Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM EUR-30 Leino Anssi(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM EUR-30 Leino Anssi(UM) Asia Komission ehdotukset neuvoston päätöksiksi Euroopan unionin sekä Islannin, Norjan ja Liechtensteinin välillä ETA:n rahoitusjärjestelmästä neuvoteltujen sopimusten allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta sekä hyväksymisestä Kokous U/E/UTP-tunnus E 55/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Tällä E-jatkokirjeellä annetaan tietoa eduskunnalle komission antamista ehdotuksista allekirjoittaa ja soveltaa väliaikaisesti unionin puolesta sekä hyväksyä Euroopan unionin sekä Islannin, Norjan ja Liechtensteinin välillä neuvotellut sopimukset Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvien EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista Euroopan talousalueen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Neuvosto antoi komissiolle valtuutuksen aloittaa neuvottelut rahoitusosuuksista vuonna 2014 alkavalla rahoituskaudella. Viralliset neuvottelut aloitettiin tammikuussa Neuvottelut viivästyivät odotetusta, ja sopimusasiakirjat parafoitiin 17. heinäkuuta Sen jälkeen neuvotteluja viivyttivät edelleen edunsaaja- ja rahoittajamaiden eriävät näkemykset rahastojen hallinnoinnista. Komissio esitteli sopimusluonnoksen neuvoston EFTA/ETA-työryhmälle, joka käsittelee asiaa seuraavan kerran Tämän jälkeen tavoitteena on viedä neuvoston päätökset hyväksyttäväksi pysyvien edustajien Coreperiin Allekirjoitus tapahtuisi toukokuussa, ja sopimusten toimeenpano pyrittäisiin käynnistämään mahdollisimman nopeasti tämän jälkeen. Suomen kanta Sopimusluonnos on Suomen hyväksyttävissä. On tärkeää, että sopimus saataisiin hyväksyttyä ja uudet rahoitusjärjestelmät otettua käyttöön mahdollisimman pian. Pääasiallinen sisältö Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäsenmaat, eli Islanti, Norja ja Liechtenstein, ovat vuodesta 1994 lähtien antaneet rahoitusta ETA-alueen taloudellisten ja sosiaalisten erojen vähentämiseen ETAsopimuksen perusteella.

2 2(5) Seuraavaa rahoituskautta, , koskeva sopimusluonnos on parafoitu ja uudet rahoitusjärjestelmät pyritään saamaan käyttöön mahdollisimman pian. Samanaikaisesti, mutta erillään rahoitusjärjestelmästä käytävistä neuvotteluista, tehtiin EU:n ja Islannin sekä EU:n ja Norjan välisten kalakauppaa koskevien pöytäkirjojen tarkistus. Vuosien osalta Euroopan talousalueeseen kuuluvien EFTA-maiden maksuosuus on kokonaisuudessaan 2,8 miljardia euroa. Osa tästä maksetaan monenvälisen ETA:n rahoitusjärjestelmän kautta, johon osallistuvat kaikki ETA-maat. Osa puolestaan jaetaan kahdenvälisen Norjan rahoitusjärjestelmän kautta. Osa varoista kohdistetaan erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Edellisellä rahoituskaudella vastaava ETA-alueeseen kuuluvien EFTAmaiden maksama koheesiorahoitus oli yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Rahoituskaudella ETA:n ja Norjan rahoitusjärjestelmistä maksettiin tukea yhteensä 16:lle Itä- ja Etelä-Euroopan EU-jäsenmaalle, joita olivat Bulgaria, Espanja, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tuki kohdistettiin 32 ohjelma-alueelle, jotka sisälsivät hankkeita liittyen mm. ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja vaikutuksiin, kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, inhimilliseen kehitykseen, kulttuuriperinnön suojelemiseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä oikeus- ja sisäasioihin. Monenvälisen ETA-rahoitusmekanismin, jota rahoittavat Norja, Islanti ja Liechtenstein yhdessä, osuus rahoituskauden rahoituksesta on yhteensä 1,548 miljardia euroa, vuosittain siis 221,16 miljoonaa euroa. Rahoitus jakautuu maakohtaiseen ja yleiseen osaan. Maakohtainen rahoitus kohdistetaan seuraaville prioriteettisektoreille: a) innovaatiot, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky b) yhteiskunnallinen osallistuminen, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen c) ympäristö, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallinto ja perusoikeudet d) oikeus- ja sisäasiat ETA-rahoitusmekanismin maakohtainen rahoitus jakautuu edunsaajamaille rahoituskaudella seuraavasti (miljoonaa euroa): Bulgaria 115,0; Kreikka 116,7; Kroatia 56,8; Kypros 6,4; Latvia 50,2; Liettua 56,2; Malta 4,4; Portugali 102,7; Puola 397,8; Romania 275,2; Slovakia 54,9; Slovenia 19,9; Tšekki 95,5; Unkari 108,9 ja Viro 32,3. Lisäksi ETA-rahoitusmekanismissa on varattu 55,25 miljoonan euron ns. globaalirahasto nuorisotyöttömyyttä lievittäviin projekteihin. Tästä rahastosta voivat hyötyä ne edunsaajamaat ja myös muut EU-maat, joissa on yli 25 prosentin nuorisotyöttömyys. Rahoitusmekanismeja rahoittavat EFTA-maat laativat kunkin edunsaajamaan kanssa yhteistyöpöytäkirjan (MoU), johon perustuen ne esittävät tukihakemukset EFTAmaille. Edunsaajamaat vastaavat tuettujen projektien implementoinnista ja valvontamekanismin perustamisesta. EFTA-maat raportoivat rahoitusmekanismin toiminnasta. EFTA-maiden yhteisen rahoitusmekanismin ohella Norja maksaa tukea lisäksi kahdenvälisen rahoitusjärjestelyn kautta. Sen suuruus on rahoituskaudella yhteensä 1,2537 miljardia euroa, vuosittain siis 179,1 miljoonaa euroa. Norjan rahoitusmekanismista tukea maksetaan samoille prioriteettisektoreille kohdistuen kuin EFTA:n yhteisestäkin mekanismista. Maakohtainen rahoitus jakautuu edunsaajamaille

3 3(5) Norjan rahoitusmekanismista koko rahoituskaudella seuraavasti (miljoonaa euroa): Bulgaria 95,1; Kroatia 46,6; Kypros 5,1; Latvia 51,9; Liettua 61,4; Malta 3,6; Puola 411,5; Romania 227,3; Slovakia 58,2; Slovenia 17,8; Tšekki 89,0; Unkari 105,7 ja Viro 35,7. Lisäksi Norjan rahoitusmekanismissa on varattu 44,75 miljoonan euron ns. globaalirahasto edunsaajamaiden alueellista yhteistyötä edistäviin projekteihin. Tästäkin rahastosta voivat hyötyä ne edunsaajamaat ja myös muut EU-maat, joissa on yli 25 prosentin nuorisotyöttömyys. Norja-mekanismin rahoitusta hallinnoidaan vastaavasti kuin EFTA-maiden yhteistäkin rahoitusmekanismia. Kokemukset ETA-maiden ja Norjan rahoituksesta ovat olleet hyviä. Rahoitus on parantanut sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ETA-alueella ja täydentänyt hyvin EU:n koheesiopolitiikkaa. ETA-maille rahoitus on antanut mahdollisuuden osoittaa niiden tukevan eurooppalaista solidaarisuutta. Monessa tapauksessa rahoitus on myös tukenut paitsi sosiaalisten ja taloudellisten erojen lieventämisen tavoitetta, myös laajemmin EU:n yhteisiä tavoitteita. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komissio on ehdottanut, että sopimusten allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista sekä sopimuksen tekemistä koskevien neuvoston päätösten aineellisena oikeusperustana käytettäisiin SEUT 175 artiklan 3 kohtaa yhdessä SEUT 207 artiklan kanssa. Neuvoston oikeuspalvelu (NOP) katsoo, että ehdotetut oikeusperustat eivät olisi riittävät viitaten Unionin tuomioistuimen ratkaisuun asiassa C-166/07 ja edellä mainittuihin oikeusperustoihin tulisi lisätä vielä SEUT 352 artikla tai vaihtoehtoisesti nyt kyseessä olevat sopimukset voidaan nähdä osana ETA-sopimuksella luotua kokonaisuutta ja nähdä ne yhtenä osana ETA-sopimuksella luotua assosiointia ja näin ollen kaikki edellä mainitut aineelliset oikeusperustat voitaisiin korvata assosiointia koskevalla SEUT 217 artiklan oikeusperustalla. Edellisellä kerralla, kun ETA/Norjarahoitusmekanismeista päätettiin (2010), käytettiin oikeusperustana SEUT 217 artiklaa. Kyseinen oikeusperusta merkitsee neuvostossa yksimielistä päätöksentekoa. Suomen näkemyksen mukaan SEUT 217 artiklan käyttäminen aineellisena oikeusperustana olisi paras ratkaisu. Menettelyllisenä oikeusperustana käytetään allekirjoitusta ja väliaikaista soveltamista koskevassa päätöksessä SEUT 218 artiklan 5 kohtaa ja sopimusten tekemistä koskevissa päätöksissä SEUT 218 artiklan 6 kohtaa. Käsittely Euroopan parlamentissa Sopimusten tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää. Kansallinen valmistelu Asiaa on käsitelty ulkosuhdejaostossa ja koordinoitu mm. neuvoston EFTA/ETAtyöryhmäkäsittelyn yhteydessä vastuuviranomaisten kanssa. Eduskuntakäsittely

4 4(5) Komissiolle annetusta valtuutuksesta neuvottelujen aloittamiseen on informoitu eduskuntaa E-kirjeellä E 55/2013 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Sopimukset eivät sisällä jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä ja ne on näin ollen tarkoitus tehdä unionisopimuksina. Taloudelliset vaikutukset Ei budjettivaikutuksia kansallisesti Suomessa tai EU-budjettiin. Kyse on eräiden EFTA-maiden maksamasta koheesiorahoituksesta eräille EU-maille ETA-sopimuksen nojalla, ks. tarkemmin asian pääasiallinen sisältö. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat KOM(2016) 84 lopullinen, KOM(2016) 86 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ulkoasiainministeriö / EUR-30 / Anssi Leino, p Ulkoasiainministeriö / OIK-20 / Annika Naskila, p EUTORI-tunnus Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EFTA, ETA (Euroopan talousalue), koheesiopolitiikka, rahoitustuki TEM, UM, VM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TPK, TULLI, VNK, YM