Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2013

Transkriptio

1 Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2013

2 Kannen kuva: Yksityiskohta hovioikeuden rullaverhosta ( )

3 Sisällysluettelo 1. Presidentin katsaus Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus Toiminnan tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Sisäisen valvonnan arviointi Toimintakertomuksen hyväksyminen Hovioikeuden muu toiminta...15 Hallinto...15 Lausuntovaliokunta...15 Lausunnot...15 Alioikeuksien tarkastus...15 Koulutus...15 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia...16 Kehityskeskustelut...16 Toimikunnat...16 Kirjasto...18 Tuomioistuinharjoittelu...18 Työterveyshuolto...18 Liikunta ja virkistystoiminta...18 Tiedotus...19 Yhteistyö...19 Vierailut...19 Turun hovioikeuden organisaatio Hovioikeuden henkilökunta

4

5 1. Presidentin katsaus Valtiontalouden säästötoimet jatkuivat edelleen vuonna Vaikka oikeuslaitoksen oli vielä kohtalaisen vakaa, tulevaisuudennäkymät olivat synkät: hallitusohjelmasta johtuvien määrärahaleikkausten taso kohoaa portaitten siten, että leikkausten kokonaismäärä vuonna 2015 on noin 20 miljardia euroa. Lisäksi hallitus on vuosittain sopinut merkittävistä lisäleikkauksista. Sen varmistamiseksi, etteivät säästötavoitteet vaaranna oikeusturvaa, oikeusministeriö asetti valmistelemaan ehdotukset pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaksi. Neuvottelukunnan valmistelema oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille valmistui Uudistamisohjelma sisältää kaikkiaan noin 60 toimenpide-ehdotusta, jotka jakaantuvat lyhyen aikavälin ( ), keskipitkän aikavälin ( ) ja pitkän aikavälin ehdotuksiin. Kunkin ehdotuksen säästövaikutusta on arvioitu asteikolla vähäinen (alle euroa), kohtalainen ( milj. euroa) sekä merkittävä (yli 1 milj. euroa). Paitsi ehdotus jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamisesta, uudistamisohjelman ajatukset niin sanotun tuomaripainotteisuuden lisäämisestä voivat vaikuttaa merkittävästi hovioikeuden työskentelyn organisointiin ja eri henkilöstöryhmien tehtäviin. Uudistamisohjelmasta antamassaan lausunnossa hovioikeus korosti esittelijöiden merkitystä ratkaisutoiminnassa. Hovioikeus totesi myös, että esittelijänä toimiminen on tärkeä koulutusväylä tuomarin tehtäviin, kun Suomessa ei ole mitään varsinaista tuomarinkoulutusjärjestelmää tuomarikorkeakouluineen. Näyttää selvältä, että henkilötyövuosien määrää hovioikeudessa joudutaan jatkossakin vähentämään. Muun muassa sen vuoksi työtä henkilöstörakenteen kehittämiseksi on vietävä eteenpäin. Mitä tuomioistuinlaitoksen niin sanottuun rakenteelliseen kehittämiseen tulee, uudistusohjelmaan on keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteeksi otettu käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jatkaminen sekä pitkän aikavälin tavoitteeksi hovi- ja hallintooikeusverkoston uudistaminen. Tämä asia voisi tulla siis ajankohtaiseksi vasta kuluvan vuosikymmenen lopulla. Useiden uudistusohjelmaan sisältyvien toimenpide-ehdotusten käynnistettiin kuitenkin jo syksyllä 2013, mutta toteutusvaiheeseen ne ehtinevät aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Tulosneuvottelut ministeriön kanssa käytiin lokakuussa. Neuvotteluja valmisteltaessa ministeriö oli esittänyt hovioikeudesta lakkautettavaksi kolme n virkaa ja sitä vastaavaa vähennystä toimintamäärärahaan. Hovioikeuden vastauksena oli, että hovioikeudessa tulee loppuvuonna valmisteltavaksi organisaatiomuutos, jonka myötä siirryttäisiin neljästä osastosta kolmeen. Tässä yhteydessä toteutettavista virkajärjestelyistä kertyisi toimintamäärärahasäästöjä summa, joka olisi suuruudeltaan noin euroa ja joka näin vastaisi kolmen n viran lopettamisesta kertyvää säästöä. Hovioikeuden ehdottama toimintamalli kirjattiin itse tulossopimukseen, ja mallia on määrä toteuttaa vuoden 2014 aikana. Kolmen osaston järjestelmään siirtymistä koskevat neuvottelut saatiin hovioikeudessa käytyä vuoden 2013 lopulla, ja järjestelmä otettiin käyttöön heti vuoden 2014 alussa. Muutoksella 1

6 tähdättiin toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Neljää osastoa käytettäessä oli ilmennyt vaikeuksia saada jalkeille riittävästi kolmijäsenisiä kokoonpanoja, kun tuomarimäärä on vähentynyt ja kun henkilöstön ikääntyessä sairaslomat ja eläkkeelle siirtymistä edeltävät pitkät lomajaksot ovat lisääntyneet. Samalla uudistettiin laajojen asioiden käsittelyjärjestelmää, mikä merkitsi niin sanotusta purkkiosastosta luopumista. Kaikkein laajimmissa asioissa siirryttiin käytäntöön, jossa tarvittava kokoonpano kootaan työpaineen tasaamiseksi kaikilta kolmelta eri osastolta. Hovioikeuden ulkopuolinen, mutta kuitenkin hovioikeuden toimintaan vaikuttava rakenteellinen muutos vuonna 2013 oli periaatepäätös Valtorin perustamisesta. Valtori kokoaa yhteen valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut, ja kaikkiaan 400 valtionhallinnon ict-am-mattilaista siirtyy sen palvelukseen. Tämän seurauksena hovioikeus menettää oman IT-suunnittelijansa. Hovioikeuksien juttumäärän lasku jatkui edelleen vuonna 2013, joskin lievempänä kuin aikaisemmin. Vuoden loppuun mennessä hovioikeuksiin oli saapunut yhteensä asiaa, kun vastaava luku edellisen vuoden lopussa oli asiaa. Turun hovioikeuteen saapui vuonna asiaa, kun niitä vuonna 2012 oli tullut Vähenemisestä ei kuitenkaan voida tehdä sellaista päätelmää, että työmäärä hovioikeuksissa olisi vähentynyt. Itse asiassa kehitys on tässä suhteessa ollut toisen suuntainen. Vuonna 2013 ryhdyttiin ministeriön aloitteesta soveltamaan asianimikkeisiin perustuvaa työmäärän mittaamista, ja sen tuloksista ilmenee, että vaikka asioiden lukumäärä on tietyllä ajanjaksolla vähentynyt, niiden käsittely vaatinut 5 10 prosenttia suuremman työpanoksen. Hovioikeuden tulostavoitteeksi vuodelle 2013 oli asetettu asian ratkaiseminen. Hirmuisen loppukirin tuloksena tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin, kun ratkaistuiksi saatiin kaikkiaan asiaa. Vuosi voitiin siis päättää tulosjuhlan iloisessa odotuksessa. Vuoden 2013 suurin asia hovioikeudessa oli kuitenkin Akatemiatalon remonttiin ja väistötiloihin siirtymiseen valmistautuminen. Akatemiatalon peruskorjauksen ja henkilökunnan muuton valmistelu sujui erittäin nopeasti, mutta väistötilojen löytäminen osoittautui varsin vaikeaksi. Alkuperäinen ajatus oli ollut, ettei Akatemiatalossa olisi remontin aikana mitään hovioikeuden toimintoja, vaan että sekä istuntosalit että henkilöstön toimitilat olisivat samoissa väistötiloissa. Tämä oli epäilemättä paras malli, mutta sen toteuttaminen ei ollut taloudellisesti mahdollista. Vaihtoehdoksi hyväksyttiin lopulta, että istuntosalit säilyvät Akatemiatalossa ja Gripenissä, mutta lisää toimistotilaa etsitään lähietäisyydeltä muista kiinteistöistä. Samalla Gripeniin päätettiin rakentaa yksi istuntosali lisää. Tarvittavat lisätilat löytyivätkin sitten melko nopeasta Åbo Akademin säätiön omistamista kiinteistöistä Nunnankadulta. Maaherran Makasiinista ja Gripenistä vuokratut tilat säilyvät remontin ajan hovioikeuden käytössä. Vuonna 2014 tulee siis merkitsemään Akatemiatalon remontin alkua ja henkilökunnan muuttoa väistötiloihin. Paluu Akatemiataloon on luvassa vuonna 2017, ja sitä koskeva uusi vuokrasopimus on voimassa aina vuoteen 2027 asti. Timo Esko, hovioikeuden presidentti 2

7 2. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä, millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus - olevien tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin. 3. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus 3.1. Toiminnan tehokkuus Taulukossa 1 on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko 1 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Tavoitteena oli, että esittelystä ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 5,0 kuukautta (toteutunut 4,0). Asioissa, joissa ei myönnetä jatkokäsittelylupaa, hovioikeuden tavoitteena oli, että keskimääräinen käsittelyaika on 2,0 kuukautta (toteutunut 1,6). Pääkäsittelystä ratkaistavien asioiden osalta hovioikeuden tavoitteena oli, että keskimääräinen käsittelyaika on 9,0 kuukautta (toteutunut 9,0). Toiminnan tuottavuus saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 21,6 ja toteutunut tuottavuus oli 19,7. 3

8 Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina Taulukko 2 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen sekä siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina Taulukko 3 Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Annetut ratkaisut Siirtyneet Tarkastettavana Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina Taulukko 4 Saapuneet asiat riita rikos muut (ulosotto, hakemus ym.) Yhteensä Hovioikeuteen vuonna 2013 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 64,3 % ja riita-asioita 28,9 %. Vuoteen 2012 verrattuna rikosjuttujen osuus pysyi samana, riita-asiat vähenivät 0,1 prosentilla. 4

9 Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina Taulukko 5 Annetut ratkaisut riita rikos muut Yhteensä Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina Taulukko saapuneet asiat annetut asiat Taulukko 7 kuvaa vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko

10 Taulukko 8 kuvaa vuoden lopussa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat tuomioistuimittain ja asiaryhmittäin vuonna Taulukko 9 E = virkasyyteasia H = hakemusasia R = rikosasia S = siviiliasia U = ulosottoasia E H R S U Yht. Kanta-Hämeen käräjäoikeus Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Pirkanmaan käräjäoikeus Turun hovioikeus Varsinais-Suomen käräjäoikeus Ålands tingsrätt Muita Kaikkiaan Hovioikeuteen saapuneista asioista Pirkanmaan käräjäoikeudesta tulleita oli 41,6 prosenttia ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta 34,5 prosenttia. Ruotsinkielisiä asioita saapui 100 kappaletta eli 4,6 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. 6

11 Taulukko 10 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina Taulukko 10 Ratkaistu esittelystä pääkäsittelyssä ratkaistu yhteensä annettu ratkaisuja Pääkäsittelyjen aika (h) Ratkaistuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna ,4 %, vuonna ,7 % ja vuonna ,4 %. Taulukko 11 kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina Taulukko ANNETUT RATKAISUT PÄÄKÄSITTELYT Taulukossa 12 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko 12 <3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk kk >18 kk 7

12 Taulukossa 13 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina Taulukko 13 Diaariryhmä Käsittelyaika (kpl) Kpl Keskimääräinen käsittelyaika < 3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk kk > 18 kk 2009 E ,8 kk H ,5 kk R ,3 kk S ,3 kk U ,0 kk Yhteensä ,4 kk 2010 E ,4 kk H ,1 kk R ,4 kk S ,3 kk U ,9 kk Yhteensä ,4 kk 2011 E ,1 kk H ,2 kk R ,9 kk S ,6 kk U ,6 kk Yhteensä ,9 kk 2012 E ,9 kk H ,2 kk R ,8 kk S ,0 kk U ,8 kk Yhteensä ,0 kk 2013 E 1 1 1,2 kk H ,3 kk R ,3 kk S ,7 kk U ,0 kk Yhteensä ,6 kk 8

13 Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 568 asiassa eli 25,8 prosentissa hovioikeuden antamista ratkaisuista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 549 asiassa eli 24,9 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 333 asiassa eli 15,1 prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 258 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 291 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epä olennaiselta osalta 60 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 23 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 28 ja lausunnon antaminen raukesi 127 jutussa sekä asia jäi sillensä 21 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 20 asiassa. Sovitteluasioita ei hovioikeudessa kertomusvuonna ollut. Taulukossa 14 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt vuosina Taulukko 14 Rikos (R) ja riita (S) Annettu Valituslupaa % pyydetty 2009 R = 12,9 S = 24,5 Muut = 15,5 Yhteensä = 16, R = 12,3 S = 26,7 Muut = 22,3 Yhteensä = 16, R = 13,0 S = 25,6 Muut = 21,7 Yhteensä = 17, R = 15,8 S = 26,0 Muut = 34,2 Yhteensä = 20, R = 15,2 S = 30,3 Muut = 25,3 Yhteensä = 20,3 9

14 Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2013 antanut valitusluvan 22 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 427. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty muuttanut hovioikeuden ratkaisua 6 kertaa. Hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu 5 asiassa. 2 asiassa hovioikeuden ratkaisu on kumottu sekä 2 asiassa kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi. Lisäksi kertomusvuonna korkein oikeus on antanut ratkaisun 3 sellaisessa asiassa, jossa muutoksen hakeminen ei ole edellyttänyt valituslupaa. Niistä kahdessa asiassa hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu, yhdessä asiassa hovioikeuden ratkaisu on kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi Toiminnan taloudellisuus Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina ilmenee taulukosta 15. Taulukko Toimintamenomääräraha ( ) myönnetty (+ VM:ltä ) siirtyneet ed. vuodelta käytetty (+ VM:ltä ) siirtyneet seur. vuodelle Henkilöstömäärä 117, ,3 113,5 111,8 Saapuneet asiat arvio toteutunut Annetut asiat tavoite toteutunut Siirtyneet asiat arvio toteutunut Taloudellisuus tavoite toteutunut

15 3.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin virkatilanteen perusteella laskettuna: Vakinaiset viranhaltijat: Johtoryhmä (5) Laamannit (3) T14 (17) T12 (9) Tuomareiden keski-ikä on Asessorit (3) T9 t (28) T8 t (0) Esittelijöiden keski-ikä on Kansliahenkilökunta (33) Määräaikaiset virkamiehet: t (21) kansliahenkilökunta (4) 59 vuotta 7 kuukautta 66 vuotta 60 vuotta 8 kuukautta 52 vuotta 1 kuukautta 58 vuotta 8 kuukautta 53 vuotta 8 kuukautta 42 vuotta 5 kuukautta 43 vuotta 6 kuukautta 52 vuotta 9 kuukautta 34 vuotta 8 kuukautta 27 vuotta 3 kuukautta Koko henkilöstön keski-ikä on 47 vuotta 9 kuukautta. Henkilöstön keski-ikä on laskenut 10 kuukaudella vuodenvaihteeseen verrattuna. Henkilöstöryhmistä vakituisten jäsenten keski-ikä on hieman laskenut, kun taas esittelijöiden keski-ikä on pysynyt samana. Kansliahenkilökunnan keski-ikä on hieman noussut. Keski-ikä on korkeampi kuin valtionhallinnossa yleensä. Keski-iän lievä lasku oli odotettavissa, sillä välisenä aikana 14 henkilöä on jäänyt eläkkeelle. Keski-ikä tullee eläköitymisten vuoksi edelleen laskemaan lähivuosina. Poissaolot päivää kertaa henkilöä Lainkäyttöhenkilökunta palkallinen sairausloma alle 3:n päivän sairausloma Kansliahenkilökunta palkallinen sairausloma alle 3:n päivän sairausloma Lainkäyttöhenkilökunnan sairauslomien määrä jatkoi toisena vuonna peräkkäin kasvuaan. Kansliahenkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät vuosina , mutta niidenkin määrä jatkoi kertomusvuonna kasvuaan. Hovioikeus seuraa poissaoloja yhdessä Terveystalon kanssa neljännesvuosittain otetuilla tilastoilla. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä kansliapäällikkö pitävät seurantakokouksia neljän kuukauden välein. Seurantakokouksissa on tultu siihen tulokseen, että sairauspoissaolojen määrän kasvusta huolimatta osalta tilanne on edelleen hyvä. 11

16 Henkilöstön kehittäminen Työturvallisuuskoulutusta on edelleen järjestetty säännöllisesti ja monipuolisesti. Koulutusyhteistyö Turun yliopiston kanssa on jatkunut koko vuoden. Yhteistyö poliisin ja vankilaviranomaisten kanssa on myös ollut säännöllistä ja sujuvaa. Hovioikeuden säännöllisesti järjestämä oma koulutus on painottunut työturvallisuuskoulutuksiin ja ruotsin kielen opetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui koulutusyhteistyössä tuotetun koulutuksen lisäksi runsaasti Turun yliopiston ja oikeusministeriön järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Muutokset viranhaltijoiden osalta: Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyivät Elise Suvanto lukien, Lauri Vihervaara ja Riitta Sandholm lukien, Kim Fröman lukien, Seija Uitto lukien, Ahti Ikola ja Mikko Suvanto lukien, talous- ja henkilöstösihteeri Sari Isotalo lukien, toimistosihteeri Aila Hietamies lukien ja toimistosihteeri Ritva Blumberg lukien. Vuonna 2013 hovioikeudenneuvoksen T14 virkaan nimitettiin Marianne Salonen, Kirsi Kanerva, Jouko Valtonen, Riitta Santo, Arja Maunula, Nina Porkka, Elise Mäki ja Tarja Huossa. Hovioikeudenneuvoksen T12 virkaan nimitettiin Tarja Huossa, Juha Laaksonen, Elina Paasivirta, Lea Rosa Pohjola, Juha Karvinen, Leena Mikkonen ja Rita Melartin. Asessorin T10 virkaan nimitettiin Leena Mikkonen ja Kari Lahdenperä. Viskaalin T9 virkaan nimitettiin Hanna Liippo, Jarmo Hannikainen, Minnimari Saari, Juuso Lehtinen, Peter Arvidsson, Juho Angervo ja Kalle Kalliokoski. Talous- ja henkilöstösihteerin Y11 virkaan nimitettiin Outi Kukola sekä toimistosihteerin Y9 virkaan Brita Ilvonen ja Eeva Hurme. Viskaalit Mika Herhi ( lukien) ja Nina Wahlstedt ( lukien) nimitettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin T11 virkaan sekä Kirsti Avola ( lukien) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin T11 virkaan. 3.4 Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2013 olivat: Tavoite Toteutunut Ratkaistut asiat asiaa asiaa Siirtyneet asiat asiaa 996 asiaa Käsittelyaika 6,0 kk 5,6 kk Taloudellisuus (euroa/asia) euroa euroa Tuottavuus (asiaa/htv) 19,7 asiaa 19,7 asiaa 12

17 4. Sisäisen valvonnan arviointi Vuoden 2010 alusta oikeusministeriö on uudistanut hallinnonalansa sisäistä tarkastusta. Aikaisemman keskitetyn järjestelyn asemesta virastot vastaavat itse toimintaansa koskevasta sisäisestä valvonnasta. Hovioikeuden sisäiseen valvontaan osallistuu yleisesti ottaen hovioikeuden koko organisaatio. Valvonnan keinoja ovat muun muassa tarkoituksenmukaisten toimintamenetelmien ja asianmukaisen työnjaon omaksuminen, määrärahojen käytön kontrollointi, tulostavoitteen toteutumisen, asioiden käsittelyn etenemisen ja käsittelyaikojen seuraaminen sekä koulutus ja tiedonkulku. Yksittäiset lainkäyttöratkaisut ovat sidottuja lakiin ja päätökset tehdään voimassaolevia säännöksiä noudattaen. Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin, hovioikeuden työjärjestykseen ja sisäisiin ohjeisiin. Talouden laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi hovioikeus noudattaa oikeusministeriön taloussääntöä. Vuonna 2013 oikeusministeriö pyysi kahden edellisvuoden tapaan hovioikeutta suorittamaan erityisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin. Arviointi toteutettiin siten, että koko henkilökuntaa pyydettiin ilmoittamaan kansliapäällikölle havaitsemistaan riskeistä. Esitettyjä riskejä ja kehitysehdotuksia käsiteltiin johtoryhmässä ja yhteistyökomiteassa, minkä jälkeen hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö laativat asiaa koskevan lausuman oikeusministeriölle. Hovioikeus käy lisäksi vuosittain oikeusministeriön kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden tulostavoitteet. Hovioikeuden tulostavoite jaetaan osastoille ja sen toteutumista seurataan. Tulostavoitteen toteutumista valvoo presidentti ja sitä seurataan johtoryhmässä sekä osastojen kokouksissa. Hovioikeus valvoo lisäksi jatkuvasti työtilanteen kehittymistä. Erityistä huomiota on kiinnitetty vanhoihin, yli vuoden vireillä olleisiin, asioihin. Hovioikeuden presidentti, hovioikeudenlaamannit, kansliapäällikkö ja muut esimiehet seuraavat henkilökunnan toimintaa. Kukin työntekijä vastaa toimenkuvansa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti työnsä tuloksellisuudesta ja laadusta. Tietoturvallisuusvelvoitteiden toteutumista seuraa tietoturvaryhmä. Hovioikeuden tietoturvallisuus on helmikuussa 2013 suoritetun auditoinnin perusteella tietoturva-asetuksen mukaisella tietoturvallisuuden perustasolla. Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 13

18 5. Toimintakertomuksen hyväksyminen Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta Turun hovioikeudessa Timo Esko hovioikeuden presidentti 14

19 Johtoryhmä kokoontui 30 kertaa. 6. Hovioikeuden muu toiminta Hallinto Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta antoi 17 lausuntoa hovioikeuspiirin tuomarin virkojen täyttämisestä. Lausunnot Hovioikeus antoi kertomusvuonna seuraavat lausunnot: oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille luonnoksesta hallituksen esitykseksi täydentäväksi lainsäädännöksi koskien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi vangitsemisasioiden ja muiden kiireellisten asioiden käsittelystä käräjäoikeuksissa eräissä tapauksissa annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta solmitun Euroopan neuvoston yleissopimuksen täytäntöönpanon seurannasta videoneuvottelutyöryhmän mietinnöstä Videoneuvottelun käytön kehittäminen todistelutoimikunnan mietinnöstä Todistelu yleisissä tuomioistuimissa työryhmän esityksestä yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi vangitsemisasioiden ja muiden kiireellisten asioiden käsittelystä käräjäoikeuksissa eräissä tapauksissa annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvonnasta vastasi pääasiassa hovioikeuden tarkastus, Peter Arvidsson. Alioikeuksien tarkastustoiminnasta on laadittu erillinen kertomus. Oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi hovioikeuden alioikeuksien tarkastajan tarkastuskertomuksessa on selostettu laajasti etenkin hovioikeuden rikos- ja prosessioikeudellisia ratkaisuja. Koulutus Turun alueen IT-yhdyshenkilöiden koulutus OTT Mikko Vuorenpään luento asiantuntijatodistelusta Juha Laaksonen vetämä koulutus purkkiasioiden käsittelystä koulutusta elektronisen aineiston hyödyntämismahdollisuuksista ja OTT Allan Rosaksen luento EU-oikeudesta

20 koulutusta rikoksenuhrin kohtaamisesta Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön koulutuspäivä videoyhteydellä oikeuskansleri Jaakko Jonkan luento laillisuusvalvonnasta Tulkkausdirektiivikoulutus tuomareille Lisäksi koulutusta järjestettiin RITU-järjestelmän käyttöönottoon liittyen Lainkäyttöhenkilökunta osallistui aktiivisesti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Oikeusministeriö järjesti vuoden aikana säännöllisesti koulutusta RITU-järjestelmän käyttövastaaville. Lisäksi ensiapukoulutusta järjestettiin koko henkilökunnalle ja voimankäyttöharjoituksia virastomestareille. Ruotsin kielen opetusta järjestettiin henkilökunnalle kerran viikossa. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2012): Lainkäyttöhenkilökunta 84 (177) päivää Kansliahenkilökunta 63 (51) päivää Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Kansliapäällikköpäivät Helsingissä Tuomariliiton ja Suomen hovioikeustuomarit ry:n vuosikokous Porvoossa Virastopäällikköpäivät Tampereella Hovioikeudenlaamannien kokous Turussa Hovioikeuspiirin tuomaripäivä Turussa Hovioikeuden 390-vuotisjuhla Akatemian juhlasalissa Yleisten tuomioistuinten sektorineuvottelut Helsingissä Hovioikeuksien johdon neuvottelupäivä Helsingissä Tulosneuvotteluihin vuodelle 2014 osallistuivat hovioikeuden presidentti Timo Esko, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, hovioikeudenlaamanni Heikki Särkilä, Marianne Salonen, ma Erkki Reijonen, notaari Leena Lundelin sekä osastosihteerit Pirkko Leino ja Outi Kukola Kehityskeskustelut Laamannit kävivät kehityskeskustelut oman osastonsa lainkäyttöhenkilökunnan kanssa, ja kansliapäällikkö hallinto-osastolla ja osastokanslioissa työskentelevien kanssa, kirjaaja kirjaamon henkilökunnan kanssa ja virastomestarien esimies virastomestarien kanssa. Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui neljä kertaa. Komitean puheenjohtajana toimi kertomusvuoden aikana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä muina jäseninä Marianne Salonen, Erkki Reijonen ja notaari Leena Lundelin. Viraston edustajina komiteassa olivat hovioikeuden presidentti Timo Esko ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen. 16

21 Koulutustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Sirpa Saarnilehto ja Juha Karvinen, t Jenny Wacklin, Sakari Salminen ja Rickard Grönqvist, notaari Merja Nauma-Ilo, IT-tukihenkilö Sirpa Kahela ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen. Lainkäyttötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Timo Esko sekä muina jäseninä hovioikeudenneuvokset Saara Laapas, Pentti Mäkinen, Eeva Perho ja Kai Kokko, määräaikaiset hovioikeudenneuvokset Leena Mikkonen, Kaarina Syysvirta, Erkki Reijonen ja Pirjo Tammio sekä asessori jokaiselta osastolta. Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa. Sen puheenjohtajana oli työsuojelupäällikkö, Eeva Perho sekä muina jäseninä työsuojeluvaltuutettu, Virpi Vuorinen, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, hovioikeudenneuvokset Arto Suomi ja Elise Mäki, t Timo Hinkkanen ja Peter Arvidsson, työterveyshuollon yhteyshenkilö, hallintosihteeri Riitta Pakarinen ja virastomestari Seppo Tuominen. Työsuojeluvaltuutettuna toimikautena toimii Virpi Vuorinen sekä varavaltuutettuina notaari Anne Hiltunen ja virastomestari Harri Grönvall. Tietoturvaryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Tietoturvaryhmään kuuluivat kansliapäällikkö Jussi Virtanen, IT-suunnittelija Sirpa Kahela, kirjaaja Nina Ovaska sekä Peter Arvidsson. Hovioikeuden käsikirjan laatimista varten perustetun työryhmän puheenjohtajana toimi hovioikeudenlaamanni Allan Ahnger ja muina jäseninä määräaikainen Juha Laaksonen sekä t Juha Karvinen, Hanna Finne ja Susanna Leppänen. Hovioikeudenneuvos Allan Ahnger, määräaikainen Timo Hinkkanen sekä lainkäyttösihteeri Merja Harju osallistuivat hovioikeuden edustajina yleisten tuomioistuinten rikostuomiosovelluksen kehittämishankkeeseen (RITU). Kirjaaja Nina Ovaska toimi jäsenenä oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan arviointi- ja kehittämisryhmässä ja oikeusministeriön asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) ohjausryhmässä. Informaatikko Pauliina Ruusu oli hovioikeuden edustajana oikeusministeriön kirjastojärjestelmäryhmässä. IT-suunnittelija Sirpa Kahela osallistui hovioikeuden edustajana valtiovarainministeriön tietoturvatasojen toteuttamisen yhteistyöhankkeeseen. Määräaikainen Juha Karvinen oli kertomusvuonna jäsenenä oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on hovioikeuksien asianhallintasovelluksen ja raportoinnin kehittäminen. 17

22 Kirjasto Hovioikeuden kirjasto sijaitsi kertomusvuonna Akatemiatalon 2. kerroksessa. Valtiopäiväasiakirjat sekä vanhempaa kirjallisuutta oli sijoitettu 3. kerrokseen. Antiikkikirjoja ja vanhempaa kirjallisuutta löytyi myös istuntosaleista. Hovioikeuden tiloissa Kiinteistö Oy Gripenissä sijaitsee pieni sivukirjasto, jonka kokoelmissa on n. 600 nidettä. Kaiken kaikkiaan kokoelmien suuruus oli noin nidettä ja hyllymetrejä oli noin 510. Vuonna 2013 kirjastoon hankittiin 358 uutta monografiaa tai aikakausijulkaisua. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin kertomusvuodelta 8 oikeustapausta. Tuomioistuinharjoittelu Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 10 oikeustieteen maisteria tai kandidaattia. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 30 henkilöä. Työterveyshuolto Terveystalon terveydenhoitajalla oli kymmenen kertaa vastaanotto hovioikeudessa. Ikäryhmätarkastus suoritettiin 35, 40, 45 ja 50 ikävuoden jälkeen kolmen vuoden välein. Influenssarokotus järjestettiin syksyllä halukkaille. Liikunta- ja virkistystoiminta Koko henkilökunnan virkistyspäivää vietettiin Hirvilammen tilalla Kakskerrassa Kansliahenkilöstön kehittämispäivä pidettiin Sokos Hotel Caribiassa Hovioikeus osallistui järjestyksessä kolmanteen jalkapallon tuomioistuincupin Vaasassa. Hovioikeuden joukkue voitti pronssiottelussa rangaistuspotkukilpailun jälkeen Kouvolan hovioikeuden joukkueen. Turnauksen voitti Keski-Suomen käräjäoikeuden joukkue. Viskaali Peter Arvidsson valittiin hovioikeuden joukkueen parhaaksi pelaajaksi. Hovioikeuden ja tuomiokapitulin yhteinen jouluhartaus pidettiin tuomiokirkossa. Hartauden jälkeen nautittiin kirkkokahvit konsistorisalissa. Hovioikeus osallistui taloudellisesti kulttuuri- ja liikuntasetelien, uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan henkilökunnalle. Lentopalloa ja jalkapalloa pelattiin kerran viikossa. Turun hovioikeuden oma tanssikerho Justitia Saltat järjestää tanssikursseja ja tanssin harjoitustilaisuuksia. Kerhon kanssa käydään myös yleisillä tanssipaikoilla. 18

23 Tiedotus Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi 3 kertaa. Tiedonkulkua ja erityisesti sähköisen tiedottamisen kehittämistä varten perustettu toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran. Toimikunnan puheenjohtajina toimi Kai Kokko ja siihen kuuluivat muina jäseninä määräaikainen Juha Karvinen, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, t Virpi Vuorinen ja Nora Viikari, informaatikko Pauliina Ruusu, notaari Leena Lundelin sekä IT-suunnittelija Sirpa Kahela. Hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö pitivät neljä tiedotustilaisuutta koko henkilökunnalle. Yhteistyö Lakimiesharjoittelua jatkettiin yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja osaksi korkeakoulututkintoaan. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa vierailivat muiden muassa eduskunnan lakivaliokunta , Euroopan unionin tuomioistuimen jäsen Allan Rosas sekä oikeuskansleri Jaakko Jonkka Lisäksi hovioikeuteen kävi tutustumassa opiskelija- tms. vierailuryhmiä 19

24 Turun hovioikeuden organisaatio HOVIOIKEUDEN PRESIDENTTI Timo Esko JOHTORYHMÄ Presidentti 3 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti 3 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö esittelijänä I OSASTO Hovioikeudenlaamanni Simo Simola 11 ta Asessori 10 a Notaari Tuula Hellman 3 lainkäyttösihteeriä II OSASTO OSASTOT Hovioikeudenlaamanni Riitta Jousi 10 ta Asessori 9 a Notaarit Leena Lundelin ja Anja Savolainen 4 lainkäyttösihteeriä III OSASTO Hovioikeudenlaamanni Allan Ahnger 10 ta Asessori 10 a Notaarit Anne Hiltunen ja Anja Savolainen 3 lainkäyttösihteeriä 2 lainkäyttösihteeriä julkipano-osastolla HALLINTO HOVIOIKEUDEN PRESIDENTTI Timo Esko KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jussi Virtanen HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO KIRJASTO Hallintosihteeri Merja Nauma-Ilo Johdon sihteeri Virpi Viitanen 2 talous- ja henkilöstösihteeriä Taloussihteeri Ylivirastomestari Pertti Pasala 6 virastomestaria IT-suunnittelija Sirpa Kahela Kirjaaja Nina Ovaska Apulaiskirjaaja Tarja Yli-Huikko 3 kirjaamosihteeriä Informaatikko Pauliina Ruusu Hovioikeudenneuvoksen virkoja on yhteensä 33, joista hovioikeudenneuvoksen T 14 virkoja on 21(n. 64 % neuvoksen viroista) ja vastaavia T 12 virkoja 12 (n. 36 % neuvoksen viroista). Viskaalin T 9 virkoja on puolestaan 28 (n. 85 % n viroista) ja T 8 virkoja 5 (n. 15 % n viroista). Notaarin Y 12 virkoja on 5 ja lainkäyttösihteerin Y 9 virkoja on yhteensä

25 Hovioikeuden henkilökunta Timo Esko Simo Simola Heikki Särkilä Riitta Jousi Allan Ahnger Mariitta Lehmus Maile Åkerberg Saara Laapas Raimo Kyllästinen Jukka Uusitupa Markku Nieminen Sirpa Saarnilehto Pentti Mäkinen Eeva Perho Salla-Maaret Keränen Leena Virtanen-Salonen Arto Suomi Matti Jalava Marianne Salonen Kirsi Kanerva Jouko Valtonen Riitta Santo Arja Maunula Nina Porkka Elise Mäki Tarja Huossa Kaarlo Mikkola Kai Kokko Juha Laaksonen Elina Paasivirta Lea Rosa Pohjola Juha Karvinen Leena Mikkonen Rita Melartin Jussi Isotalo Hannele Satopää Kaarina Syysvirta Kari Lahdenperä Erkki Reijonen Pirjo Tammio hovioikeuden presidentti hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen 21

26 Jussi Virtanen Pekka Varjus Anne Laine Taina Martti Merja Maunuksela Anna-Liisa Autio Virpi Vuorinen Teija Vainiopää Katja Mäki Hanna Väliaho Nora Viikari Mika Koivunen Esko Junnila Juha Suvanto Camilla Mäkinen Valtteri Kartio Tiina Hirvonen Hanna Finne Liisa Hirvonen Hanna Liippo Jarmo Hannikainen Minnimari Saari Juuso Lehtinen Peter Arvidsson Juho Angervo Kalle Kalliokoski Pia Haga Camilla Nissi Jenny Wacklin Martta Plathin Susanna Leppänen Terhi Salo Sakari Salminen Mervi Kutvonen Timo Hinkkanen Kirsi Toivoniemi Stina Selander Nina Lahtinen Hanne-Maria Kari Hanna-Kaisa Heinonen Jenni Sihvonen Oskar Kulmala Jenna Mansikkamäki Outi Ketola Anniina Anthoni Katja Frondelius-Mäkinen kansliapäällikkö asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) 22

27 Rickard Grönqvist Riku Äärimaa Jaana Rytkölä Juho Vuori Elina Vanto Teija Siika-aho Riitta Pakarinen Virpi Viitanen Pirkko Leino Outi Kukola Maarit Voutilainen Pauliina Ruusu Sirpa Kahela Nina Ovaska Tarja Yli-Huikko Sari Silén Ulla Vieru Heidi Tikkanen Noora Malmberg Anja Savolainen Tuula Hellman Leena Lundelin Anne Hiltunen Merja Nauma-Ilo Terttu Jansson Merja Harju Kaija Mäntymäki Aila Kotoneva Tiina Rinne Minna Lahtinen Mervi Törö Annina Heikkinen Anne Mattila Brita Ilvonen Ria Roininen Pertti Pasala Marja-Leena Haavisto Seppo Tuominen Jouko Laine Harri Grönvall Risto Nila Ismo Montonen hallintosihteeri johdon sihteeri talous- ja henkilöstösihteeri talous- ja henkilöstösihteeri taloussihteeri informaatikko IT-suunnittelija kirjaaja apulaiskirjaaja kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri (ma.) notaari notaari notaari notaari notaari lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri (ma.) ylivirastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari 23

28 Uri Seera virastomestari (ma.) ma. = määräaikainen Henkilökuntaluettelossa on mainittu myös virkavapaalla olevat työntekijät. 24