LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2010

2 Sisällysluettelo Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 3 Strategiset valinnat ja näkökulmat sairaanhoitopiiritasolla...6 Henkilöstö 11 Talous...12 Toimintatuottojen toteutuma...14 Toimintakulujen toteutuma.15 Investointien toteutuma...16 Rahoitus...16 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna Tulosalueiden toiminta ja talous 18 Hallintokeskus.18 Konservatiivisen hoidon tulosalue..23 Operatiivisen hoidon tulosalue 26 Psykiatrian tulosalue...29 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue.32 Tukipalvelukeskuksen tulosalue.36 Kuntayhtymän hallintoelimet 43 2

3 Sairaanhoitopiirin vs. johtajan katsaus Vuosi 2010 oli toiminnan kannalta kaksijakoinen. Alkuvuonna palvelujen kysyntä laski huomattavasti. Loppuvuonna toiminta oli niin vilkasta, että kokonaistulos on tyydyttävä. Elokuun lopussa näytti vielä siltä, että alijäämää kertyy merkittävästi. Syksyn aikana tilanne kuitenkin korjaantui ja alkuvuoden poikkeuksellisen alhainen palvelujen kysyntä tuotti 0,4 miljoonan euron alijäämäisen tuloksen. Ulkopuolinen palvelujen myynti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille (tekonivelleikkaukset) ja tutkimuspalvelujen myynti (radiologia) Lapin sairaanhoitopiirille olivat tärkeitä uusia avauksia. Kuntalaskutus ei oman toiminnan osalta kasvanut, vaan aleni 0,6 %. Vakuutusyhtiöille palvelujen myynti kasvoi samoin kuin muille sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirin menot ovat alentuneet oman toiminnan osalta 0,2 %. Hoitopalvelujen ostojen kasvun seurauksena menot kokonaisuudessaan kasvoivat 1,0 %. Vuosi 2010 oli v hyväksytyn kehittämissuunnitelman viimeinen vuosi ja nyt voidaan todeta, että kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat onnistuneet jopa odotettua paremmin. Hoidonporrastuksen eteneminen suotuisaan suuntaan näkyy erityisesti siirtoviivepäivien alenemana. Siirtoviivepäivät alenivat 2009/2010 5,1 %. Aleneminen oli jatkoa jo aiempina vuosina alkaneelle suotuisalle kehitykselle. Päivien määrä oli 1914, keskimäärin siis 5,3 potilasta / päivä. Aiempien vuosien kokonaisen osaston sairaansijat täyttäneiden siirtoviivepotilaiden määristä on päästy. Hoitotakuu on toteutunut hyvin. Hoitoon pääsyssä Länsi-Pohja on ykkösenä koko maan tilastoissa. Lähetteiden määrä on kasvanut 1,2 %. Palvelutuotannon osalta muutoksia on tapahtunut erityisesti vuodeosastohoidossa, jossa suoritteita on 5 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Poliklinikkatoiminnassa on jonkin verran kasvua yhteispäivystyksen käyntimäärät mukaan lukien. Päivystysklinikassa poliklinikkakäyntien kasvu on erikoissairaanhoidossa 3 % ja yhteispäivystyksessä 9 %. Ilahduttavaa ja kustannuksiin luonnollisesti vaikuttavaa on se, että henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä on alentunut 4,7 %. Suurimman ryhmän eli hoitotyöntekijöiden osalta sijaismäärärahojen käyttö on alentunut 6 %. Sairauspoissaolojen määrä alkoi alentua jo edellisenä vuonna. Vuoden aikana saatiin valmiiksi Kevan kanssa yhteistyössä aloitettu varhaisen puuttumisen toimintamalli. Sen rakentaminen osoitti erinomaisen hyvän yhteistyön tärkeyden henkilöstöjärjestöjen kanssa. Myös vuosilomien kokonaismäärä on alentunut 8 %. Lakisääteiset ja muut poissaolot ovat kasvaneet, lukuihin sisältyy mm. äitiys- ja vanhempainvapaat, opintovapaat ja kuntoutustuki sekä koulutus. Valtaosin em. vapaat ovat palkattomia ja kustannukset tältä osin pienemmät. Edelleen palkkatilit ylittävät laskennallisesti budjetoidun, luvuissa on myös hoitokonsultaatioiden ostot. Henkilökunnan yhteiskäyttöä on kuitenkin saatu tehostettua useiden yksilöiden välillä ja suuntausta on tarkoitus edelleen kehittää. Henkilöstön saatavuus oli kokonaisuutena hyvä. Lääkäreiden virkoihin on saatu viranhaltijoita ja myös erikoistuvia lääkäreitä on ollut tulossa hyvin. Hoitohenkilökunnan saatavuudessa on ajoittaisia ongelmia, kuitenkaan esim. osastosulkuja tai 3

4 leikkaussalien sulkuja ei ole jouduttu toteuttamaan sen vuoksi. Sulut ovat olleet suunniteltuja ja keskittyneet loma-aikoihin, jolloin potilaatkaan eivät mielellään tule elektiivisiin toimenpiteisiin. Sairaanhoitopiiritason kehittämishankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Hallitus on tehnyt päätöksen potilastietojärjestelmän hankinnasta. Käyttöönotto etenee vaiheittain. Tavoitteena on ohjelmiston sisäänajo 2011 kesään mennessä. Työnjaon kehittämistyöryhmä sai työnsä päätökseen toukokuussa. Yksiköiltä pyydettiin kuvauksia potilaiden hoitoprosessista, miten eri ammattiryhmät osallistuvat potilaiden hoitoon. Tarkoituksena oli selvittää, tekevätkö eri ammattiryhmät oikeita asioita vai voiko tehtävänjakoa muuttaa ja miten. Tehtäväjaon muutosesitykset liittyivät keskusvaraston, siivouskeskuksen ja lääkekeskuksen tiettyihin tehtäväalueisiin. Uudet työn vaativuuden arvioinnit saatiin tehtyä vuoden aikana ja ne olivat 1.9 tulleen tuloksellisuuserän jaon pohjana. Laaduntunnustusauditointi tehtiin helmikuussa. Tulos ilahdutti koko henkilökuntaa, kun laaduntunnustus myönnettiin kesäkuussa kolmeksi vuodeksi. DRG-järjestelmän käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Työtä on vielä paljon tehtävänä ennen kuin kuntalaskutus voidaan toteuttaa drg -pohjaisena. Terveisin Seppo Orajärvi vs. sairaanhoitopiirin johtaja Laaduntunnustus tilaisuus Helsingissä kesäkuussa Laaduntunnustuksen kävi vastaanottamassa kemisti, vs. laatupäällikkö Jaana Ikonen-Toivanen, kuvassa toinen vasemmalta. 4

5 Sairaanhoitopiirin strategiatyö Visio Toiminta-ajatus 2010 Arvot Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveydenhuoltoalue on vuonna 2015 osaava, laadukas ja tehokas vaikuttavien alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä, joka yhteistyössä pohjoisen Erva alueen kanssa toiminnallaan edistää alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa ja järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistäviä erikoissairaanhoidon palveluja alueen asukkaille yhteistyössä kuntien, perusterveydenhuollon ja Erva alueen sairaanhoitopiirien kanssa sekä valmistautuu toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaa ohjaavat arvot kaikilla toiminnan tasoilla tavoitteena hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: o Asiakaslähtöisyys o Vastuullisuus o Avoimuus o Luotettavuus o Yhteistyökykyisyys Päästrategia Strategisten tavoitteiden osalta edettiin päästrategioiden suuntaisesti varsin hyvin. Yhteistyö ja työnjako erityisesti jäsenkuntien suuntaan etenivät erittäin hyvin (vaikuttavuus). Asiakkaiden kannalta hoitotakuussa pysyttiin hyvin. Lähetteiden käsittelyajoissa jäi parannettavaa, vaikka loppuvuonna tilanne kohenikin (asiakas). Henkilöstön rekrytointi on ollut aiempia vuosia helpompaa (henkilöstö). Resurssien kohdentamisessa ei kuitenkaan onnistuttu ottamaan vielä kertomusvuonna riittävästi huomioon muuttuneita tarpeita. Jäsenkuntalaskutus oman toiminnan osalta aleni, ostopalvelujen kasvu jatkui voimakkaana (prosessit). Strategiakoulutukseen panostettiin ulkopuolisen kouluttajan toimesta. Koko esimiestaso osallistui strategian työstämiseen. Painopisteenä oli etenkin mittariston tarkentaminen tulevaan toimintasuunnitelmaan. 5

6 Strategiset valinnat ja tavoitteet sairaanhoitopiiritasolla Vaikuttavuus Tavoitteet Strateginen ohjaus ja koordinointi/johtaminen Kriittiset menestystekijät Luottamushenkilöiden ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Mittarit Talousarviopoikkeama +/-2% Vertailu sairaanhoitopiirien välillä Toteutunut Poikkeama -5 % Koko maa 2,1 % (8/2010) Lpshp 1,0 Toteutunut suunnitellusti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kehittämissuunnitelman ja järjestämissuunnitelman hankkeissa onnistuminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia Toteutuma-aste 90 % vuonna % v Strategia valmis 2010 Strategian tiedottaminen ja jalkauttaminen 2011 Al. johtoryhmän kokouksia pidetty 4. Työ terveyden edistämisen painopistealueiden (diabeteksen ehkäisy ja painonhallinta) kanssa jatkuu. Amk-opiskelijat ovat aloittaneet wwwsivujen laadinnan. Terveyden edistämisen strategian laatimisesta on käyty alustavat keskustelut. Riittävien, laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen oikea kohdentuvuus Perustasolla tehtävän työn tukeminen Hoidonporrastus Yhtenäiset hoitopolut, siirtoviivepäivät alenevat Alueellisen koulutuksen järjestäminen eri aloilla vuosittain Konsultaatioiden lisääminen nykyisestä tasosta Siirtoviivepäivät tavoite 0 Alueellisia koulutuksia yht. 16, osallistujia yht (v 2009/234) 1914 (v 2009/2017) Tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät sairauksien hoidossa Käypähoitosuositukset käytössä Käytössä HALO-suositukset Tiedossa ja käytössä Osaava ja riittävä resursointi Vakanssien täyttöaste pätevillä haltijoilla 100 % 96,90 % Toimiva laatujärjestelmä Potilasvahinkojen määrä alentunut suhteessa käyttöön vuodesta 2006 Ulkoinen auditointi 2010 Toistuva itsearviointi Korvattuja potilasvahinkoja 31 (2009/38) Laadun vuosikellon mukaisesti vko

7 Asiakas Tavoitteet Palvelujen saatavuus Palveluprosessin sujuvuus ja palvelun laatu Kriittiset menestystekijät Tarpeenmukainen tutkimus/hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Aikataulujen pitävyys Mittarit Hoitotakuu toteutuu 100 % Yhteensopivat tietojärjestelmät Uusintakäynnit keskimäärin alle 3/potilas Asiakastyytyväisyysmittaus potilaille ja omaisille joka 2. vuosi Peruuttamatta jääneiden aikojen vähentäminen vrt Toteutunut Toimenpiteisiin pääsy yli 6kk 35 (66) pkl yli 6kk 145 (85) lähetteet yli 3vk 768 (345) 4,4 (2009/4,6) Asiakaspalautejärjestelmä luotu, tyytyväisyysmittaus potilaille ja omaisille pilotoitu marraskuussa neljässä yksikössä (4A, 2C, kir.pkl, fysiot.) 2189 (v. 2009/2108) Julkisuuskuvan parantaminen Hyvä kohtelu Asiakaslähtöinen palvelu Muistutusten/valitusten määrä Tyytyväisyyskysely (yhteistyökumppanit) 70 (v. 2009/64) Kyselyjä ei ole tehty vuonna 2010 Viestinnän onnistuminen Www-sivut ajan tasalla Tiedotustilaisuudet Lehdistötiedotteet päivitetään säännöllisesti toteutettu ajankohtaisista asioista Toimiva ja sujuva yhteistyö eri toimijoiden välillä Raportointi viiveetöntä Sairaanhoitopiiritason raportti valmis seuraavan kk:n 20 päivänä johdon tietojärjestelmässä toteutunut Tietotekniikan toimivuus Johdon tietojärjestelmä käytössä avainhenkilöillä jäsenkunnissa on toteutunut Konsultaatioiden saatavuus Hoitoketjut laadittu yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa Sähköisten konsultaatioiden määrän lisääminen Hoitoketjun toiminnan seuranta ja päivitys säännöllisesti 380 (234) 16 valmista hoitoketjua, joista päivitetty kuluneen vuoden aikana 2. Keskeneräisiä hoitoketjuja 8. 7

8 Prosessit Tavoitteet Toiminnan ja talouden pitkäjänteinen suunnittelu/ ja tarpeenmukaisuus - laskutusketjun toimivuus Kriittiset menestystekijät Kustannustietoisuus Osallistuva suunnitteluprosessi Tulosyksiköt osallistuvat suunnitteluun Mittarit Vertailutiedot Yleisen kunta-alan kustannustasokehityksessä pysyminen Osallistuminen tilaisuuksiin, työryhmiin Toteutunut Kuntaliitto kerää tiedot vuosi kolmanneksittain LPSHP toimintakulut +1%, sairaanhoitopiirit 8/ ,1 % Laatutyö ja strategiatyö toteutettu yksikkötasolla STM. Erva ja alueelliset työryhmät Hoitoketjun toimivuus Kuntakierrokset Hoitoketjut määritelty - hoitoon pääsyn turvaaminen Vuosittain Hoitoketjut päivitetty vastuuyksiköittäin extranettiin Toteutunut suunnitellusti Hoitoketjuja päivitetty 2 kuluneen vuoden aikana Yhteistyö ja työnjako pth, esh Toimiva infrastruktuuri Kehittämisyhteistyö aktiivisesti muiden kanssa Onnistunut hoidonporrastus Tiedonkulku, läpinäkyvyys Tietotekniikka Tilojen asianmukaisuus ja järkevä käyttö Tiedonkulku, kokemusten vaihto Hankkeet oma alue/ Lappi /ERVA/koko maa Jonotiedot, siirtoviivepäivät, lähetemärät Pth/esh käytön suhde lähenee 1:1 Järjestelmien, laitteiden yms. yhteensopivuus Tilojen käyttöaste Osallistuminen tilaisuuksiin Hankkeiden suunnittelu Osallistuminen muiden hankkeisiin 1914 (2017) (26 280) Länsi-Pohja pth 40 %/esh 60 % Vakiointi huomioitu hankinnoissa, samoin integraatiot 100 % Erva, STM, kunnat Uula, Kaste, VeTe, Erva hankkeet, STM Pegasos. E-prosessit 8

9 Henkilöstö Tavoitteet Osaava henkilöstö Kriittiset menestystekijät Rekrytointi Perehdyttäminen Mittarit Vakanssien täyttöaste 100 % Toteutunut ,9 % Hestra-ohjeistus intranetissä päivitetty Työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö Tyky-toiminta Terveyden edistäminen Uusien työntekijöiden 100 %:n perehdytys Sairauspäivät ja tapaturmat vrt tulokaskurssi järjestetty Poissaoloja keskimäärin 12,87 pv/hlö (12,72) Hyvinvoiva työyhteisö Työnjaon tarkoituksenmukaisuus Kehittäminen ja kouluttaminen Hyvä työnantajakuva Johtaminen Työnjaon tasapuolisuus Tehtävänsiirrot henkilöstöryhmien välillä Yhteistyö koulutusyksiköiden kanssa Tiedonkulku Työsuhteiden pysyvyys Työhyvinvointimittaus joka toinen vuosi Työryhmän esitys käytettävissä 2010 Sopimukset henkilökunnan työnjaosta Täydennyskoulutuksen määrä/hlö: tavoite 1 3 pv/hlö Kehityskeskustelujen toteutuminen 100 % vaihtuvuus-% Työn vaativuuden uudistamistyö toteutettu 2010, osaamiskartoitusta tehdään kehityskeskustelujen myötä Työtyytyväisyys ja työolokysely tehty 2009, raportti laadittu ja jaettu yksiköihin, nähtävillä intranetissä. Sairauspoissaolot alenivat 4,7 % vuodesta 2009 Syöpäpoliklinikalla tehtiin tehtävänsiirrot Täydennyskoulutuspäivien määrä/henkilö 3,7 (2009/4,2) Pääosin toteutuneet 3% 9

10 Toimintalukujen toteuma vuonna 2010 Suoritteet TOT 2009 TOT 2010 Vrt % TA 2010 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat , ,6 Poliklinikkakäynnit, osto , Poliklinikkakäynnit yhteensä , ,6 Hoitopäivät, omat ,1 Hoitopäivät, osto , ,7 Hoitopäivät yhteensä , ,0 Hoitojaksot, omat , ,7 Hoitojaksot, osto , ,2 Hoitojaksot yhteensä , ,9 Keskim. hoitoaika, omat 4,9 4, ,0 Keskim. hoitoaika, osto 6,5 7,2 10, ,9 Sairaansijat , ,0 Kuormitus % vuoden alusta , ,2 Leikkaukset 1) ,5 josta päiväkirurgia ,8 Kirurgia ,9 Naistentaudit/Synnytykset ,9 Silmätaudit ,3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,2 Hammas- ja suusairaudet ,2 Plastiikkakirurgiset Kaihileikkaukset ,4 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ,4 Sepelvaltimoiden angiografiat Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset ,9 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) , ,5 Radiologian tutk. yhteensä , ,2 Patologian tutk. lausuntoineen , ,5 10

11 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 807, joista kokoaikatyötä teki 754 ja osa-aikatyötä teki 53. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 192, josta kokoaikatyössä 192 ja osa-aikatyössä 27. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 45,6 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 87,2 % ja miehiä 12,8 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,2 vuotta eli korkeampi kuin kuntaalalla keskimäärin 44 vuotta. Vakinaisesta henkilökunnasta 60,4 % sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 46 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2010 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 13 henkilöä ja 12 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 94,8 % (vuonna ,2 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen määrä on 81,5 ja työpanos 76,2 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot laskivat 4,7 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Henkilöstökertomus vuodelta 2010 annetaan erikseen. Koko henkilökunta ammattiluokittain

12 Talous Vuosi 2010 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Merkittävimmät ylitykset muodostuivat henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa. Tilikauden tulos muodostui 0,39 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. 12

13 Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2010 Tili TP 2009 TP 2010 Vrt% TA 2010 TOT% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Siirrot rahastosta Siirrot rahastoon Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

14 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 81,6 milj. euroa, jossa on nousua 1,7 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 68,9 milj. euroa, jossa kasvua oli 1%. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen muutos oli -0,6 %, kun taas ostopalvelut kasvoivat 7,8 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 84,4 %. Muut myyntituotot kasvoivat 2,8 %. Suurin kasvu 80 % tapahtui ulkokuntien myyntituotoissa. Maksutuottoja kertyi 3,4 miljoonaa euroa eli 3,1 %.a enemmän kuin vuonna Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 4,2 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Muut myyntituotot 10 % Maksutuotot 4,2 % Tuet ja avustukset 0,8 % Muut toimintatuotot 0,6 % Muut toimintatuotot kasvoivat 25,1 %. Kasvu johtui pääosin keittiön vuokratuotoista. Jäsenkuntalaskutus 84,4 % 14

15 Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 78,8 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 1,0 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen alenema oli -0,2 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 4,0 milj. eurolla. Talousarvioylitykset kohdentuivat palvelujen ostoihin ja henkilöstömenoihin. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 1,6 milj. eurolla. Ylityksestä eläkemaksujen osuus oli 0,4 miljoonaa euroa. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2009 tilinpäätöksen 12,2 milj. eurosta 13,3 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostoissa oli lievää kasvua, kun taas Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot kasvoivat selvästi. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta, joiden osuus oli 1,3 miljoonaa euroa. Talousarviomääräraha ylittyi kuitenkin lähes 1,5 miljoonalla eurolla. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroina TP 2008 TP 2009 TP2010 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista ja ateriapalvelujen ostoissa. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli lääkevalmisteissa, hoitotarvikkeissa, apuvälinehankinnoissa. Tarvikemenot alenivat 3,6 % vuoteen 2009 verrattuna. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Muiden palvelujen ostot 9,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14,4 % Muut toimintakulut 1,6 % Palkat ja palkkiot 45,0 % Hoitopalvelujen ostot 16,6 % Henkilösivukulut 12,9 % 15

16 Investointien toteutuma Investointimenot alittivat talousarvion sekä brutto- että nettomääräisesti. Investointimenot bruttona olivat miljoonaa euroa. Investoinnit toteutuivat talousarvioon nähden 91,4 %:sti. Merkittävin rakennushanke oli keskussairaalan 5-siiven peruskorjaus, johon käytettiin euroa. ATK ohjelmistohankintoihin käytettiin euroa ja kalustohankintoihin euroa. Erikoissairaanhoidon uuden potilashallintojärjestelmän hankintaan käytettiin euroa ja lisäksi atk-yksikkö hankki laitteita eurolla. INVESTOINTIMENOJEN TOTEUTUMA VUONNA 2010 Toteutunut Talousarvio Tot % Atk-ohjelmat ja pitkävaikutt.menot brutto Valtionosuudet Nettomenot Ennakkomaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Valtionosuudet Nettomenot Investoinnit yhteensä valtionosuudet yhteensä Investoinnit netto Rahoitus Kassan riittävyys oli toimintavuoden lopussa 4 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 9,5 päivää. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 2,7 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa ei otettu. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa euroa. 16

17 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna 2010 Oma toiminta, avo- ja vuodeos. yht. Ostopalvelut, avo- ja vuodeos. yht. Yhteensä, avo- ja vuodeos. yht. Muutos Muutos Muutos % % % Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio Yhteensä

18 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu ja talous, tietohallinto, henkilöstöhallinto ja hankintatoimi, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Terveydenhuoltolaki vahvistettiin vuoden 2010 lopulla. Laki tulee asteittain voimaan lukien. Alueella tehtiin kuntajakoselvitys. Sairaanhoitopiiri on linjannut visiossaan Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon alueeksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä yhteistyössä Erva-alueen kanssa. Yleishallinnon uudelleen organisointi eläketapahtuman myötä toteutettiin. Drg hinnoittelua on työstetty työryhmien toimesta. Toiminnan itsearviointia tehdään yksiköissä vuosittain. Johdon katselmuskäytännöt on vakiinnutettu. Sähköisen ostolaskujen ja -matkalaskujen kierrätysjärjestelmät otettiin käyttöön. Taloushallinnossa hankittiin myös valmiudet kansainväliseen Sepa järjestelmään. Valtuuston vahvistamat kehittämishankkeet etenivät suunnitellusti. Hoitotyö Syksyllä 2009 nimetty työryhmä valmisteli Hoitotyön strategiaa sairaanhoitopiirin strategian tavoitteiden mukaisesti. Strategia saatiin valmiiksi syksyn 2010 aikana ja se nimettiin Sairaanhoitopiirin hoitotyön toiminta ohjeeksi. Rafaela- hoitoisuusluokitus otettiin käyttöön suurimmilla poliklinikoilla. Psykiatrian tulosalueella perehdyttiin valtakunnalliseen psykiatrian hoitoisuusluokitukseen ja todettiin, ettei se sovellu sellaisenaan psykiatristen potilaiden luokitteluun alueemme hoitojärjestelmän vuoksi. Hoitoisuusluokitusten avulla saatua tietoa vuodeosastojen osastonhoitajat ovat seuranneet ja lähettäneet kuukausiraportteja ylihoitajille. Hoitotyön kirjaamisen sisällön laatua on kehitetty. Sisätautien ja kirurgian poliklinikat ovat olleet mukana enni-hankkeessa. Hankkeen loppuraportti on valmistunut. Kirjaamisen sisällön laadussa on edistytty. Lääkehoidon suunnitelmaan liittyvä lääkehoidon osaamisen varmistaminen on jatkunut. Somaattisen puolen nimikesuojatusta hoitohenkilöstöstä melkein kaikki ovat suorittaneet verkkopohjaisen tentin ja näytöt. Psykiatrian tulosalueella ivneste- ja lääkehoidon osaamisen varmistaminen käynnistyi loppusyksystä ja se jatkuu vielä seuraavan kevään aikana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtamassa potilasohjaushankkeessa on oltu edelleen mukana. 18

19 Hoitotyön osaajien riittävyyttä on arvioitu. Lyhytaikaisista osaavista sairaanhoitajista on ollut ajoittain puutetta. Röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien pitkäaikaisia sijaisuuksia on korvattu sairaanhoitajilla ja eläkeläistyövoimalla. Kesällä ja joulun aikana otettiin käyttöön korotettu kutsuraha. Varahenkilöitä on ollut saatavilla paremmin kuin aikaisempina vuosina (toimintatavan muutos). Yhteistyötä on tehty paikallisten oppilaitosten kanssa kehittämällä opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksoja sisällöllisesti ja lisäksi on mahdollistettu opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja työelämän resurssien mukaisesti. Käytännön harjoittelussa olevien hoitotyön opiskelijoiden palautetta on kerätty CLES-mittarilla. Tuloksia käytiin läpi toukokuussa järjestetyssä Hoitotyön päivän koulutustilaisuudessa. Koulutus toteutettiin yhdessä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi palkittiin vuoden opiskelijaohjausyksikkö. Keväällä nimettiin opiskelijaohjauskoordinaattorit tulosalueittain. Syksyn aikana laadittiin opiskelijaohjauskoordinaattorin tehtävänkuvaus. Opinnäytetyöpankki on otettu käyttöön. Yksiköitä on motivoitu antamaan opiskelijoille kehittämis- ja tutkimushankkeita. Esitettyjen hankkeiden määrä on ollut vähäistä. Sijaisten käytön seurantaa on tehostettu. Ylihoitajat ovat arvioineet osastonhoitajien kanssa säännöllisesti sijaisten käyttöä. Sijaiskustannukset olivat vähentyneet 6 % verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Työnjaon kehittäminen käynnistettiin kevään aikana. Kesällä aloitettiin tehtäväkuvien päivitykset liittyen uudistetun tva-prosessin käyttöön ottoon. Tehtäväkuvien päivityksiä laadittaessa tuli yksiköissä kiinnittää huomiota, miten eri tehtävät hoidetaan taloudellisesti ja tuloksellisesti siten, että eri ammattiryhmät tekevät oikeita tehtäviä. Tehtävien kuvien päivityksessä nousi esille vain muutamia tehtäväalueita, joissa työnjakoa voidaan toteuttaa. Henkilöstön koulutus Koulutustyöryhmä on pyrkinyt sovittamaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laajat koulutuslinjaukset mahdollisimman hyvin yhteen organisaation strategisten suunnitelmien kanssa. Tärkeänä painopistealueena oli kuntayhtymän johdon ja esimiesten strategisen johtamisen koulutus, jonka Johtamistaidon opiston kouluttajat toteuttivat prosessimaisena. Koulutus auttoi eri toimintayksiköiden strategisten tavoitteiden ja mittarien yhtenäistämisessä ja konkretisoinnissa. Syksyllä alkoi 2-vuotinen johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) valmistava koulutus, johon osallistuu 26 keskussairaalan esimiesasemassa olevaa työntekijää. JET -koulutus on oppisopimuskoulutusta, jossa koulutusorganisaationa on ammattiopisto Lappia ja koulutuksen toteuttajana Johtamistaidon opisto. Vastaavasta koulutuksesta valmistui joulukuussa psykiatrian tulosalueelle 12 johtamiseen erikoistunutta työntekijää. Sähköinen koulutuksen hallintajärjestelmä (HRM) on vakiintunut koulutuksista tiedottamisen, ilmoittautumisten ja tilastoinnin välineenä. Täydennyskoulutuksista alueellisiin koulutuksiin (16 kpl) osallistui 970 ja keskitettyyn sisäiseen koulutuk- 19

20 seen (64 kpl) 1630 henkilöä. Erityisvastuualueen aktiivista koulutusyhteistyötä on jatkettu entiseen tapaan mm. välittämällä koulutustilaisuuksia (23 kpl) videoneuvotteluteitse. Osallistujia oli yhteensä 197. Psykiatrian tulosalueella aloitettiin syksyllä kolmivuotinen erityistason perheterapiakoulutus, johon osallistuu 20 sairaanhoitopiirin psykiatrian työntekijää ja 7 mielenterveysalan työntekijää Länsi- Pohjan alueelta. Kouluttajat ovat sairaanhoitopiirin omia terapiakouluttajia. Verkkokoulutukset ovat lisääntyneet ja mm. hoitohenkilöstön iv-neste- ja lääkehoidon koulutus on toteutettu verkko-oppimisympäristössä. Suurin osa henkilöstöstä on suorittanut tietoturvan ja tietosuojan peruskurssin verkossa. Henkilöstön osaamisen kartoituksen tekeminen on otettu kehittämistavoitteeksi. Kartoituksen toteuttamiseksi on päätetty hankkia erityinen ohjelma HRM - järjestelmään. Psykiatrian tulosalueella osaamiskartoitus on jo tehty ja työntekijäkohtaiset tiedot siirretty HRM:ään. Laadunhallinta Laadunhallinnassa noudatettiin jo vakiintunutta vuosikellon mukaista toimintakiertoa. Yksiköiden itsearvioinnit, sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset toteutuivat suunnitellusti. Laadunhallinnan kehittämishankkeena ollut laaduntunnustusauditointi toteutui Qualitorin toimesta ja sen seurauksena organisaatiolle myönnettiin kolme vuotta voimassa oleva laaduntunnustus Organisaation intranetissä olevaa toimintakäsikirjaa mukaillen laadittiin yksiköille toimintakäsikirjamalli. Ydinprosessien kuvaamista jatkettiin ja niille asetettiin mittarit ja prosessin omistajat ja työtä ydinprosessien yksiköihin eteneviltä vaiheiltaan aloiteltiin yksiköissä. Laadunhallinnan osaamista edistettiin järjestämällä Laatuseminaari ja mahdollistamalla osallistuminen Qualitorin sisäisten auditoijien jatkokoulutukseen. Organisaatioon luotiin asiakaspalautejärjestelmä, joka koostuu jatkuvasta palautteesta, määrävälein toteutettavista tyytyväisyyskyselyistä potilaille ja sisäisille asiakkaille ja sidosryhmille ja annetun palautteen seurannasta ja arvioinnista. Potilaille suunnatun ja sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys-kyselyn pilotointi toteutettiin marraskuussa. Tietohallinto Sähköisen reseptin vaatima tekninen valmius on luotu hankkimalla tietoliikenneyhteys Kelan hallinnoimaan ereseptikeskukseen. Sähköisen reseptin käyttöönotto koskee tässä vaiheessa alueen apteekkeja, perusterveydenhuoltoa ja yhteispäivystystä. Apteekkareiden ja Kuntaliiton edustajien kanssa on pidetty neuvotteluja sähköisen reseptin käyttöönotosta. Länsi-Pohjan alueella sähköinen resepti on tarkoitus ottaa käyttöön heti kun se on teknisesti toimiva. Länsi-Pohjan alue toimii käyttöönoton kansallisena kokeilualueena. Erikoissairaanhoito liittyy mukaan myöhemmin. Erikoissairaanhoidon potilashallintojärjestelmän käyttöönotto aloitettiin syksyllä ja aluksi kilpailutettiin sovelluksen vaatimat laitteistot. Tavoitteena on yhdenmukai- 20

21 nen toimintamalli Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa, jotta Oulussa koulutetulle terveydenhuollon ammattihenkilöstölle työvälineet ovat ennestään tuttuja. Yhtenäisellä kirjaamisella haetaan sairaaloiden tuottavuustietojen yhteismitallisuutta sekä sujuvaa tiedonvälitystä sairaaloiden välillä. Hallinnon toimintaprosesseja uudistettiin hankkimalla sähköinen ostolaskujen kierrätys- ja matkalaskujen hallintaohjelmisto. Ohjelmistot otettiin käyttöön vuoden loppuun mennessä. Käyttöönotot vaativat laajan koulutuksen henkilöstölle. Nauhoilla toimivia sanelulaitteita on uudistettu digitaalisiksi noin 100 kpl. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien yhteisessä UULA-hankkeessa otettiin käyttöön ja kokeiltiin erilaisia asiakkaan omatoimisuuteen perustuvia palveluja, kuten laboratorion internet-pohjainen ajanvaraus ja verkkoneuvontapalvelu kuntien sosiaalitoimelle. Videoneuvottelulaitteita uusittiin ja yhdenmukaistettiin sairaanhoitopiireissä ja kunnissa. Avustettiin kuntia tietoturva-asioissa. Erityisvastuualuetasolla aloitettiin laboratorioiden yhteistyötä tukeva selvitys tietojärjestelmistä. Lisäksi valmisteltiin erityisvastuualueen yhteistä tietohallintostrategiaa ja selvitettiin käyttäjäoikeuksien hallinnan prosesseja eri sairaanhoitopiireissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus saatiin Sertifikaatin ojensi professori Jussi Huttunen Jaana Ikonen- Toivaselle Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. 21

22 Hallintokeskus Tili TP 2009 TP 2010 Vrt% TA 2010 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Siirrot rahastosta Yli/-Alijäämä

23 Konservatiivisen hoidon tulosalue Alkuvuoden hyvin rauhallisen vaiheen jälkeen aikuispuolen vuodeosastoilla toiminta normalisoitui niin, että yhdessä varsin tavanomaisen poliklinikkatoiminnan ja erittäin vilkkaan päivystysklinikan toiminnan takia päästiin positiiviseen tulokseen. Toimintatuotoissa saavutettiin 103 % toteutuma ja sama luku oli myös toimintakuluissa. Hoitopalvelujen ostot ylittyivät muutaman hyvin kalliin erityistason hoitoa vaativan lapsipotilaan vuoksi. Hoitopäivät vähenivät 7 % kuvastaen alkuvuoden hyvää epidemiologista tilannetta, siirtoviivepotilaitten määrän pysymistä samalla kohtuullisella tasolla kuin edellisenä vuonna ja hoitokäytäntöjen tietoista muuttamista polikliiniseen suuntaan; tarkkailupaikkojen käyttöaste nousi 98 %:iin, infuusiopoliklinikka pääsi täyteen toimintaansa uusissa laajennetuissa tiloissa, keuhkoklinikassa uniapeatutkimukset ja -hoidot siirtyivät täysin poliklinikka-toiminnaksi. Ajanvarauspoliklinikoitten käynnit vähenivät hieman, mutta sekä erikoissairaanhoidon, että etenkin yhteispäivystyksen päivystyskäynnit lisääntyivät niin, että polikliinisten käyntien toteutuma nousi 108 %:iin. Päivystyspoliklinikassa erikoissairaanhoidon päivystyksen käynnit lisääntyivät 3 %. Päivystykselliset rytminsiirrot siirrettiin CCU:sta päivystyspoliklinikan toiminnaksi syyskuussa. Uusi päivystyspotilaan hoitoprosessia paremmin palveleva hoitosuunnitelmakaavake ja laboratoriopaketit otettiin käyttöön marraskuussa. Yhteispäivystyksen käynneissä tapahtui selkeä 9 %:n kasvu. Tähän oli syynä Ylitornion mukaantulo täysimääräisesti yhteispäivystykseen ja ennen kaikkea alueen suurten terveyskeskuksien vaikeudet tuottaa kiire- ja päivystysvastaanottopalveluja virka-aikana. Sairaanhoitajavastaanottokäynnit lisääntyivät toivotusti 37 % ja muodostivat täten noin 20 % terveyskeskuspäivystyksen käynneistä. Vilkas toiminta aiheutti ylittyneet toimintatuotot. Päivystyksen puhelinneuvonnan kehityshanke käynnistyi toukokuussa käsittäen henkilökunnan koulutuksen, ohjeistuksen laatimisen ja puhelinpalvelutekniikan hankinnat. Varsinainen toiminta alkoi marraskuussa. Yhteispäivystyksen ohjausryhmä kokoontui suunnitellusti. Uuden lääkäripalvelujen tuottajan (Mediverkko Oy) kanssa yhteistyö sujui tyydyttävästi. Sisätautien hoitopäivissä tapahtui merkittävä 13 % väheneminen johtuen alkutalven epidemiologisesta tilanteesta, osastojen muutoshankkeen aiheuttamista hoitokäytännöistä, infuusiopoliklinikan täyteen vauhtiin päässeestä toiminnasta ja yleisestä pyrkimyksestä polikliinisiin hoitomuotoihin. Tarkkailupaikkojen tehokas käyttö, rytmihäiriöpotilaitten päivystykselliset rytminsiirrot päivystyspoliklinikalla vähensivät myös osastohoitopäiviä. Hoitoviivepotilaitten määrä pysyi edellisenä vuonna saavutetulla tasolla. Sisätautipoliklinikan toimintaa haittasi kokeneitten erikoistuvien lääkäreitten vaje. Kesän jälkeen neurologian klinikan lääkärivajetta jouduttiin hoitamaan sisätautien erikoistuvilla lääkäreillä. Sisätautien poliklinikkakäynnit vähenivät myös selkeästi. Tähän syynä olivat kokeneitten erikoisosaajien virkavapaudet (nefrologi/endokrinologi, kardiologi, gastroenterologian erikoistuva) ja jononpurkutoiminnan loppuminen kuluneena vuonna. 23

24 Uusi hematologi jäntevöitti toiminnallaan yhdessä infuusiopoliklinikan tehostuneen toiminnan kanssa tämän sektorin hoitokäytäntöjä tuoden selviä säästöjä erityisesti lääkehoitokuluihin. Kardiologin virkavapauden aikana invasiivinen toiminta turvattiin ostopalvelulääkäreillä ja angiografioissa sekä pallolaajennuksissa lasku oli vain marginaalista. Päivystystoimenpiteisiin potilaita lähetettiin yliopistosairaalaan. Nefrologiassa uudet hemodialyysilaitteet otettiin käyttöön syksyn aikana ja kouluttamisen ja perehdyttämisen jälkeen toiminta käynnistyi ongelmitta. Ensi kerran vuosiin hemodialyysien määrä kääntyi hallittuun laskuun ja peritoneaalidialyysien määrä selvästi lisääntyi. Gastroenterologiassa skopioitten määrä väheni lähinnä jononpurkutoiminnan loppumisen johdosta. Gastropoliklinikka -toiminta vakiinnutti paikkansa. Hoitajareservin puute haittasi tämän alan toimintaa. Endokrinologian ja diabeteksen vastuulääkärin virkavapaus vähensi tämän sektorin käyntimääriä. Keuhkopoliklinikan vuodeosaston alkuvuosi oli poikkeuksellisen rauhallinen, mutta loppuvuoden aikana tilanne tasoittui niin, että hoitopäivissä jäätiin vain 3 % edellisestä vuodesta. 8 viikon osastosulku kesäaikaan ja supistettu toiminta osasto 4A:n tiloissa näkyi molempien osastojen toimintaluvuissa. Lopulta toimintatuotot nousivat 5 % toimintakulujen noustessa 3 % antaen positiivisen tilikauden tuloksen. Korvatautien ja ihotautien osastopotilaat hoidettiin keuhkosairauksien osastolla. Keuhkoklinikan lääkäritilanne oli hyvä ja tämä näkyi 10 %:lla kasvaneina poliklinikka käyntimäärinä. Luvuissa näkyy myös uniapneatoiminnan siirtyminen täysimääräisesti poliklinikka-toiminnaksi ja unihoitajan vakanssin siirtyminen osastolta poliklinikalle. Samalla osaston sairaansijamäärää laskettiin yhdellä 14:ään. Neurologian toiminta näytti kriisiytyvän kesällä henkilöstövajeen vuoksi ja samalla koulutuksessa olevat erikoistuvat lääkärit joutuivat tauottamaan erikoistumisensa. Loppukesällä tilanne helpottui, kun uusi erikoislääkäri saatiin rekrytoiduksi 4- päiväiseen työhön. Vuodeosastotoiminta turvattiin sisätautiklinikan "lainalääkäreitten" ja loppuvuoden osa-aikaisen neurologiaan erikoistuvan avulla. Toimintaluvuissa tilanne näkyi vain muutaman prosentin vähenemisenä. Sen sijaan ostopalvelut yliopistosairaalasta kasvoivat merkittävästi. Telestroke-toiminta jatkui jo vakiintuneen toimintamallin mukaisesti yhteistyössä HYKS:n neurologian klinikan kanssa. Ihotautipoliklinikalla niin talous- kuin toimintaluvuissa pysyttiin hyvin suunnitelmien puitteissa. Lastentaudeilla edellisen poikkeuksellisen vuoden jälkeen toiminta asettui varsin normaaliin tasoon. Hoitopäivät lisääntyivät 6 % ja poliklinikkakäynnit 4 %. Supistetuilla sairaansijamäärillä kuormitukset olivat lähes 100 %. Viikonloppupäivystäjinä jouduttiin käyttämään ostopalvelulääkäreitä ja näin turvattiin omien työntekijöitten jaksaminen. Muutama hyvin kallis erityistason hoitoa vaativa lapsipotilas aiheutti hoitopalveluostojen budjetin reilun ylittymisen. Kaikissa konservatiivisen tulosalueen yksiköissä pysyttiin hyvin hoitotakuussa ja lähetteet käsiteltiin ilman viiveitä. 24

25 Konservatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2009 TP 2010 Vrt% TA 2010 TOT% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

26 Operatiivisen hoidon tulosalue Vuoden 2010 aikana operatiivisella tulosalueella hoitotakuu toteutui hyvin, paitsi lähetteiden käsittelyssä (kiireettömät yli 3 viikkoa) oli lähes kaikilla erikoisaloilla viivettä. Palveluiden kysynnän lievä lasku vähensi sekä avohoitokäyntien että vuodeosastohoitojaksojen määrää. Osaavan henkilöstön riittävyys on ollut selkeä ongelma koko operatiivisella tulosalueella sekä lääkärityövoiman että hoitohenkilökunnan osalta. Päiväkirurgiaa tehtiin operatiivisen tulosalueen yksiköissä entistä laajemmin (v % ja v % elektiivisistä toimenpiteistä); silmätautien yksikössä 100 %:sti, korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla noin 80%:sti ja kirurgialla liki 50%:sti.Kirurgialla päiväkirurgian osuus lisääntyi 10% edellisvuoteen verrattuna; ko. toimintaa toteutetaan sekä vuonna 2009 käyttöön otetuissa osasto 2B:n toimitiloissa kirurgisessa leikkaussalissa sekä keskusleikkausosastolla. Päiväkirurgisten toimenpiteiden suhteellisen osuuden lisäämisen rinnalla on lisätty myös ns. lyhytjälkihoitoisten potilaiden osuutta. Tilojen remontoinnissa edettiin operatiivisella tulosalueella siten, että hammas- ja suusairauksien yksikkö on saanut marraskuussa uudet toimitilat käyttöönsä ja ns. 5. siiven remontti käynnistyi ja valmistunee helmi-maaliskuulla Ko. remontin myötä korva- nenä- ja kurkkutautien poliklinikka ja syöpätaudit saavat uusitut tilat. Synnytys- ja naistentautien tilojen remontin suunnittelu on käynnistynyt, samoin kirurgian poliklinikalle tulevaa remonttia suunnitellaan. Ostopalveluissa avohoitopalvelujen (poliklinikkakäyntien) kokonaismäärä on vähentynyt (-4%), samoin hoitojaksojen (-3%). Hoitopäivien lukumäärässä on selkeä kasvu, mikä selittyy valtakunnallisista hoidonporrastuksen vaatimuksista ja yksittäisistä erityistason hoitoa vaatineista pitkähoitoisista potilaista ja mikä selittää osaltaan ostopalveluiden euromääräisen nousua (+7%). DRG- hinnoitteluun siirtymistä valmistellaan operatiivisella tulosalueella tehostamalla kirjaamiskäytäntöjä eri yksiköissä (esim. erilaisten pientoimenpiteiden kirjaamista poliklinikoilla on selkiytetty) ja yhtenäistämällä erilaisten hoitotapahtumien kirjaamista valtakunnallisiin käytäntöihin. Kirurgian klinikassa päästiin valtakunnallisella tasolla toimenpiteiden osalta parhaimpien joukkoon; koko vuonna vain alle kymmenen potilasta joutui odottamaan leikkausta yli 6 kuukauden ajan. Hoitoon pääsyssä ongelmana on ollut lähetteiden käsittelyn viive, mikä on tiedostettu ja käytäntöjä on pyritty muuttamaan vuoden loppupuoliskon aikana. Lähetteen saapumisesta hoidon toteuttamiseen kuluu keskimäärin alle 5 kuukautta (eli keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika on 7 vuorokautta, ensimmäiselle poliklinikkakäynnille pääsee alle 3 kuukaudessa ja odotusaika toimenpiteeseen on n.1,5 kuukautta.) Hyvin sujuneen oman toiminnan lisäksi aloitettiin kirurgian klinikassa TEP eli keinonivelpotilaiden hoidon myynti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Synnytys- ja naistentaudeilla polikliininen toiminta on lisääntynyt ja ostopalveluiden määrä on vähentynyt. Kyseisen yksikön tiloissa on ollut muiden remontissa 26

27 olevien yksiköiden väistötilat, mikä on hankaloittanut omaa toimintaa. Synnytystoiminta sijoittuu valtakunnallisissa laatuvertailuissa erinomaisesti. Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla huono erikoislääkäritilanne on aiheuttanut suoritteiden laskua ja ostopalvelumenojen nousua. Myös poliklinikkatilojen remontti loppuvuodesta on vaikuttanut toimintalukuihin ja hankaloittanut mm. kuulontutkimustyötä. Erikoislääkäritilanne on korjaantunut vuoden vaihteessa kahdella erikoislääkärillä. Syöpätaudeilla on hoidettu enemmän potilaita kuin edellisenä vuonna, vaikka erikoislääkäritilanne on ollut huono (vain yksi erikoislääkäri 65%:na).Tämän on osaltaan mahdollistanut menestyksekäs tehtäväsiirto poliklinikan sairaanhoitajille. Poliklinikkakäyntien kokonaislukumäärän lasku on seurausta potilaiden seurantakäyntien vähentämisestä. Silmätautien poliklinikalla käyntimäärät ovat tavoitteiden mukaisesti laskeneet. Tähän on pyritty selkeyttämällä lähete/konsultaatio sekä poliklinikkakontrollikäytäntöjä. Suu- ja hammassairauksien poliklinikalle valmistuivat uudet tilat ja yksikköön saatiin sekä suuhygienisti että erikoistuva hammaslääkäri, joten toimintaluvut ovat selvässä nousussa. Leikkaus- ja anestesiaosastolla toimenpiteiden kokonaislukumäärä on säilynyt aiemman vuoden tasolla. Anestesiatietojärjestelmän toiminnassa on ollut katkoksia, mikä on aiheuttanut ongelmia tilastoinneissa ja vaatinut ylimääräistä työvoimaa. Potilasturvallisuuden parantamiseksi kaikissa kirurgisissa leikkaussaleissa (ja korvaleikkaussalissa) on otettu käyttöön ns. check lista. Syksyllä aloitettiin endoproteesi leikkausten tuottaminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille yhteistyössä Länsi-Pohjan keskussairaalan ja Oulun Yliopistollisen sairaalan ortopedisen klinikan kanssa. Kipupoliklinikalla avohoitokäyntien määrä on hienoisessa nousussa, huolimatta erikoislääkärityövoiman vähyydestä. Lääkäriresurssien lisäystä selvitellään. Teho-osastolla toimintaluvut ovat pysyneet samanlaisina edelliseen vuoteen verrattuna. Yksikössä on aktiivisesti hyödynnetty vuodesta 2007 Intensium tietojärjestelmää, jossa hoitokäytäntöjä ja hoitotuloksia verrataan valtakunnallisesti. Tehohoidon tulokset ovat parantuneet ja ovat samaa tasoa muiden ERVA- alueen keskussairaaloiden kanssa. Operatiivisen tulosalueen toimintaa kehitetään ja tehostetaan jatkamalla kehityshankkeiden toteuttamista. Näistä laajin on leikkaussalitoiminnan kehittäminen ja leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmän hankinta. 27

28 Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2009 TP 2010 Vrt% TA 2010 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

29 Psykiatrian tulosalue Psykiatria järjesti Mielenterveysfoorumin, johon osallistui 120 henkilöä. Siellä julkaistiin ja allekirjoitettiin mielenterveysmanifesti: Me Länsi-Pohjan alueen asukkaina sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöinä, järjestöjen edustajina tai kunnallisina luottamushenkilöinä sitoudumme toimenpiteisiin, jotka edistävät psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä: Psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen näkökulma otetaan huomioon kunnallisissa ratkaisuissa ja päätöksissä Mielenterveyttä uhkaavien ongelmien ennaltaehkäisyyn luodaan riittävät edellytykset ja voimavarat Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten ihmisten hoito on tasa-arvoisessa asemassa muun terveydenhuollon kanssa Mielenterveys- tai päihdeongelmainen ihminen on yksi meistä. Psykiatrian toiminnan periaatteita olivat mielenterveyssairauksien hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Väestölle tarjottiin laadukkaita psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita kehitetyn hoitomallin mukaisesti. Perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle annettiin konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille tehtiin palveluista tyytyväisyyskysely, johon vastasi lähes 500 henkilöä. Alueellinen mielenterveys- ja päihdeneuvosto perustettiin. Kaste-hanke Tervein mielin Länsi-Pohjassa jatkui. Mielenterveys- ja päihdepalveluista tehtiin nykytila -analyysi. Hankeessa pyrittiin mm. nuorten päihteiden käytön vähentämiseen ja aloitettiin Time out -toiminta kutsuntatarkastuksissa. Yhteistyötä koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajiin lisättiin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden toiminnassa jatkui laadukkaan hoidon lisäksi tiivis yhteistyö terveydenhoitajien, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Lastenpsykiatrinen osastohoito väheni, mutta nuorisopsykiatrista hoitoa jouduttiin ostamaan hieman enemmän. Vauvaperhetyötä jatkettiin. Lastenpsykiatrian poliklinikan sisäilmaongelmien vuoksi henkilökunta oli alkuvuoden hajallaan ja tämä vaikeutti toimintaa. Kesällä he pääsivät uusiin vuokratiloihin. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka kehitti yhteistyötä somaattisten yksiköiden kanssa painottaen konsultaatioita ja työkyvynarviointeja. Mielenterveyspotilaiden mielekkään päivä- ja työtoiminnan järjestämisessä jatkui yhteistyö järjestöjen ja sosiaalitoimen kanssa. Seudullinen kuntoutustyöryhmä kokoontui säännöllisesti. Keväällä muutettiin Keroputaan sairaalan toimintoja. Sairaalaan jäi kaksi osastoa. Paikkaluku vähennettiin 40 paikkaan ja lisäksi jäi 5 ns. polikliinistä seurantapaikkaa. Henkilöstöresursseja järjestettiin uudelleen tavoitteena avohoidon tehostaminen. Päivystyskäytäntöä muutettiin siten, että päivystysyhteydenotot tulevat pääsääntöisesti sairaalan poliklinikalle. Osastohoitojen määrä väheni edellisestä vuodesta 5 % ja avohoitokäynnit lisääntyivät 2 %. Sairaalan potilaskuormitus oli n. 80 %. Suunniteltuihin toiminnan muutoksiin ei täysin päästy. 29