Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co."

Transkriptio

1 Japanin alkeet Copyright Riku Eskelinen, 2007 Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.jp Japanin alkeet, RE2007 Sivu 1

2 Sisällysluettelo Tervehdykset Sanasto Huomaa Päivää Kuinka voit Kuinka ilmaista sana sinä Subjektin (tekijän) poisjättäminen Numerot Yleistä Sanasto Kuukaudet ja päivät Sanasto Perusrakenteet, osa Kielioppi Esimerkkilauseita Huomaa Myönteinen ja kielteinen muoto No-partikkeli Kysymysmerkki Ka?....8 Nan Mitä? Sanasto Perusrakenteet, osa Kielioppi Esimerkkilauseita Huomaa Japanin kielen adjektiivit Sanasto Perusrakenteet, osa Kielioppi Esimerkkilauseita Huomaa Japanin kielen verbit Densha de junalla, tomdoachi to ystäväni kanssa Doko minne/missä/mistä? Sanasto Perusrakenteet, osa Kielioppi Esimerkkilauseita Huomaa Shimasu tehdä, pelata Nan ja Nani mikä, mitä Sanasto Tervehdykset Sanasto Suomeksi Japani, romanisoitu Japani, kana-merkitty Japanin alkeet, RE2007 Sivu 2

3 Päivää. Minä olen nimi. Hauska tavata sinut. Hajimemashite. Nimi Doozo yoroshiku. はじめまして スミスです どうぞ よろしく Hyvää huomenta. Ohayoo gozaimasu. おはよう ございます Hyvää (ilta)päivää. Konnichiwa. こんにちは Hyvää iltaa. Konbanwa. こんばんは Hyvää yötä. Oyasumi nasai. おやすみなさい Kiitos paljon. Arigatoo gozaimasu. ありがとう ございます Ole hyvä (vastaus ed.). Doo itashimashite. どう いたしまして Onpa kuuma(, eikö totta). Atsui desu ne. あついですね Onpa kylmä(, eikö totta). Samui desu ne. さむいですね Onpa kaunis päivä(, eikö totta). Ii tenki desu ne. いい てんきですね Sataa(, eikö totta). Ame desu ne. あめですね Anteeksi,... (excuse me,...) Sumimasen. / Suimasen. すみません すいません Anteeksi. Doomo suimasen. どうも すいません Anteeksi, mutta vielä kerran kiitos. Suimasen. Moo ichido onegai shimasu. すいません もう おねがいします Tätä tietä, olkaa hyvä. Doozo kochira e. どうぞ こちらへ いちど Käykää sisään, olkaa hyvä. Doozo o-hairi kudasai. どうぞ おはいり くださ い Sanokaa terveiseni vaimollenne. Huomaa Päivää Okusan ni yoroshiku. おくさんに よろしく Hajimemashite (Päivää) ja Doozo yoroshiku (Hauska tavata) ovat tervehdysilmaisuja. Niitä käytetään, kun tavataan joku ensimmäistä kertaa. Nimi on namae. Nimeni on Nimi on Watashi no namae wa Nimi desu, kuitenkin tuota ilmaisua käytetään harvoin tervehtiessä toista. Kun esittelet nimesi, sinun tulisi sanoa Watashi wa Nimi desu (Olen Nimi) tai vain Nimi Kuinka voit Englantia puhuvat ihmiset haluavat luontaisesti sanoa How are you?, Kuinka voit?, koska sitä käytetään päivittäisenä tervehdyksenä englannin kielessä. Tarkka käännös on O-genki desu ka?, Are you well?, Voitko hyvin?, kuitenkin sen käyttö on melkolailla erilainen kuin englanninkielinen fraasi How are you?, Kuinka voit? O-genki desu ka? -ilmausta käytetään, kun tiedustellaan terveydentilaa joltakulta, jota ei olla nähty pitkään aikaan. Tämän takia sitä ei käytetä yleisenä tervehdyksenä kuten englannin How are you? -ilmaisua. Japanilaiset sanovat usein vain Ohayoo gozaimasu (Hyvää huomenta), Konnichiwa Japanin alkeet, RE2007 Sivu 3

4 (Hyvää [ilta]päivää) tai Konbanwa (Hyvää iltaa) henkilöille, joita tapaavat usein. Kuinka ilmaista sana sinä Sinä on anata. Suomen kielessä sinä-sanaa käytetään usein missä tahansa tilanteessa. Japanissa kuitenkin anata voidaan joissain tapauksissa tulkita hyväksymättömyydeksi, kritiikiksi tai tyytymättömyydeksi. Japaninkielisessä keskustelussa tulisi käyttää henkilön nimeä anata-sanan sijasta. Subjektin (tekijän) poisjättäminen Japanin kielessä subjekti, eli lauseen tekijä, jätetään usein pois, kun keskustelijat tietävät sen lauseen kontekstin perusteella. Esimerkki: Yamada Norman Numerot Yleistä Norman-san wa puroguramaa desu ka? (Oletko sinä ohjelmoija?) Hai, (watashi wa) puroguramaa (Kyllä, (minä olen) ohjemoija?) Japanin kielessä käytetään kahta lukujärjestelmää: Ichi, ni, san -järjestelmää sekä Hitotsu, futatsu, mittsu -järjestelmää. Ichi-järjestelmää käytetään numerolaskureissa. Hitotsu-järjestelmää käytetään itsenäisesti ilman numerolaskureita. Hitotsu-järjestelmä yltää 10:een asti, eikä sitä voida käyttää ihmisiin, aikaan eikä rahaan. Sanasto Suomeksi Ichi-järjestelmä Japaniksi Hitotsu-järjestelmä Romanisoitu Kana-merkitty Romanisoitu Kana-merkitty 1 (yksi) ichi いち hitotsu ひとつ 2 (kaksi) ni に futatsu ふたつ 3 (kolme) san さん mittsu みっつ 4 (neljä) shi/ yon し / よん yottsu よっつ 5 (viisi) go ご itsutsu いつつ 6 (kuusi) roku ろく muttsu むっつ 7 (seitsemän) shichi/ nana しち / なな nanatsu ななつ 8 (kahdeksan) hachi はち yattsu やっつ 9 (yhdeksän) kyuu/ ku きゅう / く kokonotsu ここのつ 10 (kymmenen) juu じゅう too とお 20 (kaksikymmentä) ni-juu にじゅう Japanin alkeet, RE2007 Sivu 4

5 30 (kolmekymmentä) 40 (neljäkymmentä) 50 (viisikymmentä) 60 (kuusikymmentä) 70 (seitsemänkymmentä) 80 (kahdeksankymmentä) 90 (yhdeksänkymmentä) san-juu yon-juu go-juu roku-juu nana-juu hachi-juu kyuu-juu さんじゅう よんじゅう ごじゅう ろくじゅう ななじゅう はちじゅう 100 (sata) hyaku ひゃく きゅうじゅう 200 (kaksisataa) ni-hyaku にひゃく 300 (kolmesataa) sanbyaku さんびゃく 400 (neljäsataa) yon-hyaku よんひゃく 500 (viisisataa) go-hyaku ごひゃく 600 (kuusisataa) roppyaku ろっぴゃく 700 (seitsemänsataa) 800 (kahdeksansataa) 900 (yhdeksänsataa) nana-hyaku happyaku kuyy-hyaku 1000 (tuhat) sen せん Kuukaudet ja päivät Sanasto ななひゃく はっぴゃく きゅうひゃく tammikuu ichi-gatsu いちがつ helmikuu ni-gatsu にがつ maaliskuu san-gatsu さんがつ huhtikuu shi-gatsu しがつ toukokuu go-gatsu ごがつ kesäkuu roku-gatsu ろくがつ heinäkuu shichi-gatsu しちがつ Japanin alkeet, RE2007 Sivu 5

6 elokuu hachi-gatsu はちがつ syyskuu ku-gatsu くがつ lokakuu juu-gatsu じゅうがつ marraskuu juuichi-gatsu じゅういちがつ joulukuu juuni-gatsu じゅうにがつ maanantai getsu-yoobi げつようび tiistai ka-yoobi かようび keskiviikko sui-yoobi すいようび torstai moku-yoobi もくようび perjantai kin-yoobi きんようび lauantai do-yoobi どようび sunnuntai nichi-yoobi にちようび eilen kinoo きのう tänään kyoo きょう huomenna ashita あした viime viikolla senshuu せんしゅう tällä viikolla konshuu こんしゅう ensi viikolla raishuu らいしゅう viime kuussa sengetsu せんげつ tässä kuussa kongetsu こんげつ ensi kuussa raigetsu らいげつ viime vuonna kyonen きょねん tänä vuonna kotoshi ことし seuraavana vuonna rainen らいねん Perusrakenteet, osa 1 Kielioppi Substantiivi A wa Substantiivi B Substantiivi A は Substantiivi B です Yllä oleva lause tarkoittaa 'Substantiivi A' on 'Substantiivi B'. Wa on partikkeli ja aihemerkki. Wa-sanaa seuraava substantiivi on lausahduksen tai kysymyksen aihe. Aihe Japanin alkeet, RE2007 Sivu 6

7 viittaa usein samaan asiaan kuin subjekti (tekijä), mutta ei aina. Desu tunnistaa henkilön tai asian. Se voidaan kääntää suomeksi olen/ olet/ on/ olemme/ olette/ ovat. Desusanaan ei vaikuta sukupuoli eikä määrä. Esimerkkilauseita K: tarkoittaa Kysymys: ja V: tarkoittaa Vastaus:, lihavointi ja alleviivaus merkitsevät wa- ja desu-sanojen paikan. Tämä on matkapuhelin. Kore wa keitai denwa これは けいたい でんわ です Neiti Susan on kanadalainen. Susan-san wa Kanada-jin スーザンさんは んです カナダじ Tänään on perjantai. Kyoo wa kin-yoobi これは でんしゃの きっ ぷです Tämä on junalippu. Tämä on Japanin kartta Kore wa densha no kippu Sore wa Nihon no chizu これは でんしゃの きっ ぷです それは にほんの ちずで す (Kuppi) kahvia on 450 jeniä. Koohii wa 450-en コーヒーは 450えんで す Puhelinnumeroni on K: Onko tuo japanilainen sanakirja? V: Kyllä, tämä on japanilainen sanakirja. K: Onko tämä japanilaista viiniä? V: Ei, tuo ei ole japanilaista viiniä. K: Mikä tämä on? V: Tuo on auto(ni) avain. Huomaa Myönteinen ja kielteinen muoto Watashi no denwa-bangoo wa K: Sore wa Nihongo no jisho desu ka? V:Hai, Kore wa Nihongo no jisho K: Kore wa Nihon no wain desu ka? V: Iie, Sore wa Nihon no wain janai K: Kore wa nan desu ka? V: Sore wa kuruma no kagi Kielteinen muoto ja mennyt aikamuoto sanasta desu ovat seuraavat: Ja arimasen sekä arimasendeshita ovat virallisempia. Ei-menneen aikamuoto (preesens) Myönteinen muoto desu わたしの でんわばんごう は です K: それは にほんごの じ しょですか V: はい これは にほんご の じしょです K: これは にほんの ワイ ンですか V: いいえ それは にほん の ワインじゃないです K: これは なんです か V: それは くるまの かぎ です Kielteinen muoto janai desu ja arimasen Japanin alkeet, RE2007 Sivu 7

8 Menneen aikamuoto (imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti) deshita janakatta desu ja arimasendeshita No-partikkeli Partikkeli no ilmaisee attribuuttia (määritettä), yhteenkuuluvuutta tai omistajuutta (possessiota). Kun substantiivi muokkaa toista substantiivia, no tulee väliin: Densha no kippu Junalippu. Nihon no chizu Japanin lippu. Watashi no denwa-bangoo Puhelinnumero(ni). Kysymysmerkki Ka? Ka on kysymysmerkki. Ka virkkeen loppuun lisättynä tekee virkkeestä kysymyksen. Sanajärjestys ei muutu. Hai tarkoittaa kyllä ja iie tarkoittaa ei. Epävirallisessa puheessa käytetään myös sanaa ee sanana kyllä. Nan Mitä? Kysyvä mitä- tai mikä-sana on nan. Sanasto kartta chizu ちず juna densha でんしゃ puhelin denwa でんわ puhelinnumero denwa-bangoo でんわばんごう numero bangoo ばんごう olen, olet, on, olemme, olette, ovat desu です kyllä ee ええ kyllä hai はい iie ei いいえ en ole, et ole, ei ole, emme ole, ette ole, eivät ole janai desu sanakirja jisho じしょ kysymysmerkki ka? か avain, lukko kagi かぎ じゃないです Kanada Kanada カナダ kanadalainen (henkilö) Kanada-jin カナダじん Japanin alkeet, RE2007 Sivu 8

9 matkapuhelin kentai denwa けいたいでんわ perjantai kin-yoobi きんようび lippu kippu きっぷ tämä kore これ auto kuruma くるま tänään kyoo きょう mikä/ mitä nan なん japanin kieli Nihongo にほんご kahta substantiivia erottava partikkeli no (-)herra, (-)rouva, (-)neiti (-)san (-)さん tuo sore それ tekijän tai aiheen ilmaiseva partikkeli wa viini wain ワイン minä watashi わたし minun watashi no わたしの Perusrakenteet, osa 2 Kielioppi Jokin wa Adjektiivi desu Jokin は Adjektiivi です Wa desu -rakennetta voidaan käyttää myös adjektiivin kanssa. Esimerkkilauseita の は Japanin alkeet, RE2007 Sivu 9

10 Kesä Japanissa on kuuma. Ranskalainen viini on maukasta. Nihon no natsu wa atsui Furansu no wain wa oishii にほんの なつは あつい です フランスの ワインは お いしいです Kanji on vaikeaa. Kanji wa muzukashii かんじは むずかしいです Japanilainen talo on pieni. Nihon no ie wa chiisai にほんの いえは ちいさ いです Japanilainen pihvi on kallista. Nihon no gyuuniku wa takai にほんの ぎゅうにくは たかいです Olen kiireinen tänään. Kyoo wa isogashii きょうは いそがしいです Tämä elokuva ei ole mielenkiintoinen. Kono eiga wa omoshirokunai この えいがは おもしろ くないです Kioto on kaunis. Kyoto wa kirei きょうとは きれいです Hiragana ja katakana ovat helppoja. Tämä (buddhalainen) temppeli ei ole kuuluisa. Huomaa Japanin kielen adjektiivit Hiragana to Katakana wa kantan Kono otera wa yuumei janai ひらがなと カタカナは かんたんです この おてらは ゆうめい じゃないです Japanin kielessä on kahdenlaisia adjektiiveja: säännönmukaisia adjektiiveja ja eisäännönmukaisia adjektiiveja. Kaikki säännönmukaiset adjektiivit loppuvat -i, joten niitä kutsutaan i-adjektiiveiksi. Kun ei-säännönmukainen adjektiivi muokkaa substantiivia, na tulee ei-säännönmukaisen adjektiivin ja substantiivin väliin, siispä näitä adjektiiveja kutsutaa na-adjektiiveiksi. I- adjektiivit taipuvat eri muodoissa: myönteisessä ja kielteisessä muodossa sekä nykyisessä ja menneessä aikamuodossa. Na-adjektiivit eivät taivu. I-adjektiivi: Ei-mennyt aikamuoto Mennyt aikamuoto Na-adjektiivi: Ei-mennyt aikamuoto Mennyt aikamuoto takai desu (on kallis) Myönteinen takakatta desu (oli kallis) kirei desu (on kaunis) kirei deshita (oli kaunis) Myönteinen Kielteinen takakunai desu (ei ole kallis) takakunakatta desu (ei ollut kallis) Kielteinen kirei janai desu (ei ole kaunis) kirei janakatta desu (ei ollut kaunis) Japanin alkeet, RE2007 Sivu 10

11 Sanasto kuuma atsui あつい pieni chiisai ちいさい olen, olet, on, olemme, olette, ovat desu です elokuva eiga えいが Ranska Furansu フランス pihvi gyuuniku ぎゅうにく hiragana japanilainen kirjoitusjärjestelmä Hiragana talo ie いえ ひらがな kiireinen isogashii いそがしい en ole, et ole, ei ole, emme ole, ette ole, eivät ole kanji japanilais-kiinalainen merkistö janai desu Kanji じゃないです かんじ helppo, yksinkertainen kantan かんたん katakana japanilainen kirjoitusjärjestelmä Katakana カタカナ kaunis kirei きれい tämä (jkn) kono この tämä elokuva kono eiga この えいが tänään kyoo きょう Kioto Kyoto きょうと vaikea, monimutkainen muzukashii むずかしい kesä natsu なつ kahden substantiivin välissä oleva partikkeli no maukas, makuisa oishii おいしい kiinnostava, nautinnollinen, hauska omoshiroi の おもしろい edellisen vastakohta omoshirokunai おもしろくない (buddhalainen) temppeli otera おてら kallis, korkea, pitkä takai たかい ja to と aiheen tai subjektin merkitsevä partikkeli wa は Japanin alkeet, RE2007 Sivu 11

12 viini wain ワイン kuuluisa, tunnettu yuumein ゆうめい Perusrakenteet, osa 3 Kielioppi Henkilö wa Paikka ni ikimasu Henkilö は Paikka に いきます Ikimasu on verbi, joka tarkoittaa mennä. Paikka, johon ollaan menossa tai josta tulossa merkitään partikkelilla ni tai e, joiden merkitys on kuin englannin kielen sanan to. Tässä materiaalissa käytetään sanaa ni. Ni-partikkeli on epäsuoran objektin (kohteen) merkitsin. Tämä partikkeli seuraa epäsuoraa objektia, kuten teon suuntaa tai tulemisen/ menemisen tarkoitusta. Verbejä, kuten ikimasu (mennä, lähteä), kimasu (tulla) ja kaerimasu (palata) käytetään tämän rakenteen mukaisesti. Esimerkkilauseita Minä menen pankkiin tänään. En mene toimistooni lauantaina. Smith lähti Kiotoon viime viikolla. Susan palasi Japaniin viime kuussa. Tulen kotiin noin kello 8:00 tänään. Greg palaa maahansa ensi viikolla. Menen kouluuni junalla. Menin hiihtämään ystäväni kanssa eilen. K: Mihin menit eilen? V: Menin ostoksille. K: Minne menet talvilomallasi? V: Menen Thaimaahan. Watashi wa kyoo ginkoo ni ikimasu. Watashi wa do-yoobi kaisha ni ikimasen. Smith-san wa senshuu Kyoto ni ikimashita. Susan-san wa sengetsu Nihon ni kimashita. Watashi wa kyoo 8-ji goro uchi ni kaerimasu. Greg-san wa raishuu kuni ni kaerimasu. Watashi wa densha de gakkoo ni ikimasu. Watashi wa kinoo tomodachi to sukii ni ikimashita. K: Kinoo doko ni ikimashita ka? V: Kaimono ni ikimashita. K: Fuyu-yasumi doko ni ikimasu ka? V: Tai ni ikimasu. わたしは きょう ぎんこ うに いきます わたしは どようび かい しゃに いきません スミスさんは せんしゅう きょうとに いきました スーザンさんは せんげつ にほんに きました わたしは きょう 8じご ろ うちに かえります グレッグさんは らいしゅ う くにに かえります わたしは でんしゃで がっ こうに いきます わたしは きのう ともだ ちと スキーに いきまし た K: きのう どこに いきま したか V: かいものに いきました K: ふゆやすみ どこに い きますか V: タイに いきます Japanin alkeet, RE2007 Sivu 12

13 Huomaa Japanin kielen verbit Japanin kielen verbit tulevat lauseen loppuun ja taipuvat näyttääkseen nykyisen tai menneen aikamuodon, kuten myös myönteisen tai kielteisen muodon. Japanin kielessä on kaksi eri aikamuotoa: mennyt ja nykyinen. Koska siinä ei ole futuurimuotoa (tulevaa aikamuotoa), nykyistä aikamuotoa käytetään sekä tavanmukaiseen tekemiseen että tulevan aikamuodon korvaamiseen. [KÄÄNT. HUOM!] Johtuen lähdetekstin englanninkielisyydestä, tässä esitellään suomalaiselle opiskelijalle tarpeetonta tietoa, sillä kuten japanissa, suomessakaan ei ole futuuria, ja preesensiä käytetään sekä nykyisen että tulevan tapahtuman ilmauksena. Nykyinen aikamuoto Mennyt aikamuoto ikimasu (mennä) ikimashita (mennyt) Myönteinen Densha de junalla, tomdoachi to ystäväni kanssa ikimasen (ei mennä) Kielteinen ikimasendeshita (ei mennyt) Partikkeli de ilmaisee tapaa tai keinoa, esimerkiksi densha de tarkoittaa junalla ja kuruma de autolla. Jonkun kanssa on ilmaistu käyttäen to-partikkelia: tomodachi to ystävän(i) kanssa. Doko minne/missä/mistä? Doko tarkoittaa minne/ missä/ mistä?. Minne menet? on doko ni ikimasu ka?, ja Minne menit? on doko ni ikimashita ka?. Sanasto tavan merkki, by de で juna densha でんしゃ junalla densha de でんしゃで minne/missä/mistä doko どこ lauantai do-yoobi どようび talvi fuyu ふゆ talviloma fuyu-yasumi ふゆやすみ koulu gakkoo がっこう pankki ginkoo ぎんこう (jnkn) aikaan, noin kello... goro ごろ kello 8 hachi-ji (8-ji) はちじ (8 じ) Japanin alkeet, RE2007 Sivu 13

14 mennä ikimasu いきます kysymysmerkki ka? か palata, tulla kotiin kaerimasu かえります ostosten teko, shoppailu kaimono かいもの yhtiö, toimisto kaisha かいしゃ tulla kimasu きます eilen kinoo きのう valtio, kotivaltio, kotikaupunki kuni くに tänään kyoo きょう Kioto Kyoto きょうと epäsuoran kohteen merkki, suuntamerkki ni ensi viikolla raishuu らいしゅう (-)herra, (-)neiti, (-)rouva (-)san (-)さん viime kuussa sengetsu せんげつ viime viikolla senshuu せんしゅう hiihtää sukii スキー Thaimaa Tai タイ (jonkun) kanssa to と ja to と ystävä tomodachi ともだち ystävän kanssa tomodachi to ともだちと talo, koti uchi うち tekijän tai aiheen merkitsevä partikkeli wa minä watashi わたし loma, vapaapäivä, lepo, olla suljettuna Perusrakenteet, osa 4 Kielioppi yasumi Henkilö wa jokin o kaimasu/ tabemasu/ nomimasu Henkilö は jokin を かいます/ たべます/ のみます に は やすみ Kaimasu (かいます) tarkoittaa ostaa, tabemasu (たべます) tarkoittaa syödä ja nomimasu (のみます) tarkoittaa juoda. Näitä verbejä käytetään objektin (kohteen) kanssa. Objektin tunnistaa partikkelista o, joka on objektin merkki. Japanin alkeet, RE2007 Sivu 14

15 Esimerkkilauseita Juon kahvia joka aamu. Susan syö kasviksia joka päivä. Katsoin elokuvan eilen. Greg osti auton. En lue sanomalehteä. Pelaan golfia tänä sunnuntaina. K: Mitä ostit? V: Ostin huonekalun. K: Mitä teet huomenna? V: Pelaan tennistä ystäväni kanssa. Huomaa Shimasu tehdä, pelata Watashi wa maiasa koohii o nomimasu. Susan-san wa mainichi yasai o tabemasu. Watashi wa kinoo eiga o mimashita. Greg-san wa kuruma o kaimashita. Watashi wa shinbun o yomimasen. Watashi wa kondo no nichiyoobi gorufu o shimasu. K: Nani o kaimashita ka? V: Kagu o kaimashita. K: Ashita nani o shimasu ka? V:Tomodachi to tenisu o shimasu. わたしは まいあさ コー ヒーを のみます スーザンさんは まいにち やさいを たべます わたしは きのう えいが を みました グレッグさんは かいました くるまを わたしは しんぶんを よ みません わたしは こんどの にち ようび ゴルフを します K: なにを かいましたか V: かぐを かいました K: あした なにを します か V: ともだちと テニスを します Shimasu on verbi, joka tarkoittaa tehdä tai pelata. Shimasu-verbiä käytetään substantiivin kanssa ja siitä tulee silloin verbi. gorufu o shimasu pelata golfia sukii o shimasu hiihtää, mennä hiihtämään benkyoo o shimasu opiskella shigoto o shimasu tehdä työtä, työskennellä Nan ja Nani mikä, mitä Japanin kielessä on kaksi sanaa sanoille mikä, mitä : nan ja nani. Nani-sanaa käytetään, kun kysytään verbin (tekemisen) kohdetta? Sanasto Nani o tabemasu ka? - Mitä syöt? Nani o kaimashita ka? - Mitä ostit? Nani o shimasu ka? - Kuinka (hyvin) voit? huomenna ashita あした Japanin alkeet, RE2007 Sivu 15

16 opiskella, opetella, oppia, oppiminen benkyoo べんきょう elokuva eiga えいが golf gorufu ゴルフ kysymysmerkki ka? か huonekalu kagu かぐ ostaa kaimasu かいます eilen kinoo きのう seuraava, tuleva, tällä kertaa kondo こんど kahvi koohii コーヒー auto kuruma くるま joka aamu maiasa まいあさ joka ilta mainichi まいにち katsoa, nähdä mimasu みます mikä, mitä nan/ nani なん / なに sunnuntai nichi-yoobi にちようび kahden substantiivin väliin tuleva partikkeli no juoda nomimasu のみます objektin merkki o を (-)herra, (-)neiti, (-)rouva (-)san (-)さん sanomalehti shinbun しんぶん työ, liiketoiminta shigoto しごと tehdä, pelata; muodostaa suru-verbin shimasu の します hiihtää sukii スキー syödä tabemasu たべます tennis tenisu テニス (jonkun) kanssa to と ja to と ystävä tomodachi ともだち ystävän kanssa tomodachi to ともだちと tekijän tai aiheen merkitsevä partikkeli wa minä watashi わたし kasvikset yasai やさい lukea yomimasu よみます は Japanin alkeet, RE2007 Sivu 16

17 Käytännöllisiä sanontoja, osa 1 Jokin wa doko desu ka? Jokin は どこですか Esimerkkilauseita K: Missä on talosi? V: Se on Shibyassa. K: Missä on toimistosi? V: Se on Shinjukussa. K: Missä on tämänpäiväinen sanomalehti? V: Se on pöydällä. K: Anteeksi, mutta missä on juna-asema? V: Se on tuota rakennusta vastapäätä. K: Anteeksi, mutta missä on vessa? V: Se on täällä. K: Anteeksi, mutta missä on pankki? V: Se on tuon rakennuksen toisessa kerroksessa. K: Uchi wa doko desu ka? V: Uchi wa Shibuya K: Kaisha wa doko desu ka? V: Kaisha wa Shinjuku K: Kyoo no shinbun wa doko desu ka? V: Teeburu no ue K: Suimasen. Eki wa doko desu ka? V: Ano biru no tonari K: Suimasen. Toire wa doko desu ka? V: Asoko K: Suimasen. Ginkoo wa doko desu ka? V: Ano biru no 2-kai K: うちは どこですか V: うちは しぶやです K: かいしゃは どこですか V: かいしゃは しんじゅく です K: きょうの しんぶんは どこですか V: テーブルの うえです K: すいません えきは ど こですか V: あの ビルの となりで す K: すいません トイレは どこですか V: あそこです K: すいません ぎんこうは どこですか V: あの ビルの 2かいで す Japanin alkeet, RE2007 Sivu 17

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen.

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen. ビジネス 場 面 での 日 本 語 Japania liike-elämän tilanteisiin 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset Hiraganan ja Katakanan rakenne ja ääntäminen Virpi Serita Tekijänoikeudet Paino Kustantaja Virpi Serita HSE Print HKKK

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. おめでとうござい 末 永 くお 幸 せに Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne おめでとうございどう ぞお

Lisätiedot

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 日 本 語 五 Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 目 次 Sisällysluettelo 目 次 Sisällysluettelo s. 1 第 二 十 一 課 (Luku 21): ユッシ 君 の 日 本 旅 行 s. 2 第 二 十 二 課 (Luku 22):

Lisätiedot

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル 単 語 たんご Suomennos 0 ヴィデオ Videosta 胡 坐 あぐら jalat ristissä istuminen 神 棚 かみだな jumalten alttari くずし jalat sivussa istuminen 焼 香 しょうこう suitsutus 正 座 せいざ oikea istumistapa, jalkojen päällä istuminen 立 て 箸 たてばし

Lisätiedot

Japanin perusrakenteet 1

Japanin perusrakenteet 1 Japanin perusrakenteet 1 desu - masu Syksy 2006 1 Hiraganan rakenne... 3 Lauserakenne 1... 8 1.1. ~ desu (kysymyslause ~desuka kielto ~ de wa arimasen)... 8 Harjoitus 1: Käännä japaniin.... 9 Persoona

Lisätiedot

Japanin perusrakenteet matkailijoille

Japanin perusrakenteet matkailijoille Japanin perusrakenteet matkailijoille desu - masu Syksy 2015 Virpi Serita SISÄLLYSLUETTELO 1. DE SU... 2 1.1. ~ desu, ~ desu ka, ~ ja arimasen... 2 1.2. ~ no ~ desu... 3 1.3. Demonstratiivipronominit...

Lisätiedot

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1)

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 山 口 県 立 大 学 学 術 情 報 第 7 号 国 際 文 化 学 部 紀 要 通 巻 第 20 号 2014 年 3 月 フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 渡 辺 克 義 WATANABE Katsuyoshi はじめに わが 国 におけるフィンランド 語 学 習 書 は

Lisätiedot

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる Sana hiraganalla Sana kanjillä Käännös あかちゃん 赤 ちゃん vauva s 17 あそび 遊 び leikki s 17 あたたまる 温 まる lämmetä v 17 あらそい 争 い taistelu, tappelu s 17 イーッタラ Iittala adv 17 いそがしさ 忙 しさ kiireisyys s 17 いちばん 一 番 nr. 1,

Lisätiedot

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella.

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella. ビジネス 場 面 での 日 本 語 原 稿 Japania liike-elämän tilanteisiin - käsikirjoitus 第 一 巻 Vihko 1 第 四 版 4. painos Virpi Serita Kielen oppiminen on kuin puuron keittoa koko ajan saa hämmentää, ettei se palaisi pohjaan.

Lisätiedot

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learn to speak Japanese for Finnish speakers 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learning a new language or a second language is not easy or quick. Especially the first few months, it

Lisätiedot

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご 2004ねん * = lainasana ** = lanasana (tavallisesti ei ole vaihtoehtoja japaniksi) pitkä vokaali /o/ ( -o う ) on kirjoitettu roomajilla ou eikä oo yhdissanan sisällä oleva - ainoastaan

Lisätiedot

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010 www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) あ ああ (int) aah, ooh, voi, oi 会 う あう (v5u, intr) tavata, nähdä jk, kohdata 青 い あおい (adj i) sininen 赤 い あかい (adj i) punainen 明 るい あかるい (adj i) 1 kirkas, valoisa

Lisätiedot

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata SUOMI - JAPANI ajanvaraus alaleuka allerginen alue arka asento ateria diagnoosi edetä (tauti pahenee) ehkäistä eliminoida/poistaa elintarvikeväri (plakkiväri) epämukava erikoishammaslääkäri eroosio, hampaan

Lisätiedot

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry 御 挨 拶 Tervehdys 未 曾 有 の 大 震 災 と 津 波 が 二 万 人 近 い 尊 い 人 命 を 奪 い 日 本 の 東 北 地 方 に 壊 滅 的 な 被 害 を 与 えてから まもなく 一 年 になろうとしています この 未 曾 有 の 大 災 害 の 直 後 から 募 金 活 動 や 様 々なチャリティー 活 動 を 通 じてフィンランドの 人 々から 日 本 の 犠 牲 者

Lisätiedot

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye)

たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) たんご 単 語 käännös sanal. L. ABS エー ビー エス lukkiutumaton jarru järjestelmä S 11 CD シー ディー CD S 4 EU イー ユー EU, European Union S 22 HIM ヒム HIM (rokkiyhtye) S 19 IT アイ ティー IT, tietotekniikka eng. Information

Lisätiedot

Japanin kielen perusrakenteet 2

Japanin kielen perusrakenteet 2 Japanin kielen perusrakenteet 2 DA - RU - TE - TAI Kevät 2015 Kehitteillä oleva versio 23012015 Luvut 1-5 Japanihuone Virpi Serita SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TOIVEITA...... 1 Luku 2 TE-MUOTO... 2 2.1 te-

Lisätiedot

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん JA PA NIN TA PAKULTTUURI にほん ぶんか しゅうかん ねん 日 本 の 文 化 と 習 慣 2014 年 Aika: ma & to klo 16.30 19.00; 10.2., 13.2., 17.2., 20.2. (yht. 12 h) Paikka: Oulun yliopisto, HU108 Luennoitsija: Junko Sopo Junko Sopo

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A.

Pianotaiteilija. Izumi Tateno 77. Merkkivuosi 2013. Juhlajulkaisu. Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society. Valokuva: A. Pianotaiteilija Izumi Tateno 77 Merkkivuosi 2013 Suomalais-Japanilainen Yhdistys Finnish-Japanese Society Juhlajulkaisu Valokuva: A. Muto Izumi Tateno 77 Izumi Tateno 77 PIANOTAITEILIJA IZUMI TATENO 77

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet

Luku 7. Huomenna. Kielioppirakenteet 69 Luku 7 Huomenna Toimitusjohtaja Hayashi ja Kawamoto jatkavat keskustelua aamiaisella liikematkansa tulevasta ohjelmasta. Huomenna perjantaina heillä on kokous kello 14.00 FinlandWork:ssä ja ensi viikon

Lisätiedot

minuntyylini leah uudisti vintage-topin lisäämällä siihen nappeja koristeiksi. rakas minkmerkkinen mekko on valmistettu vintage -kankaista.

minuntyylini leah uudisti vintage-topin lisäämällä siihen nappeja koristeiksi. rakas minkmerkkinen mekko on valmistettu vintage -kankaista. D e s i g n p o r t f o l i o b y L i i s S t e n b e r g O s n! T i t t o K u v i t u s B r ä n d i t K i r j o i t t m i n e n We b - s u u n n i t t e l u H l l i t s e n! P h o t o s h o p I l l u

Lisätiedot

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr -

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - 250) Riisi saapui Japaniin Kofun-kausi (v. 250 592) Asuka-kausi

Lisätiedot

VIERAIDEN KIELTEN VALINTAOPAS

VIERAIDEN KIELTEN VALINTAOPAS こんにちは (konnichiwa) алло! Hallo! VIERAIDEN KIELTEN VALINTAOPAS Hola! Hejsan! Hello! Salut! www.nurmijarvi.fi 3 Kielitaito avaa ovet Hyvä kielitaito on tärkeä ja arvokas pääoma tulevaisuutta varten. Monipuolisesta

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Vuodenajat Évszakok talvi tél kevät tavasz syksy ősz kesä nyár vuosi év edellisenä vuonna előző évben viime vuonna múlt évben seuraavana vuonna jövőre vuodenaika

Lisätiedot

Aamuista matkantekoa Joka aamu, saavun kaukaa idästä, bussilla ruuhkassa, aina yhtä kiireessä, tavallisesti myöhässä. Onneksi se ei haittaa, vaikka ei aina ole ajallaan, kyllä sitä kuitenkin useaan, ehtii

Lisätiedot

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013 1 Asiakaspalvelua venäjäksi. 2 VENÄJÄN KIELEN PIKAKURSSI KEVÄT 2013 Riitta Tiensuu 1. TUTUSTUMISTA, TERVEHDYKSIÄ YM. KOHTELIASTA Hyvää huomenta! Hyvää

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2013 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. - kuinka moni on käynyt Japanissa? - kuinka

Lisätiedot

Kielitaito avaa ovet

Kielitaito avaa ovet www.nurmijarvi.fi Kielitaito avaa ovet Hyvä kielitaito on tärkeä ja arvokas pääoma tulevaisuutta varten. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä mm. ihmissuhteissa, matkoilla ja jatko-opinnoissa. Kansainväliset

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. - kuinka moni on käynyt Japanissa? - kuinka

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

日本の 日本の風俗習慣文化 2016 春. Japanilainen tapakulttuuri Kie-98.3415 : 大倉純一郎 編著: Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

日本の 日本の風俗習慣文化 2016 春. Japanilainen tapakulttuuri Kie-98.3415 : 大倉純一郎 編著: Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 日本の 日本の風俗習慣文化 Japanilainen tapakulttuuri Kie-98.3415 2016 春 編著: : 大倉純一郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 1 日 本 の 風 俗 習 慣 文 化 Japanilainen tapakulttuuri 目 次 Sisällys 2 1. 日 本 の 一 般 的 風 俗 習 慣

Lisätiedot

opas Infopalveluiden järjestämiseen

opas Infopalveluiden järjestämiseen opas Infopalveluiden järjestämiseen Iida Himanen Noora Miinalainen 12/2011 Karelia Expert Matkailupalvelu oy Tämä on opas infopalveluiden käytännön järjestämisen helpottamiseksi. Se on tehty opinnäytetyönä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014

Japanin kielen opiskelu. Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen opiskelu Aalto Yliopistossa Syksyllä 2014 Japanin kielen erikoisuus Yleensä opiskelu on aloitettava alusta asti eli ns. täysin nolla -tilanteesta. Puhuminen ja puhutun ymmärtäminen on suht.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

BioLite. BaseCamp. Kayttoohje

BioLite. BaseCamp. Kayttoohje BioLite BaseCamp Kayttoohje Thank you for purchasing a BioLite BaseCamp. The information contained in this instruction manual as well as videos to help clarify operation are available on our website. Gracias

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

2004 TOUKOKUU. Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi

2004 TOUKOKUU. Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi 2004 TOUKOKUU Oulu/ Tila 1 Oulu/ Tila 2 Oulu/ Tila 3 Rovaniemi 15 lauantai 16 sunnuntai 21 17 maanantai 18 tiistai 19 keskiviikko 20 torstai 21 perjantai 22 lauantai 23 sunnuntai 22 24 maanantai 25 tiistai

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Japanin kielen verbilista 日 本 語 の 動 詞 Nihongo no doushi

Japanin kielen verbilista 日 本 語 の 動 詞 Nihongo no doushi Japanin kielen verbilista 日 本 語 の 動 詞 Nihongo no doushi (Huom. ou äänetään /oo/, mutta o u. äänetään /ou/.) japani suomi abiru II 浴 びる kylpeä, käydä (suihkussa) agaru 上 がる mennä ylös (itse) ageru II あげる

Lisätiedot

Elokuu Viikko 33 Jakso 1 11 Maanantai 12 Tiistai 13 Keskiviikko 14 Torstai 15 Perjantai 16 Lauantai 8.05-9.20. RO juniorit 8.05. WILMA 14A v05 /KLm

Elokuu Viikko 33 Jakso 1 11 Maanantai 12 Tiistai 13 Keskiviikko 14 Torstai 15 Perjantai 16 Lauantai 8.05-9.20. RO juniorit 8.05. WILMA 14A v05 /KLm Elokuu Viikko 33 Jakso 1 11 Maanantai 12 Tiistai 13 Keskiviikko 14 Torstai 15 Perjantai 16 Lauantai 9.30-10.45 4 7 7 1 2 6 11.25-12.40 ruokailut 5 1 4 12.50-14.05 17 Sunnuntai VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

Lisätiedot

Kaukaa kaupungista saapuneet herraskaiset metsästäjät kokevat kummia, kun he

Kaukaa kaupungista saapuneet herraskaiset metsästäjät kokevat kummia, kun he Artikkeli Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen jäsenlehteen 1/2011 26.1.11 JAPANILAINEN SATUKLASSIKKO SUOMEKSI Kaukaa kaupungista saapuneet herraskaiset metsästäjät kokevat kummia, kun he huonoon metsästysonneensa

Lisätiedot

Japanilainen Kalligrafia

Japanilainen Kalligrafia Japanilainen Kalligrafia Taikalamppu-menetelmäoppaat Kädessäsi on ainutlaatuinen opas, jonka avulla voit avata kulttuurin kokemisen maailmaa ja toteuttaa uudenlaisen työpajan tai taidehetken lasten tai

Lisätiedot

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 Elokuu Viikko 33 Jakso 1 10 Maanantai 11 Tiistai 12 Keskiviikko 13 Torstai 14 Perjantai 15 Lauantai 9.30-10.45 4 7 7 1 2 6 11.25-12.40 ruokailut 5 1 4 12.50-14.05 16 Sunnuntai VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

Lisätiedot

MAY- 2DEC. n o i. t i THE WHOLE CITY WITH ONE CARD G U I D E B O O K. Käyttöopas Guidebok Handbuch инструкция. www.helsinkicard.

MAY- 2DEC. n o i. t i THE WHOLE CITY WITH ONE CARD G U I D E B O O K. Käyttöopas Guidebok Handbuch инструкция. www.helsinkicard. 2014 MAY- 2DEC n d e d t i n o i THE WHOLE CITY WITH ONE CARD G U I D E B O O K Käyttöopas Guidebok Handbuch инструкция www.helsinkicard.com WELCOME TO HELSINKI WELCOME TO HELSINKI WELCOME TO HELSINKI

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015

Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Maanantai 23.3. Tiistai 24.3. Keskiviikko 25.3. Torstai 26.3. Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Sunnuntai 29.3. Radio Channels, Luento 08:15 - TS127 Communication signal processing

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Tammikuu 2012. Muista äänestää! Sunnuntai. vk 52. Vk Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 1

Tammikuu 2012. Muista äänestää! Sunnuntai. vk 52. Vk Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 1 Tammikuu 2012 Vk Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 1 Loppiainen 2 3 4 5 6 7 8 vk 52 1 Sunnuntai Uudenvuodenpäivä 2 3 4 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

2 Kukka 1/09. Sisällys:

2 Kukka 1/09. Sisällys: KANSI Sisällys: 3 Pääkirjoitus 4 Ulkomaan toivot 6 Madcook 7 Älä tee sitä. Sun aivot surkastuu ja sä kuolet! 8 Matka jonka Madventures jätti tekemättä 10 Maailma pieni paikka on 12 Leipää ja piimää 14

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä

Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä www.kanjikaveri.net Ohje 1 (6) Japanin kirjoittaminen Japanese IME:n avulla Windows 7 -käyttöjärjestelmässä Japania on mahdollista kirjoittaa tietokoneella ihan tavallisella suomalaisella näppäimistöllä.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 10:24 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 23

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 10:24 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 23 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 23 Maanantai 10.08. Tiistai 11.08. Keskiviikko 12.08. Torstai 13.08. Perjantai 14.08. Lauantai 15.08. Sunnuntai 16.08. Matematiikka YHT2.1. Ma Fyke

Lisätiedot

ZETOR UUTISET 24 TYHMÄ KÄRPÄNEN ELÄÄ PIDEMPÄÄN ZETORIN KANSANOPISTON KURSSIT. Vanhan Ylioppilastalon vieressä Mannerheimintie 3-5

ZETOR UUTISET 24 TYHMÄ KÄRPÄNEN ELÄÄ PIDEMPÄÄN ZETORIN KANSANOPISTON KURSSIT. Vanhan Ylioppilastalon vieressä Mannerheimintie 3-5 Hinnat voimassa 30.6.2010 asti. IRTONUMERO 2,- ZETOR UUTISET 24 Kaivopihalla Helsingissä Puh: 010 76 64450 (0,0821 / puhelu + 0,119 / min) Vanhan Ylioppilastalon vieressä Mannerheimintie 3-5 TYHMÄ KÄRPÄNEN

Lisätiedot

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 10.06.2015 15:43 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 10.06.2015 15:43 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7 Maanantai 31.08. Tiistai 01.09. Keskiviikko 02.09. Torstai 03.09. Perjantai 04.09. Lauantai 05.09. Sunnuntai 06.09. 09:00 Palmu Riina C TVT2 Yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo KUOPIO, TAMMIKUU 2013 16.1.2013 18-19.15 24.1.2013 18 19.15 klo Teemailta 1 Voimaa ja valoa talven sihteeri 29.1.2013 18 20 pimeyteen, Pirkko Ulmanen 30.1.2013 18 19.15 PIELAVESI, TAMMIKUU 2013 Maanantai

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016

PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016 PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016 HARJOITUSRUNKO o Maanantai: Kiekonhallinta kiekon käsittely, kiekon kuljettaminen ja harhauttaminen o Tiistai: Taitojäät - pääpaino luistelussa o Keskiviikko: Pääpaino pelaamisessa

Lisätiedot

Tiedustellessani työn sisältöä etukäteen Sapporosta,

Tiedustellessani työn sisältöä etukäteen Sapporosta, Vieraalla maalla 2008 の 日 本 での2ヶ 月 Kaksi kuukautta Japanissa vuonna 2008 Sapporo Medical University Japanista on tarjonnut vuodesta 1977 alkaen, yhteistyönä Paulon Säätiön kanssa, apurahan 1 2 kuukauden

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Pihauksen toimitus. Sisällys: Pihaus 1/2007

Pihauksen toimitus. Sisällys: Pihaus 1/2007 1/2007 Pihaus 1/2007 PIHAUS TöSi:n lippukuntalehti Numero 1 Huhtikuussa 2007 Julkaisija: Töölön Siniset RY. Töölönkatu 34 00260 HELSINKI Päätoimittaja: Antti Mielonen Toimitussihteeri: Kaarlo Saukonpää

Lisätiedot

TAMMIKUU 2014 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai JOULUKUU 2013

TAMMIKUU 2014 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai JOULUKUU 2013 1 TAMMIKUU 2014 1 2 3 4 5 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi ja joulu Venäjällä Koululaisten Joululoma 22.12.2013-6.1.2014 6 7 8 9 10 11 12 JOULUKUU 2013 48 1 49 2 3 4 5 6 7 8 50 9 10 11 12 13 14 15 51

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 17:11 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 25

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 17:11 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 25 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 25 Maanantai 10.08. Tiistai 11.08. Keskiviikko 12.08. Torstai 13.08. Perjantai 14.08. Lauantai 15.08. Sunnuntai 16.08. 10:15 Työskentely puutarha-alalla

Lisätiedot

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 16:11 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 0

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 16:11 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 0 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 0 Maanantai 10.08. Tiistai 11.08. Keskiviikko 12.08. Torstai 13.08. Perjantai 14.08. Lauantai 15.08. Sunnuntai 16.08. 34/2015 (1. jakso) 17. - 23.08.2015

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

JUKARA KARATE. Junnukalenteri 2008

JUKARA KARATE. Junnukalenteri 2008 JUKARA KARATE Junnukalenteri 2008 Tammikuu 2008 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 31 1 Uudenvuodenpäivä 2 3 4 5 6 Loppiainen 2 7 8 9 10 11 12 13 3 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

LCD-näyttö Käyttöohje V2410T

LCD-näyttö Käyttöohje V2410T LCD-näyttö Käyttöohje V2410T Tervetuloa Copyright Copyright 2010 BenQ Corporation. Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa kopioida, jäljentää, tallentaa hakujärjestelmään tai kääntää

Lisätiedot

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 10:56 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 10:56 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7 Maanantai 31.08. Tiistai 01.09. Keskiviikko 02.09. Torstai 03.09. Perjantai 04.09. Lauantai 05.09. Sunnuntai 06.09. 37/2015 (1. jakso) 07. - 13.09.2015

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627

Lisätiedot