JOHDANTO. Sisältö. 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut Japania roomajlla (rōmaji) sivut Liitteet sivut 28-40

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO. Sisältö. 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut Japania roomajlla (rōmaji) sivut Liitteet sivut 28-40"

Transkriptio

1 1 JOHDANTO Sisältö 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut Japania roomajlla (rōmaji) sivut Liitteet sivut 28-40

2 2 Johdantoa japanin kielen rakenteeseen Japanissa asuneet suomalaiset kokevat japanin kielen puhumisen helpoksi omaksua ja mieltävät japanin kielen rakenteeltaan omaa äidinkieltään muistuttavaksi. Samoin japanilaiset oppivat yllättävän vaivatta puhumaan rakenteellisesti selkeätä suomen kieltä. Vuoden maassa asuttuaan tai oltuaan vaihto-oppilaina suomalaiset selviytyvät japanilaisessa yhteiskunnassa tavallisimmista arkisista askareistaan japaniksi. Johdannoksi japanin kielen opintoihin katsomme muutamia havaintoja japanin kielen rakenteista. Lukija voi pohtia, mitkä niistä saattavat helpottaa suomenkielistä japanin kielen opiskelijaa. Johdannossa on kuvattu vain lauseen peruspiirteet: sanajärjestys ja sanaluokat sekä tärkeimmät partikkeli- ja predikaattityypit. Seuraavaksi tarkastelemme vielä muutamia tapakulttuurin tekijöitä, jotka vaikuttavat kielioppiin. Lopuksi esittelemme japanin kirjoitusjärjestelmän ja äänteet. Tämä aineisto kannattaa lukea yhdessä äänimateriaalin kanssa. Erityisesti suomenkieliselle puhujalle vaikeita äänteitä tulee harjoitella huolellisesti opintojen alussa, jottei puheeseen jäisi ääntämisvirheitä. Kuvatessamme japanin kielen ääntämistä latinalaisilla aakkosillla, eli roomajilla (latinisointi t. romanisointi), käytämme tässä oppimateriaalissa laajalti yleistynyttä uudistettua Hepburn-järjestelmää, jossa pitkät vokaalit kuvataan kahdella vokaalilla (aa, ii, uu, ee, oo), kuten suomen kielessä, eikä vokaalin päälle sijoitettavalla viivalla (ā, ī, ū, ē, ō). Erisnimet kirjoitamme isolla alkukirjaimella, kuten esimerkiksi Honda, Nyuuyooku (New York), Herushinki (Helsinki) ja Nihon (Japani), mutta kansalaisuudet ja kielet pienellä alkukirjaimella: nihongo (japanin kieli) tai nihonjin (japanilainen henkilö). Johdannossa kuvaamme japaninkieliset sanat ja lauseet suuremmaksi osaksi vain roomajilla. 1. Japanin kielen sanajärjestys on SOV 1.1. (S)OV-kieli Japanin kielessä sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi (tekijä-kohde-teonsana). Verbi (predikaatti) on lauseen lopussa aina. Suoraobjekti tai muu tekemiselle olennaisin kohde sijoitetaan mahdollisimman lähelle verbiä, useimmiten heti sitä ennen. Subjekti (S) on kaavassa suluissa, koska usein sen mainitseminen ei ole välttämätöntä japanin kielessä, esimerkiksi, jos tekijä tai puheenaihe muuten ilmenee tilanteesta tai edeltävästä tekstistä. Japani on siten hyvin kontekstisidonnainen kieli (lauseen merkityssisällöstä riippuvainen).

3 Junateoria Japanin kielen rakennetta on verrattu junaan, joka kulkee vasemmalta oikealle verbin toimiessa edessä veturina. Verbi on lauseen tärkein lauseenjäsen, koska se yksin voi muodostaa lauseen. (esim. Katso!) Sanat kuvataan vaunuina, joiden sisältö vaihtelee. Sanat ilmaisevat aikaa (tiistai), paikkaa (yliopisto) tai henkilöitä, jotka ovat osallisina lauseen ilmaisemaan tapahtumaan tai tekoon. Vaunut liitetään toisiinsa partikkeleilla. Kuvio 1: Junateoria subjekti wa objekti o verbi tekijä teon kohde teko WA -partikkeli: WA (hiraganalla kirjoitettaessa は ) on teema partikkeli, joka sijoitetaan sanan jälkeen ilmaisemaan teon tai tapahtuman puheenaihetta (joka suomeksi käännetyssä lauseessa on erittäin usein teon suorittaja eli subjekti). Jos halutaan korostaa, että teon tekijä (subjekti) on uutta tietoa kuulijoillle, käytetään partikkelia GA. O -partikkeli: O (hiraganalla kirjoitettaessa を ) on suoran objektin partikkeli, joka sijoitetaan sanan jälkeen ilmaisemaan että se on lauseessa teon kohde eli suora objekti Lyhyet lauseet SOV rakenteella Myönteinen lause Myönteisessä lauseessa verbin pääte on -masu. Opiskella-verbi muodostuu kahdesta osasta benkyoo (=opinnot) ja verbi (=tehdä). Suomen minä-sanaa vastaava watashi on suluissa, koska se voidaan myös jättää sanomatta. Jos tekijää ei mainita, kuulijat olettavat että henkilö puhuu itsestään. a) SOV lause, jossa vain tekijä-kohde ja teonsana: Watashi wa nihongo o benkyooshimasu.. Minä japani -a opiskella (= teen opintoja) teema +wa suora objekti+o verbi a) (Watashi wa) Nihongo o benkyoo shimasu. Minä opiskelen japanin kieltä. Sanastoa: Minä=watashi; tiistai=kayoobi; koulu=gakkoo; japanin kieli = nihongo; opiskella=benkyoo shimasu

4 4 Muita kolmen sanan SOV-lauseita: 1. (Watashi wa) ringo o tabemasu. Syön omenaa わたしはりんごをたべます 2. (Watashi wa) koohii o nomimasu. Juon kahvia わたしはコーヒーをのみます 3. Mikko-san* wa nihongo o benkyoo-shimasu. Mikko opiskelee japania ミッコさんはにほんごをべんきょうします Henkilöiden nimien perään laitetaan kutsuttaessa ja puhuttuessa aina san-liite lukuunottamatta puhujaa itseään tai hänen perheenjäseniään ja sitä käytetään kaikenikäisille, miehille ja naisille (vrt. rouva, herra ja neiti). Japanissa käytetään myös arvovaltaisemmista henkilöistä heidän asemaansa kuvaavia nimityksiä nimien perässä: -opettaja (sensei), -toimitusjohtaja (shachoo) jne.. Kuitenkin aina käytetään vain jotakin yhtä kunnioittavaa päätettä eikä sijoiteta enää toista perään, esim. shachoo-päätteen jälkeen ei enää laiteta san-päätettä Kieltolause Kieltolause muodostetaan siten, että verbin masu-pääte vaihdetaan masenpäätteeksi. 1. Watashi wa ringo o tabemasen. En syö omenaa わたしはりんごをたべません 2. Watashi wa koohii o nomimasen. En juo kahvia わたしはコーヒーをのみません 3. Mikko-san wa Nihongo o benkyoo-shimasen. Mikko ei opiskele japania. ミッコさんはにほんごをべんきょうしません Jos paikalla on vain kysyjä ja vastaaja, ei subjektia usein mainita. Kuulijaa puhutellaan sukunimellä persoonapronominien sijaan merkityksessä "sinä", "Te". Persoonapronominien käyttö on vähäisempää kuin eurooppalaisissa kielissä Kysymyslause Kysymyslause muodostetaan liittämällä lauseen loppuun ka. 1. Ringo o tabemasu ka. Syöt(te)kö omenan? りんごをたべますか 2. Suzuki-san, koohii o nomimasu ka. Suzuki, juot(te)ko kahvia? すずきさん コーヒーをのみますか 3. Mikko-san*, nihongo o benkyoo-shimasu ka. Mikko, opiskeletko japania? ミッコさんはにほんごをべんきょうしますか

5 SOV-lause jossa sanoja eri tehtävissä lauseen sisällä b) SOV-lause, jossa lisää tekijöitä: Katsokaamme junalauseen sanajärjestystä, kun lisäämme lauseeseen ajan- ja paikan ilmaikset. watashi kayoobi ni gakkoo de nihongo o benkyooshimasu wa teema +wa aika+ni paikka+de objekti+o verbi (Watashi wa) kayoobi ni gakkoo de nihongo o benkyoo-shimasu Minä tiistaisin koulussa japania opiskelen. Minä (watashi) on suluissa, koska se voidaan jättää pois. Kuulijat ajattelevat henkilön puhuvan itsestään jos hän ei ketään muuta tekijää mainita. WA-partikkli tekijän perässä viittaa, että tekijästä on jo puhuttu (vanha tieto) ja siten minun ilmaantuminen teon tekijäksi ei ole pääasia viestissä, vaan se kaikki muu informaatio, mitä lauseessa on. Jos sanan watashi perään sijoittaa subjektin partikkelin ga, se ilmaisee, että minä teon suorittajana on jotain yllätyksellistä ja siten uutta tietoa kuulijoille. Tällöin tekijä painottuu erittäin vahvasti. Suomen kielen tapaan japanin sanajärjestys on vapaa. Jos tekijää ei mainita, tavanomainen lause alkaa ajan määreellä (tiistaina = kayoobi ni). Verbin suora objekti tai tekemisen suora kohde esim. menemisen kohde sijoitetaan heti ennen verbiä Eri lauseenjäsenet lauseen teemoina Keskustelussa äänen painotuksilla saadaan eri vivahteita ja painotuksia, mutta sekä tekstissä että puheessa saatetaan valita eri lauseenjäseniä lauseen teemaksi eli lauseenjäsenen tematisoinnilla voidaan lauseen painotusta muuttaa. Muutkin lauseenjäsenet kuin subjekti (watashi ga) voivat tulla teemoiksi. Huomaa, että subjektin partikkeli ga ja objektin partikkeli o piiloutuvat wa-teemapartikkelin alle, mutta muut partikkelit säilyvät omalla paikallaan pääsanan jäljessä postpositioina ja wateemapartikkeli sijoitetaan niiden perään. Kayoobi ni wa ( watashi wa ) gakkoo de nihongo o benkyooshimasu. かようびには ( わたしは ) がっこうでにほんごをたべます (Minun viikko-ohjelmastani puheen ollen) tiistaisin opiskelen koulussa japania. (Muina viikonpäivänä teen muuta tai opiskelen muita kieliä.)

6 6 Gakkoo de wa kayoobi ni nihongo o benkyoo shimasu. がっこうではかようびににほんごをべんきょうします Koulusta puheen ollen siellä opiskelen tiistaisin japanin kieltä. Nihongo wa kayoobi ni gakkoo de benkyoo shimasu. にほんごはがっこうでかようびにべんきょうします Japanin kielen opinnoistani puheen ollen opiskelen sitä koulussa tiistaisin. 2. Japanin kielen sanaluokat Jotta osaisimme tulkita japanin kieliopillisia lainalaisuuksia oikein, on hyvä aluksi listata, miten peruskäsitteet määritellään suomessa ja japanissa. Verrattessa luetteloita huomaamme, että sanojen luokitteluperusteet ovat hyvin samankaltaiset molemmisssa kielissä: sanan taivutus, merkitys ja käyttö toimivat luokitteluperusteina. Toisaalta merkittävin ero luokittelussa on se, että suomen kielessä luokitellaan partikkeleiksi kaikki taipumattomat sanat, kun taas japanissa partikkeleja ovat vain taipumattoamat nk. apusanat. Toinen huomattava ero on siinä, että kun suomen keilessä substantiivit taipuvat, niin japanin kielessä ne ovat taipumattomia Suomen kielen sanaluokat Suomen kielessä pääsanaluokkia on kolme: nominit, verbit ja partikkelit. Nominit ja verbit taipuvat sijamuodoissa, mutta partikkelit eivät. Toinen luokitteluperuste perustuu sanan käyttöön ja merkitykseen: nominit jaetaan edelleen substantiiveihin (nimisanoihin), adjektiiveihin (laatusanoihin), pronomineihin ja numeraaleihin. Partikkelit on perinteisesti suomen kielessä jaettu viiteen eri alakategoriaan: adverbit, post- ja prepositiot, konjunktiot, liitepartikkelit ja interjektiot Perusasioita keskeisistä sanaluokista japanin kielessä Keskeisimpiä sanaluokkia ovat verbit, substantiivit, adjektiivit, adverbit ja partikkelit. Katsomme seuraavassa muutamia tärkeitä perusasioita niiden luonteesta japanin kielessä Substantiivit 名詞 meishi Japanin kielessä substantiiveilla ei ole erillisiä muotoja tai päätteitä luvun (yksikkö /monikko) tai suvun (vrt. saksan der,die,das) mukaan. Ringo voi tarkoittaa yksi omena tai monta omenaa, se voi olla joku määrätty omena tai joku tuntematon. Tässä suhteessa japani on helpompi kuin useat eurooppalaiset kielet. Lukumäärää, onko kyseessä yksi koulu (gakkoo) tai monta koulua (gakkoo) ei siten tunnista itse sanasta. Lauseessa esiintyy joku muu monikkoon viittaava sana, jos viestinnän kannalta on tärkeätä tietää että kyse on useasta koulusta. Ihmisryhmistä puhuttaessa voidaan liittää -tachi(ryhmä ihmisiä) sanan opiskelija (gakusei) jälkeen liitteeksi (gakuseitachi), kun kuvataan opiskleijaryhmää tai opiskelijoita yleisesti. Tämä koskee kuitenkin vain ihmiseen viittaavia sanoija: sensei-tachi (opettajat), kodomo-tachi (lapset) jne. Esineissä saattaa esiintyä pääte ra, mutta sen käyttö on kuitenkin rajoitettua.

7 7 Toinen merkittävä piirre substantiiveissa on, että niillä on useilla myös kunnioittavat vastineet. Kunnioittavat muodot saadaan lisäämällä eteen o- tai go- etuliite tai toisaalta vastaavasti voidaan perään liittää kunnioittava san-liite. Osalla sanastoa on aivan eri näköinen sana kunnioittavana vastineena. Japanin kielessä eivät persoonapronominit ole lainkaan niin tiiviisti käytössä kuin eurooppalaisissa kielissä eikä siten vastaavia teitittelymuotoja löydy, mutta sanastovalinnalla voidaan puheesta tehdä kohteliasta tai kunnioittavaa. namae =nimi o-namae =Teidän nimenne t. sinun nimesi kazoku =perhe go-kazoku =Teidän perheenne t. sinun perheesi imooto =pikkusisko imooto-san =Teidän pikkusiskonne t. sinun pikkusiskosi uchi =koti otaku =Teidän kotinne t. sinun kotisi Adjektiivit 形容詞 keiyooshi ja na-adjektiivit な 形容詞 Adjektiiveja on kahdenlaisia, i-adjektiiveja ja na-adjektiiveja. I-adjektiivit muistuttavat käyttötavaltaan verbejä ja na-adjektiivit substantiiveja. Kuvatessaan substantiivin laatua ne sijoitettaan sen eteen sellaisenaan (i-adjektiivit) tai na-päätteellä varustettuna (na-adjektiivit). Adjektiivitkaan eivät taivu suvussa eivätkä luvussa. Ne taipuvat myönteisessä ja kielteisessä muodossa sekä saavat aikamuodoissa ja tapaluokissa eri päätteet Verbit 動詞 dooshi Verbit taipuvat aikamuodoissa preesensissä ja imperfektissä. Perfekti- ja pluskvamperfektimuotoja ei tunneta. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa eivätkä luvussa, vaan verbi on aina samanlainen esim.ringo o tabemasu ( joku syö omenaa), syököön omenaa sitten minä, sinä, hän, me, te tai he. Koska kuulijat aina olettavat henkilön puhuvan itsestään ellei muuta mainita. Muussa tapauksessa tekijä ilmenee tarinan tai keskustelun sisällöstä.verbit ja adjektiivit taipuvat ja saavat aikamuotoihin ja tapaluokkiin rinnastettavia päätteitä, ja siten japanin kielen peruskieliopin haasteet liittyvät pääasiassa näiden taivutusmuotojen hallintaan Partikkelit 助詞 joshi Kuten huomasimme edellä sana partikkeli viittaa japanin kielessä erilaisiin sanoihin ja lauseenjäseniin kuin suomen kielen kieliopissa. Japanin kielen rakenteen hahmottamisessa keskeiseksi teemaksi nousee erilaisten partikkelien käytön määrittäminen, joten käsittelemme ne omana aihealueenaan. 3. Partikkelityyppejä Partikkelien luokittelusta on monia eri teorioita, mutta tässä oppimateriaalissa ne luokitellaan neljään alaluokkaan: 3.1. Rakenteelliset partikkelit eli kieliopilliset partikkelit が ga, を o, に ni, へ e, で de, と to, から kara, まで made Kuten junalauseissa panimme merkille, lauseen yksiköt sanonnat ja sanat liitetään toisiinsa rakennepartikkeleilla, jotka sijoitetaan pääsanan jälkeen. Ne toimivat suomen kielen sijapäätteiden (esim. -ssa, -lla) postpositioiden (esim. -kanssa, -mukaisesti, -

8 8 jälkeen) ja prespositioiden (esim. yli-,ennen jne) kaltaisesti. Rakennepartikkeleiden avulla sanat, joihin ne liitetään saavat erilaisia tehtäviä lauseen sisällä: Subjektin ja objektin partiikkelit: が GA ringo ga > GA tekee omenasta lauseeseen kieliopillisen subjektin eli tekijän を O ringo o > O tekee omenasta lauseen suoran objektin Monikäyttöiset ja monimerkitykselliset partikkelit に ni ja で de: Kaikista monikäyttöisimpiä rakennepartikkeleja ovat に ni ja で de.monikäyttöisyys kuitenkin asettaa oppijalle haasteita. Jokainen käyttö tulee opetella erikseen vaihe vaiheelta Aikaa, paikkaa, tapaa tai merkitsevät partikkelit に NI Lauseen predikaatista sekä verbin luonteesta ja merkityksestä riippuen NI-partikkeli saa erilaisia merkityksiä. Japanin alkeissa se sijoitetaan paikan ilmaiksen perään ilmaisemaan menemisen kohdetta (Tookyoo ni ikimasu = menen Tokioon), ajan ilmaiukseen merkitsemään milloin toiminta tapahtui (tiistaina = kayoobi ni) tai olemassaolo verbien kanssa kuvaamaan missä joku sijaitsee tai on (teeburu ni hon ga arimasu = pöydällä on kirja). Myöhemmin ni-partikkeli saa uusia tehtäviä epäsuoran objektin partikkelina, joka vastaa suomen illatiivi-päätteitä lle (haha ni hana o agemasu= annan kukan äidilleni) jne. で DE Samoin DE-partikkeli on monikäyttöinen partikkeli. Japanin alkeissa se sijoitetaan paikan ilmauksen perään dynaamisten toimintaverbien ollessa predikaattina (esim. Syön lounaan kotona = uchi de hirugohan o tabemasu). Lisäksi DE-partikkeli esiintyy alkeissa välinettä kuvaavissa ilmauksissa ( esim. Menen bussilla kouluun = basu de gakkoo e ikimasu). と TO Kolmantena monikäyttöisenä partikkelina mainittakoon と TO. Alkeissa se saa ensimmäiseksi merkityksekseen suomenkielisen sanan kanssa ( esim. Menen ystäväni kanssa konserttiin = tomodachi to konsaato ni ikimasu). へ E E-partikkeli kirjoitetaan hiraganalla ( へ he ). Sillä ilmaistaan kulkemisen tai liikkumisen suuntaa tai kohdetta (esim. Osakaan päin menen lauantaina = Osaka e wa doyoobi ni ikimasu.) Toiminnan tai asian rajavyöhykkeitä (mistä- mihin) ilmaisevat partikkelit:

9 9 から KARA KARA-partikkeli vastaa suurelta osin suomen kielen sijapäätteitä -sta /-stä (elatiivi) ja lta/-ltä (ablatiivi). Sitä voidaan käyttää ajan ilmaiksissa (esim. kello kolmesta viiteen saakka = sanji kara goji made) tai paikan määreissä ( Helsingistä Nogoyaan saakka= Herushinki kara Nagoya made). まで MADE MADE-partikkeli vastaa suomen kielen sanoja saakka ja asti. Syntyperäisten japanisten ei tarvitse rakennepartikkelien käyttösääntöjä juurikaan koulussa opetella, koska he oppivat ne luonnollisesti, kuten me suomenkieliset opimme erilaiset sijapäätteet, mutta japania vieraana kielenä lukeville niiden moninaiset käyttötavat eri luonteisissa lauseissa tuovat haasteita. Japanin kielen rakennetehtävät ovatkin usein juuri rakennepartikkelien täyttötehtäviä Diskurssipartikkelit eli keskustelun kulkua ohjaavat partikkelit wa ja mo a ) Teemapartikkelit ` は wa, も mo (wa-partikkeli kirjoitetaan hiraganalla は = ha ) Teemapartikkelit liitetään myös sanoihin postpositioina, mutta ne eivät kerro sanojen kieliopillisia suhteita. Ne kertovat puhujan asenteesta, painotuksista ja keskustelun kohdentamisesta johonkin tiettyyn seikkaan. Alla kahden ihmisen välinen keskusteluesimerkki. Koska he puhuvat vain kahden, ei tekijöitä mainita. は WA WA-partikkeli liitetään postpositiona sanaan, joka on yhteinen puheenaihe. Se on jo keskustelussa ilmennyt yllätyksetön ja tuttu asia sekä puhujalle että kuulijoille vanha tieto. Se voidaan joskus kääntää jostakin puheenollen. Wa-partikkeli esiintyy puheessa ja tekstissä useassa eri merkityksessä esimerkiksi vertailu- ja kieltolauseissa, mutta alkeiden lukijalle se esiintyy ensimmäisenä puheenaiheen partikkelina. Kun subjekti, objekti tai jokin paikan- tai ajanmääre on lauseessa teemana (kaikille osapuolille yhteinen ja keskustelusta selvinnyt tunnettu asia) sen perään sijoitetaan wa-partikkeli. Näin kaikki tietävät, mikä on yhteinen puheenaihe t. vanha tieto. Erityisesti kirjoitetussa japanin kielessä WA-partikkelilla on tärkeä rooli. Kun sillä on kerran määritelty puheenaihe, ei puheenaihetta tarvitse enää seuraavassa lauseessa tai jopa joskus koko kappaleessa mainita. Englannin kielessä uuden ja vanhan tiedon eroja voidaan kuvata epämääräisellä ja määrätyllä artikkelilla. Suomen kielessä uuden ja vanhan tiedon eron voi tunnistaa anajärjestyksestä: Savonlinna sijaitsee Itä-Suomessa (=vanha tieto) (=uusi tieto). Itä-Suomessa sijaitsee kaupunki nimeltä Savonlinna (=vanha tieto) (=uusi tieto) Savonlinnassa on linna (= vanha tieto) (=joku linna, uusi tieto).

10 10 Linna on saaressa ja se rakennettu 1400 luvun lopulla. (= vanha tieto) (=uusi tieto) も MO MO-partikkeli muodostaa teeman sanasta, johon se liitetään ja merkitsee, että sekin on tai ettei sekään ole jotakin. Näin ollen se voidaan useimmiten kääntää myöskin tai myöskään. Ks. esimerkki alla. A: Doko ni ikimasu ka? Minne menet? B: (Watashi wa) Nagoya e ikimasu. Menen Nagoyaan. (aihe tuttu=vanha tieto) Markku-san mo ikimasu. Markusta puheenollen, hänkin menee. Pirkko-san wa ikimasen. Pirkosta puheen ollen, hän ei mene (Nagoyaan) Lauseen päätepartikkelit か ka よ yo ね ne Näiden liittäminen lauseeseen muuttaa lauseen painotusta ja ne kertovat puhujan tunteista: epäilyä, vahvistusta, epäröintiä, ihmetystä, ihailua jne. Ihailua あれはすてきなドレスですね Are wa sutekina doresu desu ne. Kiukkua: (mies) おそいよ Osoi yo. Tuopa on viehättävä mekko, eikö vain? Tulet aivan liian myöhään! 3.4. Liitospartikkelit Partikkeleita, jotka liittävät sanoja, lausekkeita ja lauseita sanotaan liitospartikkeleiksi. Substantiiveja, numeraaleja ja pronomineja yhdistetään esim. liitospartikkelilla と TO (vain A ja B ) ja や ya (mm. A ja B jostain joukosta). Lauseita yhdistetään myös erilaisilla konjunktioilla. Jjapanin kielessä ei ole relatiivilauseita, vaan ne korvataan lauseenvastikkeilla, jotka sijoitetaan ennen pääsanaa. Joskus tälläinen rakenne on mahdollinen suomen kielessäkin esim. Kemistä tuleva juna = Kemi kara kuru densha. 4. Predikaattityypit Japanin peruskieliopissa määritellään neljä erilaista predikaattityyppiä: VERBIIN päättyvä lause Kopulalause, jossa predikatiivina on I-ADJEKTIIVI Kopulalause, jossa predikatiivina on SUBSTANTIIVI Kopulalause, jossa predikatiivina on NA-ADJEKTIIVI Kopulalause kuvaa sellaista olla-lausetta, jossa joku on jotakin tai jonkinlainen. Kopulalauseessa on verbinä olla. Siinä on subjektin ohella toisena jäsenenä predikatiivi (Sinä olet ihana) tai adverbiaali (Paketti on Oulusta), joka toimii

11 11 yhdessä olla-verbin kanssa lauseen predikaattina. Kopulalauseet ovat aspektiltaan tilojen kuvauksia. (Lähde:VISK ) Predikaatin taivutus riiippuu seuraavista kolmesta seikasta: (1) Välitön muoto (ei-kohtelias) vai kohtelias muoto Välitöntä muotoa käytetään ryhmän sisällä (esim. perheissä) ja kohteliasta ulkopuolisille. Koska lauseen viimeinen sana on aina verbi (olla tai muu verbi) voidaan todeta että puhetyyli vaikuttaa erityisesti verbeihin. Verbit ja niiden apuverbien kaltaisesti toimivat lauseen päätökset ovat erilaisia kahdella eri tyylillä puhuttaessa tai kirjoittaessa. Välitöntä tyyliä vaaditaan myös monimutkaisempien rakenteiden osana, jolloin koko virke ei pääty da, vaan siihen liitetään joku muu lauseen päätös. Sellaiset rakenteet eivät sisällä sukupuoleen liittyviä vivahde-eroja. (2) Preesensmuoto vai mennyt muoto Preesensmuotoa käytetään toistuvista, tavanomaisista sekä tulevista tekemisistä. Mennyttä muotoa käytetään ainoastaan päättyneistä tapahtumisista ja tekemisistä menneessä ajassa. Näin ollen perfektilauseita, joissa tekeminen jatkuu edelleen ei voida kääntää menneessä aikamuodossa esim. olen lukenut jo kuukauden sitä kirjaa, enkä vieläkään lukenut loppuun. (3) Myönteinen muoto vai kiellteinen muoto Japanin kielessä ei ole erillistä kieltosanaa vaan kielto on osa verbin päätettä.

12 12 Seuraavaksi katsomme esimerkit neljästä eri predikaatista: 1.Ylimmässä sarakkeessa on myönteinen lause eli toteamuslause. 2.Toisella vaakasuoralla sarakerivillä on kieltolause. 3. Kolmannella vaakasuoralla sarakerivillä kysymyslause. 4. Neljännellä sarakerivillä on kielteinen kysymyslause. Huomaa että se voi tarkoittaa joko kysymystä: 1) Eikö tämä olekaan kirja tai punainen (vaikka niin oletin) tai 2) Eikö tämä olekin kirja (sinunkin mielestäsi). Verbien tapauksessa merkitys on joko tiedustelu Etkö syökään tai kehoitus Etkö söisi? tai myös kutsu Syötäisiinkö? VERBI predikaattina taberu = syödä väittämälauseessa intonaatio laskee kysymyslauseessa intonaatio nousee Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto tabemasu tabemashita taberu tabeta tabemasen tabemasen deshita tabenai tabenakatta tabemasu ka tabemashita ka taberu tabeta tabemasen ka tabemasen deshita ka tabenai tabenakatta Kopulalause, jossa predikatiivina I-ADJEKTIIVI akai = punainen väittämälauseessa intonaatio laskee kysymyslauseessa intonaatio nousee Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto akai desu akakatta desu akai akakatta akaku nai desu akakunakatta desu akakunai akakunakatta akai desu ka akakatta desuka akai akakatta akakunai desu ka akaku nakatta desu ka akakunai akakunakatta

13 13 Kopulalause, jossa predikatiivina SUBSTANTIIVI hon = kirja väittämälauseessa intonaatio laskee kysymyslauseessa intonaatio nousee Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto hon desu hon deshita hon hon da ** hon da wa *** hon datta hon de wa arimasen * hon de wa arimasen deshita hon de wa nai hon de wa nakatta hon desu ka hon deshita ka hon hon datta hon de wa arimasen ka hon de wa arimasen deshita ka de wa nai hon de wa nakatta * dewa arimasen lyhentyy puheessa ja arimasen ** da ilmenee pääasiassa miesten puheessa lauseen lopussa. *** Naiset liittävät - da perään vielä wa sanoen: hon da wa (Se on toki kirja). Kopulalause, jossa predikatiivina NA-ADJEKTIIVI kirei = kaunis, sievä Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto kirei desu kirei deshita kirei kirei da ** kirei da wa *** kirei datta kirei de wa arimasen * -de wa arimasen deshita kirei de wa nai kirei de wa nakatta kirei desu ka -deshita ka kirei kirei datta kirei de wa arimasen ka -de wa arimasen deshita ka kirei de wa nai kirei de wa nakatta

14 14 5. Viestintäkulttuurista Johdannon lopuksi tarkastelemme minkälaiset kulttuuriset seikat vaikuttavat viestintätilanteisiin Japanissa. Japania on kutsuttu ryhmäsidonnaiseksi ja keskinäiseen harmoniaan ja yhteishenkeen tähtääväksi kulttuuriksi. Tämä näkyy kielessä useina eri tervehtimismuotoina tai anteeksipyyntöinä. Ympärillä olevien henkilöiden ja ryhmän huomioinen kaikissa tilanteissa on tavanomaista. Esimerkiksi yhteiseen tilaan tulemiseen liittyvät tervehdykset ja uuden ryhmän jäsenen esittelemiseen liittyvät moninasiet rituaalit, käyntikorttien vaihdot, kumarrukset, esittelyt moneen kertaan sekä sanaston rikkaus erilaisine yksityiskohtineen kuvastavat japanilaista yhteiskuntaa. Japanilaiset vaalivat rituaaleja ja muodollisuuksia. Tilanteisiin kuuluvat tietyt sanonnat kuin rituaalit. Ulkomaalaiset eivät voi olla yllättymättä lukuisista juhlista vierailujen yhteydessä niihin kuuluvine puheineen ja muine muodollisuuksineen. Istumajärjestykset on tarkoin säädelty ja useat työelämään liittyvät toiminnat käydään läpi kaavamaisesti. Japani on saarivaltio ja elänyt eristäytyneenä pitkiä aikoja. Monet säädökset säätelivät eri kansanluokkia. Järjestys säilyi ja yhteiskunta muodostui keskinäisen luottamuksen yhteiskunnaksi, jota eivät enää sitä ennen satoja vuosia kestäneet sisällissodat repineet. Uudessa järjestyksessä piti kuitenkin toimia ulkoisesti tarkkojen säädösten johdattelemana. Feodaaliaika oli pitkä. Japani ei koskaan kokenut ristiretkiä eikä siirtomaavaltaa. Maa sulki ovensa 1600-luvulla Tokugawa-shogunaatin tullessa valtaan ja vasta 1867 amerikkalaiset mustat laivat rantautuivat Yokohamaan ja pakottivat feodaaliajan Japanin avautumaan ulkomaailmalle Sen jälkeen keisarinvaltaa kannattavat tahot saivat vallan luvun jälkipuoliskolta lähtien Japani moderisoitui. Tuona Meiji-reformaation aikana se otti mallia Euroopasta luodessaan armeijaansa ja koulutusjärjestelmäänsä uudelleen. Modernin ajattelumallin intrgroituminen japanilaiseen yhteiskuntaan on ollut haaste uudelle sukupolvelle. Liekö pitkän eristäytyneisyyden ansiota tai syytä että japanin kielessä on voimakkaasti säilynyt kolme eri puhetyyliä. Käsittelimme edellisessä kappaleessa kahta niistä, mutta kohteliaan, ulkopuolisille käytettävän puhetyylin lisäksi on olemassa vielä kolmas nk. kunnioittava puhetyyli, jota käytetään työelämässä ja asiakaspalvelussa. Näin ollen kohteliaisuustasoja on yhteensä kolme: 1) Kunnioittava tyyli KEIGO 敬語 Formaalinen puhetyyli, jota kuulee asiakaspalvelussa ja yrityskonteksteissa. Kunnioittava tyyli jakautuu edelleen kahteen eri puheasuun: Kenjoogo ( 謙譲語 ) on vaatimaton puheasu, jonka avulla voidaan antaa omasta itsestä nöyrä vaikutelma. Sitä käytetään, kun halutaan viestiä itsestä tai omasta yrityksestä tai organisaatiosta vaatimattomasti. Sonkeigo ( 尊敬語 ) on kuulijan asemaa kunnioittava ja korottava puheasu. 2) Kohtelias tyyli TEINEITAI 丁寧体 Kohteliais puhetyyli on yleisin puhetyyli ja sitä käytetään kaikenlaisissa vuorovaikutustilanteissa kodin tai oman ryhmän ulkopuolella. Toiselta nimeltään tyyliä kutsutaan desu-masu tyyliksi.

15 15 3) Välitön tyyli FUTSUUTAI 普通体 Arkinen, tavallinen puhetyyli, jota käytetään epämuodollissa tilanteissa tuttujen kanssa. Erityisesti ystävien ja perheen kanssa puhuttaessa käytetään välitöntä tyyliä. Japanin opinnot aloitetaan yleensä kohteliaalla tyylillä. Myös tämä oppimateriaali käyttää sitä ja vain muutamissa luvuissa esiintyy välitöntä tyyliä. On tärkeää opetella perusasiat kohteliaalla tyylillä, mutta rinnalla on hyvä pohtia edellisillä sivuilla esitettyjen taulukoiden perusteella, miten asiat sanottaisiin ystäville. Sarjakuvat ja elokuvat ovat usein tarinoita läheisten ihmisten suhteista, joten opiskelijat usein törmäävät välittömään tyyliin juuri niiden yhteydessä. Kunnioittava tyyli esiintyy tässä materiaalissa muutamissa sanonnoissa. Japanin kielen ominaisuuksiin kuuluu vahva kontekstisidonnaisuus. Dialogissa se merkitsee, että kaikki repliikit nivoutuvat yhdeksi kokonaisuuudeksi. Se mitä edellä on sanottu liittyy vahvasti seuraavaan. Voisi ehkä myös todeta, että kuulijalla tai lukijalla on aktiivinen rooli dialogin edetessä. Keskustelussa kuulijan tulisi reagoida puhujan puheeseen pienillä sanoilla (aizuchi あいづち ) kuten: はい Hai (Kyllä,; Ai niinkö?; Vai niin.; Niinkö sinä ajattelet?) kuitenkaan johdattelematta puhujaa. Sitä toistetaan Japanissa usein kuunnellessa toisen puhetta esim. puhelimessa. Täydellisyyden tavoittelu yhdessä esteettisesti kauniin muodon ja kurinalaisuuden kanssa on synnyttänyt useita viimeiseen saakka hiottuja taidemuotoja, kuten teeseremonia rituaaleineen kukkien asettelusta puhumattakaan. Japani on visuaalisen kulttuurin kehto, joka on myös meillä Suomessa tullut nuoren sukupolven tietoisuuteen. Jotkut ovat todenneet, että Japanissa on tärkeämpää tehdä asiat muodollisesti ja esteettisesti oikein, kuin miettiä sisältöjä. Lisäksi Japani tunnetaan ryhmäsidonnaisena kulttuurina. Japanissa on tärkeää viestiä huomaavaisuutta ympäristöönsä ja kanssaihmisille. Puheiden sijaan on ehkä vielä tärkeäämpää osoittaa olevansa sanojensa takana käytöksen välityksellä. Yleistä huomaavaisuutta arvostetaan ja se ilmaistaan erilaisilla keskinäisillä avunannoilla ja lahjoilla. 6. Japanin kirjoitusjärjestelmästä: kanjit, hiraganat ja katakanat Japani on omaksunut kirjoitusjärjestelmänsä Kiinasta. Buddhalaisia sutria luettin kiinaksi papiston keskuudessa jo Nara-aikakaudella ( jkr). Kiinalaiset ideogrammit, jotka merkitsivät jotain asiasisältöä eivät soveltuneet kuitenkaan täysin japanin kieleen. Japanilaiset verbit ja adjektiivit saavat taivutuspäätteitä. Myös partikkelien merkitsemistapa tuotti ongelmia. Japanilaiset kutsuvat kiinalaisperäisiä ideogrammeja kanjimerkeiksi eli Han-aikakauden merkeiksi. Tänä päivänä niitä on käytössä japanin yleiskielessä koulujen opetussuunnitelman mukaiset 1945 merkkiä. Myös sanomalehdet käyttävät samaa standardia. Kirjallisuudessa on käytössä enemmän kanji-merkkejä. Koululaisten oppivelvollisuuteen kuuluu noin 150 kanjimerkin vuotuinen opetteleminen. Klassisesta kiinan kielestä on omaksuttu myös runsaasti tieteelis-yhteiskunnallista sanastoa ja sen ilmaiseminen pelkällä foneettisella äännekirjaimistolla olisi vaikeata. Siksi japanilaisten on pakko opetella käsitteellisiä kanjmerkkejä. Kiinalaiset lainat sisältävät erityisen paljon nk. homonyymejä eli saman äänne asun omaavia, mutta merkitykseltään eroavia sanoja.

16 16 Hiraganat: Tämä päivän kirjoitusasu käsittää kanjien lisäksi myös Japanissa kehittyneitä foneettisia aakkosia, joita on kaksi erilaista samoille äänteille. Hiraganaa (tavallinen kana) sekoitetaan kanjien kanssa japanilaisperäisiin sanoihin ja sillä myös ilmaistaan kieliopilliset päätteet. Japanilaiset lapset oppivat 46:sta tavusta koostuvan hiraganan yleensä ennen koulun aloittamista. Hiraganalla voi ilmaista kaikki japanin kielessä esiintyvät äänteet. Hiragana syntyi kun koko kanjimerkkiä alettiin yksinkertaistamaan ja katakana syntyi yhdestä osasta tiettyä kanjimerkkiä. Suurin osa hiraganan ja katakanan alkuperänä olevista kanjeista olivat erilaisia ja siitä syystä ne eivät muistuta toisiaan. On kuitenkin muutamia tavuja joiden alkuperänä ollut kanjimerkki on sama sekä hiraganassa että katakanassa. Tälläinen on esimerkiksi KA-tavu: か hiragana tavu KA kanjimerkki 加 カ (ääntämistapa:ka) katakana tavu:ka Käyttö: japaninkielestä peräisin klassisesta kiinan kielestä peräisin oleville sanoille oleville sanoille Katsotaan miten kanjimerkkejä yhdistetään lauseeseen hiraganan kanssa lauseessa minä olen opiskelija: 私は学生です 私は学生です Watashi wa gakusei desu. Olen opiskelija. Tämä on kanji merkki, joka tarkoittaa minua. Tämä on hiragana-kirjain ha, jolla kirjoitetaan wa-partikkeli Tämä on kahdesta kanji merkistä koostuva sana, joka tarkoittaa opiskelijaa, 学 = oppia + 生 = elää ( henkilö, jonka elämä on oppimista ) Tämä on kahdesta hiragana-merkistä koostuva sana: desu (olla-rakenne) piste Katakanat: Japanissa on vielä toinen foneettinen kirjaimisto katakana (muotoa kuvaavat kanat).

17 17 Katakanalla kuvataan samoja äänteitä kuin hiraganalla, mutta käyttötarkoitus eroaa: nimittäin lainasanat muista kielistä kuin kiinan kielestä ilmaistaan katakanalla. Samoin ulkomaalaisperäiset erisnimet ilmaistaan katakanalla. Opiskelija voi kirjoittaa katakanalla oman nimensä ja käyttää sitä myös minkä tahansa vieraan kielen ilmaisemiseen. Japanilaiset opettelevat usein englantia tai jopa suomea siten, että käyttävät aluksi katakanaa ilmaisemaan sanojen äänneasua. Tuttuja suomalaissanoja ilmaistuna katakanalla: サウナ = sauna (sa-u-na) スオミ = Suomi (su-o-mi) サンナ = Sanna (sa-n-na) ケミ = Kemi (ke-mi) Lause, joka sisältää hiraganaa ja katakanaa: サンナさんはケミからです Sanna on Kemistä. Sanna-san wa Kemi kara desu. Kuten yllä olevat esimerkit valaisevat japania kirjoitetaan jättämättä sanavälejä. Tässä oppimateriaalissa on kuitenkin jätetty väli sanojen välille luettavuuden helpottamiseksi. Tavanomaisessa tekstissä on yleensä hiraganaa, katakanaa ja kanjeja sekaisin, joten sanojen välille ei tarvitse väliä jättää, mutta tässä oppimateriaalissa suurin osa sanoja on hiraganalla ja katakanalla, joten ilman välejä luettavuus kärsisi. Eroa isojen ja pienten kirjainten välillä ei ole. Japania voidaan kirjoittaa modernin länsimaalaisesti vaakasuoraan vasemmalta oikealle (oppikirjat, muistiinpanot, vihot) tai perinteisesti pystysuoraan ylhäältä alas edeten pystysuorilla riveillä oikealta vasemmalle (sanoma- ja aikakauslehdet sekä kirjallisuus). Japanin kielessä käytössä olevat foneettiset aakkoset, hiragana (japanin kielestä peräisin olevat sanat) ja katakana (muut kuin kiinan kielestä peräisin olevat lainasanat), molemmat ovat tavuaakkosia ts. yksi merkki muodostuu yhdestä tai tai kahdesta konsonantista ja yhdestä vokaalista. Perushiraganat ja peruskatakanat sisältävät 46 kappaletta erimuotoisia tavumerkkejä. Jokainen tavumerkki on syntynyt alunperin erilaisesta kanjimerkistä, joten kaikki ne ovat täysin erinäköisiä. Seuraavalla aukeamalla on kuvattu kaikki japanilaisessa fonetiikassa esiintyvät äänteet ja miten ne kirjoitetaan hiragana- ja katakana tavukirjaimistoilla. Aloita lukeminen oikeasta yläkulmasta alas ja siirry vokaalitavujen jälkeen toiseen pystysuoraan riviin jonka alkukirjaimina on jokaisessa k-kirjain: ka, ki, ku, ke, ko, jonka jälkeen lue s-kirjaimella alkavat tavut jne. Kuuntele äänitiedostosta miten tavut ääntyvät. Taulukoiden jälkeen selvitetään tarkemmin japanin kielen äänteitä.

18 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 18 / 38 ん n わ wa ら ra や ya ま ma は ha な na た ta さ sa か ka あ a ri み mi ひ hi に ni ち chi PERUSHIRAGANA-TAVUT り し shi き ki い i る ru ゆ yu む mu ふ fu ぬ nu つ tsu す su く ku う u れ re め me へ he ね ne て te せ se け ke え e を o ろ ro よ yo も mo ほ ho の no と to そ so こ ko お o ぱ pa ば ba だ da ざ za が ga ぴ pi ぷ pu ぺ pe び bi ぶ bu べ be ( ぢ ) (ji) ( づ ) (zu) で de じ ji ず zu ぜ ze ぎ gi ぐ gu げ ge DAKU-ON ( soinnilliset) ぽ po ぼ bo ど do ぞ zo ご go

19 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 19 / 38 りゃ rya みゃ mya ひゃ hya にゃ nya ちゃ cha しゃ sha きゃ kya ゅ ryu みゅ myu YOO-ON TAVUT り ひゅ hyu にゅ nyu ちゅ chu しゅ shu きゅ kyu りょ ryo みょ myo ひょ hyo にょ nyo ちょ cho しょ sho きょ kyo ぴゃ pya ぴゅ pyu ぴょ pyo びゃ bya びゅ byu びょ byo じゃ ja じゅ ju じょ jo ぎゃ gya ぎゅ gyu ぎょ gyo YOO-ON ( soinnilliset)

20 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 20 / 38 ン n ワ wa ラ ra ヤ ya マ ma ハ ha ナ na タ ta サ sa カ ka ア a ri ミ mi ヒ hi ニ ni チ chi PERUSKATAKANA-TAVUT リ シ shi キ ki イ i ル ru ユ yu ム mu フ fu ヌ nu ツ tsu ス su ク ku ウ u レ re メ me ヘ he ネ ne テ te セ se ケ ke エ e ヲ o ロ ro ヨ yo モ mo ホ ho ノ no ト to ソ so コ ko オ o パ pa ピ pi プ pu ペ pe ポ po バ ba ビ bi ブ bu ベ be ボ bo ダ da ( ヂ ) (ji) ( ヅ ) (zu) デ de ド do ザ za ジ ji ズ zu ゼ ze ゾ zo ガ ga ギ gi グ gu ゲ ge ゴ go DAKU-ON ( soinnilliset tavut )

21 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 21 / 38 リャ rya ミャ mya ヒャ hya ニャ nya チャ cha シャ sho キャ kya ュ ryu ミュ myu ヒュ hyu ニュ nyu チュ chu シュ shu YOO-ON TAVUT リ キュ kyu リョ ryo ミョ myo ヒョ hyo ニョ nyo チョ cho ショ sha キョ kyo ピャ pya ピュ pyu ピョ pyo ビャ bya ビュ byu ビョ byo ジャ ja ジュ ju ジョ jo ギャ gya ギュ gyu ギョ gyo YOO-ON ( soinnilliset)

22 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 22 / 38 Kieliopin yhteenvetoa romajlla 1 desu - rakenteet (joku on jotakin) Väittämä-lause N1 wa N2 DA Myönteinen Nimisana 1 wa Nimisana 2 de su. Kysyvä Nimisana 1 wa Nimisana 2 de su ka. Kielteinen Nimisana 1 wa Nimisana 2 de wa arimasen. Esimerkkilauseita: Watashi wa gakusei desu. Harri-san wa gakusei (-san) desu ka. Watashi wa gakusei dewa arimasen. Olen opiskelija. Onko Harri opiskelija. En ole opiskelija. De wa arimasen lyhentyy usein puheessa ja arimasen (Huom> ääntyy [ じゃありません ] Watashi wa gakusei ja arimasen. En ole opiskelija. 2 Partikkeleista 1: lauseen teemapartikkeli on は ( wa) Jos persoonapronomini tai tekijää kuvaava nimisana on lauseen puheenaiheena (minusta puheenollen) sijoita sen perään wa Esimerkiksi: Watashi wa, watashitachi wa, Mieko-san wa jne. 3 Henkilöitä puhutellaan aina san Puhuteltaessa tai kerrottaessa henkilöistä merkityksessä herra, rouva tai neiti X sijoitetaan nimen perään aina - san. Ainoastaan omasta perheestä tai sisäpiiristä puhuttaessa voidaan se jättää pois. Itsestä ei tietenkään sitä käytetä.

23 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 23 / 38 Tanaka-san desuka? Olet(te)ko Tanaka? Hai, Tanaka desu. Kyllä, olen. Asiakaspalvelussa käytetään sama-päätettä: Tanaka-sama desu ka? Hai, soo desu. Oletteko Tanaka? Kyllä. Miehistä ja pojista voidaan tuttavallisesti kutsua myös: Tanaka-kun kun ollaan työssä samalla työpaikalla tai muuten tuttuja keskenään. Lapsia usein kutsutaan Mieko-chan (tyttö) tai Tarookun (poika). 4 Persoona pronominit Minä Watashi Sinä Anata * Hän Kare (miehestä) * Kanojo (naisesta) * Me Watashi-tachi Te Anata-gata He Karera わたしあなた * かれかのじょわたしたちあなたがたかれら Japanin kielessä persoonapronominien käyttö on vähäistä ja niitä käytetään vain läheisten ihmisten kanssa keskusteltaessa. Välttääksemme väärinkäsityksiä on parempi aluksi nimitellä henkilöitä heidän sukunimillään ( tai etunimillään lapset, nuoret) kuin persoonapronomineilla.tähdellä merkityt saattavat loukata kuulijaa tai tuntua ylituttavalliselta.oppimateriaali ohjaa miten kohteliaisuus voidaan ilmaista muilla sanastovalinnoilla ja verbien kohteliaisuusmuodoilla. 5 Partikkeleista 2: genetiivin partikkeli on の (no) Genetiivin pääte on NO. Jos esimerkiksi persoonapronominit esiintyvät genetiivissä : minun, jne., sijoita niihin no Esimerkiksi: Watashi no, anata no, Mieko-san no jne. 6 Partikkeleista 3: myöskin, myöskään, - kin ja -kaan ovat も (mo) Jos joku asia, esine tai ihminen myös on tai myös tekee jotakin: sijoita sen perään mo

24 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 24 / 38 Esimerkiksi: Watashi mo, Mieko-san mo jne. 7 Maan kansalainen ilmaistaan päätteellä jin 1) Sijoittamalla maan perään jin pääte ilmaistaan että jonkun henkilön kansalaisuus on suomi. jin pääte: tarkoittaa henkilö, joten älä käytä sitä kuvatessasi esineiden alkuperämaata. Watashi wa Finrando-jin desu. Olen suomalainen. 2) Olen suomalainen..joku: sijoitetaan no-partikkeli maan perään. Watashi wa Finrando no gakusei desu. Olen suomalainen opiskelija. 8 Kotipaikkakuntaan viitataan partikkelilla - kara 3) Olen Suomesta kotoisin ilmaistaan sijoitettamalla maan jälkeen partikkeli kara (jostakin). Watashi wa Finrando kara no gakusei desu. Doko no kuni no gakusei desuka? Olen suomalainen opiskelija. Mistä maalainen opiskelija hän on? Huomaa kuitenkin että kara- ilmaisulla viitataan lähinnä kotipaikkaan: Vantaa kara desu. Herushinki kara desu. Espoo kara desu Olen Vantaalta. Olen Helsingistä. Olen Espoosta jne. 9 Esineen alkuperämaa ilmaistaan substantiiviattribuutilla no Kore wa Finrando no denwa desu. Sore wa Nihon no manga desuka. Are wa suisu no tokei desuka. Kono kami wa Nihon no washi desu. BMW wa doitsu no kuruma desu. Tämä on suomalainen puhelin. Onko se japanilainen sarjakuva? Onko se sveitsiläinen kello? Tämä on japanilaista washi:a. BMW on saksalainen auto.

25 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 25 / 38 9 Demonstratiivipronominit a. Erillisenä pronominina esiintyessä ( esineistä puhuttaessa) Kun demonstratiivipronomini esiintyy erillisenä sanana ilman että se määrää nimisanaa esimerkiksi subjektina, objektina tai jonain muuna lauseenjäsenenä käytetään esineistä puhuttaessa demonstratiivipronomineja kore, sore ja are seuraavasti: Tämä (tässä) on kirja. Tuo,se (tuossa, siinä lähellä ) on sanomalehti. Tuo, se (tuolla kauempana ) on pankki. Kore wa hon desu. Sore wa shimbun desu. Are wa ginkoo desu. b. Esiintyessään nimisanan kanssa (esineet tai ihmiset ) Kun demonstratiivipronomini esiintyy yhdessä nimisanan kanssa ne muuttuvat seuraavasti: kore > kono, sore > sono ja are > ano Tämä kirja / tämä henkilö tässä Tuo, se kirja / tuo,se henkilö tuossa, siinä lähellä Se kirja / se henkilö siellä kaukana, kauempana Kono hon/kata wa Sono hon/kata wa. Ano hon/kata wa Kono kata, sono kata ja ano kata voidaan korvata pronomini hän kohteliaassa kielenkäytössä. Kono hito, sono hito ja ano hito korvaavat pronominin hän arkikielessä. Esitellessä henkilöitä ( tai puhuttaessa paikan suunnista ) Esittelytilanteissa käytettään seuraavia ilmauksia ( tämä henkilö täällä, jne.) Kochira wa..san desu. se). Sochira wa san desu se). Achira wa.san desu. se). Tässä/ täällä on.. (se ja Siinä/ siellä on.. (se ja Tuossa/ tuolla on.. (se ja

26 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 26 / Interrogatiivipronominit Kysymyspronominit sijoitetaan lauseessa sen sanan kohdalle jota kysytään. Sanajärjestys ei muutu. NANI? MIKÄ? MITÄ? Kore wa hon desu ka? Kore wa nan desu ka? Sore wa hon desu. Onko tämä kirja? Mikä tämä on? Se on kirja. DORE? MIKÄ JOSTAIN JOUKOSTA? Anata no kasa wa dore desuka? Mikä näistä on sinun sateenvarjoso? DONATA? DARE? KUKA? Dare on käytössä välittömissä tilanteissa, donata on kohteliaampi: Keskustellessa vieraista tai asiakkaista: >Takahashi-san wa donata desuka? Ano kata (wa Takahashi-san) desu....daigaku no sensei desu. Kuka (heistä) on Takahashi? Hän on Takahashi....yliopiston opettaja. Katsoen kuvia jutellen tuttavista: > Harri-san wa dare desuka? Kuka (heistä) on Harri? Ano hito (wa Harri) desu. Huomaa että asiakasta puhuteltaessa käytetään usein myös: Dochira-sama desu ka? Sanoisitteko nimenne. Kenet voin ilmoittaa?

27 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 27 / Hintaa, arvoa tai määrää ilmaisevat interrogatiivipronominit IKURA? MINKÄ HINTAINEN? Ikura desuka? Paljonko se maksaa? 12 Aikaa ilmaisevat interrogatiivipronominit alkavat NAN- NAN + NEN MIKÄ + VUOSI Nannen desu ka? Mikä vuosi on kyseessä? NAN + GATSU MIKÄ + KUUKAUSI Nangatsu desu ka? Mikä kuukausi on kyseessä? NAN + NICHI MIKÄ + PÄIVÄ Nannichi desuka? Monesko päivä tänään on? NANI + YOOBI MIKÄ + VIIKONPÄIVÄ NanIyoobi desuka? Mikä viikonpäivä on? NAN + JI MIKÄ + KELLON AIKA Nanji desu ka? Mitä kello on?

28 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 28 / 38 Konnichi wa-käsikirjoituksen liitteet 1.1. Liite 1: LUKUSANAT Liite 2: AJANILMAUKSIA Kuukaudet, viikonpäivät ja päivät VUOSIYMPYRÄ VIIKONPÄIVÄT Viikonpäivät kanjeilla Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin Kuukausien nimet kanjeilla: Ima nanji desu ka?... 36

29 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 29 / 38 Liite 1: LUKUSANAT NUMEROT 1-20 SADAT 100 TUHANNET 0. ZERO, REI HYAKU JUU MAN 1. ICHI NI HYAKU NIJUU MAN 2. NI SAN BYAKU SAN JUU MAN 3. SAN YON HYAKU YON JUU MAN 4. SHI, YON GO HYAKU GO JUU MAN 5. GO ROPPYAKU ROKU JUU MAN 6. ROKU NANA HYAKU NANA JUU MAN 7. SHICHI, NANA HAPPYAKU HACHI JUU MAN 8. HACHI KYUUHYAKU KYUU JUUMAN 9. KYUU,KU 10. JUU TUHANNET MILJOONAT 11. JUU ICHI 12. JUUNI SEN, ISSEN HYAKU MAN 13. JUUSAN NI SEN NI HYAKU MAN 14. JUUYON SANZEN SAN BYAKU MAN 15. JUUGO YON SEN YON HYAKU MAN 16. JUUROKU GOSEN GO HYAKU MAN 17. JUUSHICHI ROKUSEN ROPPYAKU MAN 18. JUUHACHI NANA SEN NANA HYAKU MAN 19. JUUKYUU HASSEN HAPPYAKU MAN 20. NIJUU KYUUSEN KYUU HYAKU MAN KYMMENLUVUT 10 TUHANNET 10 MILJOONAT JUU ICHI MAN SEN MAN NIJUU NI MAN NI SEN MAN SANJUU SAN MAN SAN ZEN MAN YONJUU YON MAN YON SEN MAN GOJUU GO MAN GO SEN MAN ROKUJUU ROKU MAN ROKU SEN MAN NANAJUU NANA MAN NANA SEN MAN HACHIJUU HACHI MAN HASSEN MAN KYUUJUU KYUU MAN KYUU SEN MAN 100 MILJOONAT ICHI OKU, NI OKU jne.

30 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 30 / 38 Liite 2: AJANILMAUKSIA Kuukaudet, viikonpäivät ja päivät KUUKAUDET VIIKONPÄIVÄT PÄIVÄYKSET Tammi-joulukuu Maanantai- Sunnuntai 1.päivä 24. päivä jne. 1. ICHIGATSU (ma ) GETSUYOOBI ( 月 ) 1. TSUITACHI 2. NIGATSU (ti) KAYOOBI ( 火 ) 2. FUTSUKA 3. SANGATSU (ke) SUIYOOBI ( 水 ) 3. MIKKA 4. SHIGATSU (to) MOKUYOOBI ( 木 ) 4. YOKKA 5. GOGATSU (pe) KINYOOBI ( 金 ) 5. ITSUKA 6. ROKUGATSU (la) DOYOOBI ( 土 ) 6. MUIKA 7. SHICHIGATSU (su) NICHIYOOB I ( 日 ) 7. NANOKA 8. HACHIGATSU 8. YOOKA 9. KUGATSU 9. KOKONOKA 10. JUUGATSU 10. TOOKA 11. JUUICHIGATSU 11. JUUICHINICHI 12. JUUNIGATSU 12. JUUNINICHI 13. JUUSANNICHI 14. JUUYOKKA 15. JUUGONICHI 16. JUUROKUNICHI 17. JUUSHICHINICHI 18. JUUHACHINICHI 19. JUUKUNICHI 20. HATSUKA 21. NIJUUICHINICHI 22. NIJUUNINICHI 23. NIJUUSANNICHI 24. NIJUUYOKKA JNE.

31 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 31 / 38 きょうは何日ですか VUOSIYMPYRÄ じゅうにがつ Juunigatsu 1.tsuitachi ついたち 2.futsuka ふつか 3.mikka みっか 4.yokka よっか 5.itsuka いつか 6.muika むいか 7.nanoka なのか 8.yooka ようか 9.kokonoka ここのか 10.tooka とうか juuichigatsu じゅういちがつ ichigatsu いちがつ juugatsu nigatsu じゅうがつあきふゆにがつ kugatsu sangatsu くがつ hachigatsu はちがつ なつ はる さんがつ shigatsu しがつ shichigatsu gogatsu しちがつ ごがつ rokugatsu ろくがつ Nannen desuka. Nan gatsu desuka. Nannichi desuka. Minä vuonna? Missä kuussa? Monesko päivä? Anata no tanjoobi wa itsu desuka. Nangatsu nannichi desuka. あなたのたんじょうびはいつですか 何月何日ですか

32 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 32 / 38 下のボックスの中に日本語で かいて下さい Kirjoita sanojen päällä oleviin laatikoihin hiraganalla sanat japaniksi: (Tee tämän viikon kalenteri kirjotitamalla kohdalle tänään. mikä viikonpäivä tänään on.) Toissapäivänä Eilen Tänään Huomenna Yli huomenna viikonpäivä 1 viikonpäivä 2 viikonpäivä 3 viikonpäivä 4 viikonpäivä 5 kuun kuun kuun.kuun..kuun.päivä..päivä...päivä päivä. päivä oli oli on on on VIIKONPÄIVÄT Nichiyoobi 日曜日 (aurinko) にちようび sunnuntai Getsuyoobi 月曜日 (kuu) げつようび maanantai Kayoobi 火曜日 (tuli) かようび tiistai Suiyoobi 水曜日 (ves)i すいようび keskiviikko Mokuyoobi 木曜日 (puu) もくようび torstai Kinyoobi 金曜日 (metalli) きんようび perjantai Doyoobi 土曜日 (maa) どようび lauantai きょうあしたあさってきのうおととい tänään huomenna ylihuomenna eilen toissapäivänä

33 33 Viikonpäivät kanjeilla 日 月 火 水 木 金 土

34 34 Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin にちようび げつようび かようび すいようび もくようび きんようび どようび

35 35 Kuukausien nimet kanjeilla: おたんじょうお誕生 び日 つでいつ たんじょうですか 誕生 び 日 = たんじょうび =syntymäpäivä Milloin on syntymäpäiväsi? Kirjoita syntymäpäiväsi Kanjeilla kuukausi ensin ja sitten päivä. 一月二月三月四月五月六月七月八月九月十月十一月十二月 おすきお好きなきせつはいつですか? Mistä vuodenajasta pidät? はる kevät なつ kesä あき syksy ふゆ talvi

36 いま何時ですか Ima nanji desu ka? 36 juuniji Ippun いっぷん 1 min nifun にふん 2 min sanpun さんぷん 3 min yonpun よんぷん 4 min gofun ごふん 5 min roppun ろっぷん 6 min nanafun ななふん 7 min happun はっぷん 8 min kyuufun きゅうふん 9 min juppun じゅっぷん 10 min gojuu gohun juuichiji ichiji gohun juuji gojuppun niji juppun kuji sanji yonjuu gohun ji desu juu gohun hachiji yon juppun yoji nijuppun shichiji goji sanjuu gohun nijuu gohun rokuji San juppun ji han desu

37 37 Tunnit ja minuutit: Täydet tunnit: Ichiji Niji Sanji Yoji Goji Rokuji Shichiji Hachiji Kuji Juuji Juuichiji Juuniji Yksittäiset minuutit: Ippun Nihun Sanpun Yonpun Gohun Roppun Nanahun Hachihun/Happun Kyuuhun Juppun minuuttia Juuippun Juunihun Juusanpun Juuyonpun Juugohun jne minuuttia Nijuppun Nijuuippun Nijuunihun jne.

38 38 Kymmenent minuutit: (täydet kymmenet) 10 minuuuttia = Juppun 20 minuuuttia = Ni-juppun 30 minuuuttia = San-juppun 40 minuuuttia = Yon-juppun 50 minuuuttia = Go-juppun 60 minuuuttia = Roku-juppun Puolet tunnit voi myös sanoa.han Esim: 1-ji han jne. Aamupäiväajat ja iltapäiväajat Aamupäiväajat: gozen ESIM: Gozen ichi-ji Iltapäiväajat..gogo ESIM: Gogo ichi- ji

Japanin perusrakenteet 1

Japanin perusrakenteet 1 Japanin perusrakenteet 1 desu - masu Syksy 2006 1 Hiraganan rakenne... 3 Lauserakenne 1... 8 1.1. ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen)... 8 Harjoitus 1: Käännä japaniin.... 9 Persoona

Lisätiedot

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen.

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen. ビジネス 場 面 での 日 本 語 Japania liike-elämän tilanteisiin 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset Hiraganan ja Katakanan rakenne ja ääntäminen Virpi Serita Tekijänoikeudet Paino Kustantaja Virpi Serita HSE Print HKKK

Lisätiedot

Japanin perusrakenteet matkailijoille

Japanin perusrakenteet matkailijoille Japanin perusrakenteet matkailijoille desu - masu Syksy 2015 Virpi Serita SISÄLLYSLUETTELO 1. DE SU... 2 1.1. ~ desu, ~ desu ka, ~ ja arimasen... 2 1.2. ~ no ~ desu... 3 1.3. Demonstratiivipronominit...

Lisätiedot

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co. Japanin alkeet Copyright Riku Eskelinen, 2007 Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.jp Japanin alkeet, RE2007 Sivu 1 Sisällysluettelo Tervehdykset......2

Lisätiedot

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 日 本 語 五 Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 目 次 Sisällysluettelo 目 次 Sisällysluettelo s. 1 第 二 十 一 課 (Luku 21): ユッシ 君 の 日 本 旅 行 s. 2 第 二 十 二 課 (Luku 22):

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. おめでとうござい 末 永 くお 幸 せに Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne おめでとうございどう ぞお

Lisätiedot

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル 単 語 たんご Suomennos 0 ヴィデオ Videosta 胡 坐 あぐら jalat ristissä istuminen 神 棚 かみだな jumalten alttari くずし jalat sivussa istuminen 焼 香 しょうこう suitsutus 正 座 せいざ oikea istumistapa, jalkojen päällä istuminen 立 て 箸 たてばし

Lisätiedot

第二課 (Luku 2) : がくせいがいる

第二課 (Luku 2) : がくせいがいる 第二課 (Luku 2) : がくせいがいる Tässä kappaleessa opetellaan olemassaolon olla-verbejä いる & ある. 例文 (Esimerkkilauseet) 1: ミアさんがいる Olemassaolon olla-verbi いる. Käytetään itsestään liikkuvien kohdalla.. ミアさんがいる イスモくんがいる

Lisätiedot

Celia Jones, TZ Motors, Celia 47 JonesHerbert Street, Floreat, Perth WA Herbert Street Floreat Perth WA 6018 Osoitteen ulkoasu Australiassa: o

Celia Jones, TZ Motors, Celia 47 JonesHerbert Street, Floreat, Perth WA Herbert Street Floreat Perth WA 6018 Osoitteen ulkoasu Australiassa: o - Osoite 123-1234 東京都渋谷区代々木 1234 佐藤太郎様 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki Finland Jeremy Rhodes, 212

Lisätiedot

"m" W "R" "Y" M H N T S K Vokaalit. ん无わ和ら良や也ま末は波な奈た太さ左か加あ安 a. り利み美ひ比に仁ち知し之き幾い以 i. る留ゆ由む武ふ不ぬ奴つ川す寸く久う宇 u. れ礼め女へ部ね称て天せ世け計え衣 e. を袁ろ呂よ与も毛ほ保の乃と止そ曽こ己お於 o

m W R Y M H N T S K Vokaalit. ん无わ和ら良や也ま末は波な奈た太さ左か加あ安 a. り利み美ひ比に仁ち知し之き幾い以 i. る留ゆ由む武ふ不ぬ奴つ川す寸く久う宇 u. れ礼め女へ部ね称て天せ世け計え衣 e. を袁ろ呂よ与も毛ほ保の乃と止そ曽こ己お於 o 仮名ともとのともとの漢字 (Kana kirjaimet ja niiden pohjana käytetyt kanjit) ひらがな "m" W "R" "Y" M H N T S K Vokaalit ん无わ和ら良や也ま末は波な奈た太さ左か加あ安 a り利み美ひ比に仁ち知し之き幾い以 i る留ゆ由む武ふ不ぬ奴つ川す寸く久う宇 u れ礼め女へ部ね称て天せ世け計え衣 e を袁ろ呂よ与も毛ほ保の乃と止そ曽こ己お於

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Englanti

Matkustaminen Yleistä. Englanti - Olennaiset Can you help me, please? 助けていただけますか? Avun pyytäminen Do you speak English? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Do you speak _[language]_? _ を話せますか? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Japani

Matkustaminen Yleistä. Japani - Olennaiset 助けていただけますか? Avun pyytäminen Können Sie mir bitte helfen? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Sprechen Sie Englisch? _ を話せますか? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Saksa

Matkustaminen Yleistä. Saksa - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? 助けていただけますか? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Sprechen Sie _[Sprache]_? _ を話せますか? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Japani

Matkustaminen Yleistä. Japani - Olennaiset 助けていただけますか? Vous pouvez m'aider, s'il vous plaît? Avun pyytäminen 英語を話せますか? Parlez-vous anglais? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia _ を話せますか? Parlez-vous _[langue]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella.

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella. ビジネス 場 面 での 日 本 語 原 稿 Japania liike-elämän tilanteisiin - käsikirjoitus 第 一 巻 Vihko 1 第 四 版 4. painos Virpi Serita Kielen oppiminen on kuin puuron keittoa koko ajan saa hämmentää, ettei se palaisi pohjaan.

Lisätiedot

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる Sana hiraganalla Sana kanjillä Käännös あかちゃん 赤 ちゃん vauva s 17 あそび 遊 び leikki s 17 あたたまる 温 まる lämmetä v 17 あらそい 争 い taistelu, tappelu s 17 イーッタラ Iittala adv 17 いそがしさ 忙 しさ kiireisyys s 17 いちばん 一 番 nr. 1,

Lisätiedot

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1)

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 山 口 県 立 大 学 学 術 情 報 第 7 号 国 際 文 化 学 部 紀 要 通 巻 第 20 号 2014 年 3 月 フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 渡 辺 克 義 WATANABE Katsuyoshi はじめに わが 国 におけるフィンランド 語 学 習 書 は

Lisätiedot

漢字入門. Johdatusta kanji-järjestelmään Kie 春 編著 : 大倉純一郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

漢字入門. Johdatusta kanji-järjestelmään Kie 春 編著 : 大倉純一郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 漢字入門 Johdatusta kanji-järjestelmään Kie-98.3229 2016 春 編著 : 大倉純一郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 1 目次 Sisällysluettelo 目次 Sisällysluettelo s. 2 漢字 Kanji-kirjaimet s. 4 1. 漢字構築法による分類 Kanjien

Lisätiedot

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010 www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) あ ああ (int) aah, ooh, voi, oi 会 う あう (v5u, intr) tavata, nähdä jk, kohdata 青 い あおい (adj i) sininen 赤 い あかい (adj i) punainen 明 るい あかるい (adj i) 1 kirkas, valoisa

Lisätiedot

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご 2004ねん * = lainasana ** = lanasana (tavallisesti ei ole vaihtoehtoja japaniksi) pitkä vokaali /o/ ( -o う ) on kirjoitettu roomajilla ou eikä oo yhdissanan sisällä oleva - ainoastaan

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata SUOMI - JAPANI ajanvaraus alaleuka allerginen alue arka asento ateria diagnoosi edetä (tauti pahenee) ehkäistä eliminoida/poistaa elintarvikeväri (plakkiväri) epämukava erikoishammaslääkäri eroosio, hampaan

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

しつれい 失礼 Anteeksi. tl 1 しつれいしました 失礼しました Anteeksi. tl 1 しつれいします 失礼します Anteeksi./Näkemiin. tl 1 すみません / すいません Anteeksi. tl 1 せわ 世話 hoivaaminen, hoivaus

しつれい 失礼 Anteeksi. tl 1 しつれいしました 失礼しました Anteeksi. tl 1 しつれいします 失礼します Anteeksi./Näkemiin. tl 1 すみません / すいません Anteeksi. tl 1 せわ 世話 hoivaaminen, hoivaus たんご 単語 Suomennos Sanal. L. あいさつ 挨拶 Tervehdys s 1 あなたは Entas sinä? tl 1 ありがとう Kiitos. / Kiitoksia. tl 1 いかが 如何 miten adv 1 いただきます 頂きます Kiitos ruuasta! (Aloittaessa ruokailua) tl 1 いってきます 行ってきます Hei, minä

Lisätiedot

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learn to speak Japanese for Finnish speakers 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learning a new language or a second language is not easy or quick. Especially the first few months, it

Lisätiedot

...metroasema?... 地下鉄駅?...turisti-info?... 観光案内所?...käteisautomaatti?..ATM/ 現金取扱機? Missä päin on? まではどの道順を行けばいいですか? Reittiohjeiden kysyminen tiettyyn

...metroasema?... 地下鉄駅?...turisti-info?... 観光案内所?...käteisautomaatti?..ATM/ 現金取扱機? Missä päin on? まではどの道順を行けばいいですか? Reittiohjeiden kysyminen tiettyyn - Sijainti Olen eksyksissä. Et tiedä missä olet. 道に迷いました Voisitko näyttää kartalta missä sen on? どこなのか地図で示してもらえますか? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Mistä täällä on? はどこですか? Tietyn rakennuksen / n sijainnin

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet 69 Luku 7 Huomenna Toimitusjohtaja Hayashi ja Kawamoto jatkavat keskustelua aamiaisella liikematkansa tulevasta ohjelmasta. Huomenna perjantaina heillä on kokous kello 14.00 FinlandWork:ssä ja ensi viikon

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん JA PA NIN TA PAKULTTUURI にほん ぶんか しゅうかん ねん 日 本 の 文 化 と 習 慣 2014 年 Aika: ma & to klo 16.30 19.00; 10.2., 13.2., 17.2., 20.2. (yht. 12 h) Paikka: Oulun yliopisto, HU108 Luennoitsija: Junko Sopo Junko Sopo

Lisätiedot

Japanin kielen perusrakenteet 2

Japanin kielen perusrakenteet 2 Japanin kielen perusrakenteet 2 DA - RU - TE - TAI Kevät 2015 Kehitteillä oleva versio 23012015 Luvut 1-5 Japanihuone Virpi Serita SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TOIVEITA...... 1 Luku 2 TE-MUOTO... 2 2.1 te-

Lisätiedot

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry 御 挨 拶 Tervehdys 未 曾 有 の 大 震 災 と 津 波 が 二 万 人 近 い 尊 い 人 命 を 奪 い 日 本 の 東 北 地 方 に 壊 滅 的 な 被 害 を 与 えてから まもなく 一 年 になろうとしています この 未 曾 有 の 大 災 害 の 直 後 から 募 金 活 動 や 様 々なチャリティー 活 動 を 通 じてフィンランドの 人 々から 日 本 の 犠 牲 者

Lisätiedot

Japanin kielen perusrakenteet 2 TAITE DARUTA. Virpi Serita

Japanin kielen perusrakenteet 2 TAITE DARUTA. Virpi Serita 1 Japanin kielen perusrakenteet 2 TAITE DARUTA Virpi Serita 2 SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TAI-MUOTO... 3 Luku 2 TE-MUOTO... 4 2.1 te- muoto taivutus... 4 2.2 te- muoto + kudasai... 4 Harjoitellaan te- kudasai

Lisätiedot

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye)

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) S 19 IT アイ ティー IT, tietotekniikka eng. Information

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A.

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A. Pianotaiteilija Izumi Tateno 77 Merkkivuosi 2013 Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society Juhlajulkaisu Valokuva: A. Muto Izumi Tateno 77 Izumi Tateno 77 PIANOTAITEILIJA IZUMI TATENO 77

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Maahanmuuttajien äidinkieli Japanin kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä www.kanjikaveri.net Ohje 1 (6) Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä Japania on mahdollista kirjoittaa tietokoneella ihan tavallisella suomalaisella näppäimistöllä.

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Kielitaito avaa ovet

Kielitaito avaa ovet www.nurmijarvi.fi Kielitaito avaa ovet Hyvä kielitaito on tärkeä ja arvokas pääoma tulevaisuutta varten. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä mm. ihmissuhteissa, matkoilla ja jatko-opinnoissa. Kansainväliset

Lisätiedot

Japanilainen Kalligrafia

Japanilainen Kalligrafia Japanilainen Kalligrafia Taikalamppu-menetelmäoppaat Kädessäsi on ainutlaatuinen opas, jonka avulla voit avata kulttuurin kokemisen maailmaa ja toteuttaa uudenlaisen työpajan tai taidehetken lasten tai

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. - kuinka moni on käynyt Japanissa? - kuinka

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. Puhuminen ja puhutun ymmärtäminen on suht.

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

4. jakson kielten kurssit elukiossa

4. jakson kielten kurssit elukiossa 4. jakson kielten kurssit elukiossa ENGLANTI 9 = ENGLANNIN JOHDANTOKURSSI, 0-KURSSI B-koodi Haluatko kerrata tai paikata englannin kielen taitojasi, palautella mieleen sanastoa ja kieliopin sääntöjä? Kurssilla

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu (www.helao.fi/kats)

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu (www.helao.fi/kats) Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu () Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. - kuinka moni on käynyt Japanissa? - kuinka

Lisätiedot

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013 1 Asiakaspalvelua venäjäksi. 2 VENÄJÄN KIELEN PIKAKURSSI KEVÄT 2013 Riitta Tiensuu 1. TUTUSTUMISTA, TERVEHDYKSIÄ YM. KOHTELIASTA Hyvää huomenta! Hyvää

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet

Yykaakoo 1A opettajan oppaan liitteet Yykaakoo A opettajan oppaan liitteet Kopiointipohjat. Laskemisen tukimateriaali 2 a. Kymppiruudukot 2 b. Pistenapit 3 c. Lukunapit 4 d. Geometriset tasokuviot 5 e. Rahat 6 2. Ruutupohjia 7 a. Ruutupohja

Lisätiedot

Japanin kirjoitusjärjestelmän menneisyys, nykyaika ja tulevaisuus

Japanin kirjoitusjärjestelmän menneisyys, nykyaika ja tulevaisuus Japanin kirjoitusjärjestelmän menneisyys, nykyaika ja tulevaisuus Margarita Beliaeva Julkaisu: Harukaze Kirjoituksia Japanin kulttuurista. Numero: 5. Julkaisupäivämäärä: 9.6.2010. Julkaisija: Japani-opinnot,

Lisätiedot

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr -

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - 250) Riisi saapui Japaniin Kofun-kausi (v. 250 592) Asuka-kausi

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot