LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

2 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Siivouspalvelut järjesti alueellisen koulutuspäivän terveys- ja sosiaalihuollon laitoksissa työskentelevälle puhdistuspalvelualan henkilöstölle Kemin kulttuurikeskuksessa ja

3 Sisällysluettelo Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 Yleiskatsaus 4 Strategiset valinnat ja näkökulmat sairaanhoitopiiritasolla 6 Henkilöstö Talous Toimintatuottojen toteutuma 14 Toimintakulujen toteutuma 14 Investointien toteutuma 15 Rahoitus 15 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus 17 Konservatiivisen hoidon tulosalue 21 Operatiivisen hoidon tulosalue 24 Psykiatrian tulosalue 28 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 31 Tukipalvelukeskuksen tulosalue 34 L-PSHP:n hallintoelimet

4 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuoden 2008 suuria kysymyksiä oli terveydenhuoltolain valmistelu ja luonnoksen tulo lausunnolle. Terveydenhuoltolaki tulee muuttamaan koko terveydenhuollon järjestelmää, onhan laissa tarkoitus yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdeksi terveydenhuoltolaiksi. Lain valmisteluun liittyvä laaja lausuntokierros oli positiivinen asia. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus antoi oman lausuntonsa ja samalla tuen ajattelulle, jossa maassamme olisi ns. terveyspiirejä vastaamassa julkisen terveydenhuollon järjestämisestä. Erityisvastuualueille esitetty vastuu järjestämissopimuksen laatimisesta erikoissairaanhoidon osalta todettiin myös järkeväksi toimintatavaksi ja työnjaon edistäjäksi. Vuonna 2008 selvitettiin aktiivisesti Paras- lainsäädännön mukaista kehitysvammaisten erityishuollon siirtämistä osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Jäsenkunnat tekivät päätöksen toiminnan siirtämisestä, mutta asia siirtyi vielä seuraavalle vuodelle. Siirtymisen syy oli kuntien erimielisyys Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän omaisuuden arvottamisesta. Kunnat ovat käsitelleet kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen niin, että erityishuolto olisi osa toimintaa. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytetty em. Kolpeneen tilanteen vuoksi. Seutuvaltuusto nimesi vuoden lopulla virkamiestyöryhmän valmistelemaan esitystä terveyspiirin perustamisesta alueelle. Pitkän ponnistelun tuloksena saatiin Kemin, Keminmaan, Simon ja sairaanhoitopiirin osalta ratkaisu Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta. Liikelaitoskuntayhtymä aloittaa ateriapalveluiden tuottamisella, toimintaa on mahdollista laajentaa myöhemmin muihin tukipalveluihin. Sairaanhoidon palvelujen osalta on edetty selkeästi strategian suuntaisesti. Polikliininen toiminta on kasvanut ja hoitopäivien määrä on alentunut. Hoitopäivien toteutuma arvioidusta oli kuitenkin 105 %. Alueemme ongelma on jo vuosien ajan ollut erikoissairaanhoidon ylikäyttö. Hoidonporrastuksen eteneminen kuntien kanssa yhteistyössä on tuottamassa toivottavaa tulosta, vaikkakin hitaasti. Toiminta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on vakiintunut varsin stabiilille tasolle. Väestöstä lähes 40 % käyttää erikoissairaanhoidon palveluja vuoden aikana. Tämä tarkoittaa poliklinikkakäyntiä (+ 4 %, pois lukien yhteispäivystys), yhteispäivystys käyntiä, hoitopäivää (-3 %), 1463 tarkkailuosastopäivää, 6069 toimenpidettä (+1 %), radiologista tutkimusta (+9 %), laboratoriotutkimusta (+10 %). Vuodeosastojen kuormitukset erityisesti konservatiivisilla aloilla olivat edelleen 2008 liian korkeat. Tältä osin työ siis jatkuu ja tavoitteena on profiloida osastot lähivuosina selkeästi ja niin, että osastojen profilointi helpottaa päivystyksen kautta tulevien potilaiden hoidon suunnittelua. Vuosi 2008 oli terveyskeskusten yhteispäivystyksen ja tarkkailupaikkojen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Yllätyksiä ei tullut, toiminta on saatu vakiinnutettua tavoitteiden suuntaisesti ja kehittämistyö jatkuu. Yhteispäivystyksestä 6 % potilaista ohjautui erikoissairaanhoitoon, mikä on valtakunnallisestikin hyvä luku. Tarkkailupaikkojen käyttö on ollut aktiivista toukokuun jälkeen, jolloin yhteispäivystykseen saatiin lääkäri. Suurimmat investoinnit tehtiin päiväkirurgisen yksikön peruskorjauksessa ja laajentamisessa. Tavoitteena on lisätä päiväkirurgian osuutta kaikista toimenpiteistä ja vähentää päivystysaikaisten leikkauksien määrää. Taloudellisesti vuosi 2008 oli tyydyttävä. Toimintamenot toki ylittyivät, koska palkkaratkaisu oli ennakoitua kalliimpi. Kokonaisuuden 7,6 % menojen kasvu on siedettävä, kun huomioidaan alkanut uusi toiminta (terveyskeskuspäivystys ja tarkkailu) sekä kallis palkkaratkaisu. Talousarviota valmisteltaessa eivät sopimuskorotukset vielä olleet tiedossa ja niiden vaikutus on valtakunnallisesti laskettu n. 7 %:ksi. Talousarvio rakennettiin 4,5 %:n palkankorotuksilla. Yhteispäivystyksen vaikutus kustannuksiin on n. 2 %. Korot olivat lähes koko vuoden korkealla. Toimintatulot ylittyivät myös ja tämän myötä tilinpäätös on ylijäämäinen. Palvelujen käyttö oli ennakoitua suurempaa. Lisätöinä hoidettiin jonot kirurgialla ja radiologiassa. Vuoden vaihteessa yli 6 kk:ta jonottaneiden määrä oli 12 %/416 henkilöä ja yli 3 viikkoa odottaneiden lähetepotilaiden määrä 2,6 %/374 kpl. 4

5 Jäsenkuntalaskutuksen kasvu 7 % selittyy palvelujen laajalla käytöllä, mutta osittain sillä, että vuonna 2008 ei hintoja alennettu kuten aiempana eli vertailuvuonna tehtiin. Tulos on ylijäämäinen, kun se edellisenä vuonna oli lievästi alijäämäinen. Kuntakohtaiset erot palvelujen käytössä ja myös kustannuksissa vaihtelevat voimakkaasti. Pienimmillään jäsenkuntalaskutuksen kasvu oli Kemillä 4 % ja suurimmillaan Simossa 18 %. Vuosittaiset vaihtelut ovat erityisesti pienissä kunnissa merkittävän suuria. Kalliin hoidon tasausjärjestelmä vaatii kehittämistä. Vuoden 2008 osalta erityisesti Ylitornion maksettavaksi tullut osuus oli suuri ja näin on ollut jo useana vuonna. Tasausrajan nostamisella kohtuuttomilta tasausmaksuilta voidaan välttyä. Toinen vaihtoehto on perustaa rahasto hoitokustannusten tasausta varten. Rahastoon varat kerättäisiin kunnilta asukasluvun mukaisessa suhteessa. Asia vaatii ripeää selvittämistä ja keskustelua kuntien kanssa. Riitta Luosujärvi Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen allekirjoitustilaisuus

6 Strategiset valinnat ja tavoitteet sairaanhoitopiiritasolla Vaikuttavuus Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - tiedottaminen ja sen oikea - kohdentuvuus - perustasolla tehtävän työn tukeminen - sairastavuus/kuolleisuusindeksin muutos - alueellisen koulutuksen järjestäminen eri aloilla vuosittain indeksi 118, indeksi 120, indeksi 123,6 Kuntayhtymä järjesti 17 alueellista koulutusta. Osallistujia oli yhteensä 800. Koulutustilaisuudet ja osallistujat tulosalueittain: konservatiivinen: 5, 217 operatiivinen: 2, 66 psykiatria: 3, 254 hallintokeskus: 2, 210 sairaanhoidolliset palvelut: 2, 210 tukipalvelut 2, 106 Riittävien, laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen oikea kohdentuvuus - hoidonporrastus - väestön palvelutarpeet tiedossa - tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät sairauksien hoidossa - lakisääteisten valvontaja ohjausvelvoitteiden täyttäminen - konsultaatioiden lisääminen nykyisestä tasosta - yhtenäiset hoitopolut tarkistettu terveyskäyttäytymisen mittaaminen - toteutunut suunnitellusti kpl/ kpl/ hoitoketjuista valmiina 12 - ei ole toteutunut - osaava ja riittävä resursointi - vakanssien täyttöaste pätevillä haltijoilla 80 % - potilasvahinkojen määrä alentunut suhteessa käyttöön vuodesta % päätettyjä potilasvahinkoja 08/07 83/107 esh 64/83 ja pth 16/22, joista korvattu esh 28/25 pth 5/4 - SHQS laatukriteeristön käyttöönotto - ulkoinen auditointi itsearviointi SHQS-kriteeristö on käytössä. Itsearvioinnit ovat toteutuneet lähes kattavasti ja päivityksetkin useissa yksiköissä. Sisäiset auditoinnit on aloitettu konservatiiviselta tulosalueelta 6

7 Asiakas Tavoitteet Palvelujen saatavuus Tarpeenmukainen tutkimus/hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Palveluprosessin sujuvuus ja palvelun laatu Kriittiset menestystekijät - odotusajat hoitoon pääsyyn - toimiva hoidonporrastus - ympäristön viihtyvyys - aikataulujen pitävyys - vastaanottoaikojen peruuntuminen/siirtyminen - hyvä kohtelu Mittarit - hoitojonojen seuranta ja raportointi - hoitotakuu toteutuu - asiakastyytyväisyysmittaus potilaille ja omaisille joka 2. vuosi - hoitojonojen seuranta ja raportointi - hoitotakuu toteutuu - asiakastyytyväisyysmittaus potilaille ja omaisille joka 2. vuosi - odotusaikojen lyhentäminen - määrän vähentäminen - muistutusten/valitusten määrä Toteutunut yli 6 kk toimenpidettä odotti 12 %/416 henkilöä, v ,5 %/453 hlöä Koko organisaation kattavan asiakastyytyväisyysmittauksen organisointi ei toteutunut vielä Päiväkirurgiassa ja yhteispäivystyksessä on käytetty Coronarian asiakastyytyväisyys- ja hoidonseurantajärjestelmä - yli 6 kk ensikäyntiä odotti 1,9 %/ 214 hlöä, v ,9 % 209 hlöä -yli 3 viikkoa lähetteen käsittelyä 2,6 %/374 kpl, v ,5 %/ 386 kpl - ei ole toteutunut paitsi päiväkirurgia - jonotusaika toimenpiteeseen mediaani 56 vrk/2008, 55 vrk/ lähetteen käsittely 2 vrk/2008, 2,5 vrk/ /64 kpl /24 kpl Julkisuuskuvan parantaminen - asiakaslähtöinen palvelu - viestinnän onnistuminen - tyytyväisyyskysely (potilaat, yhteistyökumppanit, media, oppilaitokset) - www-sivut ajan tasalla -päiväkirurgiassa tehty - sivuja päivitetään viikottain - tiedotustilaisuudet x3/v. - lehdistötiedotteet - toteutettu ja toteutetaan ajankohtaisista asioista Yhteistyökumppanit (kunnat, tk-lääkärit) saavat tarvitsemansa tiedot ja palvelun - raportointi viiveetöntä - tietotekniikan toimivuus - sairaanhoitopiiritason raport ti valmis seuraavan kk:n 20 päivänä - johdon tietojärjestelmä käytössä avainhenkilöillä - johdon tietojärjestelmässä on toteutunut - on toteutunut - konsultaatioiden saatavuus - sähköisten konsultaatioiden määrän lisääminen kpl/2008 (79 kpl/2007) - hoitoketjut laadittu yhteistyössä pth:n kanssa - saatavissa extranetissä - laaditut hoitoketjut kuntien saatavissa extranetissä, samoin siirtoviivekriteeristö 7

8 Prosessit Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Toiminnan ja talouden pitkäjänteinen suunnittelu/ ja tarpeenmukaisuus - kustannustietoisuus - vertaisarviointi tiedot x2/v. - yleisen kunta-alan kustannustasokehityksessä pysyminen - Kuntaliitto kerää tiedot vuosi kolmanneksittain - työvoimakustannukset koko maassa 11,2 %, meillä 8,8 % ilman uusia toimintoja - osallistava suunnitteluprosessi - koko henkilökunta osallistuu suunnitteluun -laatutyö ja strategiatyö toteutetaan yksikkötasolla - vaikuttamistoiminta kuntien ja valtion suuntaan - kuntakierrokset - osallistuminen tilaisuuksiin, työryhmiin - lausuntojen antaminen - 2 kertaa vuodessa + erilliset viranhaltijajohdon tapaamiset - STM, Erva ja alueellisissa työryhmissä oltu mukana - mm. hoitotakuu, valtakunnalliset uudistukset Hoitoketjun toimivuus - hoitoketjut määritelty - onnistunut hoidonporrastus - hoitoketjut päivitetty vastuuyksiköittäin - esillä extranetissä - tk-hoitojonojen määrä - päivityksiä tehdään kaiken aikaa - ovat extranetissä - raportointi säännöllistä myös siirtoviivepotilaista Yhteistyö ja työn jako pth, esh - tiedonkulku, läpinäkyvyys - hankinnat yhteismitallisia - pth/esh käytön suhde lähenee 1:1 - drg-hinnoittelu käytössä tieto vain vuositasolla saatavissa - tavoiteaikataulu 2010 käytössä somaattisella vuodeosastoilla Toimiva infrastruktuuri - tietotekniikka - järjestelmien, laitteiden yms. yhteensopivuus - laitteiden hankinnassa on toteutettu vakiointia - järjestelmäintegraatiot huomioidaan hankinnoissa - tilojen asianmukaisuus ja järkevä käyttö - tilojen käyttöaste % muutoin paitsi sulkujen aikana Kehittämisyhteistyö aktiivisesti muiden kanssa - tiedonkulku kokemusten vaihto - hankkeet oma alue/ Lappi / ERVA/koko maa - osallistuminen tilaisuuksiin - hankkeiden suunnittelu - osallistuminen muiden hankkeisiin - Erva ;STM, kunnat ym. -Uula, Kaste ja Erva 8

9 Henkilöstö Tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Toteutunut Osaava henkilöstö - rekrytointi - jatkuva kouluttautuminen - perehdyttäminen - vakanssien täyttöaste - perehdytysohjelma läpikäyty jokaisen tulijan kohdalla - perehdytyskansiot intrassa - 95 % - tulokaskurssi pidetty Hestra ohjeistus intrassa Työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö - tykytoiminta - terveyden edistäminen - terveyskäyttäytymisen muutokset - palkkausjärjestelmien kehittäminen - työterveyshuolto ohjaa ja seuraa - lääkärisopimukset tehty Hyvinvoiva työyhteisö - johtaminen - työnjaon tasapuolisuus - työhyvinvointimittaus neljän vuoden välein - sairauspoissaolot tehty pv pv 2007 Kehittäminen ja kouluttaminen - yhteistyö koulutusyksiköiden kanssa - osaamiskartoitusten toteutumisaste Osaamiskartoitusten tekoon käyttökelpoista menetelmää ei ole, toteutuu osittain kehityskeskusteluissa - täydennyskoulutuksen määrä / hlö Täydennyskoulutuspäivien määrä/ henkilö on 3,9 (kaikki henkilöryhmät). Henkilöryhmäkohtaiset täydennyskoulutusmäärät/ hlö henkilötyöpäivinä: erikoislääkärit: 8.1 erikoistuvat lääkärit: 4.6 hammaslääkärit: 26 eriast. sairaanhoitajat: 4.3 muut hoitohenkilöt: 3.4 tutkimus ja hoitohlöt: 5.1 tutk.ja hoitoa avustavat: 1.9 hallintohenkilöstö: 3.5 siivouspalveluhlöstö: 2.6 tekninen henkilöstö: 2.6 ruokahuoltohenkilöstö: 2.0 varastohenkilöstö: 4.1 Henkilöryhmien sisällä on yksilökohtaista vaihtelua. Tässä esitetyt luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2007 lukujen kanssa Hyvä työnantajakuva - tiedonkulku - työsuhteiden pysyvyys - kehityskeskustelujen toteutuminen - vaihtuvuus - % - muilla pääosin toteutunut paitsi lääkäreillä - 4 % 9

10 Toimintalukujen toteutuma vuonna 2008 Suoritteet Toteutunut Toteutunut Vrt % Talousarvio Tot % Poliklinikkakäynnit, omat , ,6 Poliklinikkakäynnit, osto , ,4 Poliklinikkakäynnit yhteensä , ,8 Hoitopäivät, omat , ,1 Hoitopäivät, osto , ,5 Hoitopäivät yhteensä , ,9 Hoitojaksot, omat , ,9 Hoitojaksot, osto , ,4 Hoitojaksot yhteensä , ,3 Keskim. hoitoaika, omat 5,3 5,3 0,0 5,0 106,0 Keskim. hoitoaika, osto 7,1 6,5-9,2 7,0 92,9 Sairaansijat , ,5 Kuormitus % vuoden alusta , ,2 Leikkaukset 1) ,9 josta päiväkirurgia ,7 Kirurgia ,2 josta päiväkirurgia ,8 Naistentaudit/Synnytykset ,0 josta päiväkirurgia ,3 Silmätaudit ,6 josta päiväkirurgia ,6 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,2 josta päiväkirurgia ,4 Hammas- ja suusairaudet ,1 josta päiväkirurgia ,1 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) , ,3 Radiologian tutk. yhteensä , ,5 Patologian tutk. lausuntoineen , ,8 10

11 HOITOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMA VUONNA

12 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 788, joista kokoaikatyötä teki 749 ja osa-aikatyötä pääasiassa osa-aikalisällä 39. Määräaikaista henkilöstöä oli vuoden lopussa 268, josta kokoaikatyössä 245 ja osa-aikatyössä 23. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 44,9 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 87,2 % ja miehiä 12,8 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuolto ja ravintohuolto olivat selvimmin naisvaltaisia toimialoja. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,3 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin 45,1 vuotta. Vakinaisesta henkilökunnasta 63,8 % sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 45,2 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2008 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 24 henkilöä ja 10 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 97,5 % (vuonna ,1 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen määrä on 80 ja työpanos 76 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot nousivat 9,1 %:a. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Henkilöstökertomus vuodelta 2008 annetaan erikseen. Henkilöstön määrä Huoltohenkilökunta 15 % Lääkärit 9 % Hallintohenkilökunta 5 % Hoitohenkilökunta 71 % Talous Vuosi 2008 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen valtakunnallisesta palkkaratkaisusta ja yleisistä kustannustason voimakkaista kasvuista. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Merkittävimmät ylitykset muodostuivat henkilöstö-, palvelujen ostojen- ja tarvikemenoista. Tilikauden tulos muodostui tulokertymistä ja omaisuuden realisoinneista johtuen 0,57 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. 12

13 Käyttötalouden toteutuminen (1 000 euroa) vuonna 2008 TOT 2007 TOT 2008 Vrt% TP 2007 TA 2008 TOT % Yli/Alle Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Siirrot rahastosta Siirrot rahastoon Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

14 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 79,3 milj. euroa, jossa on nousua 8,8 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 68,8 milj. euroa, jossa kasvua oli 7,0 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus kasvoi 8,6 %, ostopalvelut laskivat 2,7 % ja apuvälinelaskutus kasvoi 24,8 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 86,7 % Muut myyntituotot kasvoivat 30,2 %. Suurin lisäys tapahtui terveyskeskusyhteispäivystyksessä, koska vuosi oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuonna 2007 toimintaa oli 4 kuukauden ajan. Kasvua oli myös myyntituotoissa valtiolta, koska lainsäädäntömuutoksen johdosta Kela alkoi korvata ETA maiden kansalaisten sairauskuluja. Myös huoltopalveluiden myynti kasvoi, sen sijaan hoitopalvelujen myynti ulkokunnille laski. Toimintatuottojen ylitys kohdistui maksutuottoja ja muita toimintatuottoja lukuun ottamatta kaikkiin tuloeriin. Suoritemäärät vähentyivät oman toiminnan poliklinikkalaskutusta lukuun ottamatta. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Muut myynti tuotot 8,4 % Maksutuotot 4,1 % Tuet ja avustukset 0,4 % Muut toimintatuotot 0,4 % 6,0 milj. eurolla. Talousarvioylitykset kohdistuivat pääosin henkilöstömenoihin, koska palkkavarauksen kasvu talousarviossa 2008 oli täysin alimitoitettu valtakunnalliseen palkkaratkaisuun nähden. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 2,6 milj. eurolla, joka aiheutui pääasiassa loppuvuonna 2007 solmittujen uusien valtakunnallisten tulosopimusten korotuksista. Hoitopalvelujen ostot alenivat hieman vuoden 2007 tilinpäätöksen 11,3 milj. eurosta 10,9 milj. euroon. PPSHP:n ja muiden, etenkin valtion mielisairaaloiden palvelujen ostoissa oli kasvua, kun taas LKS:n ja HUS:n ostot pienenivät. Talousarviomääräraha ylittyi kuitenkin lähes miljoonalla eurolla. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroina TP 2007 TP 2008 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli lääkevalmisteissa, hoitotarvikkeissa, apuvälinehankinnoissa, elintarvikkeissa ja sähkömenoissa. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Jäsenkuntalaskutus 86,7 % Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 75,7 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 7,6 %. Vuosi 2008 oli ensimmäinen ympärivuotinen toimintavuosi terveyskeskusyhteispäivystykselle, tarkkailupaikoille ja Kemin päiväpäivystykselle. Toimintamenojen kasvu oli 6,1 %, jos eliminoidaan em. uusien toimintojen kustannusvaikutus. Toimintakulut ylittivät talousarvion lähes Muut palvelut 9,1 % Hoitopalvelut 14,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15,8 % Muut toimintakulut 1,3 % Palkat ja palkkiot 46,1 % Henkilösivukulut 13,2 % 14

15 Investointien toteutuma Investointimenot alittivat hieman talousarvion sekä brutto- että nettomääräisesti. Investoinnit bruttona olivat yhteensä 3,264 milj. euroa, josta menoraamin alitusta euroa. Valtion ja kuntien rahoitusosuuksilla vähennetyt nettomenot olivat 3,059 milj. euroa ja menoraamin alitusta syntyi euroa. Merkittävin rakennushanke oli päiväkirurgisen yksikön rakentaminen ja kalustaminen, johon käytettiin yhteensä 1,59 miljoonaa euroa. Muita suurehkoja hankkeita olivat Keroputaan hallintorakennuksen saneeraus 0,21 milj. euroa ja radiologian RIS-järjestelmän hankinta 0,27 milj. euroa. INVESTOINTIMENOJEN TOETUTUMA VUONNA 2008 Toteutunut Talousarvio Tot % Ylitys /Alitus Atk-ohjelma ja pitkävaikutt. menot brutto Valtionosuudet Kuntien osuudet Nettomenot Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Valtionosuudet yhteensä Kuntien osuudet Investoinnit netto Rahoitus Aikaisemmilta vuosilta kertyneen alijäämän ja kehittämishankkeisiin sidotun rahoituksen vuoksi kuntayhtymän maksuvalmius oli edelleenkin heikko. Kassan riittävyys oli toimintavuonna 3,5 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 1,5 päivää. Kassatilanne hieman parani edellisestä vuodesta. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa. 15

16 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna 2008 Jäsenkuntalaskutus vuosina 2007 ja 2008 Itse tehdyt Ostopalvelut Yhteensä Avo- ja vuodeos yht. Muutos Avo- ja vuodeos yht. Muutos Avo- ja vuodeos yht. Muutos % % % Kemi , , ,0 Keminmaa , , ,8 Simo , , ,9 Tervola , , ,7 Tornio , , ,8 Ylitornio , , ,5 Yhteensä , , ,9 16

17 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallinto Hallintokeskuksen työssä leimallista on ollut strategiatyö yhdessä tulosalueiden kanssa. Tavoitteena oli saada tulosaluestrategiat ja kehittämishankkeet työstettyä niin, että ne ovat vuoden 2009 talousarviossa. Tässä onnistuttiin. Hallintokeskusta ovat työllistäneet myös sosiaali- ja terveyspiirihanke sekä työmarkkinaratkaisut. Valmiussuunnittelua ja riskienhallintatyötä on tehty yhdessä tulosalueiden kanssa asiaan nimetyssä, moniammatillisessa työryhmässä. Sairaanhoitopiirin omat ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä toteutuneet hankkeet ovat työllistäneet projektityöntekijöiden lisäksi hallinnon henkilöstöä. Hankkeiden ohjaus- ja johtoryhmät on koottu hallinnon henkilöstöstä, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden sekä omien toiminnallisten yksiköiden henkilöstön lisäksi. Päättyneistä hankkeiden onnistumisesta on tehty arvioinnit. Hallintokeskuksen henkilöstö on osittain vaihtunut eläkkeelle jääntien johdosta Uusien henkilöiden perehdyttäminen laajojen kokonaisuuksien hallintaan on suuri työ kaikille, siinä on kuitenkin onnistuttu hyvin ja tehtävät ovat tulleet hoidetuksi ajallaan. Hankintarenkaassa ovat mukana kaikki jäsenkunnat ja lisäksi koulutuskuntayhtymä Lappia. Työterveyshuollon palvelut ostettiin Suomen Terveystalolta. Työterveyshuollon korvausten osalta odotetaan edelleenkin lopullisia päätöksiä vuosien osalta. Välimiesoikeus ei ole antanut valituksista lopullisia päätöksiä. Työterveyshuollon toiminta on jatkunut 2008 saman laajuisena kuin aiempinakin vuosina, kustannukset nousivat kuitenkin merkittävästi lääkäripalvelujen lisääntyneen käytön vuoksi. Taloussuunnittelun osalta vuosi oli vaikea, koska kustannukset nousivat voimakkaasti kautta linjan valtakunnallisesti. Rahamarkkinoiden epävarma tilanne kasvatti korkokustannuksia merkittävästi. Hoitotyö Vuoden 2008 aikana on jatkettu aikaisempina vuosina aloitettuja hankkeita. Näyttöön perustuvan hoitotyön hankkeessa on jatkettu hoitosuosituksen laatimista psykiatrian tulosalueella. Rafaela -hoitoisuusluokitukseen liittyvää koulutusta on järjestetty syksyllä osastonhoitajille, yhdyshenkilöille ja perushoitajille. Poliklinikoiden hoitoisuusluokitus ei ole toteutunut kuluneen vuoden aikana. Hoitotyön sähköinen kirjaaminen toteutuu lähes kaikissa yksiköissä. Hoitotyön kirjaamisesta pidettiin alueellinen koulutuspäivä toukokuussa. Lääkehoitosuunnitelmaan liittyvä näytön vastaanottajien koulutus aloitettiin toukokuussa. Iv-neste- ja lääkehoidon verkkopohjainen osaamisen varmistaminen ja koulutus aloitettiin syksyllä sairaanhoitajakoulutuksen saaneiden työntekijöiden kohdalla. Verkkopohjaisen koulutuksen suorittaneita oli vuoden loppuun mennessä lähemmäs 100. Kelan rahoittamat kuntoutusjaksot toteutuivat osastonhoitajille, sairaanhoitajille, perushoitajille, osastonsihteereille, röntgenhoitajille ja laboratoriohoitajille. Hoitohenkilökunnan työturvallisuuteen liittyvät koulutukset (HHR-koulutus) jatkuivat psykiatrian tulosalueen kouluttajien vetäminä. Vuodeosastojen kuormitukset ovat olleet korkeita konservatiivisen hoidon tulosalueella. Siirtoviivepotilaiden määrässä tapahtui laskua kesä-heinäkuussa ja nousua taas syyskuukausina. Henkilöstöpankkiin saatiin 3 uutta sairaanhoitajan ja 2 perushoitajan vakanssia. Henkilöstöpankin hoitajat työllistyivät pääasiassa pitkäaikaisiin sijaisuuksiin eri yksiköissä. Hoitotyöntekijöiden kohdalla sijaistilanne on ollut kohtuullinen lukuun ottamatta laboratorion ja radiologian yksikköjä, joissa sijaisina ovat toimineet pääasiassa opiskelijat ja muiden ammattinimikkeiden edustajat. Kesäaikana oli todella vaikea saada sijaisia äkillisiin poissaoloihin. Henkilökunnan työvuoromuutoksilla, lisä- ja ylitöiden teettämisillä tilanteista 17

18 selvittiin. Sairauspoissaolojen määrät lisääntyivät eri asteisten sairaanhoitajien kohdalla kun taas muiden hoitohenkilöstöön kuuluvien kohdalla sairauspoissaolot laskivat. Hoitohenkilöstön sijaisten palkkakustannukset ylittyivät. Sijaiskustannusten ylitysten syynä olivat pitkät sairauslomat ja ylimääräisen työvoiman tarve ruuhkautuneilla osastoilla. Yhteistyötä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa tehtiin muun muassa tilaamalla täydennyskoulutusta näytön vastaanottajille ja opiskelijaohjaajille. Ammattikorkeakoulun järjestämä täydennyskoulutus päivystyksen henkilökunnalle toteutui pääosin kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön koulutus Henkilöstön täydennyskoulutuksessa pyrittiin huomioimaan strategisten linjausten ja toimintasuunnitelmien perusteella osoitettavissa olevat osaamistarpeet ja osaamisvajeet. Systemaattista osaamisen arviointimenetelmää ei kuitenkaan ollut käytettävissä. Sairaanhoitopiirin moniammatillinen koulutustyöryhmä aloitti toimintansa ja kokoontui vuoden jälkipuoliskolla kaksi kertaa - lähinnä selkiyttämään omaa tehtäväaluettaan ja hahmottamaan mahdollisuuksiaan jatkossa toimia organisaation täydennyskoulutuksen suurten linjauksien tekijänä. Sairaanhoitopiirin käytössä olevan HRM koulutuksenhallintajärjestelmän hyödyntäminen tehostui ja vuoden 2008 koulutustilastot saatiin ensimmäisen kerran varsin kattavina. Tietojen perusteella oli mahdollista arvioida terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumista. Valtakunnallinen 3-10 täydennyskoulutuspäivän määrällinen suositus toteutui lähes kaikilla ammattiryhmillä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin oman alueellisen ja sisäisen koulutuksen järjestämisen ohella koulutusyhteistyötä jatkettiin OYS Erva alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä alueen eriasteisten oppilaitosten kanssa. Videoneuvotteluteitse välitettäviä koulutuksia hyödynnettiin runsaasti ja verkkokoulutukset vahvistivat asemaansa täydennyskoulutusten toteuttamisessa. Laadunhallinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laadunhallinnan kehittämisessä käytettiin suomalaisen lainsäädännön, valtakunnalliset suositukset sekä hyvän hoito- ja palvelukäytännön huomioivaa SHQS-laatuohjelmaa, joka sisällytettiin keskeiseksi osaksi laatujärjestelmää. Laadunhallinnassa noudatettiin laaditun vuosikellon mukaista vuotuista toimintakiertoa. Sisäiset auditoinnit aloitettiin konservatiiviselta tulosalueelta kohdentaen kriteeriperusteiset arvioinnit arvoihin ja tavoitteisiin sekä johtamisjärjestelmään. Vain tiettyihin SHQSkriteeristön osa-alueisiin kohdennetusta auditoinnista saatu kokemus ei kaikilta osin vastannut odotuksia ja tästä syystä laadunhallinnan vuosikelloa päivitettiin ja sisäisten auditointien suunnitelmaa muutettiin koko kriteeristöllä tehtäväksi. Johdon katselmuskäytännön aloittaminen pidettiin vireillä suunnitelman mukaisesti. Sähköisen toimintajärjestelmän käsikirjan koostamista varten kartoitettiin jo olemassa olevia dokumentteja, mutta organisaatiotason laatukäsikirjaa ei varsinaisesti alettu työstää vuoden 2008 aikana. Sairaanhoitopiirin ydinprosesseiksi määriteltiin ajanvarauspotilaan palveluprosessi, päivystyspotilaan palveluprosessi ja mielenterveysasiakkaan palveluprosessi. Nimettyjen ydinprosessien näkyväksi tekeminen aloitettiin työryhmissä prosessikuvausten laadinnalla, jotta palvelun asiakaslähtöisyyden, sujuvuuden, saumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden systemaattinen tarkastelu ja kehittäminen olisi mahdollista. Laadunhallinnan tukemiseksi järjestettiin yksiköiden laatuyhdyshenkilöille, lähiesimiehille ja muille laatuvastuisiin määritellyille henkilöille koulutukselliset laatuseminaarit kesäkuussa ja joulukuussa. SHQS auditoijiksi kouluttautuneet osallistuivat ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Laatutyö eteni vuodelle 2009 tavoitteeksi asetettua ulkoista auditointia kohden. 18

19 Tietohallinto Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri osallistui asiantuntijana ja rahoittajana kansallisen terveyshankkeen erilaisiin työryhmiin kuntien puolesta. Sairaanhoitopiiri osallistui mm. Kaisa- ja STM Pegasos klusterihankkeisiin, joiden tavoitteena on saattaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairauskertomukset kansallisen terveyshankkeen edellyttämään muotoon. Alueen terveyskeskuksilla ja sairaanhoitopiirillä on valmius aloittaa ereseptin käyttöönotto heti kun se on mahdollista. Radiologian tuotannonohjausjärjestelmä kilpailutettiin ja saatettiin testiosaston puitteissa käyttökuntoon vuoden loppuun mennessä. Järjestelmässä on varauduttu myös terveyskeskusten tarpeisiin. UULA-hankkeessa toteutettiin yhdessä Lapin sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa koko lääniä koskevia kehittämishankkeita sosiaalitoimen ja terveydenhuollon alueella. Painopisteenä on erityisesti asiakkaan omatoimisuuden mahdollistaminen nykyaikaista teknologiaa hyväksi käyttämällä. Erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmän (Sapo) ylläpito lakkaa vuonna Tehtiin selvitys järjestelmän vaatimuksista hankinnan käynnistämistä varten. Valmisteltiin myös erikoissairaanhoidon leikkaustoiminnan tietojärjestelmän hankintaa. Sairaanhoitopiiri toimii kuntien yhteisenä toimijana aluetietojärjestelmän ylläpitotehtävissä ja konesalipalveluissa. Syyskuussa tehtiin viikonvaihteen aikana tietojärjestelmien päivitys, joka koski kaikkia kuntia. Kansanedustajien vierailulla heille esiteltiin mm. yhteispäivystyksen tiloja. 19

20 Hallintokeskus Tili (1 000 ) TOT 12/07 TOT 12/08 Vrt% TP 2007 TA 2008 TOT % Yli/Alle Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Siirrot rahastosta Yli/-Alijäämä