Japanin perusrakenteet matkailijoille

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Japanin perusrakenteet matkailijoille"

Transkriptio

1 Japanin perusrakenteet matkailijoille desu - masu Syksy 2015 Virpi Serita

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. DE SU ~ desu, ~ desu ka, ~ ja arimasen ~ no ~ desu Demonstratiivipronominit Liikekestelua lukuun 1: MASU MUOTO RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi) U-verbit (viidentason verbit = godan dooshi) Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru masu muoto ja kulkeminen jonnekin masu muoto ja toiminta jossain PARTIKKELIT Ajanilmausten partikkeli on NI Kulkuvälineiden parttikkeli on DE Partikkelit WA, GA, O, NO, MADE, KARA, NI TSUITE, E Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana Liitepartikkeli DE välineen ja tekopaikan ilmaisijana: Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan: LAATUSANAT Donna? Minkälainen se on? Adjektiivien taivutustaulukko Adjektiivien mennyt muoto Värit Liitteet VUOSIYMPYRÄ VIIKONPÄIVÄT Viikonpäivät kanjeilla Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin Kuukausien nimet kanjeilla Tunnit ja minuutit Aamupäiväajat ja iltapäiväajat... 24

3 1. DE SU 1.1. ~ desu, ~ desu ka, ~ ja arimasen Alkeissa opiskelemme ensin kuvaamaan mikä tai mitä ominaisuuksia jollakin tutulla jo mainitulla asialla tai kuten japanin kielessä puhutaan, nk. teemalla on. Voimme kertoa esimerkiksi itsestämme: substantiivi A wa substantiivi B desu. A=B Watashi wa Maija desu Minä olen Maija. Myönteinen Substantiivi 1 wa, Substantiivi 2 desu. Kysyvä Substantiivi 1 wa, Substantiivi 2 desu ka. Kielteinen Substantiivi 1 wa, Substantiivi 2 ja arimasen. Esimerkkejä: 1) Watashi wa gakusei desu. Olen opiskelija. 2) Watashi wa gakusei desu ka. Olenko opiskelija? 3) Watashi wa gakusei ja arimasen. En ole opiskelija. Esimerkkejä Voimme puhua ihmisistä: 4) Mieko-san wa gakusei desu. Mieko on opiskelija. esineistä: 5) Kore wa meishi desu. Tämä on käyntikortti. paikoista: 6) Koko wa eki desu. Tässä (esim. kartalla) on asema. tai ajasta, 7) Kyoo wa mokuyoobi desu. Tänään on torstai.

4 1.2. ~ no ~ desu Jos haluamme mainita, että jollain asialla/ihmisllä on/omistaa on jotakin (genetiivi/omistus) ilmaisemme sen partikkelilla no. Esim Minun kirja: Watashi no hon. Substantiivi A no substantiivi B. Merkitys: A:n B 8) Watashi no meishi desu. Minun käyntikorttini. Rakenne 2 voi olla myös osa desu-lausetta esimerkiksi seuraavasti: Substantiivi A no substantiivi B wa Substantiivi C Merkitys: A:n B = C desu. 9) Watashi no meishi wa sore desu. Minun käyntikortti on se (siinä). Substantiivi A wa substantiivi B no Substantiivi C desu. Merkitys: A = B:n C 10) Sore wa watashi no meishi desu. Se on minun käyntikortti Lisäesimerkkejä: 11) Mieko-san no resutoran. Miekon ravintola. 12) Inu no namae wa Ville desu. Koiran nimi on Ville. 13) Kore wa Mauri-san no meishi desu. Tämä on Maurin käyntikortti. 14) Sore wa Mieko-san no koohii desu. Se on Miekon kahvi. 15) Kono eki no kiosuku. Tämän aseman kioski. 16) Doyoobi no asa. Lauantai aamu.

5 1.3. Demonstratiivipronominit a. Erillisenä pronominina esiintyessä ( esineistä puhuttaessa) 17) Kore wa hon desu. Tämä (tässä) on kirja. 18) Sore wa shimbun desu. Tuo,se (tuossa, siinä lähellä ) on sanomalehti. 19) Are wa ginkoo desu. Tuo, se (tuolla kauempana ) on pankki. b. Esiintyessään substantiivin kanssa (esineet tai ihmiset ) 20) Kono hon wa Tämä kirja tässä 21) Sono hon wa. Se,tuo kirja tuossa siinä lähellä 22) Ano hon wa Se,tuo kirja tuolla kaukana,kauempana c. Esitellessä henkilöitä ( tai puhuttaessa paikan suunnista ) 23) Kochira wa..san desu. 24) Sochira wa san desu. 25) Achira wa.san desu 1.4. Liikekestelua lukuun 1: Dialogi 1 Hr. Piha Nokialta : Maeda-san, kochira wa Mäki-san desu. Hr. Mäki Kemirasta: Hajimemashite. Mäki desu. Doozo yoroshiku. Hr. Maeda Fujitsusta: Hajimemashite. Fujitsu no maeda desu. Doozo yoroshiku. Hr. Piha Nokialta: Mäkisan wa Nokia no bengoshi desu. Dialogi 2 MAKI: Watashi no meishi desu. Doozo yoroshiku. MAEDA: Doomo arigatoo gozaimasu. Kore wa Maki san no namae desuka. MAKI: Hai, soo desu. MA - KI desu. MAEDA: Kore wa? MAKI: Kaisha no namae desu. Ke-mi-ra desu. MAEDA: Keitaidenwa wa arimasuka? MAKI: Hai, arimasu. Keitaidenwa wa (joku numero) desu. MAEDA: Sore dewa mata. MAKI: Sore dewa mata atode. Sayoonara. SANASTOA DIALOGEIHIN Atode Namae keitaidenwa meishi arimasuka =myöhemmin = nimi = kännykkä = käyntikortti = onko Teillä Mata atode Hai, arimasu Dewa Denwabangoo = nähdään myöhemmin = Kyllä minulla on. = No, sitten.. = puhelin numero

6 HARJOITUS 3: Miten kysyt ja miten vastaat? Onko tämä viiniä? Kyllä se on viiniä. Ei. Se on mehua. Onko tämä ranskalaista salaattia? Kyllä se on ranskalaista salaattia Ei, se on italialaista salaattia Onko tämä japanilaista olutta? Kyllä se on japanilaista olutta Ei, se on suomalaista olutta. Mitä tämä on? Mikä tämä on? Mitä viiniä tämä on? Mitä kalaa tämä on? Minkä maalaista viiniä tämä on? Vinkkejä kysymyksiin: Mikä (tämä on)? (Kore wa) nan desu ka? Mitä teetä (tämä on)? (Kore wa) nan no o-cha desu ka? Minkä maalaista teetä (tämä on)? (Kore wa) doko no o-cha desu ka? (Mistä tämä tee on peräisin?)

7 2. MASU MUOTO 2.1. RU-verbit (yhdentason verbit = ichidan dooshi) Ru-verbit ovat täysin säännöllisiä verbejä. Kaikki olemassa olevat päätteet liitettään aina samaan verbivartaloon. Verbivartalo aina päättyy joko e tai i vokaaliin. Siksi esimerkin masu-pääte liitetään -ru verbeissä sanakirjamuodon perään ottamalla ru pois taberu tabemasu 2.2. U-verbit (viidentason verbit = godan dooshi) -u verbien verbirungon viimeinen tavu pitää muuntaa i-loppuiseksi ja sitten vastaa liittää masu-pääte utau I utaimasu laulaa kaku ki kakimasu kirjoittaa hanasu shi hanashimasu puhua matsu chi machimasu odottaa shinu ni shinimasu kuolla yomu mi yomimasu lukea tobu bi tobimasu lentää hajimaru ri hajimarimasu alkaa 2.3. Epäsäännölliset verbit... kuru ja suru kuru/kimasu suru/shimasu

8 2.4. masu muoto ja kulkeminen jonnekin MENNÄÄN, TULLAAN, PALATAAN IKIMASU, KIMASU, KAERIMASU- VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: MENNÄ : ikimasu. ikimasen, ikimashita, ikimasen deshita TULLA : kimasu, kimasen, kimashita, kimasen deshita PALATA: kaerimasu, kaerimasen, kaerimashita, kaerimasen deshita Tekijä--aika---jonkun kanssa--jollain----jonnekin----menee, TULEE, PALAA TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE partikkeli -jonnekin ILMAISUUN liitetään E tai NI partikkeli は に と で へ/に わたし かようび か ぶ き れ す と ら ん 私 は 火 曜 日 にともだちとちかてつで 歌 舞 伎 レストランに 行 きました い Watashi wa kayoobi ni tomodachi to chikatetsu de kabuki-resutoran ni ikimashita. Menin tiistaina ystäväni kanssa maanalaisella Kabuki-ravintolaan.

9 2.5. masu muoto ja toiminta jossain JUODAAN, SYÖDÄÄN, TEHDÄÄN JA KUUNNELLAAN NOMIMASU, TABEMASU, SHIMASU, KIKIMASU VERBIEN KÄYTTÖÄ Kohteliaassa puheasussa verbien päätteet ovat: preesens mennyt muoto myönteinen - masu - mashita kielteinen - masen - masen deshita Esimerkkejä: JUODA : nomimasu. nomimasen, nomimashita, nomimasen deshita SYÖDÄ : tabemasu, tabemasen, tabemashita, tabemasen deshita TEHDÄ : shimasu, shimasen, shimashita, shimasen deshita KUUNNELLA: kikimasu,kikimasen, kikimashita, kikimasen deshita Tekijä ----aika----jonkun kanssa----jollain-----jossain-----jotakin verbi TEKIJÄN perään liitetään yleensä WA - partikkeli AJANILMAISUUN liitetään NI - partikkeli -kanssa ILMAISUUN liitetään TO - partikkeli -välineellä ILMAISUUN vaaditaan DE - partikkeli -jossain paikassa ILMAISUUN liitetään DE - partikkeli -tekemisen kohde ( OBJEKTI) ilmaistaan O -partikkelilla Watashi wa kayoobi ni tomodachi to kabuki-resutoran de hashi de sushi o tabemashita. Söin tiistaina ystäväni kanssa puikoilla Kabukiravintolassa susheja.

10 3. PARTIKKELIT 3.1. Ajanilmausten partikkeli on NI Ajanilmasten perään sijoitetaan partikkeli ni pääsanan jälkeen: Esim nen ni Vuonna 2005 Ichigatsu ni Tammikuussa ichigatsu mikka ni Tammikuun kolmantena päivänä Getsuyoobi ni Maanantaina Gogo 3.30 ni Klo Ajanilmaisuja joihin ei tule ni partikkelia opettele nämä kanjeilla huolellisesti kanjikirjan luvusta 10: mainichi= joka päivä maiban = joka ilta maiasa = joka aamu mainen = joka vuosi maitsuki = joka kuussa maishuu = joka viikko asa = aamulla yoru = illalla gozen = aamupäivällä gogo = iltapäivällä hiru = keskipäivällä kyoo= tänään ashita=huomenna asatte=ylihuomenna kinoo= eilen ototoi=toissapäivänä Itsu? = Milloin? Raishuu= ensi viikolla Raigetsu= ensi kuussa Rainen= ensi vuonna Konshuu =tällä viikolla Kongetsu=tässä kuussa Kotoshi=tänä vuonna Senshuu=viime viikolla Sengetsu=viime kuussa Kyonen=viime vuonna

11 3.2. Kulkuvälineiden parttikkeli on DE densha de junalla jitensha de polkupyöräll hikooki de lentokoneella takushii de taksilla kuruma de autolla jidoosha de autolla chikatetsu de maanalaisella aruite kävellen (johdettu verbistä aruku kävellä) 3.3. Partikkelit WA, GA, O, NO, MADE, KARA, NI TSUITE, E Lauseen teema partikkeli wa は Subjekti ga が objektin parikkeli o (wo) を genetiivi no の attribuutin kaltainen yhdistäjä no の Jonnekin saakka/ johonkin aikaan asti made まで Jostain paikasta /Jostain ajasta lähtien kara から Jostain aiheesta (puhua/kirjoittaa/kuulla ) ni tsuite に ついて Jonnekin paikkaan kulkee e へ 3.4. Liitepartikkeli ni ajan ja paikan ilmaisijana に aika ilmaiseva に partikkeli paikkaa ilmaiseva に partikkeli paikka jossa ollaan ssä/ssa/lla/llä Helsingissä ollaan/on paikka jonne mennään /iin Helsinkiin mennään

12 3.5. Liitepartikkeli DE välineen ja tekopaikan ilmaisijana: で Paikkaa ilmaiseva で partikkeli Välinettä ilmaiseva で partikkeli (Siis de on käytössä silloin kun jossain paikassa tehdään jotain) Minidialogeja toimintaverbeillä 1. A. Kyoo wa nanyoobi desu ka. B. Kyoo wa doyoobi desu. 2. A. Biiru o nomimasuka. B. Hai, nomimasu. 3. A. Wain mo nomimasuka? B. Iie, wain wa nomimasen. 4. A. Nani o tabemasuka. B. Ssarada o tabemasu. A. Doko de tabemasuka B. Resutoran de tabemasu. 5. A. Kinyoobi ni nani o shimashitaka. B. Ongaku o kikimashita. 6. A. Nichiyoobi no gogo doko ni ikimasuka. B: Kooen ni ikimasu.) A. Nani o shimasuka. B Tenisu o shimasu. A. Ii desu ne. Dare to shimasuka. B. Yamada san to shimasu. A. Ii desu ne.

13 4. SIJAINNEISTA Luvussa 1 esittelimme lauseen joka kuvasi jonkun olevan jotakin A = B > substantiivi A WA substantiivi B desu. Sijainteja jossain paikassa on jotakin ilmaistaan seuraavasti: paikka NI substantiivi GA arimasu Kun haluamme ilmaista että jossakin on tai ei ole jotain tai jossain sijaitsee joku niin sanajärjestys muuttuu...に...が あります Kielteisessä lauseessa subjektin perään laitetaan partikkeli ~は (ありません) mielummin kohdistamaan kielteisyyden juuri mainittuun asiaan. joku on tai sijaitsee jossakin ilmaistaan seuraavasti: substantiivi WA paikka NI arimasu Kun haluaa ilmaista että joku on jossakin sijoitetaan subjektin jälkeen teemapartikkeli は partikkeli ja sijainnin perään に-partikkeli. Paikkaa kysytään kysymyssanalla どこ どこに Toshokan wa doko ni arimasuka. Missä on kirjasto Tarkempaa sijaintia ja paikkaa ilmaistaaan: Jos halauat ilmaista jonkun sijaintia jossain paikassa valitse no +paikanmääre +ni! paikan esineen henkilön no ue ni no shita ni no mae ni no ushiro ni no yoko ni no naka ni no uchi ni no soto ni no migi ni no hidari ni no nishi ni no higashi ni no kita ni no minami ni jonkun yläpuollella/päällä sijaitsee jonkun alapuolella edessä takana vieressä sisällä sispiirissä/sisäpuolella ulkopiirissä/ulkopuolella oikealla vasemmalla länsipuolella itäpuolella pohjoispuolella eteläpuolellal

14 5. LAATUSANAT 5.1. Donna? Minkälainen se on? Kun haluaa ilmaista että joku on jonkinlainen eli esineen tai asian laatua käytetään substantiivin edessä adjektiivia. Niitä on japanin kielessä kahdenlaisia i -adjektiiveja ja na - adjektiiveja. I adjektiivit sijoitetaan sellaisenaan substantiivin eteen, omoshiroi hito akai kuruma ookii ie = mielenkiintoinen henkilö = punainen auto = suuri talo na adjektiivit liitetään substantiivian na päätteellä, shinsetsu na kata = ystävällinen henkilö benri na kuruma = käytännöllinen auto kirei na ie = hieno talo, kaunis talo Mistä adjektiivit sitten tunnistaa. i - adjektiivit loppuvat aina i - vokaaliin perusmuodossa (pikemminkin i - loppuiseen diftongiin ) na - adjektiivit saattavat joskus loppua myös i - vokaaliin mutta niitä on vaikea taivuttaa ja niissä on harvemmin kahta vokaalia lopussa. Sellaiset na -adjektiivit kannattaa opetella ulkoa. Esim kire Adjektiivien taivutustaulukko I adjektiivin taivutus > atataka I atataka ku nai atataka katta atataka ku nakatta + desu na adjektiivin taivutus > shizuka shizuka shizuka shizuka desu de wa nai / de wa arimasen deshita de wa arimasen

15 5.3. Adjektiivien mennyt muoto Adjektiivien mennyt muoto on erilainen riippuen adjektiivi tyypistä: i - adjektiivi myönteinen... katta desu Helsinki wa mae ni chiisakatta desu. Helsinki oli ennen pieni kaupunki. i - adjektiivi kielteinen... ku nakatta desu Helsinki wa mukashi ooki ku nakatta desu. Helsinki ei ollut ennen suuri kaupunki. Na adjektiivi myönteinen ( kuten nimisanoilla ) Helsinki wa mukashi kirei deshita. Helsinki oli ennen vanhaan kaunis. Na adjektiivi kielteinen ( kuten nimisanoilla ) Basu wa mae ni benri dewa arimasen deshita. Bussi ei ollut ennen käytännöllinen Värit i - adjektiiveja : (Näiden substantiivit saadaan ottamalla pois i-pääte: aka,ao,shiro,kuro,kiiro jne ) akai punainen aoi sininen kiiroi keltainen shiroi valkoinen kuroi musta Nimisanoja : midori-(iro) vihreä murasaki (-iro) violetti cha -(iro) ruskea orenji ( - iro) oranssi ki (-iro) keltainen sora-iro no shatsu = shirokuro no sukaatto = shirokuro eiga = pinku iro no pajama = taivaan värinen paita mustavalkoinen hame mustavalkoinen elokuva vaaleanpunainen pyjama

16 6. Liitteet LUKUSANAT NUMEROT 1-20 SADAT 100 TUHANNET ICHI HYAKU JUU MAN NI NI HYAKU NIJUU MAN SAN SAN BYAKU SAN JUU MAN SHI, YON YON HYAKU YON JUU MAN GO GO HYAKU GO JUU MAN ROKU ROPPYAKU ROKU JUU MAN SHICHI NANA HYAKU NANA JUU MAN HACHI HAPPYAKU HACHI JUU MAN KYUU,KU KYUUHYAKU KYUU JUUMAN JUU JUU ICHI TUHANNET MILJOONAT JUUNI JUUSAN SEN HYAKU MAN JUUYON NI SEN NI HYAKU MAN JUUGO SANZEN SAN BYAKU MAN JUUROKU YON SEN YON HYAKU MAN JUUSHICHI GOSEN GO HYAKU MAN JUUHACHI ROKUSEN ROPPYAKU MAN JUUKYUU NANA SEN NANA HYAKU MAN NIJUU HASSEN HAPPYAKU MAN KYUUSEN KYUU HYAKU MAN KYMMENLUVUT 10 TUHANNET 10 MILJOONAT JUU ICHI MAN SEN MAN NIJUU NI MAN NI SEN MAN SANJUU SAN MAN SAN SEN MAN YONJUU YON MAN YON SEN MAN GOJUU GO MAN GO SEN MAN ROKUJUU ROKU MAN ROKU SEN MAN NANAJUU NANA MAN NANA SEN MAN HACHIJUU HACHI MAN HASSEN MAN KYUUJUU KYUU MAN KYUU SEN MAN 100 MILJOONAT ICHI OKU, NI OKU jne.

17 AJANILMAUKSIA Kuukaudet, viikonpäivät ja päivät KUUKAUDET VIIKONPÄIVÄT PÄIVÄYKSET Tammi-joulukuu Maanantai- Sunnuntai 1.päivä 24. päivä jne. ICHIGATSU GETSUYOOBI TSUITACHI NIGATSU KAYOOBI FUTSUKA SANGATSU SUIYOOBI MIKKA SHIGATSU MOKUYOOBI YOKKA GOGATSU KINYOOBI ITSUKA ROKUGATSU DOYOOBI MUIKA SHICHIGATSU NICHIYOOBI NANOKA HACHIGATSU KUGATSU JUUGATSU JUUICHIGATSU JUUNIGATSU YOOKA KOKONOKA TOOKA JUUICHINICHI JUUNINICHI JUUSANNICHI JUUYOKKA JUUGONICHI JUUROKUNICHI JUUSHICHINICHI JUUHACHINICHI JUUKUNICHI HATSUKA NIJUUICHINICHI NIJUUNINICHI NIJUUSANNICHI NIJUUYOKKA jatkuu säännöllisinä tämän jälkeen

18 VUOSIYMPYRÄ Juunigatsu juuichigatsu juugatsu aki fuyu ichigatsu nigatsu kugatsu sangatsu natsu haru hachigatsu shigatsu shichigatsu gogatsu rokugatsu Nannen desuka. Nan gatsu desuka. Nannichi desuka. Minä vuonna? Missä kuussa? Monesko päivä?

19 VIIKONPÄIVÄT Nichiyoobi 日 曜 日 aurinko にちようび Getsuyoobi 月 曜 日 kuu げつようび Kayoobi 火 曜 日 tuli かようび Suiyoobi 水 曜 日 vesi すいようび Mokuyoobi 木 曜 日 puu もくようび Kinyoobi 金 曜 日 metalli きんようび Doyoobi 土 曜 日 maa どようび O-tanjoobi wa itsu desuka. Nangatsu nannichi desuka. ototoi kinoo kyoo ashita asatte

20 Viikonpäivät kanjeilla 日 Piirrä kanji 3 kertaa laatikoihin : 月 火 水 木 金 土 (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 19

21 Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin にちようび げつようび かようび すいようび もくようび きんようび どようび (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 20

22 Kuukausien nimet kanjeilla 一 月 二 月 三 月 四 月 五 月 六 月 七 月 八 月 九 月 十 月 十 一 月 十 二 月 (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 21

23 Ima nanji desu ka? juuniji Ippun いっぷん 1 min nifun にふん 2 min sanpun さんぷん 3 min yonpun よんぷん 4 min gofun ごふん 5 min roppun ろっぷん 6 min nanafun ななふん 7 min happun はっぷん 8 min kyuufun きゅうふん 9 min juppun じゅっぷん 10 min gojuu gofun juuichiji gofun ichiji gojuppun juuji juppun niji yonjuu gfhun ji desu juu gofun kuji sanji yon juppun hachiji nijuppun yoji sanjuu gofun shichiji nijuu gofun goji rokuji San juppun ji han desu (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 22

24 Tunnit ja minuutit Täydet tunnit Ichiji Niji Sanji Yoji Goji Rokuji Shichiji Hachiji Kuji Juuji Juuichiji Juuniji Yksittäiset minuutit Ippun Nifun Sanpun Yonpun Gofun Roppn Nanafun Hachifun/Happun Kyuufun Juppun minuuttia Juuippun Juunifun Juusanpun Juuyonpun Juugofun jne. (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 23

25 20-29 minuuttia Nijuppun Nijuuippun Nijuunifun Jne. Kymmenent minuutit: (täydet kymmenet) Juppun Nijuppun Sanjuppun Yonjuppun Gojuppun Rokujuppun Puolet tunnit voi myös sanoa.han Esim: 1-ji han jne. Aamupäiväajat ja iltapäiväajat Aamupäiväajat: gozen ESIM: Gozen 1ji Iltapäiväajat..gogo ESIM: Gogo 1ji (Ei kopiointia ilman tekijän suostumusta.) 24

Japanin perusrakenteet 1

Japanin perusrakenteet 1 Japanin perusrakenteet 1 desu - masu Syksy 2006 1 Hiraganan rakenne... 3 Lauserakenne 1... 8 1.1. ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen)... 8 Harjoitus 1: Käännä japaniin.... 9 Persoona

Lisätiedot

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co. Japanin alkeet Copyright Riku Eskelinen, 2007 Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.jp Japanin alkeet, RE2007 Sivu 1 Sisällysluettelo Tervehdykset......2

Lisätiedot

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet 69 Luku 7 Huomenna Toimitusjohtaja Hayashi ja Kawamoto jatkavat keskustelua aamiaisella liikematkansa tulevasta ohjelmasta. Huomenna perjantaina heillä on kokous kello 14.00 FinlandWork:ssä ja ensi viikon

Lisätiedot

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen.

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen. ビジネス 場 面 での 日 本 語 Japania liike-elämän tilanteisiin 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset Hiraganan ja Katakanan rakenne ja ääntäminen Virpi Serita Tekijänoikeudet Paino Kustantaja Virpi Serita HSE Print HKKK

Lisätiedot

JOHDANTO. Sisältö. 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut Japania roomajlla (rōmaji) sivut Liitteet sivut 28-40

JOHDANTO. Sisältö. 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut Japania roomajlla (rōmaji) sivut Liitteet sivut 28-40 1 JOHDANTO Sisältö 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut 1-21 2. Japania roomajlla (rōmaji) sivut 22-27 3. Liitteet sivut 28-40 2 Johdantoa japanin kielen rakenteeseen Japanissa asuneet suomalaiset

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. おめでとうござい 末 永 くお 幸 せに Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne おめでとうございどう ぞお

Lisätiedot

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 日 本 語 五 Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 目 次 Sisällysluettelo 目 次 Sisällysluettelo s. 1 第 二 十 一 課 (Luku 21): ユッシ 君 の 日 本 旅 行 s. 2 第 二 十 二 課 (Luku 22):

Lisätiedot

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella.

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella. ビジネス 場 面 での 日 本 語 原 稿 Japania liike-elämän tilanteisiin - käsikirjoitus 第 一 巻 Vihko 1 第 四 版 4. painos Virpi Serita Kielen oppiminen on kuin puuron keittoa koko ajan saa hämmentää, ettei se palaisi pohjaan.

Lisätiedot

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル 単 語 たんご Suomennos 0 ヴィデオ Videosta 胡 坐 あぐら jalat ristissä istuminen 神 棚 かみだな jumalten alttari くずし jalat sivussa istuminen 焼 香 しょうこう suitsutus 正 座 せいざ oikea istumistapa, jalkojen päällä istuminen 立 て 箸 たてばし

Lisätiedot

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learn to speak Japanese for Finnish speakers 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learning a new language or a second language is not easy or quick. Especially the first few months, it

Lisätiedot

Celia Jones, TZ Motors, Celia 47 JonesHerbert Street, Floreat, Perth WA Herbert Street Floreat Perth WA 6018 Osoitteen ulkoasu Australiassa: o

Celia Jones, TZ Motors, Celia 47 JonesHerbert Street, Floreat, Perth WA Herbert Street Floreat Perth WA 6018 Osoitteen ulkoasu Australiassa: o - Osoite 123-1234 東京都渋谷区代々木 1234 佐藤太郎様 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki Finland Jeremy Rhodes, 212

Lisätiedot

Japanin kielen perusrakenteet 2

Japanin kielen perusrakenteet 2 Japanin kielen perusrakenteet 2 DA - RU - TE - TAI Kevät 2015 Kehitteillä oleva versio 23012015 Luvut 1-5 Japanihuone Virpi Serita SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TOIVEITA...... 1 Luku 2 TE-MUOTO... 2 2.1 te-

Lisätiedot

Japanin kielen perusrakenteet 2 TAITE DARUTA. Virpi Serita

Japanin kielen perusrakenteet 2 TAITE DARUTA. Virpi Serita 1 Japanin kielen perusrakenteet 2 TAITE DARUTA Virpi Serita 2 SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TAI-MUOTO... 3 Luku 2 TE-MUOTO... 4 2.1 te- muoto taivutus... 4 2.2 te- muoto + kudasai... 4 Harjoitellaan te- kudasai

Lisätiedot

第二課 (Luku 2) : がくせいがいる

第二課 (Luku 2) : がくせいがいる 第二課 (Luku 2) : がくせいがいる Tässä kappaleessa opetellaan olemassaolon olla-verbejä いる & ある. 例文 (Esimerkkilauseet) 1: ミアさんがいる Olemassaolon olla-verbi いる. Käytetään itsestään liikkuvien kohdalla.. ミアさんがいる イスモくんがいる

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Englanti

Matkustaminen Yleistä. Englanti - Olennaiset Can you help me, please? 助けていただけますか? Avun pyytäminen Do you speak English? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Do you speak _[language]_? _ を話せますか? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Japani

Matkustaminen Yleistä. Japani - Olennaiset 助けていただけますか? Avun pyytäminen Können Sie mir bitte helfen? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Sprechen Sie Englisch? _ を話せますか? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Saksa

Matkustaminen Yleistä. Saksa - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? 助けていただけますか? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Sprechen Sie _[Sprache]_? _ を話せますか? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Japani

Matkustaminen Yleistä. Japani - Olennaiset 助けていただけますか? Vous pouvez m'aider, s'il vous plaît? Avun pyytäminen 英語を話せますか? Parlez-vous anglais? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia _ を話せますか? Parlez-vous _[langue]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1)

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 山 口 県 立 大 学 学 術 情 報 第 7 号 国 際 文 化 学 部 紀 要 通 巻 第 20 号 2014 年 3 月 フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 渡 辺 克 義 WATANABE Katsuyoshi はじめに わが 国 におけるフィンランド 語 学 習 書 は

Lisätiedot

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる Sana hiraganalla Sana kanjillä Käännös あかちゃん 赤 ちゃん vauva s 17 あそび 遊 び leikki s 17 あたたまる 温 まる lämmetä v 17 あらそい 争 い taistelu, tappelu s 17 イーッタラ Iittala adv 17 いそがしさ 忙 しさ kiireisyys s 17 いちばん 一 番 nr. 1,

Lisätiedot

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010 www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) あ ああ (int) aah, ooh, voi, oi 会 う あう (v5u, intr) tavata, nähdä jk, kohdata 青 い あおい (adj i) sininen 赤 い あかい (adj i) punainen 明 るい あかるい (adj i) 1 kirkas, valoisa

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご 2004ねん * = lainasana ** = lanasana (tavallisesti ei ole vaihtoehtoja japaniksi) pitkä vokaali /o/ ( -o う ) on kirjoitettu roomajilla ou eikä oo yhdissanan sisällä oleva - ainoastaan

Lisätiedot

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata SUOMI - JAPANI ajanvaraus alaleuka allerginen alue arka asento ateria diagnoosi edetä (tauti pahenee) ehkäistä eliminoida/poistaa elintarvikeväri (plakkiväri) epämukava erikoishammaslääkäri eroosio, hampaan

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

...metroasema?... 地下鉄駅?...turisti-info?... 観光案内所?...käteisautomaatti?..ATM/ 現金取扱機? Missä päin on? まではどの道順を行けばいいですか? Reittiohjeiden kysyminen tiettyyn

...metroasema?... 地下鉄駅?...turisti-info?... 観光案内所?...käteisautomaatti?..ATM/ 現金取扱機? Missä päin on? まではどの道順を行けばいいですか? Reittiohjeiden kysyminen tiettyyn - Sijainti Olen eksyksissä. Et tiedä missä olet. 道に迷いました Voisitko näyttää kartalta missä sen on? どこなのか地図で示してもらえますか? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Mistä täällä on? はどこですか? Tietyn rakennuksen / n sijainnin

Lisätiedot

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry 御 挨 拶 Tervehdys 未 曾 有 の 大 震 災 と 津 波 が 二 万 人 近 い 尊 い 人 命 を 奪 い 日 本 の 東 北 地 方 に 壊 滅 的 な 被 害 を 与 えてから まもなく 一 年 になろうとしています この 未 曾 有 の 大 災 害 の 直 後 から 募 金 活 動 や 様 々なチャリティー 活 動 を 通 じてフィンランドの 人 々から 日 本 の 犠 牲 者

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん JA PA NIN TA PAKULTTUURI にほん ぶんか しゅうかん ねん 日 本 の 文 化 と 習 慣 2014 年 Aika: ma & to klo 16.30 19.00; 10.2., 13.2., 17.2., 20.2. (yht. 12 h) Paikka: Oulun yliopisto, HU108 Luennoitsija: Junko Sopo Junko Sopo

Lisätiedot

しつれい 失礼 Anteeksi. tl 1 しつれいしました 失礼しました Anteeksi. tl 1 しつれいします 失礼します Anteeksi./Näkemiin. tl 1 すみません / すいません Anteeksi. tl 1 せわ 世話 hoivaaminen, hoivaus

しつれい 失礼 Anteeksi. tl 1 しつれいしました 失礼しました Anteeksi. tl 1 しつれいします 失礼します Anteeksi./Näkemiin. tl 1 すみません / すいません Anteeksi. tl 1 せわ 世話 hoivaaminen, hoivaus たんご 単語 Suomennos Sanal. L. あいさつ 挨拶 Tervehdys s 1 あなたは Entas sinä? tl 1 ありがとう Kiitos. / Kiitoksia. tl 1 いかが 如何 miten adv 1 いただきます 頂きます Kiitos ruuasta! (Aloittaessa ruokailua) tl 1 いってきます 行ってきます Hei, minä

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye)

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) S 19 IT アイ ティー IT, tietotekniikka eng. Information

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

漢字入門. Johdatusta kanji-järjestelmään Kie 春 編著 : 大倉純一郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

漢字入門. Johdatusta kanji-järjestelmään Kie 春 編著 : 大倉純一郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 漢字入門 Johdatusta kanji-järjestelmään Kie-98.3229 2016 春 編著 : 大倉純一郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 1 目次 Sisällysluettelo 目次 Sisällysluettelo s. 2 漢字 Kanji-kirjaimet s. 4 1. 漢字構築法による分類 Kanjien

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

opas Infopalveluiden järjestämiseen

opas Infopalveluiden järjestämiseen opas Infopalveluiden järjestämiseen Iida Himanen Noora Miinalainen 12/2011 Karelia Expert Matkailupalvelu oy Tämä on opas infopalveluiden käytännön järjestämisen helpottamiseksi. Se on tehty opinnäytetyönä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Aamuista matkantekoa Joka aamu, saavun kaukaa idästä, bussilla ruuhkassa, aina yhtä kiireessä, tavallisesti myöhässä. Onneksi se ei haittaa, vaikka ei aina ole ajallaan, kyllä sitä kuitenkin useaan, ehtii

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A.

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A. Pianotaiteilija Izumi Tateno 77 Merkkivuosi 2013 Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society Juhlajulkaisu Valokuva: A. Muto Izumi Tateno 77 Izumi Tateno 77 PIANOTAITEILIJA IZUMI TATENO 77

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja SYNTYMÄPÄIVÄTAIVAS (aapinen s. 114 125): JAKSOARVIOINTI, opettajan ohjeet Jaksoarvioinnin kolme ensimmäistä tehtävää ovat sanelutehtäviä ja ne tehdään

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on neljä haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Japanilainen Kalligrafia

Japanilainen Kalligrafia Japanilainen Kalligrafia Taikalamppu-menetelmäoppaat Kädessäsi on ainutlaatuinen opas, jonka avulla voit avata kulttuurin kokemisen maailmaa ja toteuttaa uudenlaisen työpajan tai taidehetken lasten tai

Lisätiedot

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Juha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna. Piirroskuvat Papunetin kuvapankista

Juha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna. Piirroskuvat Papunetin kuvapankista 4 Juha Mäkirinta juha.makirinta@kktavastia.fi 040-8696413 Vanajaveden opisto, Hämeenlinna Piirroskuvat Papunetin kuvapankista 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa.

Lisätiedot

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013 1 Asiakaspalvelua venäjäksi. 2 VENÄJÄN KIELEN PIKAKURSSI KEVÄT 2013 Riitta Tiensuu 1. TUTUSTUMISTA, TERVEHDYKSIÄ YM. KOHTELIASTA Hyvää huomenta! Hyvää

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr -

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - 250) Riisi saapui Japaniin Kofun-kausi (v. 250 592) Asuka-kausi

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa. 4 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa. Minä puhun thain kieltä ja vähän suomea. Minä en ymmärrä

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

minuntyylini leah uudisti vintage-topin lisäämällä siihen nappeja koristeiksi. rakas minkmerkkinen mekko on valmistettu vintage -kankaista.

minuntyylini leah uudisti vintage-topin lisäämällä siihen nappeja koristeiksi. rakas minkmerkkinen mekko on valmistettu vintage -kankaista. D e s i g n p o r t f o l i o b y L i i s S t e n b e r g O s n! T i t t o K u v i t u s B r ä n d i t K i r j o i t t m i n e n We b - s u u n n i t t e l u H l l i t s e n! P h o t o s h o p I l l u

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta Opiskelijan materiaali Juha Mäkirinta 4 4 5 1. Kuka sinä olet? Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Lisätiedot

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri

Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri Teini-kansio avainsanoilla on suunniteltu kaikenikäisille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös nuorille käyttäjille. Evantia360 kommunikoinnin tuote-

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot