Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet Väestön korkea koulutus- ja sivistystaso on Suomessa keskeinen yhteiskuntapolitiikan tavoite. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Valtioneuvoston vuosille hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi se, että kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja väestön yleisen sivistystason kehittämiseksi suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että se on yksi maailman korkeimmista sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta. Suunnitelmassa esitetään kunnianhimoiset prosentuaaliset tavoitteet koulutustason kohottamiseksi vuosiin 2015 ja 2020 mennessä. Opetusministeriön strategiassa vuodelle 2020 muotoillaan tavoitevuoden tahtotilaksi se, että Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa. Tämän analyysin johtopäätöksenä on, että Suomen koulutustaso on kansainvälisesti melko kilpailukyinen nuoremmissa ikäryhmissä, mutta vanhempien ikäryhmien osalta kilpailemme korkeintaan keskisarjassa. Nuoremmissakin ikäryhmissä riittää haasteita. Erityisesti ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on vielä riittämättömällä tasolla sekä naisilla että miehillä ja aivan erityisesti nuorilla miehillä. Hyvin koulutetut naiset ovat kuitenkin Suomen keskeinen voimavara. Alueellisesti väestön koulutustasoerot ovat suuria. Yleissivistys- ja koulutuspääoma siirtyy muualta maasta etenkin Uudellemaalle ja muihin suurimpiin yliopistomaakuntiin, millä saattaa olla huomattavia vaikutuksia muiden alueiden elinvoimaan sekä kehitys- ja innovaatiokykyyn.

2 Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus vaihtelee huomattavasti ikäryhmittäin vuotiaista noin puolet oli vuonna 2006 suorittanut ylioppilastutkinnon, vuotiaissa alle 30 % ja 65 vuotta täyttäneistä alle 10 %. Naisten ja miesten väliset erot ovat myös varsin suuria vuotiaista naisista noin 60 % ja miehistä 41 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon, vuotiaista naisista 40 % ja miehistä 27 %. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä ylioppilasylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ikäryhmittäin ja maakunnittain v v. 65-v. Maakunta Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % uusimaa 49,1 64,6 40,5 51,8 22,3 17,6 itä-uusimaa 29,6 53,3 25,1 36,0 8,5 9,4 Varsinais-suomi 43,8 64,2 27,0 41,6 8,8 8,5 satakunta 34,6 53,5 17,5 31,7 4,8 4,9 kanta-häme 30,3 51,6 21,1 35,4 6,6 6,8 pirkanmaa 47,1 61,9 28,8 41,5 7,4 7,4 päijät-häme 33,1 51,8 20,2 32,5 7,0 7,0 kymenlaakso 31,9 50,8 18,6 28,1 5,8 6,2 etelä-karjala 43,4 54,9 19,5 32,1 5,0 5,4 etelä-savo 32,3 56,9 16,2 26,8 4,9 5,3 pohjois-savo 35,4 58,3 19,4 34,2 5,0 5,2 pohjois-karjala 39,1 61,2 17,4 30,5 4,4 4,5 keski-suomi 40,8 61,4 23,4 35,4 6,1 6,2 etelä-pohjanmaa 32,9 54,9 15,8 31,4 3,8 4,1 pohjanmaa 39,6 62,0 21,3 32,4 5,4 5,2 keski-pohjanmaa 34,3 55,6 16,9 31,9 4,1 4,9 pohjois-pohjanmaa 39,8 56,9 24,2 37,0 5,3 5,3 kainuu 30,3 48,5 15,1 28,0 3,0 3,5 lappi 36,6 57,7 16,9 30,6 3,8 4,7 ahvenanmaa 13,7 23,8 13,8 24,5 6,0 6,0 koko maa 41,2 59,9 26,8 40,1 8,7 8,4 lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Tilastoaineisto Suomea koskeva kansallinen tarkastelu tehdään tässä analyysissä Tilastokeskuksen henkilötietopohjaisen rekisteriaineiston pohjalta. Väestön koulutustason kansainvälinen vertailu (Education at a Glance 2009, OECD Indicators) perustuu taas haastattelututkimuksena tehtyyn ns. työvoimatutkimukseen, joka tehdään yhtenevin perustein EU:n ja OECD:n jäsenmaissa, joissa kaikissa henkilötietopohjaiseen tarkasteluun ei ole mahdollisuuksia. Suomea koskevat tiedot kansainvälisessä tarkastelussa eivät ole tästä syystä täysin vertailukelpoisia kansallisen tarkastelun kanssa. Vuosittaisia tutkintomääriä koskevat tiedot taas perustuvat ns. UOE-kyselyyn eli UNESCO:n, OECD:n ja EU:n yhteiseen tiedonkeruuseen. Myös nämä tiedot on saatu tähän analyysiin Education at a Glance-julkaisusta. Koulutustason tarkastelussa käytetään erilaisia koulutusluokituksia, joissa sama koulutus voidaan sijoittaa eri koulutusasteelle käytetystä luokituksesta riippuen. Oman lisävaikeutensa aiheuttaa Suomen vanhan tutkintojärjestelmän mukaisten opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutusten tarkastelu eri koulutusasteiden yhteydessä. Esimerkiksi vanhaa opistoastetta tarkastellaan usein osana ammatillisen koulutuksen järjestelmää, mutta koulutus sijoittuu osassa luokituksia osaksi korkea-asteen tutkintoja. Tässä analyysissa tarkastelu tehdään pääosin Tilastokeskuksen koulutusluokituksen pohjalta. Tilastokeskuksen luokitus nojautuu kansainväliseen International Standard Classification of Education (ISCED 1997) -koulutusluokitukseen, joka on lähtökohtana mm. Education at a Glance-julkaisun indikaattoreissa. Tämän analyysin taulukoiden alaviitteissä tai tekstin yhteydessä on pyritty tuomaan esille, mihin yhteyteen tarkasteltu koulutus kuuluu. Kansainvälisessä vertailussa käytettyyn EU19- maaryhmään kuuluvat OECD-järjestöön kuuluvat Euroopan unionin 19 jäsenmaata. Yleissivistys Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

3 yhtenäiskoulu- tai nuorisokoulujärjestelmä, yleissivistäviin eikä myöskään ammatillisiin ohjelmiin (vocational programmes). Lukionkäyntiastetta mitataan tarkastelussa suhteuttamalla tietyn vuoden tutkintojen määrä vastaavan ikäiseen väestöön. Lukionkäyntiaste oli vuonna 2007 selvästi korkein, 70 %:n tuntumassa, Unkarissa, Japanissa, Australiassa ja Irlannissa. Erittäin alhainen, 17 %, se oli Itävallassa. Suomi sijoittui 52 %:n osuudella hieman tarkasteltavien maiden puolivälin alapuolelle mutta kuitenkin selvästi EU:n ja vähän OECD:n keskiarvon yläpuolelle. Yleissivistystä ja yleissivistystasoa ei voi kuvata yksinomaan ylioppilastutkinnon suorittamisella tai lukionkäyntiasteella. Yleissivistystä kertyy monella muullakin tavalla, kuten esimerkiksi peruskoulupohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa ja sen pohjalta jatkuvissa korkeakouluopinnoissa sekä aikuiskoulutuksena järjestettävässä vapaassa sivistystyössä. Ehkä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka koulutukseltaan ovat pelkän perusasteen koulutuksen (peruskoulu, kansakoulu, keskikoulu) varassa. Vuonna 2008 heitä oli vuotiaissa 19 %, vuotiaissa 15 %, vuotiaissa 23 % ja 65 vuotta täyttäneissä 63 %, siis nelinkertainen osuus verrattuna vuotiaisiin. Eron pienentyminen lähes viidellä prosenttiyksiköllä vuotiaista vuotiaisiin kertonee myös aikuiskoulutuslukiokoulutuksen vuonna 2007 suorittaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä eräissä eu- ja OeCD-maissa alankomaat 35 australia 68 irlanti 68 islanti 62 italia 34 itävalta 17 japani 70 norja 58 portugali 46 puola 58 ranska 52 ruotsi 33 saksa 41 suomi 52 tanska 55 unkari 72 eu19:n ka. 43 OeCD:n ka. 48 lähde: OeCD 2009, uoe-kysely tutkinnon suorittaneita naisia ja miehiä oli likipitäen yhtä suuri osuus. Myös alueelliset erot ovat erittäin suuria etenkin varttuneemmissa ikäryhmissä. Erityisesti Uudenmaan asema oli varsin ylivoimainen vuotiaissa ja vieläkin vahvempi 65 vuotta täyttäneissä. Jälkimmäisessä ryhmässä ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli Uudellamaalla yli kaksi kertaa suurempi kuin missään muussa maakunnassa. Tämä johtuu osin siitä, että Uudellamaalla suoritetaan vuosittain suhteessa nuorisoikäluokkaan jonkin verran enemmän ylioppilastutkintoja kuin muissa maakunnissa, mutta pääsyy on se, että yleissivistyspääoma siirtyy muualta maasta etenkin Uudellemaalle ja muihin yliopistomaakuntiin, varsinkin Pirkanmaalle, Varsinais- Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Lukionkäyntiasteen kansainvälisessä vertailussa on otettava huomioon toisen asteen koulutuksen erilaiset järjestelmät eri maissa. Vaihtelu on erittäin voimakasta erityisesti ammatillisen koulutuksen asemassa. Siellä missä ammatillisen koulutuksen osuus on alhainen, lukiokoulutuksen osuus on yleensä korostunut. Tässä tehtävässä vertailussa (Education at a Glance 2009, OECD Indicators) lukiokoulutuksella tarkoitetaan toisen asteen koulutuksen yleissivistäviä koulutusohjelmia (general programmes). Esimerkiksi Yhdysvallat ei ole halunnut sijoittaa high school -järjestelmäänsä, joka on luonteeltaan eräänlainen

4 Vain perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus väestöstä ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008 Maakunta v v v. 65-v. ja yli uusimaa 23,8 17,7 23,1 53,8 itä-uusimaa 21,6 14,9 27,3 65,7 Varsinais-suomi 17,5 14,4 23,8 64,0 satakunta 20,2 15,0 25,4 66,6 kanta-häme 23,0 15,4 23,4 64,6 pirkanmaa 16,5 12,2 21,9 62,3 päijät-häme 23,8 18,2 25,9 63,7 kymenlaakso 22,1 16,1 24,2 61,7 etelä-karjala 16,0 12,9 24,7 68,5 etelä-savo 18,8 13,7 24,7 66,8 pohjois-savo 17,2 12,9 21,5 65,9 pohjois-karjala 13,7 12,3 22,9 66,9 keski-suomi 15,9 11,8 22,0 66,5 etelä-pohjanmaa 14,5 11,4 24,2 72,6 pohjanmaa 16,4 12,5 24,2 67,5 keski-pohjanmaa 15,3 10,8 26,4 73,7 pohjois-pohjanmaa 16,6 10,7 20,4 65,9 kainuu 16,5 11,7 23,0 70,0 lappi 18,5 14,2 22,0 65,9 Manner-Suomi 19,4 14,7 23,2 63,3 ahvenanmaa 29,0 23,8 31,6 63,2 Koko maa 19,4 14,7 23,3 63,3 lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri mahdollisuuksien (perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) käyttämisestä. Manner-Suomen maakuntien väliset erot ovat suhteellisesti verrattain suuria nuoremmissa ikäryhmissä, mutta vuotiaissa erot ovat kaventuneet. Uudellamaalla pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli yhdessä Päijät-Hämeen kanssa suurin vuotiaiden ikäryhmässä ja toiseksi suurin vuotiaiden ikäryhmässä. Tätä saattaa selittää mm. ammatillisen koulutuksen tarjonnan volyymitekijät, mutta todennäköisesti myös se, että Uudellamaalla on ollut varsinkin nuorille vetovoimaiset ja jatko-opintojen kanssa kilpailukykyiset työmarkkinat. Pohjois-Suomen, pohjoisen Itä-Suomen ja Pohjanmaan maakunnissa pelkän perusasteen varassa on huomattavasti Manner-Suomen keskiarvoa pienempi osuus nuoremmista ikäryhmistä. Pelkän peruskoulun varassa olevien osuus oli vuonna 2007 Suomessa vuotiaiden ikäryhmässä Puolan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi pienin tarkasteltavista maista. Portugalissa enemmistö ja Italiassa lähes puolet tämänikäisistä kuului tähän ryhmään vuotiaassa aikuisväestöstä pelkän peruskoulun varassa olevien osuus oli pienimmillään 12 % Yhdysvalloissa. Huomionarvoista on se, että osuus on vain hiukan, yhden prosenttiyksikön, pienempi kuin vuotiaissa, mikä kertoo siitä, että Yhdysvaltojen high school -järjestelmän koulutustarjonta on ollut vuosikymmeniä suhteessa nuorisoikäluokkaan erittäin laajaa. Suomi sijoittui 19 %:n osuudella tarkasteltavista maista viidenneksi. Pelkän ylioppilastutkinnon varassa vailla ammatillista tai korkeakoulututkintoa oli vuonna 2008 Manner-Suomessa 40 % vuotiaista. Heistä huomattava osa oli vielä korkeakouluopiskelijoita ja osa ei ole aloittanutkaan jatko-opintoja vuotiaista näitä henkilöjä oli enää 12 %, vuotiaista vajaa 4 % ja 65 vuotta täyttäneistä vain runsas prosentti. Alueellisesti pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneita on Manner-Suomessa selkeästi eniten Uudellamaalla kaikissa ikäryhmässä, erityisesti vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Tämä saattaa viitata siihen, että Uudenmaan työmarkkinoilla on todennäköisesti palvelusektorilla muuta maata enemmän sellaisia työpaikkoja, joissa työskenteleviltä ei välttämättä edellytetä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa. Kansainvälinen vertailu ei tällä indikaattorilla ole mahdollista. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

5 Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus väestöstä ikäryhmittäin eräissä eu- ja OeCD-maissa v v. % % alankomaat australia irlanti islanti iso-britannia italia itävalta norja portugali puola 8 14 ranska ruotsi 9 15 saksa suomi tanska unkari yhdysvallat eu19:n ka OeCD:n ka lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus Vain ylioppilastutkinnon perusasteen jälkeen suorittaneiden osuus ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008 Maakunta v v v. 65-v. ja yli uusimaa 47,3 15,4 6,6 3,3 itä-uusimaa 44,0 12,8 3,7 1,2 Varsinais-suomi 34,1 8,5 2,0 0,6 satakunta 31,7 8,0 2,5 0,9 kanta-häme 43,1 12,6 3,4 0,9 pirkanmaa 32,3 9,3 2,7 1,0 päijät-häme 28,4 8,6 2,3 0,9 kymenlaakso 37,8 9,4 2,3 0,6 etelä-karjala 33,7 7,1 1,8 0,5 etelä-savo 35,5 8,7 1,8 0,4 pohjois-savo 40,5 9,2 1,6 0,4 pohjois-karjala 40,5 9,6 2,2 0,6 keski-suomi 32,1 6,3 1,5 0,4 etelä-pohjanmaa 36,6 9,5 2,4 0,7 pohjanmaa 30,6 6,5 1,8 0,6 keski-pohjanmaa 39,5 10,6 2,1 0,5 pohjois-pohjanmaa 31,1 6,0 1,4 0,4 kainuu 37,1 9,5 1,9 0,4 lappi 30,2 9,6 4,0 1,4 Manner-Suomi 40,4 11,7 3,6 1,2 ahvenanmaa 22,5 13,8 4,1 1,0 Koko maa 40,4 11,7 3,6 1,2 lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri

6 keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaiden ikäryhmästä maakunnittain 2008 Maakunta Keskiaste 1) Korkea-Aste 2) Yhteensä uusimaa 35,1 49,0 84,1 itä-uusimaa 45,6 42,1 87,7 Varsinais-suomi 44,3 42,5 86,8 satakunta 50,1 36,4 86,5 kanta-häme 46,5 40,3 86,8 pirkanmaa 42,6 46,0 88,6 päijät-häme 47,4 36,4 83,8 kymenlaakso 50,4 34,7 85,1 etelä-karjala 49,6 38,1 87,7 etelä-savo 51,6 36,0 85,6 pohjois-savo 48,5 39,7 88,2 pohjois-karjala 49,7 37,7 88,0 keski-suomi 44,8 44,0 88,8 etelä-pohjanmaa 51,0 38,3 89,3 pohjanmaa 45,4 43,4 88,8 keski-pohjanmaa 51,9 37,2 89,1 pohjois-pohjanmaa 46,3 44,2 90,5 kainuu 51,1 37,0 88,1 lappi 50,1 36,6 86,7 ahvenanmaa 49,4 28,7 78,1 Koko maa 43,0 43,5 86,5 1) keskiasteen koulutukseen luetaan tilastokeskuksen koulutusluokituksessa ammatillinen ja lukiokoulutus. 2) korkea-asteen koulutukseen luetaan tilastokeskuksen koulutusluokituksessa opistoasteen, ammatillisen korkea-asteen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot sekä tieteelliset jatkotutkinnot. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Peruskoulun jälkeinen koulutus Peruskoulun jälkeinen koulutus jakautuu koulutusluokituksissa keskiasteen ja korkea-asteen koulutukseen. Keskiasteen koulutukseen luetaan lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Sekä Tilastokeskuksen että kansainvälisessä ISCED-luokituksessa korkeaasteen koulutukseen luetaan Suomessa varsinaisten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen lisäksi aikaisemmat opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot. Koulutetuin viisivuotisikäryhmä on Suomessa vuotiaat. Vuonna 2008 heistä oli 43 % suorittanut keskiasteen koulutuksen korkeimpana koulutuksenaan ja 43,5 % korkea-asteen koulutuksen. Tästä ikäryhmästä oli vuonna 2008 vielä 19 % suorittanut vanhan opistoasteen tutkinnon vuotiaista heidän osuutensa oli enää 1,3 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vähiten, 35,1 % Uudellamaalla ja eniten, 51,9 % Keski-Pohjanmaalla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Manner-Suomessa pienin eli 36 % Etelä- Savossa ja suurin eli 49 % Uudellamaalla. Naiset ovat selvästi miehiä koulutetumpia kaikissa alle 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Lähes 90 % naisista on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuotiaiden ikäryhmässä. Kymmenessä Manner-Suomen maakunnassa heidän osuutensa on vähintään 90 %, korkeimmillaan 92,8 % Etelä- Pohjanmaalla. Vähintään toisen asteen koulutuksen, eli lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen tai korkea-asteen koulutuksen, suorittaneiden osuudessa vuotiaissa Suomi sijoittui 90 %:n osuudella vuonna 2007 Puolan ja Ruotsin jälkeen tarkasteltavien maiden kolmanneksi. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille asetetaan tavoitteeksi nostaa osuus 92,5 %:iin vuonna 2015 ja 95 %:iin vuonna Portugalissa vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneita oli alle puolet tästä ikäryhmästä vuotiaiden ikäryhmässä vähintään tämän koulutuksen suorittaneiden osuus oli selvästi korkein eli 87 % Yhdysvalloissa missä tämä osuus oli yhtä suuri kuin vuotiaissa. Suomi sijoittui tässä vanhemmassa ikäryhmässä 65 %:lla tarkasteltavien maiden puolivälin tienoille. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

7 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ikäryhmittäin ja maakunnittain v v v v. Maakunta Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % uusimaa 72,5 % 79,7 % 78,2 % 86,4 % 75,3 % 78,4 % 56,2 % 50,2 % Varsinais-suomi 79,5 % 85,5 % 82,1 % 89,2 % 74,3 % 78,1 % 48,6 % 43,2 % satakunta 76,8 % 83,1 % 81,2 % 89,0 % 71,7 % 77,5 % 45,4 % 40,8 % kanta-häme 73,6 % 80,5 % 80,4 % 89,0 % 74,4 % 78,9 % 46,4 % 42,3 % pirkanmaa 81,2 % 85,9 % 85,0 % 90,7 % 76,6 % 79,7 % 49,5 % 46,1 % päijät-häme 71,9 % 80,7 % 77,6 % 86,3 % 71,5 % 76,6 % 46,4 % 42,6 % kymenlaakso 75,8 % 80,2 % 80,8 % 87,2 % 73,9 % 77,7 % 49,0 % 46,3 % etelä-karjala 81,8 % 86,7 % 85,1 % 89,4 % 72,5 % 78,2 % 38,9 % 40,2 % etelä-savo 78,9 % 83,8 % 82,6 % 90,3 % 70,8 % 80,1 % 39,0 % 44,6 % pohjois-savo 80,4 % 85,4 % 84,0 % 90,6 % 74,4 % 82,7 % 40,6 % 44,9 % pohjois-karjala 84,7 % 88,0 % 85,1 % 90,7 % 73,7 % 80,6 % 40,6 % 43,0 % keski-suomi 81,9 % 86,3 % 85,2 % 91,4 % 75,0 % 81,1 % 43,2 % 42,8 % etelä-pohjanmaa 84,5 % 86,6 % 84,7 % 92,8 % 71,9 % 79,9 % 36,1 % 37,5 % pohjanmaa 81,0 % 86,5 % 84,7 % 90,6 % 72,5 % 79,3 % 43,3 % 41,2 % keski-pohjanmaa 83,4 % 86,3 % 86,7 % 91,8 % 68,8 % 78,6 % 31,7 % 34,9 % pohjois-pohjanmaa 81,3 % 85,7 % 86,7 % 92,1 % 77,0 % 82,3 % 43,9 % 43,3 % kainuu 82,6 % 84,6 % 86,8 % 90,0 % 73,8 % 80,5 % 38,0 % 40,1 % lappi 79,1 % 84,0 % 82,3 % 89,8 % 74,4 % 81,8 % 44,4 % 44,4 % itä-uusimaa 77,1 % 79,8 % 82,0 % 88,1 % 69,7 % 75,7 % 43,7 % 40,8 % Manner-Suomi 78,0 % 83,4 % 81,9 % 88,9 % 74,3 % 79,3 % 46,6 % 44,6 % ahvenanmaa 70,5 % 71,6 % 73,3 % 79,3 % 65,0 % 71,6 % 47,7 % 39,7 % Koko maa 77,9 % 83,3 % 81,9 % 88,9 % 74,2 % 79,2 % 46,6 % 44,5 % lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäryhmittäin eräissä eu- ja OeCD-maissa v., % v., % alankomaat australia irlanti islanti iso-britannia italia itävalta norja portugali puola ranska ruotsi saksa suomi tanska unkari yhdysvallat eu19:n ka OeCD:n ka lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus

8 ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ja ikäryhmittäin v v v v. Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Ammatillinen perustutkinto 38,3 % 29,4 % 35,0 % 27,8 % 36,7 % 32,2 % 22,3 % 24,6 % Ammattitutkinto 1,1 % 1,5 % 4,1 % 3,9 % 2,4 % 3,3 % 0,1 % 0,1 % Erikoisammattitutkinto 0,0 % 0,1 % 0,6 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % Opistoasteen tutkinto 0,0 % 0,0 % 3,0 % 5,7 % 13,0 % 21,5 % 10,3 % 10,2 % Yhteensä 39,5 % 31,0 % 42,7 % 37,8 % 52,7 % 57,6 % 32,7 % 34,9 % lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Ammatillinen koulutus Jos koulutusjärjestelmästä poistunut opistoasteen koulutus jätetään tarkastelun ulkopuolelle eli tarkastellaan vain toisen asteen ammatillista koulutusta, miehet olivat vuonna 2008 suorittaneet selvästi naisia enemmän ammatillisia tutkintoja lukuun ottamatta vuotiaiden ikäryhmää. Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli naisilla kuitenkin selvästi suurempi kuin miehillä alle 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Ammatillisen tutkinnon (mukaan lukien opistoaste) suorittaneiden osuus oli vuotiaissa miehillä lähes 47 % ja naisilla lähes 38 % vuotiaiden ikäryhmässä miesten osuus oli noussut lähes 53 %:iin ja naisten lähes 58 %:iin. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus vaihtelee voimakkaasti maakunnittain. Uudellamaalla heitä on yli kymmenen prosenttiyksikköä Manner- Suomen keskiarvoa vähemmän sekä että vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoremmassa ikäryhmässä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden miesten osuus on Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa kaksi kertaa suurempi kuin Uudellamaalla. Naisten osuus on tässä ikäryhmässä korkein Etelä-Pohjanmaalla. Ammatillisen tutkinnon ylimpänä tutkintoa suorittaneiden osuus on keskimäärin lähes 15 prosenttiyksikköä korkeampi vuotiaiden ikäryhmässä kuin vuotiaissa. Tämä johtuu mm. siitä, että väistyvän opistoasteen tutkinnon suorittaneita on selvästi enemmän vanhemmissa ikäryhmissä. Tämä selittää myös sen, että ammatillisen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus on miesten osuutta suurempi vuotiaiden ikäryhmässä. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön oli vuonna 2007 selvästi korkein Suomessa, 87 %. Tätä selittää osin se, että Suomessa tarkastelussa ovat ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden lisäksi ammattitutkinnon suorittaneet ja muutoinkin se, että Suomessa ammatillisen aikuiskoulutuksen asema on vahva. Seuraavaksi korkeammat osuudet olivat Itävallassa ja Italiassa. Muiden pohjoismaiden asema oli selvästi Suomea alempi. Alhaisimmat osuudet, vain noin viidennes Suomen tasosta, olivat Unkarissa ja Portugalissa. Japanikin oli vain 23 %:ssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

9 ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008* Maakunta Tutkinnon suorittaneiden osuus v v. Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 29,5 % 27,2 % 28,3 % 41,5 % 46,6 % 44,1 % itä-uusimaa 50,7 % 42,4 % 46,6 % 49,5 % 54,9 % 52,2 % Varsinais-suomi 43,0 % 38,4 % 40,7 % 53,2 % 57,1 % 55,1 % satakunta 52,5 % 45,2 % 49,0 % 57,3 % 62,7 % 60,0 % kanta-häme 51,5 % 48,0 % 49,8 % 57,6 % 62,2 % 59,9 % pirkanmaa 41,0 % 39,0 % 40,1 % 53,7 % 58,9 % 56,3 % päijät-häme 46,9 % 44,4 % 45,7 % 55,3 % 60,5 % 57,9 % kymenlaakso 52,6 % 47,3 % 50,1 % 59,3 % 63,3 % 61,3 % etelä-karjala 52,5 % 45,8 % 49,4 % 57,1 % 62,0 % 59,5 % etelä-savo 55,6 % 48,4 % 52,1 % 58,1 % 64,8 % 61,4 % pohjois-savo 52,0 % 43,4 % 47,9 % 59,4 % 65,9 % 62,6 % pohjois-karjala 52,7 % 44,2 % 48,7 % 60,2 % 64,2 % 62,2 % keski-suomi 47,3 % 43,3 % 45,4 % 56,5 % 62,0 % 59,2 % etelä-pohjanmaa 57,8 % 49,0 % 53,6 % 60,6 % 66,7 % 63,6 % pohjanmaa 47,1 % 39,7 % 43,6 % 53,5 % 60,5 % 57,0 % keski-pohjanmaa 59,0 % 48,1 % 53,7 % 56,0 % 64,0 % 59,9 % pohjois-pohjanmaa 47,6 % 42,7 % 45,3 % 57,3 % 62,6 % 59,9 % kainuu 58,9 % 48,6 % 54,2 % 62,0 % 65,9 % 63,9 % lappi 53,8 % 45,4 % 49,9 % 61,4 % 65,6 % 63,5 % Manner-Suomi 42,6 % 37,8 % 40,3 % 52,8 % 57,7 % 55,2 % ahvenanmaa 46,7 % 42,1 % 44,5 % 47,3 % 55,2 % 51,3 % Koko maa 42,7 % 37,8 % 40,3 % 52,7 % 57,6 % 55,2 % * sisältää niiden henkilöiden osuuden väestöstä, jonka korkein tutkinto on ammatillinen perus-, ammatti-, erikoisammatti- tai opistoasteen tutkinto. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri toisen asteen ammatillisen tutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä eräissä eu- ja OeCD-maissa % alankomaat 64 australia 38 irlanti 52 islanti 54 italia 66 itävalta 74 japani 23 norja 39 portugali 19 puola 32 ranska 61 ruotsi 41 saksa 58 suomi 87 tanska 47 unkari 15 eu19:n ka 51 OeCD:n ka 45 lähde: OeCD 2009, uoe-kysely

10 korkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan maakunnittain 2008* Tutkinnon suorittaneiden osuus v v. Maakunta Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 30,6 % 46,5 % 38,6 % 26,8 % 25,5 % 26,1 % itä-uusimaa 20,5 % 37,2 % 28,9 % 16,2 % 16,7 % 16,4 % Varsinais-suomi 24,7 % 39,5 % 32,1 % 17,3 % 17,3 % 17,3 % satakunta 19,0 % 36,8 % 27,6 % 12,4 % 12,7 % 12,6 % kanta-häme 20,0 % 33,9 % 26,9 % 14,3 % 14,2 % 14,2 % pirkanmaa 28,9 % 41,9 % 35,1 % 19,3 % 17,6 % 18,5 % päijät-häme 20,1 % 33,8 % 26,8 % 13,6 % 13,4 % 13,5 % kymenlaakso 18,4 % 32,7 % 25,2 % 12,3 % 12,1 % 12,2 % etelä-karjala 20,6 % 37,3 % 28,3 % 13,0 % 14,0 % 13,5 % etelä-savo 19,0 % 35,8 % 27,1 % 10,9 % 13,4 % 12,2 % pohjois-savo 22,4 % 39,4 % 30,5 % 13,2 % 15,0 % 14,1 % pohjois-karjala 22,1 % 38,5 % 29,9 % 12,0 % 14,7 % 13,3 % keski-suomi 26,8 % 40,1 % 33,2 % 16,1 % 16,9 % 16,5 % etelä-pohjanmaa 20,0 % 38,2 % 28,7 % 9,8 % 11,7 % 10,7 % pohjanmaa 26,6 % 43,3 % 34,3 % 16,5 % 16,3 % 16,4 % keski-pohjanmaa 20,1 % 38,5 % 29,0 % 11,0 % 12,7 % 11,8 % pohjois-pohjanmaa 26,3 % 41,2 % 33,4 % 17,4 % 17,8 % 17,6 % kainuu 21,0 % 36,4 % 28,1 % 10,4 % 13,2 % 11,7 % lappi 18,5 % 35,3 % 26,4 % 11,2 % 14,3 % 12,7 % Manner-Suomi 25,7 % 41,3 % 33,3 % 17,8 % 18,1 % 18,0 % ahvenanmaa 14,7 % 21,5 % 18,0 % 14,0 % 12,1 % 13,0 % Koko maa 25,7 % 41,2 % 33,2 % 17,8 % 18,1 % 17,9 % * sisältää niiden henkilöiden osuuden väestöstä, jonka korkein tutkinto on ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettu tutkinto tai vanhan järjestelmän mukainen ammatillisen korkea-asteen tutkinto. ilman ammatillisen korkea-asteen tutkintoja ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä on yhteensä 33,0 % ja vuotiaasta väestöstä 15,5 %. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Korkeakoulututkinnot Korkeakoulututkintoihin luetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat luokituksessa myös aikaisemmat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot, jotka ovat pääosin insinööritutkintoja. Ammatillisen korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden henkilöiden osuus on erittäin pieni nuoremmissa ikäryhmissä. Näitä henkilöitä oli vuonna 2008 vain noin eli 0,7 % vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Manner-Suomessa vuotiaiden ikäryhmässä 33,2 % vuonna Naisilla osuus oli 41,2 % ja miehillä 25,7 %. Suurimmillaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus tässä ikäryhmässä oli sekä miehillä (30,6 %) että naisilla (46,5 %) Uudenmaan maakunnassa ja pienimmillään Kymenlaaksossa miehillä (18,4 %) ja naisilla (32,7 %) vuotiaiden ikäryhmässä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 17,9 % eli lähes kaksi kertaa pienempi kuin vuotiaissa. Osuus oli miehillä 17,8 % ja naisilla 18,1 %. Osuus oli pienin eli 9,8 % Etelä-Pohjanmaan miehillä ja suurin 26,8 % Uudenmaan miehillä. Myös naisilla osuus oli pienin eli 11,7 % Etelä-Pohjanmaalla ja suurin eli 25,5 % Uudellamaalla. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaiden ikäryhmässä oli vuonna 2007 Suomessa 32 % eli tarkastelussa olevien maiden kärkipäässä, selvästi muita edellä olevan Norjan (41 %) ja Alankomaiden jälkeen sekä Tanskan rinnalla kolmas. Lähes samaa tasoa edustivat Australia, Yhdysvallat, Irlanti ja Puola. Alin osuus eli 13 % oli Itävallassa, ja Saksakin oli vain 16 %:ssa. Sen sijaan vuotiaiden ikäryhmässä Suomen osuus eli 14 % oli vasta tarkasteltavina olevien maiden keskivälin alapuolella, OECD-maiden keskiarvossa ja yhden prosenttiyksikön yli EU19-maiden keskiarvon. Ylivoimaisessa kärjessä oli Yhdysvallat 30 %:n osuudella, joka oli miltei sama kuin maalla oli nuoremmassa ikäryhmässä. Kaikki muut pohjoismaat olivat Suomen edellä. Alhaisimmat osuudet, alle 10 %, olivat Itävallassa, Portugalissa ja Italiassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

11 korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ikäryhmittäin eräissä eu- ja OeCD-maissa 2007* v., % v., % alankomaat australia irlanti islanti iso-britannia italia 18 9 itävalta 13 7 japani norja portugali 21 7 puola ranska ruotsi saksa suomi tanska unkari yhdysvallat eu19:n ka OeCD:n ka * korkeakoulututkintoihin rinnastetaan suomen ammatillisen korkea-asteen tutkinnot. lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä maakunnittain 2008 Tutkinnon suorittaneita vuotiaita Tohtorit Lisensiaat ja tohtorit yhteensä Maakunta Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 1,4 % 1,0 % 1,2 % 1,9 % 1,3 % 1,6 % itä-uusimaa 0,5 % 0,4 % 0,5 % 0,7 % 0,6 % 0,7 % Varsinais-suomi 1,1 % 0,8 % 1,0 % 1,4 % 1,0 % 1,2 % satakunta 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % kanta-häme 0,4 % 0,3 % 0,4 % 0,6 % 0,4 % 0,5 % pirkanmaa 0,9 % 0,6 % 0,8 % 1,3 % 0,8 % 1,0 % päijät-häme 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,4 % kymenlaakso 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % etelä-karjala 0,5 % 0,3 % 0,4 % 0,7 % 0,5 % 0,6 % etelä-savo 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,4 % pohjois-savo 0,9 % 0,7 % 0,8 % 1,0 % 0,9 % 0,9 % pohjois-karjala 0,8 % 0,5 % 0,6 % 1,0 % 0,7 % 0,9 % keski-suomi 0,8 % 0,6 % 0,7 % 1,2 % 1,0 % 1,1 % etelä-pohjanmaa 0,2 % 0,1 % 0,1 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % pohjanmaa 0,4 % 0,3 % 0,4 % 0,6 % 0,5 % 0,5 % keski-pohjanmaa 0,3 % 0,1 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % pohjois-pohjanmaa 0,9 % 0,7 % 0,8 % 1,3 % 0,9 % 1,1 % kainuu 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % lappi 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % Manner-Suomi 0,8 % 0,6 % 0,7 % 1,2 % 0,8 % 1,0 % ahvenanmaa 0,2 % 0,1 % 0,2 % 0,4 % 0,2 % 0,3 % Koko maa 0,8 % 0,6 % 0,7 % 1,1 % 0,8 % 1,0 % lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri

12 tieteellisen jatkotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä eräissä eu- ja OeCD-maissa % alankomaat 1,6 australia 1,9 irlanti 1,4 islanti 0,2 iso-britannia 2,1 irlanti 1,4 italia 1,3 itävalta 1,8 japan 1,1 norja 1,5 portugali 3,7 puola 1,0 ranska 1,4 ruotsi 3,3 saksa 2,3 suomi 2,9 tanska 1,3 unkari 0,7 yhdysvallat 1,5 eu19:n ka 1,7 OeCD:n ka 1,5 * sisältää suomen osalta sekä lisensiaatin- että tohtorintutkinnot lähde: OeCD 2009, uoe-kysely Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille asetetaan tavoitteeksi, että 38,5 % vuotiaista suorittaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon vuoteen 2015 mennessä ja 42 % vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin tavoite on, että 40 % nuorista ikäryhmistä suorittaa korkea-asteen tutkinnon vuoteen 2020 mennessä. Tieteellisen jatkotutkinnon eli tohtorintutkinnon tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2008 Manner-Suomen vuotiaasta väestöstä tasan yksi prosentti, miehillä 1,2 % ja naisilla 0,8 %. Uudenmaan osuus 1,6 % oli kahdeksan kertaa korkeampi kuin Kymenlaakson ja Etelä-Pohjanmaan osuudet. Mainittakoon, että tohtoritutkinnon vuosittain suorittaneiden naisten osuus ylitti 50 % ensi kerran vuonna Suoritettujen tieteellisten jatkotutkintojen määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön oli vuonna 2007 Suomessa 2,9 %, joka on tarkasteltavissa maissa Portugalin 3,7 %:n ja Ruotsin 3,3 %:n jälkeen korkein osuus, lähes kaksi kertaa EU19:n ja OECD:n keskiarvoa korkeampi. Mainittakoon, että Suomen lisäksi myös Portugalissa ja Ruotsissa on kaksiportainen rakenne tutkijakoulutuksessa. Mikäli Suomen osalta tarkasteltaisiin vain tohtoritutkinnon suorittaneita, joiden kohdalla suhdeluku oli 2,3 % (Tilastokeskus), Suomen sijoitus ei taulukossa muuttuisi. Alhaisin osuus tieteellisten jatkotutkinnon suorittaneista, 0,2 %, oli Islannissa, mikä johtuu siitä, ettei jatkotutkinnon suorittaminen ole maassa mahdollista läheskään kaikilla tieteenaloilla. Muista maista alin osuus eli 0,7 % oli Unkarissa. Yhdysvallat oli vain OECD:n keskiarvossa eli 1,5 %:ssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

13 ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ikäryhmittäin ja maakunnittain v. Tutkinnon suorittaneiden osuus v. Maakunta Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 60,1 % 73,8 % 66,9 % 68,3 % 72,1 % 70,2 % itä-uusimaa 71,3 % 79,6 % 75,4 % 65,7 % 71,6 % 68,6 % Varsinais-suomi 67,7 % 77,9 % 72,8 % 70,5 % 74,4 % 72,5 % satakunta 71,5 % 82,0 % 76,5 % 69,8 % 75,4 % 72,6 % kanta-häme 71,6 % 81,9 % 76,6 % 71,9 % 76,4 % 74,1 % pirkanmaa 69,9 % 80,9 % 75,2 % 73,0 % 76,5 % 74,7 % päijät-häme 67,0 % 78,3 % 72,5 % 68,9 % 73,9 % 71,4 % kymenlaakso 71,0 % 80,0 % 75,3 % 71,6 % 75,4 % 73,5 % etelä-karjala 73,1 % 83,1 % 77,7 % 70,2 % 75,9 % 73,0 % etelä-savo 74,6 % 84,2 % 79,2 % 69,0 % 78,3 % 73,5 % pohjois-savo 74,4 % 82,7 % 78,4 % 72,6 % 80,9 % 76,7 % pohjois-karjala 74,8 % 82,8 % 78,6 % 72,2 % 78,9 % 75,4 % keski-suomi 74,1 % 83,5 % 78,6 % 72,7 % 79,0 % 75,8 % etelä-pohjanmaa 77,8 % 87,2 % 82,3 % 70,4 % 78,4 % 74,3 % pohjanmaa 73,7 % 82,9 % 78,0 % 70,0 % 76,8 % 73,4 % keski-pohjanmaa 79,1 % 86,6 % 82,7 % 67,0 % 76,7 % 71,8 % pohjois-pohjanmaa 74,0 % 83,9 % 78,7 % 74,7 % 80,4 % 77,5 % kainuu 79,9 % 85,0 % 82,3 % 72,4 % 79,0 % 75,6 % lappi 72,3 % 80,8 % 76,3 % 72,6 % 79,9 % 76,2 % Manner-Suomi 68,4 % 79,1 % 73,6 % 70,6 % 75,8 % 73,2 % ahvenanmaa 61,4 % 63,6 % 62,4 % 61,3 % 67,2 % 64,3 % Koko maa 68,3 % 79,1 % 73,6 % 70,5 % 75,7 % 73,1 % * ammatilliseen tutkintoon luetaan myös opistoasteen tutkinnot ja korkeakoulututkintoon rinnastetaan ammatillisen korkeaasteen tutkinnot. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Ammatillisesti suuntautunut koulutus Peruskoulun tai lukion lisäksi ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen oli vuonna 2008 Manner- Suomessa suorittanut 73,6 % vuotiaiden ikäryhmästä. Naisilla osuus oli lähes 80 % ja miehillä alle 70 %. Osuudet olivat selvästi pienimmät Uudenmaan maakunnassa. Miehillä korkeimmat osuudet olivat Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla ja naisilla Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vuotiaiden ikäryhmässä tutkinnon suorittaneiden osuudet olivat vain hieman alemmat kuin vuotiailla. Tämän taustalla on mm. opistoasteen tutkinnot ja aikuiskoulutuksena myöhemmällä iällä suoritetut tutkinnot. Naisten ja miesten välinen ero oli puolta pienempi kuin vuotiailla. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa oli vuonna 2007 keskimäärin 29 % EU19-maiden ja 30 % OECD-maiden vuotiaasta aikuisväestöstä. Suomen osuus eli 20 % oli Unkarin rinnalla tarkastelussa olleiden maiden viidenneksi alhaisin. Selvästi alin ilmoitettu osuus, vain 12 %, oli Yhdysvalloissa. Suurimmat osuudet olivat Portugalissa (72 %) ja Italiassa (48 %). Korkea-asteen tutkinnon (ml. Suomen aikaisemmat opistoasteen tutkinnot) suorittaneiden osuus oli Suomessa 36 %. Osuus oli Japanin (41 %) ja Yhdysvaltojen (40 %) jälkeen kolmanneksi suurin. Australia, Norja ja Ruotsi olivat 34 %:ssa ja Tanska 33 %:ssa. Alin osuus eli 14 % oli Italiassa ja Portugalissa. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Puolassa (64 %), Unkarissa (59 %) ja Itävallassa (53 %). Suomi oli 44 %:lla samassa ryhmässä Tanskan (43 %), Norjan (41 %) ja Ruotsin (41 %) kanssa. Alin osuus eli 13 % oli Portugalissa.

14 25-64-vuotiaan aikuisväestön koulutustaso eräissä eu- ja OeCD-maissa 2007 Perusaste, % Keskiaste, % Keskiasteen jälkeinen koulutus 1), % Korkea-aste 2), % alankomaat australia irlanti islanti iso-britannia italia itävalta japani norja portugali puola ranska ruotsi saksa suomi tanska unkari yhdysvallat eu19:n ka OeCD:n ka lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus 1) useissa maissa järjestetään sellaista toisen asteen jälkeistä koulutusta, jota ei lueta korkea-asteen koulutuksen piiriin. 2) tässä tarkastelussa korkea-asteen koulutuksen luetaan korkeakoulututkintojen lisäksi suomen aikaisempi opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

15 koulutustasoluokitukset Pääsisältö Suomen koulutusjärjestelmässä Opetushallinnon koulutusasteluokitus ISCED-koulutusasteluokitus Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus peruskoulun esiluokat 00 esiaste 0 pre-primary education 0 esiaste 20 perusaste peruskoulun luokat 1-6 peruskoulun luokat perusopetus Vapaaehtoinen 10. luokka 22 lisäopetus 30 toinen aste lukio 31 lukiokoulutus ammatillinen koulutus (ammatilliset 1 primary education 1 alempi perusaste 2 lower secondary education 2 ylempi perusaste 3 upper secondary education perustutkinnot, ammattitutkinnot) 32 ammatillinen koulutus ammatillinen koulutus (erikoisammattitutkinnot) 4 post-secondary non-tertiary education Opistoasteen tutkinnot 50 Opistoaste teknillisissä oppilaitoksissa suoritetut insinöörin tutkinnot sekä metsätalousinsinöörin ja merikapteenin tutkinnot 60 alempi korkeakouluaste 61 ammatillinen korkea-aste ammattikorkeakoulututkinnot 62 ammattikorkeakoulututkinto yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot 63 alempi korkeakoulututkinto 70 ylempi korkeakouluaste ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 71 ylempi ammattikorkeakoulututk. yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot 72 ylempi korkeakoulututkinto erikoislääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja erikoiseläinlääkäritutkinnot 73 lääkärien erikoistumiskoulutus 80 tutkijakoulutusaste lisensiaatintutkinnot 81 lisensiaatintutkinto tohtorintutkinnot 82 tohtorintutkinto First stage of tertiary education, 5B-programmes First stage of tertiary education, 5a-programmes 3 keskiaste 5 alin korkea-aste 6 alempi korkeakouluaste 7 ylempi korkeakouluaste 6 second stage of tertiary education 8 tutkijakoulutusaste 90 koulutusaste tuntematon 9 not known or unspecified level 9 koulutusaste tuntematon

16 Johtopäätöksiä Suomen väestön koulutustason kansallisessa tarkastelussa nousee esille erityisesti kolme seikkaa, ensinnäkin koulutustasoerot nuoremman ja vanhemman väestön kesken, toiseksi suuret koulutustasoerot etenkin nuoremmissa ikäryhmissä miesten ja naisten välillä ja kolmanneksi eräin osin erittäin suuret koulutustasoerot eri alueiden välillä. Yleissivistyserot ovat ylioppilastutkinnon suorittamista vertailuperusteena käyttäen erittäin suuret nuorten ja vanhempien ikäryhmien kesken vuotiaiden ikäryhmässä ylioppilastutkinnon suorittaneita oli vuonna 2008 noin viisinkertainen osuus verrattuna 65 vuotta täyttäneisiin. Tässä nuoremmassa ikäryhmässä naisista ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Jo tässä nuorten aikuisten ikäryhmässä alueelliset erot eri maakuntien välillä alkavat olla varsin suuria. Tämä johtuu merkittävin osin siitä, että yliopistomaakunnat vetävät ylioppilaita yliopisto-opiskelijoiksi muista maakunnista. Työikäisessä vuotiaassa väestössä ylioppilastutkinnon suorittaneiden miesten osuus oli Uudellamaalla yli tai lähes kaksinkertainen verrattuna 13 muuhun maakuntaan ja naistenkin keskuudessa yli tai lähes puolitoistakertainen verrattuna muihin maakuntiin. Pelkän peruskoulun varassa olevien osuus oli vuotiaiden ikäryhmässä suurin Päijät-Hämeen rinnalla kuitenkin juuri Uudellamaalla ja vuotiaiden ikäryhmässä toiseksi suurin Päijät-Hämeen jälkeen. Kummassakin ikäryhmässä 13 maakuntaa asettui Manner-Suomen keskiarvon paremmalle puolelle. Peruskoulun jälkeisessä koulutuksen osalta naiset ovat selvästi paremmin koulutettuja kuin miehet. Keski- tai korkea-asteen koulutuksen (lukio mukaan lukien) oli hankkinut vuotiaiden ikäryhmässä 89 % naisista ja 82 % miehistä. Korkein osuus, 93 %, oli Etelä-Pohjanmaan naisilla ja alhaisin, 86 %, Uudenmaan naisilla. Miehillä korkein osuus oli Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (87 %) ja alin Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla (78 %) vuotiaiden ikäryhmässä tämän koulutuksen oli suorittanut 47 % miehistä ja 45 % naisista. Uudellamaalla osuudet olivat selvästi muuta maata korkeammalla tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

17 Ammatillisen tutkinnon ylimpänä tutkintona suorittaneiden, mukaan lukien opistoasteen tutkinnon suorittaneet, osuus oli vuotiaiden ikäryhmässä noin 40 % ja vuotiaiden ikäryhmässä noin 55 %. Miesten osuus oli suurempi nuoremmassa ja naisten vanhemmassa ikäryhmässä. Uudellamaalla osuudet olivat erittäin alhaisia verrattuna muihin maakuntiin. Tämä selittyy mm. sillä, että Uudellamaalla korkeakoulututkintojen suorittaneiden osuus on muuta maata korkeampi ja sillä, että myös kokonaan vailla ammatillista tai korkeakoulututkintoa olevien osuus on suurempi kuin muilla alueilla. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellisissa osuuksissa näkyy suuret erot nuorten ja vanhempien ikäryhmien välillä ja erittäin suuret erot naisten ja miesten välillä nuoremmissa ikäryhmissä. Naisista 41 % mutta miehistä vain 25 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon vuotiaiden ikäryhmässä. Alueelliset erot ovat huomattavia. Manner-Suomen keskiarvo ylittyy Uudenmaan lisäksi vain Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Alue-erot ovat jyrkimmillään tieteellisen jatkokoulutuksen suorittaneissa. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen vuotiaiden ikäryhmässä oli suorittanut 79 % naisista ja 68 % miehistä; ero siis sukupuolten välillä oli peräti 11 prosenttiyksikköä. Vailla ammatillista tai korkea-asteen koulutusta, eli pelkän yleissivistävän koulutuksen varassa, oli siis tässäkin verrattain nuorten ikäryhmässä viidennes naisista ja kolmannes miehistä. Tämä on yksi huolestuttavimmista heikkouksista väestön koulutustasossa. Tästä huolimatta on samalla myös todettava, että naisten korkeaa koulutustasoa on pidettävä yhtenä keskeisenä kansallisena voimavarana. Väestön koulutustason alueellisia eroja arvioitaessa on otettava huomioon, ettei erojen täydellinen tasaaminen voi olla tarkoituksenmukainen tavoite. Alueet ovat rakenteellisesti, mm. elinkeinorakenteen, toimialarakenteen, ammattirakenteen ja väestörakenteen suhteen, erilaisia, mistä johtuen myös koulutustarpeet vaihtelevat eri alueilla. Aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä voi kuitenkin heikentää väestön liian alhainen koulutustaso, joka saattaa syödä alueen elinvoimaa sekä kehitys- ja innovaatiokykyä.

18 Oman tapauksensa muodostaa Uudenmaan maakunta, joka on monilla mittareilla väestön koulutustasossa muuta maata selvästi edellä. Toisaalta sillä on myös omat heikkoutensa, joista on ennen muuta mainittava pelkän yleissivistävän koulutuksen varaan jäävien nuorten korkea osuus, millä saattaa olla yhteytensä poikkeuksellisen vetovoimaisiin ja kilpailukykyisiin työmarkkinoihin alueella. Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso on hyvällä OECD-tasolla. Kansainvälisen kilpailukyvyn osalta Suomen keskeisenä vahvuutena pienenä maana on osaaminen ja tuotannon korkea jalostusarvo. Avainasemassa kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä on korkea, maailman kärjen tasolla oleva koulutus- ja osaamistaso. Keskeisimmät kilpailijamaat kehittävät osaamistasoaan eikä Suomella ole varaa jäädä jälkeen muista korkean osaamisen maista. Analyysissä tarkastelluista indikaattoreista ja tunnusluvuista vain yhdessä Suomi sijoittuu OECD:n keskiarvon tasalle. Kaikissa muissa Suomen sijoitus on sekä EU19-maiden että OECD:n keskiarvoa parempi. Tämä yksi on korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaiden ikäryhmässä. Tarkastelussa olleiden maan joukossa Suomi sijoittuu alimmillaan niukasti keskitason alapuolelle tämän indikaattorin lisäksi myös vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuudessa niin ikään vuotiaiden ikäryhmässä. Nämä sijoitukset kertovat Suomen osaamis- ja koulutustason yhdestä perusheikkoudesta eli siitä, vanhemman työikäisen väestön koulutustaso on kansainvälisestikin verrattain alhainen. Tätä epäkohtaa on pyrittävä korjaamaan mm. ammatillisella aikuiskoulutuksella ja vapaalla sivistystyöllä. Sen sijaan nuoremman työikäisen väestön, esimerkiksi vuotiaiden, koulutustaso on Suomessa monellakin indikaattorilla kuvattuna varsin korkea, mikä myös kertoo nuorten ja vanhempien koulutustason kansainvälisestikin suuresta tasoerosta. Tämä sukupolvien välinen ero on tarkastelluissa maissa selvästi pienin Yhdysvalloissa, jossa eräissä indikaattoreissa ei itse asiassa mitään merkittävää eroa olekaan. Esimerkiksi vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Yhdysvalloissa sekä vuotiaiden että vuotiaiden ikäryhmissä sama 87 % ja korkeakoulututkin- Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3

19 non suorittaneiden osuus nuoremmassa ikäryhmässä 31 % ja vanhemmassa 30 %. Suomi sijoittuu tarkasteltavien maiden keskuudessa keskiviivan alapuolelle myös lukionkäyntiasteessa, jossa Suomen sijoitus 16 maan joukossa on yhdessä Ranskan kanssa vasta yhdeksäs. Sen sijaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrässä suhteessa ikäluokkaan Suomi on aivan selvästi kärjessä. Ero seuraavaan eli Itävaltaan on 13 prosenttiyksikköä. Suomen 87 % on aivan ylivertainen verrattaessa muihin pohjoismaihin. Vahva ammatillinen koulutusjärjestelmä, johon kuuluu myös laaja aikuiskoulutus, nousee tässä vertailussa selvästi Suomen vahvuudeksi. Toiseksi ylivoimatekijäksi nousee vuodessa suoritettujen tieteellisten jatkotutkintojen määrä suhteessa ikäluokkaan. Suomessa jatkotutkintoja suoritetaan suhteellisesti lähes kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka paikkaa tätä vajettaan ostamalla osaajia muualta maailmasta.

20 aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 2010:2 arts education and Cultural education in Finland 2010:1 taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila suomessa aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 2010:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 2010:1 Finnish Culture in european Comparison 2009:6 sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:5 suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 2009:4 suomi kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish education system in an international Comparison 2009:1 euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 peruskoulun opetusryhmät :4 suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetus- ja kulttuuriministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kysymyksistä. lisätietoja: erikoissuunnittelija tomi Halonen tomi.halonen@minedu.fi issn-l issn (painettu) issn (verkkojulkaisu)

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Maakuntien väliset erot ovat varsin huomattavia. Yhtenä vedenjakajana

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2016

Väestön koulutusrakenne 2016 Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä

Lisätiedot

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet 1. Koulutus Koulutustason kehitys ikäluokissa Korkean koulutuksen saaneet ikäluokissa Pohjoismaissa ja OECD-maissa keskimäärin 2. Työllisyys Työllisyysasteiden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2017

Väestön koulutusrakenne 2017 Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2009 Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017 Koulutus 2019 Opiskelijoiden työssäkäynti 2017 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016 Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2010

Väestön koulutusrakenne 2010 Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Koulutus 2017 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi. Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari

Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi. Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari 26.10.2011 Kansainvälisen koulutustilastoinnin kehitys UNESCO kehittänyt ISCED-luokituksen (kansainvälinen koulutusluokitus)

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Raportti etsivästä nuorisotyöstä VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Raportti etsivästä nuorisotyöstä Raportti etsivästä nuorisotyöstä Häggman Erik 2012 1 Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Kyselyn toteutus ja raportti... 5 2.1... 5 3 Etsivän nuorisotyön

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014 Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2017

Yliopistokoulutus 2017 Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

Education at a Glance 2010

Education at a Glance 2010 Muistio Matti Kyrö, Opetushallitus Mika Tuononen, Tilastokeskus Education at a Glance 2010 Koulutustaso nousee nopeasti OECD-maissa Suomessa, kuten myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Islannissa ja Virossa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT

YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT Opetus- ja kulttuuriministeriö Ylioppilastutkintolautakunta 14.12.2010 2 Tutkinnon rakenteesta Lukiokoulutuksen päätteeksi toimeenpantavaan ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2016 Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Etelä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Etelä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Etelä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Etelä-Suomi 11 1 Toimintaympäristö: iso Uusimaa ja viisi pienempää maakuntaa 14 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2015

Väestön koulutusrakenne 2015 Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Koulut, opiskelijat ja opinnot

Koulut, opiskelijat ja opinnot Koulut, opiskelijat ja opinnot 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD KOULUTUS 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - Suomi

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2011

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2011 Koulutus 2013 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2011 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2015 Opintojen kulku 2013 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2013 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2016

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2016 Koulutus 2018 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2016 Vastavalmistuneet työllistyivät edellisvuotta paremmin Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät paremmin vuonna 2016

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot