MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

Transkriptio

1 MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus- ja kulttuuriministeriö Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto

2 Miksi voimme sanoa olevamme käännekohdassa Toimintaympäristön suuret ajankohtaiset muutokset/murrokset ja paradigman vaihdokset - hallinnollinen - ideologinen - juridinen - kulttuurinen (esim. toimintakäytännöt) - pedagoginen - käsitteellinen - tiedontuotannollinen - osaaminen ja ammatillinen - johtajuus - työelämä - näkemys lapsesta ja lapsuudesta, oppimiskäsityksestä Käännekohtien erilaiset kontekstit, reunaehdot ja puitteet toteutua sekä haasteena toteutumisen moninaiset tasot

3 Uusi varhaiskasvatus? Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos ja murros; uusi suunta? Hallinnonalasiirto > varhaiskasvatus osana koulutusjärjestelmää ja koulutuspolitiikkaa: elinikäinen-oppiminen, koulutuksellinen tasa-arvo, sivistys, lapsen oikeus yhteiskuntasopimus, pitkäntähtäimen varhaiskasvatuksen politiikka Päivähoidosta varhaiskasvatukseen yhteiskunnalliset tehtävät ja niiden painotuksen muutos Varhaiskasvatuslaki juridinen laadun viitekehys pedagogiikan painotus (mitä on pedagogiikka?), tavoitteet ym. Uusi Vasu sisällöllinen laadun viitekehys velvoittavuus, ops-jatkumo Käsitteellinen muutos iso haaste, käsitteiden merkitys osana juridista, hallinnollista, ideologista, pedagogista, praktista.muutosta Ohjausjärjestelmän muutos OPH:n ja Karvin rooli => kehittäminen ja arviointi OLENNAISTA: - miten muutos haltuun - muutoksen johtaminen - eri tahojen osallisuus ja vaikuttaminen

4 Varhaiskasvatuslaki: uudet paradigmat tullut voimaan lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muutos, lain nimeksi varhaiskasvatuslaki Sisältö: varhaiskasvatus määritelty varhaiskasvatus käsitteenä korvaa päivähoidon varhaiskasvatuksen kattavat tavoitteet subjektiivinen oikeus on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä lasten ja vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan monialaisen yhteistyön korostus varhaiskasvatusta järjestettäessä säädetään varhaiskasvatusympäristöstä sekä toimitilojen ja välineiden asianmukaisuudesta ja esteettömyyden huomioimisesta säädetään ruokailusta ja ravinnosta

5 Varhaiskasvatuslaki: uudet paradigmat asiantuntijavirastoksi tuli THL:n sijaan Opetushallitus => laatii velvoittavana noudatettavan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirjan, jotka tulee ottaa toiminnan järjestäjien toimesta käyttöön viimeistään paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen tuli velvoittavaksi varhaiskasvatuksen järjestäjälle velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin varhaiskasvatuksen arviointi tuli osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa enimmäisryhmäkoon säätäminen eduskunta edellyttänyt, että hallituksen tulee antaa selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 keväällä.

6 Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan Uudistettu 2 a, 1-10 kohtaa,..varhaiskasvatuksen tavoitteena on 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

7 Varhaiskasvatuksen tavoitteet 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

8 Miten kehitetään? Varhaiskasvatuksen sisäänajo koulutusjärjestelmään ja -politiikkaan jatkuu Lain valmistelun jatkaminen (implementointi) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (implementaatio, vasutyön tuki) Lastentarhanopettajakoulutuksen lisääminen Varhaiskasvatuksen tietotuotannon kehittäminen (VARDA) Varhaiskasvatus osaksi OKSA-sanastoa Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen painopistealueet Katso lisää: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:19. Määräraha pedagogisen toimintakulttuurin kehittämiseen OKM/OPH OPH: Kehittämisverkosto Loisto Opettajien perus- ja täydennyskoulutusfoorumi Tutkimustiedon lisääminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa Vaikuttava varhaiskasvatus julkaisu (Kirsti Karila, tilannekatsaus toukokuu OPH. Raportit ja selvitykset 2016:6.) Vakavai, ChildCare, Care Kansainvälinen kehittäminen (pohjoismaat, EU, OECD)

9 Kiitos kaikille! Kirsi Alila KT, opetusneuvos puh gsm