Japanin perusrakenteet 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Japanin perusrakenteet 1"

Transkriptio

1 Japanin perusrakenteet 1 desu - masu Syksy 2006

2 1 Hiraganan rakenne... 3 Lauserakenne ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen)... 8 Harjoitus 1: Käännä japaniin Persoona pronominit ja sanastoa harjoituksiin Minä Watashi Sinä Anata Hän Kare ( Kanojo ) Me Watashitachi Te Anatagata He Karera Nimisanat: Lauserakenne ~ no ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen) Harjoitus 2: Käännä japaniin Demonstratiivipronominit Partikkelien käyttö DESU-rakenteissa: LAUSERAKENNE 1: Wa teema partikkeli ja desu rakenne: Kysymys-partikkeli : ka LAUSERAKENNE 2: No partikkeli ja desu rakenne: LAUSERAKENNE 3: Mo partikkeli ja desu rakenne: LAUSERAKENNE 4: Ga partikkeli ja desu rakenne: LAUSERAKENNE 5: Desu ilman mitään partikkeleita: (ajanilmauksissa ja adjektiivien kanssa) Ajanilmaisuja lisää desu-rakenteissa: Demonstratiivipronominit: Liikekestelua lukuun 1: Luku 2. SIJAINNEISTA あります ありません ありました ありません でした Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan: wa...ni arimasu ni...ga arimasu, ( wa ) arimasen nani ka arimasuka, nani ga arimasu ka Adjektiivien taivutustaulukko Värit japaniksi : Luku 3 MASU MUOTO Verbiluokat RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi)... 24

3 U-verbit (viidentason verbit = ichidan dooshi) Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru masu muoto ja kulkeminen jonnekin LAUSERAKENNE masu muoto ja toiminta jossain LAUSERAKENNE Ajanilmausten partikkeli on に Ajan kestot ilmaistaan: (älä nïhin laita sitten enää ni partikkelia) Kulkuvälineiden parttikkeli on で: (myös muut välineet) Partikkelit は が を の: Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana: Lisää partikkeleita: Liitepartikkeli de välineen ja tekopaikan ilmaisijana: Partikkelien sijoittelua peruspredikaattityypeissä Predikaattina:N+Na です では ありません でした ではありません でした Predikaattina : に あります ありません ありました ありません でした Predikaattina mennä/tulta/palata rakenne Predikaattina tehdä jotakin objektilla (を) -rakenne jollain välineellä (で) Predikaattina jotain tapahtuu itsestään ilman objektia esim alkaa/loppuu/ intr. verbit Nimi sanoja yhdsitävät partikkelit YA ja TO. Mitä eroa? Liitteet Liite 1: LUKUSANAT Liite 2: AJANILMAUKSIA kirjaimin ja kuvin KUUKAUDET VIIKONPÄIVÄT PÄIVÄYKSET Kyoo nannichi desu ka? Viikonpäivät Kuukausien nimet kanjeilla: Ima nanji desu ka? Tunnit ja minuutit:... 42

4 3 Hiraganan rakenne vokaalit: a, i, u, e, o konsonantti + vokaali k s t n h m (y)= j r Näiden yhdistelmiä: 46 kpl Basic Hiragana A, I, U, E, O Ka, ki, ku, ke, ko Sa, shi, su, se, so Ta, chi, tsu, te, to Na, ni, nu, ne, no Ha, hi, fu, he, ho Ma, Mi, Mu, Me, Mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa (w)o n/m

5 4 あ い う え お か き く け こ さ し す せ そ た ち つ て と な に ぬ ね の は ひ ふ へ ほ ま み む め も や ゆ よ ら り る れ ろ わ を ん

6 5 KA, KI, KU, KE, KO か き く け こ SA SHI SU SE SO さ し す せ そ

7 6 Yrityksen logo HENKILÖN NIMI KATAKANALLA ETUNIM I SUKUNIM I ASEM A,TEHTÄVÄ PAIKKAKUNTA FINRANDO Kirjoitavokaalit muistista A I U E o diftongit Aa Ii Uu Ee Oo 1 (95%) Oo 2 (5%)

8 7 Kaksoiskonsonatti: 2 tapaa: joko lisäämällä tavun eteen tsu-kirjain muut paitsi n,m, ja lisäämällä n (n,m) Ka + tsu + pa = kappa Ku+ tsu + ri = kurri San +n + na = sanna

9 8 Luku 1 DESU Lauserakenne ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen) Alkeissa opiskelemme ensin kuvaamaan mikä tai mitä ominaisuuksia jollakin tutulla jo mainitulla asialla tai kuten japanin kielessä puhutaan, nk. teemalla on. Voimme kertoa esimerkiksi itsestämme: Rakenne 1. on siis, Nimisana A wa nimisana B desu. ~ は ~ です 1) A=B 1) Minä olen Maija. Watashi wa Maija desu Myönteinen Nimisana 1 wa, Nimisana 2 desu. Kysyvä Nimisana 1 wa, Nimisana 2 desu ka. Kielteinen Nimisana 1 wa, Nimisana 2 dewa arimasen. Watashi wa gakusei desu. Olen opiskelija. Watashi wa gakusei desu ka. Olenko opiskelija. Watashi wa gakusei dewa arimasen. En ole opiskelija.

10 9 Harjoitus 1: Käännä japaniin. Voimme puhua ihmisistä, 1) Mieko on tyttö. 2) Mauri on mies. 3) Mieko on opiskelija. 4) Mauri on yrityksen työntekijä. 5) Ville on koira. esineistä, 6) Tämä on käyntikortti. 7) Se on kahvia. 8) Kemira on yritys. 9) Kielo on kukka. 10) Stockmann on tavaratalo. paikoista, 1) Keioo-daigaku (asoko) on korkeakoulu. 2) Tämä paikka (esim. kartalla) on asema. 3) Kinokuniya on kirjakauppa. 4) Hibiya-kooen on puisto. 5) Mori-bijutsukan on taidemuseo. tai ajasta, 1) Japanin kielen oppitunti on kello 16.00:sta kello 18.00:ta. 2) Tänään on torstai. 3) Tämä kuu on tammikuu. 4) Nyt on vuosi ) Tiistai on Joulukuun 6. päivä.

11 10 Persoona pronominit ja sanastoa harjoituksiin Minä Watashi Sinä Anata Hän Kare ( Kanojo ) Me Watashitachi Te Anatagata He Karera Nimisanat: Asema Eki えき Japanin kieli Nihongo にほんご Joulukuu Juunigatsu じゅうにがつ Kahvi Koohii コーヒー Koira Inu いぬ Korkeakoulu/yliopisto Daigaku だいがく Kukka Hana はな Käyntikortti Meishi めいし Mies Otoko おとこ Nyt Ima いま Opiskelija Gakusei がくせい Oppitunti Ressun レッスン Puisto Kooen こうえん Taidemuseo Bijutsukan にじゅつかん Tammikuu Ichigatsu いちがつ Tavaratalo Depaato デパート Tiistai Kayoobi かようび Torstai Mokuyoobi もくようび Tyttö Onna no ko おんなのこ Tämä kuukausi kongetsu こんげつ Tänään Kyoo きょう Vuosi Nen ねん Yrityksen työntekijä Kaishain かいしゃいん Yritys Kaisha かいしゃ

12 11 Lauserakenne ~ no ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen) Jos haluamme mainita, että jollain asialla/ihmisllä on/omistaa on jotakin (genetiivi/omistus) ilmaisemme sen partikkelilla no. Esim Minun kirja: Watashi no hon. Rakenne 2. on siis, Nimisana A の (no) nimisana B. ~ の ~ 2) A:n B 2) Minun käyntikortti. Watashi no meishi wa kore desu. Lisäksi, Rakenne 2 voi olla osa desu-lausetta esimerkiksi seuraavasti: Nimisana A の (no) nimisana B は Nimisana C desu. ~ の ~ は ~ です 2) A:n B on C 2) Minun käyntikortti on se (siinä). Watashi no meishi wa sore desu. Tai, Nimisana A は nimisana B の Nimisana C desu. ~ の ~ は ~ です 3) A on B:n C 3) Se on minun käyntikortti Sore wa watashi no meishi desu.

13 12 Harjoitus 2: Käännä japaniin. Voimme puhua ihmisistä, 1) Miekon yritys on kampaamo. 2) Maurin yritys on kirjakauppa. 3) Miekon yliopisto on Keioo yliopisto. 4) Taidemuseon nimi on Mori-bijutsukan. 5) Koiran nimi on Ville. esineistä, 6) Tämä on Maurin käyntikortti. 7) Se on Miekon kahvi. 8) Tuolla on yrityksen toimisto. 9) Kielo on tytön etunimi. 10) Stockmann on tavaratalon nimi. paikoista, 11) Keioo-daigakun ruokala (shokudoo) on tämä (kartalla). 12) Tämän aseman (esim. kartalla) kioski on tuo tuolla kaukana. 13) Kinokuniyan toinen kerros on kirjakauppa. 14) Hibiya-kooenin penkit ovat perinteisiä (dentooteki). 15) Mori-bijutsukanin muotoilu (dizain) on erittäin nykyaikaista (kindaiteki). tai ajasta, 16) Japanin kielen oppitunti on 90 minuuttia. 17) Torstai-aamu on vapaata (hima). 18) Tammikuun alku (hajime) kuu on kiireinen (isogashii). 19) Vuoden 2004 kesäkuu on lomaa (yasumi). 20) Tiistai-ilta on lentopalloa (barebooru).

14 Demonstratiivipronominit a. Erillisenä pronominina esiintyessä ( esineistä puhuttaessa) Tämä (tässä) on kirja. Kore wa hon desu. Tuo,se (tuossa, siinä lähellä ) on sanomalehti. Sore wa shimbun desu. Tuo, se (tuolla kauempana ) on pankki. Are wa ginkoo desu. b. Esiintyessään nimisanan kanssa (esineet tai ihmiset ) Kono hon wa Tämä kirja tässä Sono hon wa.se,tuo kirja tuossa siinä lähellä Ano hon wa Se,tuo kirja tuolla kaukana,kauempana c. Esitellessä henkilöitä ( tai puhuttaessa paikan suunnista ) Kochira wa..san desu. Sochira wa san desu. Achira wa.san desu Tai Kono kata wa Tämä henkilö tässä Sono kata wa.se,tuo henkilö tuossa, tai siinä sinun lähellä Ano kata wa Se,tuo kirja tuolla kaukana,kauempana meistä

15 Partikkelien käyttö DESU-rakenteissa: LAUSERAKENNE 1: Wa teema partikkeli ja desu rakenne: 1. Kore wa denwa desu. 2. Sore wa denwa desu. 3. Are wa denwa desu Kysymys-partikkeli : ka 4. Kore wa nan desuka? 5. Sore wa denwa desuka? LAUSERAKENNE 2: No partikkeli ja desu rakenne: 6. Kore wa watashi no denwa desu. 7. Sore wa Nokia no denwa desu. 8. Are wa Finrando no denwa de wa arimasen LAUSERAKENNE 3: Mo partikkeli ja desu rakenne: 9. Are mo Nokia no denwa desuka? 10. Myönteinen: Hai, sore mo Nokia no denwa desu. 11. Kielteinen: Iie, sore wa Nokia no denwa ja arimasen, Samsung no denwa desu LAUSERAKENNE 4: Ga partikkeli ja desu rakenne: 12. Dore ga Nokia no denwa desuka? 13. Are ga Nokia no denwa desu LAUSERAKENNE 5: Desu ilman mitään partikkeleita: (ajanilmauksissa ja adjektiivien kanssa) 14. Fuyu desu On talvi. 15. Jishin desu. Maanjäristys! 16. Shigatsu desu. On huhtikuu. 17. Asa desu. On aamu. 18. Yoru desu. On ilta/yö sai desu. Olen 21 vuotta vanha nen desu. On vuosi Samui desu ne. Onpa kylmä ilma! 22. Oishii desu ne. Tämäpä on herkullista! Ajanilmaisuja lisää desu-rakenteissa: 23. Ima nan-ji desuka? Ima niji sanjuppun desu. 24. Kyoo wa nannichi desuka? Kyoo wa juuichigatsu kokonoka desu. 25. O-tanjoobi wa itsu desuka? Watashi no tanjoobi wa sangatsu mikka desu. 26. Kotoshi wa nannen desuka? Kotoshi wa 2004 (nisen yonen) desu.

16 Demonstratiivipronominit: a) b) c) d) e) Kono denwa Kono gakusei Kore Koko Kochira Sono denwa Sono gakusei Sore Soko Sochira Ano denwa Ano gakusei Are Asoko Achira Dono denwa Dono gakusei Dore Doko Dochira 27. Koko wa Yuubinkyoku desu. (posti) 28. Soko wa watashi no daigaku desu. (yliopisto) 29. Asoko wa minato desu. (satama) Yllä olevan taulukon sanonnat suomeksi: a) Tämä puhelin Tuo/se puhelin Tuo puhelin tuolla kauempana Mikä näistä puheliista? b) Tämä opiskelija Tuo opsikelija Se opiskelija Kuka näistä ospiskelijoista? c) Tämä Tuo Se Mikä (jostakin ryhmästä? d) Tämä paikka Tuo paikka Tuo paikka tuolla kaukana Mikä paikka? e) Täälläpäin Tuolla päin Tuolla kauempana Missä päin?

17 Liikekestelua lukuun 1: Dialogi 1 Hr. Piha Nokialta : Maeda-san, kochira wa Mäki-san desu. Hr. Mäki Kemirasta: Hajimemashite. Mäki desu. Doozo yoroshiku. Hr. Maeda Fujitsusta: Hajimemashite. Fujitsu no maeda desu. Doozo yoroshiku. Hr. Piha Nokialta: Mäkisan wa Nokia no bengoshi desu. Dialogi 2 MAKI: Watashi no meishi desu. Doozo yoroshiku. MAEDA: Doomo arigatoo gozaimasu. Kore wa Maki san no namae desuka. MAKI: Hai,soo desu. MA - KI desu. MAEDA: kore wa? MAKI: Kaisha no namae desu. Ke-mi-ra desu. MAEDA: Kore wa kaisha no denwabangoo desuka. MAKI: Hai, sore wa kaisha no denwabangoo desu...(joku numero) desu. MAEDA: Keitaidenwa wa arimasuka? MAKI: Hai, arimasu. Keitaidenwa wa (joku numero) desu. MAEDA: Sore dewa mata. MAKI: Sore dewa mata atode. Sayoonara.

18 17 SANASTOA DIALOGEIHIN Atode =myöhemmin Namae = nimi keitaidenwa = kännykkä meishi = käyntikortti Arimasuka = onko teillä Mata atode = nähdään myöhemmin Hai, arimasu = Kyllä minulla on. Dewa = No, sitten.. Denwabangoo = puhelin numero Fakusu bangoo = faksinumero HARJOITUS 3: Miten kysyt ja miten vastaat? Onko tämä viiniä? Kyllä se on viiniä. Ei. Se on mehua. Onko tämä ranskalaista salaattia? Kyllä se on ranskalaista salaattia Ei se on italialaista salaattia Onko tämä japanilaista olutta? Kyllä se on japanilaista olutta Ei se on suomalaista olutta. Mitä tämä on? Mikä tämä on? Mitä viiniä tämä on? Mitä kalaa tämä on? Minkä maalaista viiniä tämä on? Mikä? Nani? Nan? Mitä N? Nan no? Minkä maalaista? Doko no?

19 Luku 2. SIJAINNEISTA 18 Luvussa 1 esittelimme lauseen joka kuvasi jonkun olevan jotakin tai jonkunlainen Silloin rakenteet olivat: nimisana は nimisana です nimisana は adjektiivi です 2.1. あります ありません ありました ありません でした LAUSERAKENNE 6 A: jossain paikassa on jotakin (paikka に)nimisana が あります nimisana は arimasen tai LAUSERAKENNE 6 B: joku on tai sijaitsee jossakin nimisana は(paikka に) あります 2.2. Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan: Jos halauat ilmaista jonkun sijaintia jossain paikassa valitse no +paikanmääre +ni! paikan esineen henkilön no ue ni no shita ni no mae ni no ushiro ni no yoko ni no naka ni no uchi ni no soto ni no migi ni no hidari ni no nishi ni no higashi ni no kita ni no minami ni jonkun yläpuollella/päällä sijaitsee jonkun alapuolella edessä takana vieressä sisällä sispiirissä/sisäpuolella ulkopiirissä/ulkopuolella oikealla vasemmalla länsipuolella itäpuolella pohjoispuolella eteläpuolellal

20 wa...ni arimasu 19 Kun haluaa ilmaista että joku on jossakin sijoitetaan subjektin jälkeen teemapartikkeli は partikkeli ja sijainnin perään に-partikkeli. Paikkaa kysytään kysymyssanalla どこ どこに Toshokan wa doko ni arimasuka. Missä on kirjasto ni...ga arimasu, ( wa ) arimasen Kun haluamme ilmaista että jossakin on tai ei ole jotain tai jossain sijaitsee joku niin sanajärjestys muuttuu...に...が あります Kielteisessä lauseessa subjektin perään laitetaan partikkeli ~は (ありません) mielummin kohdistamaan kielteisyyden juuri mainittuun asiaan nani ka arimasuka, nani ga arimasu ka Huomaa merkitys ero Reizooko no naka ni nani ga arimasuka? Mitä jääkaapissa on? Reizooko no naka ni nani ka arimasuka? Onko jääkaapissa jotain? HUOM TÄRKEÄÄ! Tämä johtuu siitä, että kun ka-partikkeli liitettän kysymyssanaan kysymyssanan merkitys muuttuu! Nani Mitä? Nani ka jotain Dare Kuka? Dare ka joku Doko Missä? Doko ka jossain Kun liitetään kysymys partikkeli ( ka ) kysymyssanoihin tulee niistä pronomineja. Esim dare ( = kuka ) + ka = dareka tarkoittaa joku henkilö. Nani ( = mikä ) + ka = joku esine tai eläin

21 2.6. Laatusanat Donna? Minkälainen se on? 20 Kun haluaa ilmaista että joku on jonkinlainen eli esineen tai asian laatua käytetään nimisanan edessä adjektiivia. Niitä on japanin kielessä kahdenlaisia i - adjektiiveja ja na - adjektiiveja. I adkeiivit sijoitetaan sellaisenaan nimisanan eteen, omoshiroi hito akai kuruma ookii ie = mielenkiintoinen henkilö = punainen auto = suuri talo...mutta na adjektiivit liitetään nimisanaan na - päätteellä.. shinsetsu na kata = ystävällinen henkilö benri na kuruma = käytännöllinen auto kirei na ie = hieno talo, kaunis talo Mistä adjektiivit sitten tunnistaa. i - adjektiivit loppuvat aina i - vokaaliin perusmuodossa (pikemminkin i - loppuiseen diftongiin ) na - adjektiivit saattavat joskus loppua myös i - vokaaliin mutta niitä on vaikea taivuttaa ja niissä on harvemmin kahta vokaalia lopussa. Sellaiset na -adjektiivit kannattaa opetella ulkoa. Esim kirei.

22 2.7. Adjektiivien taivutustaulukko 21 I adjektiivin taivutus > atataka I atataka ku nai + desu atataka katta atataka ku nakatta Kinoo wa atataka kute, kirei deshita. na adjektiivin taivutus > shizuka shizuka shizuka shizuka desu de wa nai / de wa arimasen deshita de wa arimasen Kinoo wa kirei de, atataka katta desu.

23 2.8. adjektiivien mennyt muoto 22 Adjektiivien mennyt muoto on erilainen riippuen adjektiivi tyypistä: i - adjektiivi myönteinen... katta desu Helsinki wa mae ni chiisakatta desu. Helsinki oli ennen pieni kaupunki. i - adjektiivi kielteinen... ku nakatta desu Helsinki wa mukashi ooki ku nakatta desu. Helsinki ei ollut ennen suuri kaupunki. Na adjektiivi myönteinen ( kuten nimisanoilla ) Helsinki wa mukashi kirei deshita. Helsinki oli ennen vanhaan kaunis. Na adjektiivi kielteinen ( kuten nimisanoilla ) Basu wa mae ni benri dewa arimasen deshita. Bussi ei ollut ennen käytännöllinen. Huomaa adjektiivin hyvä poikkeava taivutus > ( ii いい ( = yoi よい vanha muoto ), yokunai, yokatta, yokunakatta ) kaksi adjektiivia peräkkäin Jos kaksi adjektiivia on peräkkäin riippuu niiden liitosmuoto edellä olevan adjektiivin tyypistä: i - adjektiivi ensimmäisenä liitos muoto... ku te... Helsinki wa chiisakute kirei na machi desu. Helsinki on pieni ja kaunis kaupunki. Na adjektiivi ensimmäisenä liitosmuoto...de... Helsinki wa kirei de chiisai machi desu. ( Helsinki on kaunis ja pieni kaupunki)

24 Värit japaniksi : 23 i - adjektiiveja : ( Näiden substantiivit saadaan ottamalla pois i-pääte: aka,ao,shiro,kuro,kiiro jne ) akai aoi kiiroi shiroi kuroi punainen sininen keltainen valkoinen musta Nimisanoja : ( yhdistetään toiseen nimisanaan attribuutteina no -partikkelilla) midori-(iro) murasaki (-iro) cha -(iro) orenji ( - iro) ki (-iro) vihreä violetti ruskea oranssi keltainen Näitä voisi jatkaakin esimerkiksi: sora-iro no shatsu = shirokuro no sukaatto = shirokuro eiga = taivaan värinen paita mustavalkoinen hame mustavalkoinen elokuva pinku iro no pajama = vaaleanpunainen pyjama

25 24 Luku 3 MASU MUOTO 3.1. Verbiluokat RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi) Ru-verbit ovat täysin säännöllisiä verbejä. Kaikki olemassa olevat päätteet liitettään aina samaan verbivartaloon. Verbivartalo aina päättyy joko e tai i vokaaliin. Siksi esimerkin masu-pääte liitetään -ru verbeissä sanakirjamuodon perään ottamalla ru pois taberu tabemasu U-verbit (viidentason verbit = ichidan dooshi) -u verbien verbirungon viimeinen tavu pitää muuntaa i-loppuiseksi ja sitten vastaa liittää masu-pääte utau I utaimasu laulaa kaku ki kakimasu kirjoittaa hanasu shi hanashimasu puhua matsu chi machimasu odottaa shinu ni shinimasu kuolla yomu mi yomimasu lukea tobu bi tobimasu lentää hajimaru ri hajimarimasu alkaa Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru kuru/kimasu suru/shimasu

26 masu muoto ja kulkeminen jonnekin MENNÄÄN, TULLAAN, PALATAAN IKIMASU, KIMASU, KAERIMASU- VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: MENNÄ : ikimasu. ikimasen, ikimashita, ikimasen deshita TULLA : kimasu, kimasen, kimashita, kimasen deshita PALATA: kaerimasu, kaerimasen, kaerimashita, kaerimasen deshita LAUSERAKENNE 7 Tekijä--aika---jonkun kanssa--jollain----jonnekin----menee, TULEE, PALAA TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE partikkeli -jonnekin ILMAISUUN liitetään E tai NI partikkeli は に * 時 と で * 道 具 へ/に 私 は 火 曜 日 に ともだち と ちかてつ で 歌 舞 伎 レストラン へ 行 きました Watashi wa kayoobi ni tomodachi to chikatetsu de kabuki-resutoran e ikimashita. Menin tiistaina ystäväni kanssa maanalaisella Kabuki-ravintolaan.

27 masu muoto ja toiminta jossain JUODAAN, SYÖDÄÄN, TEHDÄÄN JA KUUNNELLAAN NOMIMASU, TABEMASU, SHIMASU, KIKIMASU VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: JUODA : nomimasu. nomimasen, nomimashita, nomimasen deshita SYÖDÄ : tabemasu, tabemasen, tabemashita, tabemasen deshita TEHDÄ : shimasu, shimasen, shimashita, shimasen deshita KUUNNELLA: kikimasu,kikimasen, kikimashita, kikimasen deshita LAUSERAKENNE 8 Tekijä ----aika----jonkun kanssa----jollain-----jossain-----jotakin verbi TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA - partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI - partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO - partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE - partikkeli -jossain paikassa ILMAISUUN liitetään DE - partikkeli -tekemisen kohde ( OBJEKTI) ilmaistaan O -partikkelilla Watashi wa kayoobi ni tomodachi to kabuki-resutoran de hashi de sushi o tabemashita. Söin tiistaina ystäväni kanssa puikoilla Kabukiravintolassa susheja.

28 Luku 4 PARTIKKELIT Ajanilmausten partikkeli on に Ajanilmasten perään sijoitetaan partikkeli ni pääsanan jälkeen: Esim nen ni Vuonna 2005 Ichigatsu ni Tammikuussa ichigatsu mikka ni Tammikuun kolmantena päivänä Getsuyoobi ni Maanantaina Gogo 3.30 ni Klo Ajanilmaisuja joihin ei tule ni partikkelia opettele nämä kanjeilla huolellisesti kanjikirjan luvusta 10: mainichi= joka päivä maiban = joka ilta maiasa = joka aamu mainen = joka vuosi maitsuki = joka kuussa maishuu = joka viikko asa = aamulla yoru = illalla gozen = aamupäivällä gogo = iltapäivällä hiru = keskipäivällä kyoo= tänään ashita=huomenna asatte=ylihuomenna kinoo= eilen ototoi=toissapäivänä Itsu? = Milloin? Raishuu= ensi viikolla Raigetsu= ensi kuussa Rainen= ensi vuonna Konshuu =tällä viikolla Kongetsu=tässä kuussa Kotoshi=tänä vuonna Senshuu=viime viikolla Sengetsu=viime kuussa Kyonen=viime vuonna

29 4.2. Ajan kestot ilmaistaan: 28 (älä nïhin laita sitten enää ni partikkelia) Siis ilmauksiin Olin viikon/kuukauden/vuoden Japanissa. 私 は 一 週 間 一 ヶ 月 間 一 年 間 日 本 にいました watashi wa isshuukan / ikkagetsukan / ichinenkan Nihon ni imashita. viikko isshuukan nishuukan sanshuukan... = viikon ajan =kahden viikon ajan =kolmen viikon ajan kuukausi ikkagetsukan nikagetsukan sankagetsukan... =kuukauden =kaksi kuukautta =kolme kuukautta vuosi ichinenkan ninenka sannnenkan... =vuoden ajan n=kahden vuoden ajana =kolmen vuoden ajan 4.3. Kulkuvälineiden parttikkeli on で: (myös muut välineet) densha de jitensha de hikooki de takushii de kuruma de jidoosha de chikatetsu de aruite junalla polkupyöräll lentokoneella taksilla autolla autolla maanalaisella kävellen (johdettu verbistä aruku kävellä)

30 Partikkelit は が を の: Lauseen teema partikkeli Subjekti objektin parikkeli genetiivi attribuutin kaltainen yhdistäjä は が を の の 4.5. Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana: に aika ilmaiseva に partikkeli paikkaa ilmaiseva に partikkeli paikka jossa ollaan ssä/ssa/lla/llä Helsingissä ollaan/on paikka jonne mennään /iin Helsinkiin mennään 4.6. Lisää partikkeleita: Jonnekin saakka/ johonkin aikaan asti Jostain paikasta /Jostain ajasta lähtien Jostain aiheesta (puhua/kirjoittaa/kuulla ) Jonnekin paikkaan kulkee (vastaa に partikkelia) まで から に ついて へ

31 4.7. Liitepartikkeli de välineen ja tekopaikan ilmaisijana: 30 で Paikkaa ilmaiseva で partikkeli Välinettä ilmaiseva で partikkeli (Siis de on käytössä silloin kun jossain paikassa tehdään jotain) 4.8. Partikkelien sijoittelua peruspredikaattityypeissä Katso ensin mikä on lausekkeen teonsana tai predikaatti: Predikaattina:N+Naです では ありません でした ではありません でした Silloin rakenteet ovat: nimisana は nimisana です nimisana は adjektiivi です nimisana は nimisana の nimisana です Predikaattina : に あります ありません ありました ありません でした LAUSERAKENNE 2 A (paikka に)nimisana が あります nimisana は arimasen tai LAUSERAKENNE 2 B nimisana は(paikka に) あります

32 Predikaattina mennä/tulta/palata rakenne tekijä は aika に jonkun kanssa と kulkuvälineellä で jonnekin に へ menee Predikaattina tehdä jotakin objektilla (を) -rakenne jollain välineellä (で) tekijä は aika に jonkun kanssa と jossain で välineellä で jotakin(を)tekee Predikaattina jotain tapahtuu itsestään ilman objektia esim alkaa/loppuu/nukkuu/herää joku asia/henkilö が(は) tapahtuu/toimii, jollain tavalla, itsestään Kysymyksiä: Mihin tyyppiin seuraavat lauseet kuuluu? Käännä japaniin: herään klo 7, yliopisto loppuu nukun viisi tuntia Pankissa on ihmisiä Tehtävä 4: Kirjoita seuraavat verbit hiraganalla ja kanjeilla * -merkillä varustetut Kakko ni wa finrando no yaku o kaite kudasai:suomennos viereen: Löydätkö seuraavasta listasta kanjit niile. Mitä ふりがな.merkkejä lisäisit? 食 飲 書 話 語 歌 働 寝 1. * kikimasu 2. * tabemasu 3. * nomimasu 4. * hanashimasu 5. * utaimasu 6. * kakimasu 7. * supootsu o shimasu (tenisu o shimasu ) 8. benkyoo shimasu 9. hatarakimasu 10. nemasu

33 Tehtävä 5: Muodosta 5 lausetta yllä olevilla verbeillä Nimi sanoja yhdsitävät partikkelit YA ja TO. Mitä eroa? Molemmat käännetään suomeksi JA esim. leipää ja maitoa Ya- partikkelia käytetään yhdistämään nimisanoja sellaisessa merkityksessä että muun muassa säin pihviä ja salaattia kaiken muun lisäksi. Kuulija ymmärtää, että puhuja söi muutakin kuin pihviä ja salaattia. Ya sanan kanssa yleensä käytetään sanaa nado (muun muassa, ynnä muuta ). To-partikkelia käytetään kun mainitaan jokainen tai kaikki erikseen mitä sillä kerralla tuli esimerkiksi syötyä.

34 Liikekeskustelu 3: 33 NIHONGO DE BUSINESS KAIWA- kirjan sivulla 17 on seuraavat keskustelut : 1. A. Kinoo wa nanyoobi deshitaka. B. Kinoo wa mokuyoobi deshita. 2. A. Biiru o nomimasuka. B. Hai,nomimasu. 3. A. Wain mo nomimasuka? B. Iie,wain wa nomimasen. 4. A. Nani o tabemashitaka. B. Suteeki ya sarada nado o tabemashita. A. Doko de tabemashitaka. B. Resutoran de tabemashita. 5. A. Kinyoobi ni nani o shimashitaka. B. Rekoodo o kikimashita. 5. A. Nichiyoobi no gogo nanika shimasuka. B: Hai,shimasu. ( Iie, shimasen ) A. Nani o shimasuka. B Tenisu o shimasu. A. Ii desu ne. Dare to shimasuka. B. Yamada san to shimasu.anata mo isshoni shimasenka. A. Ii desu ne.

35 Tehtävä 3: Käännä japanin kieleen seuraavat lauseet 34 1.Minä pelaan tennistä ystäväni kanssa ensi lauantaina kello Minä syön hkkk:n ravintolassa lounaan ( =o-hiru ). 3.Minä kirjoitan hiraganaa jokapäivä. 4.Minä puhun japania Tomokon kanssa. 5.Minä juon kahvia aamulla. Seuraavat lauseet kirjasta Nihongo de Bijinesu Kaiwa sivu 19: Kirjoita partikkelit: の/määre, の/omistus, から/paikasta まで/saakka に/aika, に/kohde, に/sijainti, で/tekopaikka, で/väline Chachai san doyoobi no gogo Yamada-san no uchi ikimashita. Tanakasan no uchi Aoki san to aimashita. Atarashii tomodachi hanashimashita. Sashimi tempura nado tabemashita. Osake nomimasen deshita. Geemu shimashita. Nihon ongaku kikimashita.

36 35 Liite 1: LUKUSANAT NUMEROT 1-20 SADAT 100 TUHANNET ICHI HYAKU JUU MAN NI NI HYAKU NIJUU MAN SAN SAN BYAKU SAN JUU MAN SHI, YON YON HYAKU YON JUU MAN GO GO HYAKU GO JUU MAN ROKU ROPPYAKU ROKU JUU MAN SHICHI NANA HYAKU NANA JUU MAN HACHI HAPPYAKU HACHI JUU MAN KYUU,KU KYUUHYAKU KYUU JUUMAN JUU JUU ICHI TUHANNET MILJOONAT JUUNI JUUSAN SEN HYAKU MAN JUUYON NI SEN NI HYAKU MAN JUUGO SANZEN SAN BYAKU MAN JUUROKU YON SEN YON HYAKU MAN JUUSHICHI GOSEN GO HYAKU MAN JUUHACHI ROKUSEN ROPPYAKU MAN JUUKYUU NANA SEN NANA HYAKU MAN NIJUU HASSEN HAPPYAKU MAN KYUUSEN KYUU HYAKU MAN KYMMENLUVUT 10 TUHANNET 10 MILJOONAT JUU ICHI MAN SEN MAN NIJUU NI MAN NI SEN MAN SANJUU SAN MAN SAN SEN MAN YONJUU YON MAN YON SEN MAN GOJUU GO MAN GO SEN MAN ROKUJUU ROKU MAN ROKU SEN MAN NANAJUU NANA MAN NANA SEN MAN HACHIJUU HACHI MAN HASSEN MAN KYUUJUU KYUU MAN KYUU SEN MAN 100 MILJOONAT ICHI OKU, NI OKU jne.

37 Liite 2: AJANILMAUKSIA kirjaimin ja kuvin 36 KUUKAUDET VIIKONPÄIVÄT PÄIVÄYKSET ICHIGATSU GETSUYOOBI TSUITACHI NIGATSU KAYOOBI FUTSUKA SANGATSU SUIYOOBI MIKKA SHIGATSU MOKUYOOBI YOKKA GOGATSU KINYOOBI ITSUKA ROKUGATSU DOYOOBI MUIKA SHICHIGATSU NICHIYOOBI NANOKA HACHIGATSU YOOKA KUGATSU KOKONOKA JUUGATSU TOOKA JUUICHIGATSU JUUICHINICHI JUUNIGATSU JUUNINICHI JUUSANNICHI JUUYOKKA JUUGONICHI JUUROKUNICHI JUUSHICHINICHI JUUHACHINICHI JUUKUNICHI HATSUKA NIJUUICHINICHI NIJUUNINICHI NIJUUSANNICHI NIJUUYOKKA JNE.

38 Kyoo nannichi desu ka? きょうは 何 日 ですか じゅうにがつ Juunigatsu 1.tsuitachi ついたち 2.futsuka ふつか 3.mikka みっか 4.yokka よっか 5.itsuka いつか 6.muika むいか 7.nanoka なのか 8.yooka ようか 9.kokonoka ここのか 10.tooka とうか 37 juuichigatsu じゅういちがつ ichigatsu いちがつ juugatsu nigatsu じゅうがつ あき ふゆ にがつ kugatsu sangatsu くがつ hachigatsu なつ はる さんがつ shigatsu はちがつ しがつ shichigatsu gogatsu しちがつ ごがつ rokugatsu ろくがつ Nannen desuka. Nan gatsu desuka. Nannichi desuka.

39 38 Kirjoita sanojen alla oleviin laatikoihin hiraganalla japaniksi: 下 の ボックス の 中 に 日 本 語 で かいて 下 さい Toissapäivänä Eilen Tänään Huomenna Yli huomenna Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai kuun kuun kuun.kuun..kuun.päivä..päivä...päivä 13.päivä.14.päivä oli oli on on on Viikonpäivät Nichiyoobi aurinko にちようび Getsuyoobi kuu げつようび Kayoobi tuli かようび Suiyoobi vesi すいようび Mokuyoobi puu もくようび Kinyoobi metalli きんようび Doyoobi maa どようび Anata no tanjoobi wa itsu desuka. Nangatsu nannichi desuka. あなたの たんじょうびは いつ ですか 何 月 何 日 ですか

40 39 (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 39

41 Kirjoita viikonpäivät kanjeilla hiraganan alle ja merkitse suomalainen vastine: 40 にちようび げつようび かようび すいようび もくようび きんようび どようび (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 40

42 Kuukausien nimet kanjeilla: = 41 お 好 きな きせつ いつ ですか? ふゆ なつ あき ふゆ (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 41

43 Ima nanji desu ka? いま 何 時 ですか juuniji Ippun nihun sanpun yonpun gohun roppun nanahun happun kyuuhun juppun いっぷん にふん 42 さんぷん よんぷん ごふん ろっぷん ななふん はっぷん きゅうふん じゅっぷん juuichiji gojuu gohun ichiji gohun juuji gojuppun niji juppun kuji sanji yonjuu gohun ji desu juu gohun hachiji yon juppun yoji nijuppun shichiji goji sanjuu gohun nijuu gohun rokuji (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) San juppun LUKUSANAT Tunnit ja minuutit: Ji han desu 42

44 43 Täydet tunnit: Ichiji Niji Sanji Yokji Goji Rokuji Shichiji Hachiji Kuji Juuji Juuichiji Juuniji Yksittäiset minuutit: Ippun Nihun Sanpun Yonpun Gohun Roppn Nanahun Hachihun/Happun Kyuuhun Juppun minuuttia Juuippun Juunihun Juusanpun Juuyonpun Juugohun Jne. (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 43

45 20-29 minuuttia 44 Nijuppun Nijuuippun Nijuunihun Jne. Kymmenent minuutit: (täydet kymmenet) Juppun Nijuppun Sanjuppun Yonjuppun Gojuppun Rokujuppun Puolet tunnit voi myös sanoa.han Esim: 1-ji han jne. Aamupäiväajat sanotaan gozen ESIM: Gozen 1ji Iltapäiväajat sanotaan..gogo ESIM: Gogo 1ji (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 44

Japanin perusrakenteet matkailijoille

Japanin perusrakenteet matkailijoille Japanin perusrakenteet matkailijoille desu - masu Syksy 2015 Virpi Serita SISÄLLYSLUETTELO 1. DE SU... 2 1.1. ~ desu, ~ desu ka, ~ ja arimasen... 2 1.2. ~ no ~ desu... 3 1.3. Demonstratiivipronominit...

Lisätiedot

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co. Japanin alkeet Copyright Riku Eskelinen, 2007 Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.jp Japanin alkeet, RE2007 Sivu 1 Sisällysluettelo Tervehdykset......2

Lisätiedot

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen.

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen. ビジネス 場 面 での 日 本 語 Japania liike-elämän tilanteisiin 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset Hiraganan ja Katakanan rakenne ja ääntäminen Virpi Serita Tekijänoikeudet Paino Kustantaja Virpi Serita HSE Print HKKK

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. おめでとうござい 末 永 くお 幸 せに Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne おめでとうございどう ぞお

Lisätiedot

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 日 本 語 五 Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 目 次 Sisällysluettelo 目 次 Sisällysluettelo s. 1 第 二 十 一 課 (Luku 21): ユッシ 君 の 日 本 旅 行 s. 2 第 二 十 二 課 (Luku 22):

Lisätiedot

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella.

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella. ビジネス 場 面 での 日 本 語 原 稿 Japania liike-elämän tilanteisiin - käsikirjoitus 第 一 巻 Vihko 1 第 四 版 4. painos Virpi Serita Kielen oppiminen on kuin puuron keittoa koko ajan saa hämmentää, ettei se palaisi pohjaan.

Lisätiedot

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル 単 語 たんご Suomennos 0 ヴィデオ Videosta 胡 坐 あぐら jalat ristissä istuminen 神 棚 かみだな jumalten alttari くずし jalat sivussa istuminen 焼 香 しょうこう suitsutus 正 座 せいざ oikea istumistapa, jalkojen päällä istuminen 立 て 箸 たてばし

Lisätiedot

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet 69 Luku 7 Huomenna Toimitusjohtaja Hayashi ja Kawamoto jatkavat keskustelua aamiaisella liikematkansa tulevasta ohjelmasta. Huomenna perjantaina heillä on kokous kello 14.00 FinlandWork:ssä ja ensi viikon

Lisätiedot

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learn to speak Japanese for Finnish speakers 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learning a new language or a second language is not easy or quick. Especially the first few months, it

Lisätiedot

Japanin kielen perusrakenteet 2

Japanin kielen perusrakenteet 2 Japanin kielen perusrakenteet 2 DA - RU - TE - TAI Kevät 2015 Kehitteillä oleva versio 23012015 Luvut 1-5 Japanihuone Virpi Serita SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TOIVEITA...... 1 Luku 2 TE-MUOTO... 2 2.1 te-

Lisätiedot

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる Sana hiraganalla Sana kanjillä Käännös あかちゃん 赤 ちゃん vauva s 17 あそび 遊 び leikki s 17 あたたまる 温 まる lämmetä v 17 あらそい 争 い taistelu, tappelu s 17 イーッタラ Iittala adv 17 いそがしさ 忙 しさ kiireisyys s 17 いちばん 一 番 nr. 1,

Lisätiedot

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1)

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 山 口 県 立 大 学 学 術 情 報 第 7 号 国 際 文 化 学 部 紀 要 通 巻 第 20 号 2014 年 3 月 フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 渡 辺 克 義 WATANABE Katsuyoshi はじめに わが 国 におけるフィンランド 語 学 習 書 は

Lisätiedot

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata SUOMI - JAPANI ajanvaraus alaleuka allerginen alue arka asento ateria diagnoosi edetä (tauti pahenee) ehkäistä eliminoida/poistaa elintarvikeväri (plakkiväri) epämukava erikoishammaslääkäri eroosio, hampaan

Lisätiedot

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご 2004ねん * = lainasana ** = lanasana (tavallisesti ei ole vaihtoehtoja japaniksi) pitkä vokaali /o/ ( -o う ) on kirjoitettu roomajilla ou eikä oo yhdissanan sisällä oleva - ainoastaan

Lisätiedot

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010 www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) あ ああ (int) aah, ooh, voi, oi 会 う あう (v5u, intr) tavata, nähdä jk, kohdata 青 い あおい (adj i) sininen 赤 い あかい (adj i) punainen 明 るい あかるい (adj i) 1 kirkas, valoisa

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry 御 挨 拶 Tervehdys 未 曾 有 の 大 震 災 と 津 波 が 二 万 人 近 い 尊 い 人 命 を 奪 い 日 本 の 東 北 地 方 に 壊 滅 的 な 被 害 を 与 えてから まもなく 一 年 になろうとしています この 未 曾 有 の 大 災 害 の 直 後 から 募 金 活 動 や 様 々なチャリティー 活 動 を 通 じてフィンランドの 人 々から 日 本 の 犠 牲 者

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん JA PA NIN TA PAKULTTUURI にほん ぶんか しゅうかん ねん 日 本 の 文 化 と 習 慣 2014 年 Aika: ma & to klo 16.30 19.00; 10.2., 13.2., 17.2., 20.2. (yht. 12 h) Paikka: Oulun yliopisto, HU108 Luennoitsija: Junko Sopo Junko Sopo

Lisätiedot

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye)

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) S 19 IT アイ ティー IT, tietotekniikka eng. Information

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Aamuista matkantekoa Joka aamu, saavun kaukaa idästä, bussilla ruuhkassa, aina yhtä kiireessä, tavallisesti myöhässä. Onneksi se ei haittaa, vaikka ei aina ole ajallaan, kyllä sitä kuitenkin useaan, ehtii

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A.

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A. Pianotaiteilija Izumi Tateno 77 Merkkivuosi 2013 Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society Juhlajulkaisu Valokuva: A. Muto Izumi Tateno 77 Izumi Tateno 77 PIANOTAITEILIJA IZUMI TATENO 77

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr -

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - 250) Riisi saapui Japaniin Kofun-kausi (v. 250 592) Asuka-kausi

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Japanilainen Kalligrafia

Japanilainen Kalligrafia Japanilainen Kalligrafia Taikalamppu-menetelmäoppaat Kädessäsi on ainutlaatuinen opas, jonka avulla voit avata kulttuurin kokemisen maailmaa ja toteuttaa uudenlaisen työpajan tai taidehetken lasten tai

Lisätiedot

opas Infopalveluiden järjestämiseen

opas Infopalveluiden järjestämiseen opas Infopalveluiden järjestämiseen Iida Himanen Noora Miinalainen 12/2011 Karelia Expert Matkailupalvelu oy Tämä on opas infopalveluiden käytännön järjestämisen helpottamiseksi. Se on tehty opinnäytetyönä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

minuntyylini leah uudisti vintage-topin lisäämällä siihen nappeja koristeiksi. rakas minkmerkkinen mekko on valmistettu vintage -kankaista.

minuntyylini leah uudisti vintage-topin lisäämällä siihen nappeja koristeiksi. rakas minkmerkkinen mekko on valmistettu vintage -kankaista. D e s i g n p o r t f o l i o b y L i i s S t e n b e r g O s n! T i t t o K u v i t u s B r ä n d i t K i r j o i t t m i n e n We b - s u u n n i t t e l u H l l i t s e n! P h o t o s h o p I l l u

Lisätiedot

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013 1 Asiakaspalvelua venäjäksi. 2 VENÄJÄN KIELEN PIKAKURSSI KEVÄT 2013 Riitta Tiensuu 1. TUTUSTUMISTA, TERVEHDYKSIÄ YM. KOHTELIASTA Hyvää huomenta! Hyvää

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja)

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. - kuinka moni on käynyt Japanissa? - kuinka

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. - kuinka moni on käynyt Japanissa? - kuinka

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä www.kanjikaveri.net Ohje 1 (6) Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä Japania on mahdollista kirjoittaa tietokoneella ihan tavallisella suomalaisella näppäimistöllä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. Puhuminen ja puhutun ymmärtäminen on suht.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 Elokuu Viikko 33 Jakso 1 10 Maanantai 11 Tiistai 12 Keskiviikko 13 Torstai 14 Perjantai 15 Lauantai 9.30-10.45 4 7 7 1 2 6 11.25-12.40 ruokailut 5 1 4 12.50-14.05 16 Sunnuntai VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

Lisätiedot

8. lecke. AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve E/3., ill. T/3. személyben

8. lecke. AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve E/3., ill. T/3. személyben FINN NYELVI ELŐKÉSZÍTŐ 1. 2014/15. I. FÉLÉV KÓKAI KRISZTINA FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK krisztina.kokai87@gmail.com 8. lecke AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

日本の 日本の風俗習慣文化 2016 春. Japanilainen tapakulttuuri Kie-98.3415 : 大倉純一郎 編著: Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

日本の 日本の風俗習慣文化 2016 春. Japanilainen tapakulttuuri Kie-98.3415 : 大倉純一郎 編著: Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 日本の 日本の風俗習慣文化 Japanilainen tapakulttuuri Kie-98.3415 2016 春 編著: : 大倉純一郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 1 日 本 の 風 俗 習 慣 文 化 Japanilainen tapakulttuuri 目 次 Sisällys 2 1. 日 本 の 一 般 的 風 俗 習 慣

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Vuodenajat Évszakok talvi tél kevät tavasz syksy ősz kesä nyár vuosi év edellisenä vuonna előző évben viime vuonna múlt évben seuraavana vuonna jövőre vuodenaika

Lisätiedot

VIERAIDEN KIELTEN VALINTAOPAS

VIERAIDEN KIELTEN VALINTAOPAS こんにちは (konnichiwa) алло! Hallo! VIERAIDEN KIELTEN VALINTAOPAS Hola! Hejsan! Hello! Salut! www.nurmijarvi.fi 3 Kielitaito avaa ovet Hyvä kielitaito on tärkeä ja arvokas pääoma tulevaisuutta varten. Monipuolisesta

Lisätiedot

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです 第 十 六 課 (Luku 16) : 富 士 は 日 本 一 の 山 Tässä lukukappaleessa opetellaan vertailemaan asioita, esineitä, olioita ym. Eli tutustutaan miten japanin kielessä suhtaudutaan adjektiivin komparatiivi- ja superlatiiviasioihin.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot