LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 Sisällysluettelo Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus...3 Strategiset valinnat ja näkökulmat sairaanhoitopiiritasolla...5 Henkilöstö...11 Talous...12 Toimintatuottojen toteutuma...14 Toimintakulujen toteutuma...15 Investointien toteutuma...16 Rahoitus...17 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna Tulosalueiden toiminta ja talous...19 Hallintokeskus...19 Konservatiivisen hoidon tulosalue...24 Operatiivisen hoidon tulosalue...28 Psykiatrian tulosalue...33 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue...38 Tukipalvelukeskuksen tulosalue...43 L-PSHP:n hallintoelimet

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2009 oli erityinen vuosi useastakin syystä. Kuntavaalien jälkeen valittiin uudet luottamushenkilöt valtuustoon, hallitukseen ja tarkastuslautakuntaan. Tarkastuslautakunta jouduttiin valitsemaan kaksi kertaa, koska ensimmäisellä kerralla lautakuntaan valittiin yksi jäsen liikaa, mikä oli perussopimuksen vastaista. Vuoden lopulla hallinto-oikeus kumosi myös hallitusvalinnan. Toiminnalliset muutokset ja ennen kaikkea niiden vauhdikas eteneminen yllättivät myönteisesti. Vuonna 2006 aloitettu kehittämistyö avopalvelujen lisäämiseksi, hoitopäivien vähentämiseksi ja ennen kaikkea siirtoviivepotilaiden määrän alentamiseksi, tuottivat positiivisen tuloksen. Lääkäritilanne koheni merkittävästi erityisesti kirurgiassa. Sairaanhoitopiiri on kysytty erikoistumispaikka. Erikoistuvia lääkäreitä saatiin palvelukseen kiitettävästi vuoden 2009 aikana. Ainoastaan psykiatriassa lääkäritilanne heikentyi vuoden loppua kohden. Hoitopäivien alenema oli peräti 8170 päivää. Tämä tarkoittaa keskimäärin 22,5 potilasta päivittäin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä määrästä siirtoviivepäivien aleneminen toi somaattisessa hoidossa 3112 hpv:ä vähemmän, psykiatrian muutos oli 3373 hpv:ä. Tämä mahdollistui kun Kemi ja Tornio siirsivät pitkäaikaispotilaita palvelukoteihin, tavoitteen mukaisesti. Muilta osin hoitopäivien alenema kohdistui pääosin operatiiviselle tulosalueelle, hoitopäivien toteutuma oli 92,4 %:ia suunnitellusta. Konservatiivisen hoidon osalta toteutuma oli 98 %:ia suunnitellusta. Poliklinikkakäyntien määrä kasvoi 1,5 %:a (1331 käyntiä). Kasvu kohdistuu konservatiiviselle tulosalueelle (+4 %). Operatiivisella että psykiatrian tulosalueella poliklinikkakäyntien määrä pysyi ennallaan, psykiatrialla kasvua oli 1 %.. Kertomusvuonna hoitopäivien osuus oli 39,5 % ja poliklinikkakäyntien 60,5 % kaikista käynneistä. Tavoitteena on 1/3 hoitopäiviä ja kaksi kolmannesta poliklinikkakäyntejä. Tätä tavoitetta kohti on edetty hyvää vauhtia. Vuonna 2006 hoitopäivien osuus oli vielä 45,8 %:ia, polikliinisten käyntien 54,2 %:ia. Taloudellisesti vuosi ei ollut niin hyvä kuin tavoitteeksi asetettiin. Nopeaan palvelujen kysynnän muutokseen ei pystytty reagoimaan tarpeeksi ripeästi. Kuntien heikon taloustilanteen vuoksi asetettiin tuloalueittain 2 %:n säästötavoite. Siinä onnistui vain tukipalvelukeskus. Kaikilla muilla tulosalueilla talousarvion ulkoiset menot ylitettiin. Jäsenkuntalaskutus oman toiminnan osalta oli lievästi miinusmerkkinen. Hoitopalvelujen ostojen euromääräinen kasvu rasitti kuitenkin kuntia. Hoitopalvelujen ostojen osalta kasvu oli 11 %:a. Tilinpäätös näyttää alijäämää. Positiivista oli se, että henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä aleni 10,9 %:a. Myös kaikkien poissaolojen määrä aleni. Tästä huolimatta sijaismäärärahojen käyttö kasvoi. Hallitukselle on annettu asiasta selonteko ja vuoden loppua kohden tilanne koheni. Vuoden loppua kuormitti ns. sikainfluenssa. Henkilökunnan joustavuudella influenssa-aallon pahin vaihe saatiin hoidettua asiallisesti. Leikkauksia jouduttiin siirtämään pandemian aikana, mutta hoitoon pääsyn jonot eivät kasvaneet kohtuuttomaksi. Hoitotakuu toteutui hyvin. 3

4 Odotettu terveydenhuoltolain muutoksen sisältö jäi edelleen hämärän peittoon. Tästä syystä hallinnollisia rakennemuutoksia ei ole vuoden 2009 aikana sen enempää suunniteltu. Länsi-Pohjan alueella on kuntien tahtona ollut säilyttää erikoissairaanhoidon palvelut alueella ja päätösvalta alueen kuntien edustajilla. Erikoissairaanhoidon palveluja käyttää vuoden aikana n. 40 %:ia asukkaista, lisäksi yhteispäivystyksen potilaat. Palvelujen saatavuus läheltä on tärkeää kaikille ikäryhmille. Lapsia syntyi kertomusvuonna enemmän kuin vuosiin, yli 700. Synnytystoiminnan ja lastensairauksien hoidon ylläpitäminen on tulevaisuuden suuria kysymyksiä. Riitta Luosujärvi L-PSHP:n tiedotustilaisuus sikainfluenssasta

5 Vaikuttavuus Strategiset valinnat ja näkökulmat sairaanhoitopiiritasolla Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - tiedottaminen ja sen oikea kohdentuvuus - sairastavuus/kuolleisuusindeksin muutos/raportointi vuositasolla sairastavuusindeksi , ,0 kuolleisuusindeksi , ,0 - perustasolla tehtävän työn tukeminen - alueellisen koulutuksen järjestäminen eri aloilla vuosittain sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjesti 14 alueellista koulutusta, osallistujia 716 (2008/17/800) Riittävien, laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen oikea kohdentuvuus - hoidonporrastus - väestön palvelutarpeet tiedossa - tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät sairauksien hoidossa - osaava ja riittävä resursointi - lakisääteisten valvonta- ja ohjausvelvoitteiden täyttäminen - konsultaatioiden lisääminen nykyisestä tasosta - yhtenäiset hoitopolut, siirtoviivepäivät - käypähoitosuositukset käytössä - vakanssien täyttöaste pätevillä haltijoilla 80 % toteutunut suunnitellusti 188kpl/ kpl/ toteutettu toteutunut 94,8 % - toimiva laatujärjestelmä - potilasvahinkojen määrä alentunut suhteessa käyttöön vuodesta 2006 päätettyjä potilasvahinkoja esh pth korvattuja esh pth 4 2 hylättyjä esh pth ulkoinen auditointi toistuva itsearviointi ulkoinen esiauditointi toteutui , valmistautumista ulkoiseen auditointiin jatkettiin, mikä toteutuu toteutui kattavasti kaikissa yksiköissä 5

6 Asiakas Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Palvelujen saatavuus - odotusajat hoitoon pääsyyn Mittarit - hoitojonojen seuranta ja raportointi - hoitotakuu toteutuu Toteutunut odotus toimenpiteeseen yli 180vrk kpl 66 kpl Tarpeenmukainen tutkimus/hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa - toimiva hoidonporrastus - asiakastyytyväisyysmittaus potilaille ja omaisille joka 2. vuosi - hoitojonojen seuranta ja raportointi odotusajan mediaani vrk 43vrk toteutunut päivystyksessä ja päiväkirurgian yksikössä vastaanotolle yli 180vrk kpl 85kpl mediaani odotusaika vastaanotolle 46vrk 42vrk Palveluprosessin sujuvuus ja palvelun laatu Julkisuuskuvan parantaminen Yhteistyökumppanit (kunnat, tk-lääkärit) saavat tarvitsemansa tiedot ja palvelun - aikataulujen pitävyys - vastaanottoaikojen peruuntuminen/ siirtyminen - hyvä kohtelu - asiakaslähtöinen palvelu - viestinnän onnistuminen - raportointi viiveetöntä - tietotekniikan toimivuus - konsultaatioiden saatavuus - hoitoketjut laadittu yhteistyössä pth:n kanssa - uusintakäynnit - odotusaikojen lyhentäminen vastaanotolla - määrän vähentäminen - kysely - muistutusten/valitusten määrä - tyytyväisyyskysely (potilaat, yhteistyökumppanit, media, oppilaitokset) - www-sivut ajan tasalla - tiedotustilaisuudet - lehdistötiedotteet - sairaanhoitopiiri tason raportti valmis seuraavan kk:n 20 päivänä johdon tietojärjestelmä käytössä avainhenkilöillä jäsenkunnissa - sähköisten konsultaatioiden määrän lisääminen - saatavissa extranetissä lähetekäsittely yli 3vk 374=2,6% 345=2,4% uusintakäynnit (v. 2008/63856) seurantaa ei ole kpl 50kpl tehty päiväkirurgiassa, radiologiassa, päivystyksessä ja oppilaanohjauksen osalta päivitetään säännöllisesti toteutettu ajankohtaisista asioista johdon tietojärjestelmässä toteutunut on toteutunut kpl 234kpl laaditut hoitoketjut saatavissa extranetissä, samoin siirtoviivekriteeristö 6

7 Prosessit Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Toiminnan ja talouden pitkäjänteinen suunnittelu/ ja tarpeenmukaisuus - kustannustietoisuus - vertailutiedot - yleisen kunta-alan kustannustasokehityksessä pysyminen Kuntaliitto kerää tiedot vuosi kolmanneksittain LPSHP toimintakulut +3%, sairaanhoitopiirit 8/ ,9 % - osallistuva suunnitteluprosessi - vaikuttamistoiminta valtion suuntaan ja yhteislinjaukset kuntien kanssa - tulosyksiköt osallistuvat suunnitteluun - kuntakierrokset - osallistuminen tilaisuuksiin, työryhmiin laatutyö ja strategiatyö toteutettu yksikkötasolla kaksi kertaa vuodessa STM. Erva ja alueelliset työryhmät Hoitoketjun toimivuus - hoitoketjut määritelty - onnistunut hoidonporrastus - hoitoketjut päivitetty vastuuyksiköittäin - esillä extranetissä - tk-hoitojonojen määrä 16 valmiina, 6 päivitetty, 6 keskeneräistä vrk 2017 vrk Yhteistyö ja työnjako pth, esh - tiedonkulku, läpinäkyvyys - pth/esh käytön suhde lähenee 1:1 - drg-hinnoittelu käytössä 2010 somaattisilla vuodeosastoilla Länsi-Pohja pth 40 %/esh 60 % valmistelu käynnissä Toimiva infrastruktuuri - tietotekniikka - tilojen asianmukaisuus ja järkevä käyttö - järjestelmien, laitteiden yms. yhteensopivuus - tilojen käyttöaste vakiointi huomioitu hankinnoissa, samoin integraatiot 100 % Kehittämisyhteistyö aktiivisesti muiden kanssa - tiedonkulku, kokemusten vaihto - hankkeet oma alue/ Lappi /ERVA/koko maa - osallistuminen tilaisuuksiin - hankkeiden suunnittelu - osallistuminen muiden hankkeisiin Erva, STM, kunnat Uula, Kaste, VeTe, Erva hankkeet, STM Pegasos. E-prosessit 7

8 Henkilöstö Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Osaava henkilöstö - rekrytointi - perehdyttäminen - vakanssien täyttöaste - perehdytysohjeistus ajantasaisena Hestrassa - tulokaskurssit 94,8 % Hestra-ohjeistus intranetissä päivitetty 1 pidetty Työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö - tyky-toiminta - terveyden edistäminen - terveyskäyttäytymisen muutokset (työterveyshuollon tilastot) - palkkausjärjestelmien kehittäminen/osaamiskartoitu kset työterveyshuolto ohjaa ja seuraa työn vaativuuden uudistamistyö käynnistetty 2009, jatkuu 2010, osaamiskartoitusta tehdään kehityskeskustelujen myötä Hyvinvoiva työyhteisö - johtaminen - työnjaon tasapuolisuus - työhyvinvointimittaus neljän vuoden välein - sairauspoissaolot työtyytyväisyys ja työolokysely tehty, raportti laadittu ja jaettu yksiköihin, nähtävillä intranetissä alenivat 10,9 % vuodesta 2008 Kehittäminen ja kouluttaminen - yhteistyö koulutusyksiköiden kanssa - täydennyskoulutuksen määrä/hlö täydennyskoulutuspäivien määrä/henkilö 4,2 (2008/3,9) Hyvä työnantajakuva - tiedonkulku - työsuhteiden pysyvyys - kehityskeskustelujen toteutuminen - vaihtuvuus-% pääosin toteutuneet 7 % 8

9 Toimintalukujen toteutuma vuonna 2009 Suoritteet TOT 2008 TOT 2009 Vrt % TA 2009 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat , ,9 Poliklinikkakäynnit, osto , ,9 Poliklinikkakäynnit yhteensä , ,2 Hoitopäivät, omat , ,4 Hoitopäivät, osto , Hoitopäivät yhteensä , ,2 Hoitojaksot, omat , ,7 Hoitojaksot, osto , Hoitojaksot yhteensä , ,6 Keskim. hoitoaika, omat 5,3 4,9-7, Keskim. hoitoaika, osto 6,5 6, ,9 Sairaansijat , ,5 Kuormitus % vuoden alusta , ,7 Leikkaukset 1) ,6 josta päiväkirurgia ,8 Kirurgia Naistentaudit/Synnytykset ,2 Silmätaudit ,4 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,4 Hammas- ja suusairaudet ,7 Plastiikkakirurgiset 44 Kaihileikkaukset ,8 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ,6 Sepelvaltimoiden angiografiat Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset ,8 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) , ,3 Radiologian tutk. yhteensä , ,5 Patologian tutk. lausuntoineen ,

10 AVOHOITOKÄYNNIT, HOITOPÄIVÄT, HOITOJAKSOT, KESKIMÄÄRÄINEN HOITOAIKA (x10000)(oma TUOTANTO) VUOSINA HOITOPALVELUJEN OSTOT VUOSINA AVOHOITOKÄYNNIT HOITOPÄIVÄT HOITOJAKSOT HOITOAIKA VRK X AVOHOITO SAIRAALAHOITO HOITOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMA VUONNA 2009 Poliklinikkakäynnit, omat 120,0 % Kuormitus % vuoden alusta 100,0 % Hoitopäivät, omat 80,0 % Sairaansijat 1.1. Hoitojaksot, omat Keskim. hoitoaika,omat 10

11 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 781, joista kokoaikatyötä teki 742 ja osa-aikatyötä teki 39. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 184, josta kokoaikatyössä 167 ja osa-aikatyössä 17. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 46,2 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 86,7 % ja miehiä 13,3 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuolto ja ravintohuolto olivat selvimmin naisvaltaisia toimialoja. Ravintohuolto siirtyi Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymän hoidettavaksi. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 47,8 vuotta eli korkeampi kuin kuntaalalla keskimäärin 45,3 vuotta. Vakinaisesta henkilökunnasta 61,5 % sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keskiikä on 45,9 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2009 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 25 henkilöä ja 18 omasta pyynnöstä. Liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen siirtyi 22 vakinaista henkilöä lukien. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 96,2 % (vuonna ,5 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen määrä on 80 ja työpanos 79,9 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot laskivat 10,9 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Henkilöstökertomus vuodelta 2009 annetaan erikseen. 11

12 Talous Vuosi 2009 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta etenkin PPSHP:n laskutuksen osalta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Merkittävimmät ylitykset muodostuivat henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa. Tilikauden tulos muodostui 0,87 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. 12

13 Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2009 Tili TOT 2009 TOT 2008 Vrt% TA 2009 TOT % Yli/Alle Myyntituotot , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset , , Muut toimintatuotot , , Toimintatuotot yhteensä , , Palkat ja palkkiot , Henkilöstösivukulut , , Hoitopalvelujen ostot , Muiden palv ostot , , Aineet, tarv ja tavarat , , Muut toimintakulut , , Toimintakulut yhteensä , Toimintakate , , Rahoitustuotot , Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht , , Vuosikate , , Poistot käyttöomaisuudesta , , Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Siirrot rahastoihin , Siirrot rahastoista , Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat , ,9 63 Pkl-käynnit ostopalvelu , ,9-332 Pkl-käynnit yhteensä , ,2-269 Hoitopäivät omat , , Hoitopäivät ostopalvelu , Hoitopäivät yhteensä , , Hoitojaksot omat , ,7 292 Hoitojaksot ostopalvelu , Hoitojaksot yhteensä , ,

14 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 80,3 milj. euroa, jossa on nousua 1,1 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 68,2 milj. euroa, jossa kasvua oli 1,3 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus aleni 0,5 % ja ostopalvelut kasvoivat 11 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 85 %. Muutosprosenteissa on eliminoitu se, että vuonna 2008 apuvälinelaskutus kirjattiin jäsenkuntalaskutustuloihin, mutta vuonna 2009 muihin myyntituottoihin. Maksutuottoja kertyi 3,3 miljoonaa euroa eli 3,1 %.a enemmän kuin vuonna Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 4,2 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Muut myyntituotot 9,9 % Maksutuotot 4,2 % Tuet ja avustukset 0,5 % Muut toimintatuotot 0,5 % Muut myyntituotot kasvoivat 19,8 %, mutta kun huomioidaan apuvälinelaskutuksen kirjauskäytännön muutos, muut myyntituotot alenivat 3 %. Alenemiseen vaikutti se, että ravintopalvelujen myyntituottoja ei enää kertynyt jälkeen ruokapalvelujen yhtiöittämisen johdosta. Suurin lisäys tapahtui valtion korvauksissa ulkomaalaisten hoidosta lainsäädäntömuutoksen johdosta. Jäsenkuntalaskutus 85,0 % 14

15 Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 78,0 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 2,9 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen kasvu oli 1,6 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 5,0 milj. eurolla. Talousarvioylitykset kohdentuivat palvelujen ostoihin ja henkilöstömenoihin. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 2,0 milj. eurolla. Ylityksestä eläkemaksujen osuus oli 0,6 miljoonaa euroa. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2008 tilinpäätöksen 11,0 milj. eurosta 12,1 milj. euroon. PPSHP:n ostoissa oli voimakasta kasvua, samoin Lapin keskussairaalan osalta lievää kasvua.. HUS:n ostot pienenivät selvästi. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta, joiden osuus oli 1,0 miljoonaa euroa. Talousarviomääräraha ylittyi kuitenkin lähes 1,8 miljoonalla eurolla. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroina TP 2007 TP 2008 TP2009 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista ja ateriapalvelujen ostoissa, koska ravintokeskuspalvelut siirtyivät Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymän hoidettavaksi Vastaavasti ravintohuollon palkoissa ja elintarvikeostoissa syntyi säästöjä. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli lääkevalmisteissa, hoitotarvikkeissa, apuvälinehankinnoissa. Tarvikemenot alenivat 2 % vuoteen 2008 verrattuna. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. 15

16 Muiden palvelujen ostot 8,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15,1 % Muut toimintakulut 1,5 % Palkat ja palkkiot 46,3 % Hoitopalvelujen ostot 15,6 % Henkilösivukulut 13,0 % Investointien toteutuma Investointimenot alittivat talousarvion sekä brutto- että nettomääräisesti. Sikainfluenssan johdosta 5 siiven poliklinikoiden peruskorjausta jouduttiin siirtämään vuodelle Potilashallintojärjestelmän uusiminen siirtyi myös, koska hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Hallituksen päätöksellä julkisivuelementtien uusimishanketta aikaistettiin. Investoinnit bruttona olivat yhteensä milj. euroa, josta menoraamin alitusta euroa. Valtion ja kuntien rahoitusosuuksilla vähennetyt nettomenot olivat milj. euroa ja menoraamin alitusta syntyi euroa. Merkittävin rakennushanke oli Keroputaan hallintorakennuksen saneeraus, johon käytettiin euroa. ATK ohjelmistohankintoihin käytettiin euroa ja kalustohankintoihin euroa. Julkisivuelementtihanke euroa kirjattiin ennakkomenoksi, koska hanke valmistuu pääosin vuonna

17 Investointimenojen toteutuma 2009 Toteutunut Talousarvio Tot% Ylitys / Alitus Atk-ohjelmat ja pitkävaikutt.menot burtto Valtionosuudet Nettomenot Ennakkomaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Valtionosuudet Nettomenot Investoinnit yhteensä Valtionosuudet yhteensä Investoinnit netto Rahoitus Kassan riittävyys oli toimintavuoden lopussa 9,5 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 3,5 päivää. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 2,1 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa ei otettu. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa euroa. 17

18 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna 2009 Itse tehdyt Ostopalvelut Yhteensä Avo- ja vuodeos yht. Avo- ja vuodeos yht. Avo- ja vuodeos yht. Muutos Muutos Muutos % % % Kemi , , ,7 Keminmaa , ,9 Simo , , ,9 Tervola , , ,7 Tornio , ,4 Ylitornio , , ,4 Yhteensä , ,3 18

19 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Hallintokeskuksessa tapahtui henkilömuutoksia kertomusvuonna erityisen paljon. Uusien luottamushenkilöiden perehdyttämisen lisäksi uusiin tehtäviin on perehdytetty kaksi palkkasihteeriä, kirjanpitäjä, kaksi kanslistia, ylihoitaja, suunnittelusihteeri ja osastonsihteeri työterveyshuoltoon. Kun koko henkilöstömäärä on 34, selviää kuinka suuresta muutoksesta pääosin eläköitymisen myötä on kysymys. Hallintokeskuksen kehittämishankkeina kertomusvuonna olivat: sisäisen tarkastuksen tehostaminen tietohallintostrategian uudistaminen toimintajärjestelmän käsikirja hoitotyön arvojen selkiyttäminen sähköisen ostolaskujen kierrätysjärjestelmän käyttöönotto Kehittämishankkeiden osalta on todettava, että kaikki asiat etenivät, toiminta niiden loppuunsaattamiseksi kuitenkin jatkuu vielä Monet henkilömuutokset ovat hidastaneet hankkeiden eteenpäin vientiä. Yhtä lailla hidastava tekijä on ollut seudullisten ja Erva -hankkeiden eteneminen. Meri-Lapin kuntapalvelut aloitti toimintansa ja sen toiminnan kehittyminen vaikuttaa tietohallintostrategian sisältöön, samoin ostolaskujen kierrätysjärjestelmän hankintaan. Toimintajärjestelmän käsikirja on toteutettu ja se on intranetissä Hoitotyön arvot on määritelty. Sisäistä tarkastusta on tehostettu ja ohjeita täsmennetty. Suunnittelusihteerin työajasta on suuren osan ensimmäisenä vuonna vienyt drg -järjestelmän sisään ajaminen koko organisaatioon. Vuosi oli siinä mielessä hyvä, että henkilöstön vaihdoksista huolimatta tehtävät saatiin suoritettua ajallaan. Suunnitellut säästöt tosin hupenivat kun kymmenien vuosien takainen öljyvahinko paljastui Keroputaan myydyssä kiinteistössä. Tilintarkastajan ohjeen mukaan puhdistustyö (48 000e) kirjattiin maksuun hallintokeskuksen määrärahoista. Hoitotyö Hoitotyön strategian laatimista jatkettiin. Hoitotyölle määriteltiin arvot ja syksyllä nimettiin työryhmä valmistelemaan hoitotyön strategiaa organisaation strategiatyön mallin mukaisesti. Näyttöön perustuvassa hoitotyön hankkeessa jatkuu psykiatrian tulosalueen hoitotyön suosituksen laatiminen. Rafaela -hoitoisuusluokitus on käytössä vuodeosastoilla ja kuudella poliklinikalla. Hoitoisuusluokituksen käyttöä hallinnon apuvälineenä on harjoiteltu. Keskussairaalan sisätautien ja kirurgian poliklinikka ovat liittyneet yhdessä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa 19

20 valtakunnallisen rakenteisen kirjaamisen kehittämisprojekti enni -osahanke 2:een. Erva-alueen hoitotyön kirjaamistyöryhmään on nimetty vastuuhenkilö. Toukokuussa vietettiin perinteistä hoitotyön päivää. Päivään sisältyi koulutusta aiheesta Kohtaamisia hoitotyössä ja palkittiin vuoden hoitaja. Iv-neste- ja lääkehoidon osaamisen varmistamiseen liittyvä näyttökokeiden antaminen aloitettiin helmikuussa kahdeksan näytön vastaanottajan johdolla. Näyttöjen vastaanottamista jatkettiin koko loppuvuosi. Suurin osa somaattisen puolen sairaanhoitajista on suorittanut iv-neste- ja lääkehoidon verkkopohjaisen tentin ja näyttökokeen vuoden loppuun mennessä. Potilasohjeita on päivitetty resurssien puitteissa. Oys-erva-alueen potilasohjaushankkeen työryhmiin (tekonivelpotilaan, keuhkoahtaumapotilaan ja aivoverenkiertopotilaan ohjaus) nimettiin jäsenet. Paikallisen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa pidettiin yhteispalaveri täydennyskoulutuksen suunnittelusta seuraavalle kaudelle. Opiskelijoiden palautejärjestelmään liittyvä sähköinen kyselylomake uudistettiin ja se otettiin käyttöön syyslukukauden alkaessa. Alkuvuonna aloitettiin kokeilu varahenkilöiden viikonloppuvarallaolosta. Kokeilun tuloksia arvioitiin toukokuussa ja varallaoloa päätettiin jatkaa syksyllä. Lisäksi loppusyksystä uudistettiin varahenkilöiden varausohjeistusta, jotta turvattaisiin paremmin äkillisten, lyhytaikaisten sijaisten saanti yksiköihin. Hoitotyöntekijöiden kohdalla sijaistilanne on ollut kohtuullinen lukuun ottamatta laboratorion ja radiologian yksikköjä, joissa sijaisina ovat toimineet pääasiassa opiskelijat ja muiden ammattinimikkeiden edustajat. Henkilöstön koulutus Koulutustyöryhmä on pyrkinyt sovittamaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laajat koulutuslinjaukset mahdollisimman hyvin yhteen organisaation strategisten suunnitelmien kanssa. Koulutusyhteisyö OYS - Erva alueella on jatkunut vilkkaana. Tavoitteena jo pidempään ollutta osaamisen arvioinnin yhteistä, helppokäyttöistä menettelyä ei kuitenkaan ole vielä onnistuttu kehittämään. Verkkokoulutukset ovat lisääntyneet entisestään ja mm. hoitohenkilöstön iv. neste- ja lääkehoidon koulutus on toteutettu verkko-oppimisympäristössä. HRM koulutuksenhallintajärjestelmän käyttö on ollut aktiivista ilmoittautumis-, tilastointi- ja koulutuskorttitoimintojen osalta. Verkkokoulutusten tilastoinnin puuttuminen on ongelma, sillä se edellyttäisi verkkokurssien keston ajallista määrittelyä. Sitä ei ole vielä kattavasti tehty. Viikkotiedotteessa tapahtuva koulutustilaisuuksista tiedottaminen on palautettu käyttöön HRM koulutuskalenterin rinnalle työntekijöiden toivomuksesta. 20

21 Laadunhallinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laadunhallinnan kehittämisen keskeinen osa on suomalaisen lainsäädännön, valtakunnalliset suositukset sekä hyvän hoitoja palvelukäytännön huomioiva SHQS-laatuohjelma. SHQS-laatuohjelmassa käytettävä arviointikriteeristö sisältää ISO9001:2008-standardin keskeiset vaatimukset, jotka on sovitettu sosiaali- ja terveydenhuollon kielelle. Laadunhallinnassa noudatettiin laadittua vuosikellon mukaista toimintakiertoa. Sisäiset auditoinnit toteutettiin suunnitellusti operatiivisella, psykiatrisella, sairaanhoidollisten palveluiden ja tukipalveluiden tulosalueella. Johdon katselmukset suoritettiin tulosaluetasolla keväällä Ulkoiseen auditointiin liittyvä esiauditointi toteutui Organisaation toimintajärjestelmän sähköinen käsikirja koottiin intranettiin. Sen rakennetta yksiköt voivat hyödyntää omien toimintakäsikirjojen kokoamisessa. Laadunhallinnan osaamista on edistetty järjestämällä sisäistä laadunhallintakoulutusta ja mahdollistamalla osallistuminen Qualitorin sisäisen auditoijan pätevyyteen johtavaan koulutukseen. Tällä hetkellä organisaation käyttöön on koulutettu 11 sisäistä auditoijaa. Ydinprosessit, päivystyspotilaan, polikliinisen ajanvarauspotilaan ja psykiatrisen potilaan prosessi on kuvattu yleisellä tasolla. Tietohallinto Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja alueen terveyskeskukset siirtyivät käyttämään yhteistä radiologian kuva-arkistoa. Kaikki alueella tuotettavat röntgenkuvat ovat sähköisessä muodossa ja talletettuna yhteen arkistoon. Yhteinen ratkaisumalli mahdollistaa kuvien näkymisen terveyskeskuksissa ja keskussairaalassa potilaan niin salliessa. Syyskaudella tehtiin suunnitelma, kuinka Länsi-Pohjan terveyskeskukset siirtyvät sähköiseen lääkereseptiin. Valmistelutyötä on tehty yhdessä Kuntaliiton Kunto-toimiston asiantuntijoiden kanssa. Aikatauluesityksen mukaan Länsi- Pohja on vuorossa heti kansallisten pilottikäyttöönottojen jälkeen. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiri on osallistunut aktiivisesti jo vuosien ajan STM Pegasos-clusterihankkeen suunnitteluun ja rakentamistyöhön. Erikoissairaanhoidon osalta sähköisen lääkereseptin käyttöönotto tapahtuu myöhemmin ja sitä varten ohjelmistoja on kehitetty kansallisessa KAISA-clusterihankkeessa. Alueen apteekkareiden kanssa on ollut asiasta yksi neuvottelu. Nykyisen erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmän (Sapo) ylläpito lakkaa. Sairaanhoitopiiri kilpailutti potilastietojärjestelmän uudistamisen, mutta hankintapäätös ajautui markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden käsittely on kesken. Samalla valmisteltiin myös erikoissairaanhoidon leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmän uudistamista. Toimintaprosessien kehittäminen edellyttää kuitenkin uuden potilastietojärjestelmän olemassaoloa, jotta päällekkäiseltä kirjaamiselta vältytään ja liittymät voidaan hankkia tarvetta vastaavina. 21