimistosihteeri (60 %) Terttu Jansson toimistosihteeri Aila Hietamies toimistosihteeri Iiris Varjonen toimistosihteeri Merja Harju toimistosihteeri Kaija Mäntymäki toimistosihteeri Aila Kotoneva toimistosihteeri Tiina Rinne toimistosihteeri (80 %) Auli Hovikorpi toimistosihteeri Minna Lahtinen toimistosihteeri Ann-Mari Hällfors toimistosihteeri (60 %) Sari Silén toimistosihteeri Mervi Törö toimistosihteeri Ulla-Maija Groth toimistosihteeri Sirpa Kahela mikrotukihenkilö Ritva Blumberg toimistosihteeri Ulla Vieru toimistosihteeri (ma. 60 %) Annina Heikkinen toimistosihteeri (ma.) Maarit Voutilainen toimistosihteeri (ma.) vv. = virkavapaa ma. = määräaikainen

27 Alioikeuksiin vuonna 2006 kohdistuneesta tarkastustoiminnasta 26 Hovioikeuslain 2 :n 3 momentin mukaan hovioikeus muun ohella valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeusasetuksen 23 :n 1 momentin mukaan hovioikeuden työjärjestyksessä on määrättävä, miten alioikeuksien valvonta on suoritettava. Pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden on laadittava alioikeuden valvonnassa havaitsemistaan asioista kertomus, joka on toimitettava tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. Turun hovioikeuden työjärjestyksen 40 :n mukaan alioikeuksien valvonnan tarkoituksena on erityisesti seurata lainkäytön tasoa sekä oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta, asioiden jakautumista lainkäyttöhenkilökunnan kesken, käsittelyn joutuisuutta ja säädettyjen määräaikojen noudattamista sekä tuomioistuinharjoittelun järjestämistä. Työjärjestyksen 42 :n mukaan hovioikeuden presidentti määrää jonkun hovioikeudenneuvoksen tai esittelijän määräaikaisena päätoimisesti tai muun työn ohella tarkastamaan alioikeuksien toimintaa. Kansliapäällikkö määrää tarvittavan avustavan henkilökunnan. Alioikeuksien tarkastajana on vuonna 2006 toiminut Juha Karvinen, joka on hoitanut tehtävää myös vuosina 2004 ja Tarkastajana toimiminen on hovioikeuden työjärjestyksen mukaan otettu n muuta työvelvollisuutta alentavana seikkana huomioon siten, että tarkastajan esittelyvelvollisuus on ollut puolta pienempi kuin muilla viskaaleilla. Käytännössä tarkastajan työajan käytöstä on vuonna 2006 kulunut noin yksi kolmasosa tarkastustoimintaan muun osan kuluessa lainkäyttötoiminnassa. Lisäksi tarkastaja on toiminut lyhyitä jaksoja kansliapäällikön vuosilomansijaisena. Tarkastustoimintaa ei voi luonnollisestikaan täysin selväpiirteisesti erottaa lainkäyttö- ja hallintotoiminnasta, vaan viimeksi mainituissa tehtävissä tehdyt havainnot ovat osaltaan välittyneet tarkastustoimintaan ja tarkastuskertomukseen. Avustavaa henkilökuntaa ei ole varsinaisen tarkastustoiminnan ja tarkastuskertomuksen laatimisen aikana käytetty, vaan sen käyttö on rajoittunut käännös- ja tulkkaustehtäviin, jotka ovat pääosin liittyneet tarkastajan toukokuussa käräjäsihteereille ja syyttäjien sihteereille järjestämään koulutus- ja keskustelutilaisuuteen, sekä kertomuksen jakeluvaiheen toimenpiteisiin. Tarkastaja on tehnyt työjärjestyksen 41 :n mukaiset tarkastuskäynnit hovioikeuspiirin kaikkiin 15 käräjäoikeuteen. Käynneistä neljä on tehty keväällä ja 11 syksyllä. Enintään neljän tuomarin käräjäoikeuksissa tarkastus on kestänyt yhden päivän (poikkeuksina matkustusteknisistä syistä Ahvenanmaa ja kahden kansliapaikkakunnan vuoksi Vakka-Suomi), 5-10 tuomarin käräjäoikeuksissa kaksi päivää ja sitä suuremmissa kolme päivää. Yhteensä tarkastuskäyntipäiviä on ollut 27. Ennen tarkastuskäyntejä käräjäoikeudet ovat toimittaneet tarkastajalle tilastotietoja saapuneista, vireillä olevista ja ratkaistuista Tuomas-asioista. Tarkastaja on itse hankkinut oikeusministeriön tietojärjestelmistä (ns. BO-raporteista) rikosasioita koskevia käräjäoikeus- ja tuomarikohtaisia tilastotietoja. Lisäksi oikeushallinnon intranetin kautta käytettävissä olevasta Ilona-portaalista saatavia tietoja on hyödynnetty tarkastustoiminnassa. Tarkastaja on tutustunut hovioikeuden kirjaamossa kaikkiin hovioikeuden vuonna 2006 antamiin ratkaisuihin. Ratkaisujen suuren määrän (yli 2.700, lukuun sisältyy lopullisten ratkaisujen lisäksi noin 100 ratkaisunumeroitua osaratkaisua) vuoksi valtaosassa ratkaisuja läpi käyminen on ollut erityisesti hovioikeuden ratkaisun liitteenä olleen käräjäoikeuden ratkaisun osalta silmäilynomaista, ja tarkemmin on tarkasteltu lähinnä sellaisia asioita, joissa hovioikeuden perusteluista on ilmennyt viitteitä käräjäoikeuden menettelyn virheellisyyteen tai puutteellisuuteen.

28 27 Hovioikeuden lainkäyttö-, hallinto- ja kansliahenkilökunta on lisäksi kiinnittänyt tarkastajan huomiota seikkoihin, joiden esille ottamista tarkastusten yhteydessä he ovat pitäneet tarpeellisina. Tarkastuskäynneillä tarkastaja on käynyt keskusteluja käräjäoikeuden henkilökunnan kanssa. Aikaisempina vuosina pääsääntönä on ollut, että laamannin, kunkin käräjätuomarin ja -n sekä notaarin kanssa on käyty kahdenkeskinen, yleensä puolesta tunnista tuntiin kestänyt keskustelu. Vuonna 2006 on monien käräjäoikeuksien osalta siirrytty käräjätuomareiden ja -en kuulemisessa siihen, että useampia henkilöitä on ollut paikalla yhtä aikaa, ja keskusteluun varattu aika on ollut pidempi. Notaarien kanssa on keskusteltu yleensä yhtenä ryhmänä. Henkilöstöryhmäkohtaisia keskusteluja on käyty myös käräjäsihteereiden, summaaristen kanslian, hakemuskanslian, insolvenssikanslian, kiinteistökanslian, yleiskanslian, käräjäoikeuden hallinnossa työskentelevien henkilöiden ja haastemiesten kanssa. Systemaattista koko henkilökunnan haastattelemista ei ole kuitenkaan tällä kertaa pyritty toteuttamaan, vaan keskusteluihin ovat valikoituneet ne henkilöt/henkilöstöryhmät, joiden työtä alla lueteltavat vuoden 2006 tarkastusteemat ovat luontevasti koskeneet. Tarkastus/keskusteluteemoina ovat olleet: * käsittelyajat * perus- ja ihmisoikeuksien soveltaminen tuomioistuinkäytännössä * notaarien koulutuksen sisältö ja erityisesti notaarien virkojen vähentämisestä aiheutuva kompensointitarve käräjäoikeuksien työtavoissa/työnjaossa (niissä käräjäoikeuksissa, joissa virkoja on vähennetty tai ollaan vähentämässä) * liikennerikosten rangaistus- ja ajokieltokäytäntö (mahdolliset virastokohtaiset taulukot ja niihin ajokieltojen osalta tehdyt muutokset) * ajoneuvon tuomitseminen valtiolle menetetyksi tai sitä vastaava arvokonfiskaatio * rikosasioiden asiakirja-aineiston seulonta ja arkistointi * järjestyssakko (OK 14:7, lainmuutos ), soveltamiskynnys ja menettely * istunnot pakkokeinoasioissa * tuomioistuinsovittelu riita-asioissa (esille tulleet soveltamistilanteet; miltä osin sovintoneuvotteluja käydään siten, että paikalla on kerrallaan vain toinen asianosaisista ja/tai yleisön läsnä olematta) * forumkysymyksissä esille tulleet (alueelliset, asialliset ja kansainväliset) ongelmat * väliaikaismääräykset lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa * istunnot velkajärjestelyasioissa * kuulutuslainhuudot * maakaaren siirtymäkauden viimeisen vuoden aiheuttamat ongelmat Osa teemoista perustuu apulaisoikeuskanslerin Turun hovioikeudelle osoittamaan, saapuneeseen kirjeeseen, osa on tarkastajan itsensä esille ottamia. Lisäksi syksyn mittaan on ollut voimakkaasti esillä rikosprosessin voimaan tulleiden uudistusten käyttöönotto (kirjallinen rikosprosessi, jäännösrangaistus jne.). Varsinaisesti sen on tarkoitus olla vasta vuoden 2007 teemoja, mutta tarkastaja on jo kerännyt alustavia kokemuksia, päästäkseen vuoden 2007 kierroksella kaivamaan ensimmäisestä käräjäoikeudesta alkaen esille keskeisiä kohtia. Tarkastuskäyntien aikana tarkastaja on myös tutustunut rikosasioiden arkistoihin sen selvittämiseksi, miltä osin hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien arkistointikäytännöt poikkeavat toisistaan. Tarkastaja on laatinut alioikeuksien valvonnassa havaitsemistaan asioista tarkastuskertomuksen, joka toimitetaan hovioikeuden työjärjestyksen mukaisesti tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksille. Lisäksi tarkastuskertomus lähetetään tiedoksi oikeusministeriölle ja muille hovioikeuksille.