Jääskeläinen Iiro jäsen Kuitunen Päivi. Savolainen Pirjo varajäsen. Salmenpohja Juhana jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta AIKA klo 18:00-18:56 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT LÄSNÄ Lähteenmäki Ilkka puheenjohtaja Poikonen Piritta varapuheenjohtaja Järvinen Irmeli varajäsen Huhtala Lassi jäsen Jääskeläinen Iiro jäsen Kuitunen Päivi jäsen Lahti Aila varajäsen Lipponen Juha jäsen Savolainen Pirjo varajäsen Oinonen Rolf jäsen Salmenpohja Juhana jäsen Sjögren Pirjo jäsen Åström Jari jäsen POISSA Gutiérrez Sorainen Ana jäsen Levonperä Leena jäsen Nevalainen Merja jäsen MUUT LÄSNÄOLIJAT Rintanen Leo kaupunginhallituksen varaedustaja Puistosalo Pekka elinvoimajohtaja esittelijä Iso-Markku Leena kaavoituspäällikkö asiantuntija Ruutiainen Tapio kaupungingeodeetti asiantuntija Andersson Maritta toimistosihteeri pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t 1-11 ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Lähteenmäki Puheenjohtaja Maritta Andersson Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Juhana Salmenpohja Rolf Oinonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Lohjan asiakaspalvelukeskus Maritta Andersson, toimistosihteeri

2 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajat 4 3 Laskujen hyväksyjät Oikaisuvaatimus kaavoituspäällikön poikkeamispäätöksestä: Oikaisuvaatimus kaavoituspäällikön poikkeamispäätöksestä: Paikkatietohinnasto ja palvelutaksa v Valtuustoaloite selvityksen tekemiseksi Malmin lentokentän korvaavasta lentoasemasta Lohjalle 8 Valtuustoaloite matkailijan matkaparkista/levähdyspaikasta 36 9 V talousarvion käyttösuunnitelma Tiedotusluontoiset asiat Kunnallisteknisen rakennuskiellon jatkaminen Vappulan asemakaava-alueella 42 29

3 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KASULK Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirjan tarkastajat KASULK Esitys Ej Pöytäkirjan tarkastavat kaksi kussakin kokouksessa valittua tarkastajaa ko kous ta seuraavana tiistaina kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelussa tai siten, että valmistunut pöytäkirja toimitetaan sähköisesti pu heen joh ta jalle ja tarkastajille, jotka kuittaavat sen oikeellisuuden sähköisesti ja al le kirjoit ta vat sen varsinaisesti seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kau pun ki suun nit te lulau ta kun nan jäsenet Merja Nevalainen ja Rolf Oinonen. Päätös Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin kau pun ki suun nit te lu lauta kun nan jäsenet Juhana Salmenpohja ja Rolf Oinonen

5 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Laskujen hyväksyjät / /2017 KASULK Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion. Talousarvion sitovuusmääräyksissä ja hallintosäännön ratkaisuvaltamääräyksissä on päätetty määrärahojen käyttöön liittyvistä hankintavaltuuksista. Hyvän hallintokäytännön mukaan menotositteiden osalta on päätettävä niiden hyväksyjistä ja hyväksymisiin liittyvistä euromääräisistä rajoista. Menotositteiden hyväksyjän lisäksi menotositteet tulee asiatarkastaa. Asiatarkastajan tehtävänä on tarkastaa, että tositteen tarkoittama tavara, työsuoritus tai muu palvelus on saatu ja että se on tilauksen mukainen. Hyväksyjän on tarkastettava, että - tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, - tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty vastaanotetuksi, - tositteessa on oikea tilimerkintä, sekä - menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha/osamääräraha. Hyväksyjän on huolehdittava siitä ettei käytettävissä olevaa määrärahaa/osamäärärahaa ylitetä. Asiatarkastus ja hyväksyminen tapahtuu sähköisellä allekirjoituksella. Laskun kaikki käsittelyvaiheet tehtyine muutoksineen ja päivämäärineen rekisteröityvät tietojärjestelmään. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimikausi päättyy Esitys Ej Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että vuonna 2017 kaupunkikehityksen määrärahoja koskevat menotositteet hyväksytään seuraavasti: - kaikki tulosaluetta 43 Kaupunkikehitys koskevat menotositteet käyttötalouden ja investointihankkeiden osalta kaupunkikehitysjohtaja (Tapio Ruutiainen) sekä muut menotositteiden hyväksyjät kustannuspaikoittain Kaavoitus: kaavoituspäällikkö (Leena Iso-Markku) Kiinteistö- ja kartastopalvelut: kaupungingeodeetti (Tapio Ruutiainen) ja kaavoituspäällikkö (Leena Iso-Markku) Ympäristönsuojelu: ympäristöpäällikkö (Risto Murto) Rakennusvalvonta: johtava rakennustarkastaja (Paula Mäenpää) Ympäristöterveyspalvelut: ympäristöterveyspäällikkö (Olli Sjövall)

6 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Elinkeinotoiminta: elinvoimajohtaja (Pekka Puistosalo) Päätös Hyväksyttiin

7 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Oikaisuvaatimus kaavoituspäällikön poikkeamispäätöksestä: / /2017 KASULK Kaavoituspäällikkö hylkäsi ( 42) Ahonpäässä sijaitsevalle kiinteis töl le Rantalahti haetun lomarakennuksen poikkeamishakemuksen. Luvan hakija on tehnyt päivätyn seuraavan sisältöisen oi kaisu vaa ti muk sen: "Ostin tontin hyvässä uskossa luottaen myyjään, että vanhan lahonneen ra ken nuk sen voi korjata tai sen paikalle rakentaa tarvittaessa uusi ra kennus. Rakennus todettiin myöhemmin täysin lahonneeksi, eikä sen kun nosta mis ta voitu tehdä. Ostin kaupan yhteydessä myös rakennustyön, jonka ra ken ta ja aloittikin ja nyt se on kesken. Perustelen hakemuksen oikaisua sillä, että tontti on vanha ra ken nus paikka, jossa on ollut aiemmin kaksi loma-asuntoa ja yksi talousrakennus. Nyt ha ke muk ses sa on esitetty vain yksi loma-asunto ja yksitalousrakennus. Ton tin tilanne kevenee, sillä toinen loma-asunto poistuu ja jäljelle jää vain yk si asunto. Rakentamisen yhteydessä tehdään määräykset täyttävä uusi jä te ve si järjes tel mä. Näin ollen tilanne tontilla paranisi luvan myötä sekä ympäristön kan nal ta, että sen vuoksi, että siinä olisi vain yksi asunto. Lisäksi koen, että ei ole tasapuolista olla myöntämättä vanhalle olemassa ole val le tontille uutta lupaa. Tällä hetkellä keskeneräinen rakennus on käyttökelvoton ja esteettisestikin ikä vä naapurien kannalta." ( 42) hylätty poikkeamispäätös "Rakennuspaikka Ahonpää, kiinteistö Rantalahti , os. Kaakantie. Kiinteistön pin ta-ala on 1700 m². Kiinteistö rajoittuu Kolmpersjärveen ja suunniteltu loma ra ken nus sijaitsee noin 5 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Terassin kulma sijaitsee noin 3 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Kiinteistö sijaitsee MRL momentin mukaisella rantavyöhykkeellä. Käytetty rakennusoikeus Kiinteistö on rakentamaton. Rakennuspaikalta on purettu vuonna 2014 ilman purkulupaa 24 k-m²:n suuruinen lomarakennus (lupanro 8/69), 63 k-m²:n suuruinen lomarakennus (lupanro 91/78), sekä15 k-m²:n ja 8 k-m²:n suu rui set talousrakennukset. Haettu rakennustoimenpide

8 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Lomarakennus (63 k-m²) ja autokatos / varasto (30 k-m²). Käytetty ra kennus oi keus tulee olemaan yhteensä 93 k-m². Rakennusjärjestyksen mu kainen rakennusoikeus on 85 k-m² (57 k-m² + 28 k-m²). Maankäytön rakenne Lohjan maankäytön rakenne (kaupunginvaltuusto ): Metsälohja. Metsäinen järviylänkö, jolla sijaitsevat laajat yhtenäiset met sä alu eet sekä paljon pieniä vesistöjä ja vapaa-ajan asumista. Suo si telta va maankäyttö: Hallittu omatoiminen maaseutuasuminen, hallittu uu disra ken ta mi nen alueella ennestään olevan asumisen yhteydessä, hallittu vapaa-ajan asuminen, lomakylät, rantautumispaikat, vapaa-ajan palvelut, luon to mat kai lu, maa- ja metsätalous, maaseutuelinkeinojen ja asumisen yh dis tä mi nen, bioenergian tuotanto. Kaavoitustilanne Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ): met sä ta lous val tai nen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen ver koston kannalta merkittävä (MLY). Rakentamisrajoitus 1. Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa raken taa rakennusta ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jos sa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perus tee na (MRL mom.). 2. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla riittävän suu ri, kuitenkin vähintään 2000 m² (MRL mom.). 3. Tiiviisti rakennetuilla loma-asutusalueilla, joilla asuntoja on yli 6 kpl ranta ki lo met riä kohden alle 5000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla ra ken nusoi keus määräytyy tehokkuusluvun e=0,05 mukaan. Loma-asunnon osuus saa olla enintään 2/3 rakennusoikeudesta (RakJ 25.5 ). Ko ko nais ra kennus oi keus ylittyy 8 k-m²:llä. 4. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta ran ta vii vasta tulee olla vähintään 30 metriä (RakJ 27.3 ). Lomarakennus sijaitsee noin 5 metrin etäisyydellä ja terassin kulma noin 3 metrin etäisyydellä ranta vii vas ta. Emäkiinteistötarkastelu ja rantarakentamisen mitoitus Emäkiinteistöstä ei ole muodostettu rakennuslain voimaantulon jäl keen kiinteistöjä. Hakemuksen kohdealueen kiinteistö on muodostettu ra ken nus pai kak si yhdessä naapurikiinteistöjen , , , , , ja kanssa rekisteröidystä emäkiinteistöstä Kaakka on muodostettu ennen rakennuslain voimaantuloa yhteen sä 59 kiinteistöä. Emäkiinteistön pinta-ala on ollut 142,84 ha.

9 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Em. emäkiinteistön kuuluvien kiinteistöjen , , , , , ja to del li nen rantaviivan pituus on noin 0,205 km ja muunnetun rantaviivan pituus on noin 0,124 km (muuntokertoimet 0,122 km x 1/2 ja 0,83 x 3/4). Em. emäkiinteistöön kuuluvien kiinteistöjen muodostaman ranta-alueen ran ta ra ken ta mi sen mitoitusluvulla suhteutettu käytetty rakennusoikeus on ha ke muk sen mukainen lomarakennus huomioon ottaen noin 48 lo ma raken nus ta / muunnettu rantakilometri. Rakennuspaikkojen lukumäärä ran taki lo met riä kohden riippuu maasto ynnä muista olosuhteista, mutta se ei kui ten kaan saa olla neljää viittä enempää. Vähimmäisvaatimuksena on aina kin yksi, noin 250 metrin levyinen yhtenäinen vapaa-alue, mikä ei tässä tar kas te lus sa toteudu. Yhteenvetona voidaan todeta, että emäkiinteistöön kuuluvan Kolm per sejär ven pohjoisosan noin 1,9 km:n pituisen ranta-alueen mitoitusluku ylittyy huo mat ta vas ti. Lausunnot Lohjan ympäristöyksiköllä ei ollut huomautettavaa. Asian käsittelyssä on kiin ni tet tä vä erityistä huomiota jätevesien käsittelyyn rannan läheisyyden ta kia. Naapureiden kuuleminen Naapureiden ( , ja ) kuuleminen on suoritettu. Kiinteistön omistaja on esittänyt seuraavan huo mau tuk sen: "Haluan rajaselvityksen maansiirtotöiden aiheuttamista epä sel vyyk sis tä." Toimivalta Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista sään nök sis tä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista (MRL mom.). Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käy tön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut ta mis ta; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa mer kit tä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Ympäristötoimen johtosäännön 4. luku, 9 3. mom. 1. kohdan mukaan poikkeamisen myöntäminen kuuluu kaavoituspäällikön toimivaltaan. Ratkaisun lähtökohdat Hakemuksessa on esitetään lomarakennuksen ja talousrakennuksen raken ta mi ses ta 1700 m²:n suuruiselle kiinteistölle. Rakennuspaikalta on purettu vuonna 2014 ilman purkulupaa 24 k-m²:n suu rui nen lomarakennus, 63 k-m²:n suuruinen lomarakennus ja 15 k-m²:n ja 8 k-m²:n suuruiset talousrakennukset.

10 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Uusi lomarakennus on sijoitettu puretun 63 k-m²:n suuruisen lo ma ra kennuk sen (lupanro 91/78) paikalle. Puretun rakennuksen paikalle on tuotu pak su kerros sepeliä, jonka päälle on tehty uudet perustukset. Rakennusta ei siis rakennettu vanhojen perustusten paikalle. Lomarakennus sijaitsee noin 5 metrin etäisyydellä ja terassin kulma noin 3 met rin etäisyydellä rantaviivasta. Lohjalla ei ole myönnetty uusille lo ma raken nuk sil le lupia sijoittaa rakennusta näin lähelle (5 metriä) rantaviivaa, vaik ka kyseessä olisi ollut ns. asuinrakennuksen korvaavasta ra ken ta mises ta. Suunniteltu rakentaminen ei täytä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaa ti mus ta mm. rakennuksen sijoittumisesta rantaviivaan nähden. Kiinteistöllä on aloitettu 63 k-m²:n suuruisen lomarakennuksen ja 30 k-m²:n suu rui sen autokatoksen / varaston rakentaminen ilman rakennuslupaa. Loma ra ken nus on ulkoa päin lähes valmis ja talousrakennuksen pi la ri pe rustuk set on tehty. Lohjan rakennusvalvonta on ilmoittanut asiasta poliisille esitutkintaa varten (MRL 186 ) keskeyttänyt rakennustyöt seuraavalla mää räyksel lä: "Määrään maankäyttö- ja rakennuslain 180 :n mukaisesti rakennustyöt vä lit tö mäs ti keskeytettäväksi. Tämä keskeyttämismääräys käsitellään pidettävässä ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa. Tarkastusinsinööri Matti Peltonen on kiinteistöllä käydessään to den nut, että kiinteistöllä oli rakenteilla rakennus ja rakennuksen pe rustuk set ilman, että toimenpiteille olisi saatu maankäyttö- ja rakennuslain edel lyt tä mä rakennuslupa. Rakenteilla olevan rakennuksen laajuus on noin 9x7 m. Rakennus on ulospäin lähes valmis. Rakennus sijaitsee noin 5 met riä rannasta. Kiinteistöltä on purettu rakennusrekisterin tietojen mu kaiset rakennukset; kaksi lomarakennusta ja yksi talousrakennus ilman purku lu paa." Ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli asiaa ( 7) pi tä mässään kokouksessa ja päätöksessä todettiin seuraavaa: "Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää 1) että MRL :n mukaisesti pysyttää rakennustöiden kes key tys päätök sen kohteen kiinteistöllä voimassa. Hanketta voidaan jatkaa, mikäli hank keel le saadaan lainvoimainen rakennuslupa ja rakennustyön jat ka misen edellytykset on täytetty; 2) että asiasta ilmoitetaan poliisille esitutkintaa varten." Rakennuspaikalta on purettu kaksi lomarakennusta (asuinrakennusta), joten rakennuksella ei ole päärakennusta eli kiinteistöä ei voida katsoa raken nus pai kak si eikä tässä tapauksessa voida soveltaa ns. korvaavan asuin ra ken nuk sen periaatteita. Kiinteistöllä ei ole päärakennusta, joten kiin teis tö katsotaan uudeksi rakennuspaikaksi, johon sovelletaan uudelle ra ken nuk sel le tarkoitettuja määräyksiä mm. rantarakentamisen mi toi tuksen osalta.

11 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Mikäli kiinteistöllä olisi päärakennus, olisi siitä huolimatta tutkittava, että raken nuk sel la on käyttöarvoa. Jos ei ole, niin kiinteistön ei voida em. so veltaen pitää rakennuspaikkana. Emäkiinteistöön kuuluvien naapurikiinteistöjen muodostaman ranta-alueen ran ta ra ken ta mi sen mitoitusluvulla suhteutettu käytetty rakennusoikeus on ha ke muk sen mukainen lomarakennus huomioon ottaen noin 48 lo ma raken nus ta / muunnettu rantakilometri. Rakennuspaikkojen lukumäärä ran taki lo met riä kohden riippuu maasto ynnä muista olosuhteista, mutta se ei kui ten kaan saa olla neljää viittä enempää. Vähimmäisvaatimuksen on lisäk si ainakin yksi, noin 250 metrin levyinen yhtenäinen vapaa-alue, mikä ei tässä tarkastelussa toteudu. Rakentamisrajoitus: Hakemuksessa poiketaan rantarakentamisen määräyk sis tä, rakennuspaikan pinta-alasta, rakennusoikeuden ylittämisestä ja ra ken nuk sen etäisyydestä rantaviivasta. Alue on kaavoittamaton. Lähialueelle ei ole myönnetty poikkeamislupia. Alueelle on muodostunut tiivis kahdeksan lomarakennuksen muodostama ra ken nus kes kit ty mä. Lähin naapurin lomarakennus sijaitsee noin 26 metrin etäi syy del lä suunnitellusta lomarakennuksesta. Kiinteistö on maanpinnan muo dol taan loivasti itään päin viettävää metsämaata, jossa kasvaa muu tamia puita. Alkuperäistä pintamaata on poistettu ja kiinteistön pintaa on koro tet tu sepelillä. Kiinteistön maanpinnan korkeuserot vaihtelevat + 117,2 met ris tä metriin. Kolmpersjärvelle ei ole asetettu rakennusjärjestyksen 27.3 :n mukaista alin ta suositeltavaa rakentamiskorkeutta. Lomarakennuksen lattian taso sijait see arviolta noin 2 metriä järven keskivedenkorkeuden mukaista veden pin taa (+ 117,2 m) ylempänä. Keskivedenpinnan mukaisen vedenpinnan ja ra ken nus jär jes tyk sen mukaisen alimman suositeltavan ra ken ta mis kor keuden erotus on esim. Lohjanjärvellä noin 1,75 metriä, eli suunnitellun ra kenta mi sen voidaan katsoa täyttävän sepelipatjan kanssa ra ken nus jär jes tyksen 27.3 :n mukaisen rakentamiskorkeudelle asetetut vaatimukset. Jätevesien käsittely rannan läheisyys huomioon ottaen asettaa jätevesien kä sit te lyl le erityisiä vaatimuksia. Suunniteltu rakentaminen ei täytä emäkiinteistötarkastelun ja muunnetun ran ta vii van perusteella lasketun rantarakentamisen teoreettiselle mi toi tuslu vul le asetettuja vaatimuksia. Suunniteltu rakentaminen ei täytä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaa ti mus ta koskien mm.rakennuksen etäisyyttä rantaviivasta, koska Lohjal la ei ole myönnetty uusille lomarakennuksille lupia sijoittua näin lähelle (5 metriä) rantaviivaa, vaikka kyseessä olisi ollut ns. asuinrakennuksen kor vaa vas ta rakentamisesta. Suunniteltu rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan to teutta mi sel le ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.

12 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki mom., mom., mom., RakJ 25.5 ja 27.3, ympäristötoimen johtosääntö 4. luku, 9 3. mom. 1. koh ta, kaavoituksen taksa Valmistelija Pertti Piirilä kaavoitusinsinööri Päätös Hylkään MRL 171 :n 1. momentin nojalla haetun poikkeamisen. Perustelut Rakennuspaikalta on purettu kaksi lomarakennusta (asuin ra ken nusta), joten rakennuksella ei ole päärakennusta eli kiinteistöä ei voida kat soa rakennuspaikaksi, eikä tässä tapauksessa voida soveltaa ns. kor vaa van asuinrakennuksen periaatteita. Koska kiinteistöllä ei ole pää ra ken nus ta, katsotaan kiinteistö uudeksi rakennuspaikaksi, johon so vel le taan uudelle rakennukselle tarkoitettuja määräyksiä mm. ranta ra ken ta mi sen mitoituksen osalta. Emäkiinteistöön kuuluvien kiinteistöjen muodostaman ranta-alueen ran ta ra ken ta mi sen mitoitusluvulla suhteutettu käytetty ra ken nus oikeus ylittyy alueella em. uusi rakennuspaikka huomioon ottaen huomat ta vas ti. Lisäksi Kolmpersjärven pohjoisosan emäkiinteistön koko ran ta-alu een mitoitusluku ylittyy. Suunniteltu rakentaminen ei täytä maanomistajien tasapuolisen kohte lun vaatimusta mm. rakennuksen sijoittamisesta rantaviivaan nähden. Lohjalla ei ole myönnetty uusille lomarakennuksille lupia si joittaa rakennusta näin lähelle (5 metriä) rantaviivaa. Haetulle poikkeamisluvan myöntämiselle kyseiseen paikkaan lähelle ran ta vii vaa ei voida katsoa olevan edellytyksiä, vaikka ra ken nus paikal la olisikin ollut jäljellä korvattava asuinrakennus. Hakemuksen mukainen rakentaminen aiheuttaa haittaa kaa voi tuk selle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle (MRL mom.). Erityiset syyt Hakemuksen tueksi ei ole esitetty erityisiä syitä." Uudenmaan ELY -keskus ei myöntänyt tekemällään pää tök sellään haettua omakotitalon poikkeamislupaa MRL 72 :n 1. momentin mukai sel la rantavyöhykkeellä sijaitsevalle kiinteistölle , jolla sijait see luvulla rakennettu 140 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Ra-

13 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta ken nuk ses sa oli pääosin ehjä kate ja seinät olivat paikoitellen pullistuneet. Ra ken nus oli siis olemassa ja pystyssä. ELY -keskuksen päätöksen läh tökoh ta tie dois sa ja perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: "Haetulla rakennuspaikalla on vanha asuinrakennus, jolla ei voida katsoa ole van käyttöarvoa. Poikkeamismenettelyssä maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun pe ri aa te py ri tään turvaamaan niin sanottua emätilaperiaatetta noudattamalla. Tämän mukaisesti lupamenettelyssä tutkitaan emätilan käyttämän ra ken nusoi keu den määrä. Hankkeeseen suostumisen seurauksena muodostuu uusi ra ken nus paik ka." Em. esimerkkitapauksen ei siis katsottu olevan asuinrakennuksen kor vaavaa rakentamista, eli siitä muodostuu uusi rakennuspaikka, jolla on vai kutus ta rantarakentamisen mitoitukseen. Rakennuksen ja korvaavan rakentamisen määritelmiä: MRL 171 :n 2 momentti poistettiin laista kaiken poikkeusvallan siirtyessä kun nil le alkaen. 2 momentin säännökset ovat olleet tarpeen vain toi mi val ta syis tä osoittamaan kunnan päätösvaltaa erotukseksi ELY:n toi mival las ta eikä kysymys ole ollut poikkeamisen edellytyksistä, jotka lueteltiin 172 :ssä kunnalla on siis ollut oikeus myöntää poikkeus ti lantees sa, jossa on ollut kyse olemassa olevan asuinrakennuksen kor vaa mises ta. ELY:llä on samaan aikaan ollut oikeus myöntää poikkeus kaikista MRL:n rakentamista koskevista normeista, siis myös tilanteessa jossa ei ole olemassa olevaa rakennusta. Olemassa olevalla rakennuksella on hallituksen esityksessä (HE 141/2010) tar koi tet tu rakennusta, jolla on edelleen käyttöarvoa eikä ole osittain tai koko naan tuhoutunut. Tämä määritelmä on sinänsä edelleen käytössä, vaikka toimivaltasäännös on muuttunut. Poikkeamisluvan myöntämiselle rakennusjärjestyksen mukaiselle etäi syydel le rantaviivasta olisi ollut mahdollisesti edellytykset, mikäli ra ken nus paikal la olisi ollut päärakennus (lomarakennus tai lomarakennuksia). (Pertti Pii ri lä) Erikseen jaettavat asiakirjat - oikaisuvaatimus - sijaintikartta - maastotietokantakartta - asemapiirustus - valokuvia

14 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Esitys Ej 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Päätös Hyväksyttiin Hakemuksen tueksi ei ole esitetty erityisiä syitä. - Hakemuksen mukainen rakentaminen aiheuttaa haittaa kaa voi tuk sel le, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle (MRL mom.). - Kiinteistöllä ei ole päärakennusta eli kiinteistön ei voida katsoa ole van rakennuspaikka, johon tässä tapauksessa voitaisiin soveltaa ns. kor vaavan asuinrakennuksen periaatteita. Koska kiinteistöllä ei ole pää ra ken nusta, katsotaan kiinteistö uudeksi rakennuspaikaksi, johon so vel le taan uudelle rakennukselle tarkoitettuja määräyksiä mm. ran ta ra ken ta mi sen mitoituksen osalta. - Emäkiinteistöön kuuluvien kiinteistöjen muodostaman ranta-alueen ran tara ken ta mi sen mitoitusluvulla suhteutettu käytetty ra ken nus oi keus ylittyy alueella em. uusi rakennuspaikka huomioon ottaen huo mat ta vas ti. - Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta ran ta vii vas ta tulee olla vähintään 30 metriä (RakJ 27.3 ). Suunniteltu lo ma ra ken nus sijaitsee noin 5 metrin etäisyydellä ja terassin kulma noin 3 met rin etäisyydellä rantaviivasta. - Suunniteltu rakentaminen ei täytä rakennusjärjestyksen ja maan omis tajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta rakennuksen si joit ta mi ses ta ran ta viivaan nähden. Lohjalla ei ole myönnetty uusille lo ma ra ken nuk sil le lupia sijoittaa rakennusta näin lähelle rantaviivaa. - Haetulle poikkeamisluvan myöntämiselle kyseiseen paikkaan 5 met rin etäisyydelle rantaviivaa ei voida katsoa olevan edellytyksiä, vaikka ra kennus pai kal la olisikin ollut jäljellä korvattava asuinrakennus. 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen aiheet to ma na ja pysyttää kaavoituspäällikön ( 42) te ke män poik kea mis pää töksen ennallaan, koska oikaisuvaatimuksessa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä ei olisi ollut tiedossa päätöstä teh täes sä.

15 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Oikaisuvaatimus kaavoituspäällikön poikkeamispäätöksestä: / /2017 KASULK Kaavoituspäällikkö myönsi ( 41) Nummijärvellä sijaitsevalle kiin teis töl le Rauha haetun talousrakennuksen laajentamista kos ke van poikkeamisluvan. Naapurikiinteistöjen ja omistaja on tehnyt päivätyn seuraavan sisältöisen oikaisuvaatimuksen, jossa to de taan mm. seuraavaa: "Vaatimus: Päätös tulee kumota. Haettua poikkeamislupaa ei tule myöntää. Perusteet: (i) Päätösasiapaperissa ilmenee asiavirheitä, jotka ovat vai kut taneet päätöksen harkinnassa: (tekstilainaukset päätösasiakirjasta ovat seuraa vis sa kursiivilla). - Kohta Rakentamisrajoitus:...sallittu kokonaisrakennusoikeus ylittyy 28 k-m²:llä...pitää olla: sallittu kokonaisrakennusoikeus ylittyy 77 k-m²:llä. - Kohta Ratkaisun lähtökohdat: Poikkeamishakemuksen mukainen käytetty ra ken nus oi keus tulee olemaan yhteensä 179 k-m² (115 k-m² k-m²)... Pitää olla: Poikkeamishakemuksen mukainen käytetty rakennusoikeus tulee olemaan yhteensä 228 k-m² (115 k-m² k-m²). Virhe on toistamiseen kohdassa Päätös Perustelut. - Kohta Ratkaisun lähtökohdat: Rakennuspaikalla kasvaa tiheää suo ja metsää huomautuksen tehneiden maanomistajien kiinteistöjen suuntaan. Mainin ta esiintyy kaksi eri kertaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Luonnonpuut on hakijan kiinteistöltä laajasti poistettu ja on tehty maan- ja piharakennustöitä. (ii) Ratkaisun lähtökohdissa sekä päätöksen perusteluissa on tarkasteltu hank keen vaikutuksia ainoastaan rantamaiseman osalta järven suunnasta. Vai ku tuk sia tulee tarkastella myös kiinteistön julkisivupuolelta. (iii) Päätöksen kohdassa Erityiset syyt on syinä nimetty asioita, jotka ovat pä te mät tö miä: - Tiheä suojapuusto: kts yllä. - Rakennuslupahakemuksen kulku: Naapureille ja ympäristölle il moit ta matta sekä muutoin vajaana 2013 jätetty rakennuslupahakemus tuli kä sit te lykel poi sek si vasta , kun hakija jätti puuttuneet asiapaperit ja piirus tuk set rakennusvalvonnassa läsnä ollessamme. Lisäksi, kun uuden raken nus jär jes tyk sen voimaantulomääräykseen ei liity siirtymäsäännöstä, tulee rakennusjärjestystä noudattaa alkaen hakemuksiin, joista ei ol tu tehty päätöstä. Liitteenä on ote Kuntaliiton ohjeesta. Näin ollen kaikki niin hakijan kuin viranhaltijoiden viittaukset ja perustelut aiemman vv Karjalohjan rakennusjärjestyksen sallimaan laajempaan ra ken-

16 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta ta mi seen ja sen huomioon ottamiseen erityisinä syinä ovat pätemättömiä. Mai ni tut syyt eivät myöskään ole MRL 171 tarkoittamia maankäytöllisiä syi tä, joiden perusteella kunta voi poikkeamisen myöntää. (iv) Ei-vähäiset poikkeukset rakennusjärjestyksen määräyksistä: Ra kennus jär jes tyk sen mukainen rakennusoikeus rakennuspaikalla on 151 k-m² (lo ma-as 101 m², tal.rakennukset 50 m²). Käytetty rakennusoikeus on 179 m² (loma-as 115 m², tal.rakennukset 64 m²). Rakennuspaikalla jo oleva raken ta mi nen ylittää sallitun. Myönnetty poikkeaminen rakennusjärjestyksen sallimasta ei ole vähäistä (lk 10 %). Vertailu ja ylitykset: - Oleva loma-asunto: 115 m², ylitystä sallittuun 14,2 % - Olevat talousrakennukset: =64 m², ylitystä 28 % - Talousrakennukset ml. haettu uusi autovarasto: =113 m², yli tys tä 214 % -kokonaisrakentaminen ml. haettu uusi autovarasto: =228 m², ylitys tä sallittuun 51 % - yksittäinen talousrakennus 49 m² tai päätöksessä tarkoitettu katoksella yh dis tet ty varasto 49+25=74 m², ylittää enimmäiskoon 40 m², ylitys 85 % - rakennuksia on tosiallisesti viisi, kun sallittu määrä on neljä rakennusta / ra ken nel maa. On huomattava, että varastojen väliin tulevalla 17 m² ka toksel la kierretään rakennusten/kattojen määrän rajoitusta. (v) Alue, Äijänniemi, on tiiviisti rakennettu loma-asuntojen ranta-alue, niemi, jol la on v lohkottuja vapaa-ajan tiloja 25 ja niiden koko on kes ki määrin noin 3000 m². Tilat, ml. nyt lisärakentamiseen lupaa hakenut, on lu vi tettu ja rakennettu ennen Karjalohjan rakennusjärjestykseen v tehtyä ou toa rakennusoikeuden laajennusta. Lohjan rakennusjärjestyksen sallima mää rä pienille tonteille ja tähän on ympäristöön sopiva ja omiaan säi lyt tämään alueen alkuperäistä tarkoitusta vastaavana. Ei vähäinen poikkeaminen yhden kohdalla on ristiriidassa maanomistajien ta sa ver tai sen kohtelun periaatteen kanssa. Tila 4:20 muodostaisi sallitulta ra ken ta mis mää räl tään muista merkittävästi erottuvan ja etuoikeutetun poikkeuk sen. ELY -keskuksen ohjeessa todetaan: Rakennusjärjestyksen mukaisesta raken ta mi sen määrästä poiketessa on arvioitava muun muassa, voidaanko jat kos sa muille vielä rakentamattomille rakennuspaikoille sallia vastaava mää rä rakennusoikeutta. Ohje ja sen ajatus koskevat varmasti myös jo rakennettuja ra ken nus paikko ja. Painotamme alueen alueen alkuperäistä tarkoitusta loma-asuntojen alu eena ja sen säilyttämistä sellaisena. (vi) Poikkeamisen myöntämiseen ei ole erityisiä maankäytöllisiä eikä muuta hy väk syt tä vää syytä. Poikkeaminen ei saa MRL 171 :n mukaan 4) johtaa vai ku tuk sil taan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa mer kit täviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

17 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Luvan hakija on tehnyt seuraavan sisältöisen vastineen, jossa to detaan mm. seuraavaa: Oikaisuvaatimus tulee hylätä kaikilta osin. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty joukko perusteluja, joiden nojalla pää töstä vaaditaan kumottavaksi. Nämä perustelut eivät kuitenkaan anna aihetta pää tök sen kumoamiseen. Turhan toiston välttämiseksi vastineen antaja toistaa oikaistavaksi pyy detys tä päätöksestä ilmenevät tosiseikat sekä päätöksen perustelut, joissa on yk si tyis koh tai ses ti ja asianmukaisella tavalla käsitelty maankäyttö- ja ra kennus lain edellytykset poikkeamisluvan antamiselle tässä tapauksessa. Oikaisuvaatimuksesta voi ymmärtää, että poikkeaminen voitaisiin myöntää vain, jos poikkeaminen rakennusjärjestyksen sallimasta rakennusoikeuden mää räs tä on vähäistä (lk 10 %). Kyseessä on virheellinen tulkinta. Ky seinen 10 %:n sääntö voisi ehkä tarkoittaa luvan myöntämän viranomaisen toi mi val taa antaa rakennuslupa ilman poikkeamislupaa rakennusoikeuden ylit tyes sä noin 10 %:lla. Kunnan viranomaisen poikkeamisvalta ja poikkeamisen edellytykset on sää det ty tyhjentävästi maankäyttö- ja rakennuslain 171 :ssä: "Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä lais sa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamisesta tai muuta toimen pi det tä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta." Oikaisuvaatimuksen kohdassa (vi) esitetään, että poikkeamisen myön tä miseen ei ole erityistä maankäytöllistä eikä muuta hyväksyttävää syytä. Esi tetyn perustelun osalta totean, että kyseinen 171 ei edellytä poikkeamisen myön tä mi sel le mitään erityisiä maankäytöllistä syytä. Sen sijaan poikkeaminen edellyttää erityisiä syitä. Tässä tapauksessa tärkein erityinen ja varsin ainutkertainen erityinen syy on, että ko. rakennusta kos ke va rakennuslupahakemus oli käsittelyssä jo silloin kun hakemukseen so vel let tiin Karjalohjan kunnan rakennusjärjestystä. Tämän ra ken nus jär jestyk sen mukaan mikään rakennusjärjestyksessä säädetty rakennusoikeus ei ylit ty nyt. Sen johdosta, että olen ostanut kiinteistön vasta ja olen asu nut koko omistusajan vakituisesti Virossa, minulla ei ollut tietoa uuden ra ken nus jär jes tyk sen valmistelusta eikä sen sisällöstä. jos olisin ollut tie toinen rakennusoikeuden tekeillä olleesta olennaisesta pienentymisestä, olisin il man muuta huolehtinut lupa-asian käsittelystä niin, että se olisi ehditty myön tää Karjalohjan kunnan rakennusjärjestyksen voimassa ollessa. Poikkeamista ei lain 171 :n mukaan kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; Kunnan kannanoton mukaan poikkeaminen ei aiheuta tässä kohdassa tarkoi tet tua haittaa eikä oikaisuvaatimuksen tekijät ole tältä osin muuta väit tä-

18 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta neet. 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; Kunnan kannanoton mukaan poikkeaminen ei aiheuta tässä kohdassa tarkoi tet tua haittaa eikä oikaisuvaatimuksen tekijät ole tältä osin muuta väit täneet. 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut ta mis ta; tai Kunnan kannanoton mukaan poikkeaminen ei aiheuta tässä kohdassa tarkoi tet tua haittaa eikä oikaisuvaatimuksen tekijät ole tältä osin muuta väit täneet. 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa mer kit tä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kunnan kannanoton mukaan poikkeaminen ei aiheuta tässä kohdassa tarkoi tet tua haittaa eikä oikaisuvaatimuksen tekijät ole tältä osin muuta väit täneet. Oikaisuvaatimusta on perusteltu kohdassa (vii), että rakentaminen johtaisi vai ku tuk sil taan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa mer kit täviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamisluvan tarkoittama vähäinen rakentaminen jo rakennetulla kiinteis töl lä ei ole missään tapauksessa vaikutukseltaan ra ken nus lain sää dännön tarkoittamaa merkittävää rakentamista eikä siitä todellakaan aiheudu mi tään haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Maanparannustoimien tuloksena kiinteistöltäni poistettiin vain ehdottoman tar peel li nen määrä puustoa ja muuta kasvillisuutta, mutta korvaavaa puustoa on istutettu tilalle huomattavasti poistettuja puita enemmän. Tätä uutta is tut tua puustoa on näkyvissä sekä oheisen liitteen 1 kuvissa 1 ja 7 että myös oikaisuvaatimuksen liitteessä 3. Puita on koko tontin maan pa ran nustöi den yhteydessä istutettu noin 100, joista noin 40 on istutettu kyseessä ole val le alueelle (poikkeamisluvan mukaisen varaston edusta sekä vie reiseen yleiseen tiehen ja oikaisuvaatimuksen tekijöiden tonttiin rajoittuva kulma-alue). Osa kiinteistölle istutetusta puustosta on nopeakasvuisia tuijia, joil la on erityisesti tavoiteltu nopeaa ja kattavaa näkösuojan parannusta. Lie nee myös itsestään selvää, että mahdollisimman nopeakasvuisen ja tiheän näkösuojan saaminen kyseiselle rajalle on ehdottomasti myös omassa intressissäni. Näkösuojan osalta tulee myös ottaa huomioon, että jo nyt olemassa oleva puus to ja kasvillisuus muodostavat tiheän näköesteen oikaisuvaatimuksen te ki jöi den päärakennukseen (Kuva 2 tai oikaisuvaatimuksen liitteen 3 ensim mäi nen valokuva), eikä mahdollinen varasto vaikuta siis näkymään päära ken nuk ses ta tai valtaosalta kyseiseltä tontilta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen te ki jät ovat myös omalla toiminnallaan vähentäneet huomattavasti nä kösuo jaan sa kiinteistölleni. Kuten oheistetuista kuvista 3, 4, 5 ja 6 näkyy, on ra jal ta tai sen välittömästä läheisyydestä kaadettu ainakin neljä suurta puuta ilman että korvaavaa kasvillisuutta on istutettu tilalle. Lisäksi paljon olen-

19 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta nai sem pi tekijä mahdolliseen näkyvyyteen kiinteistöltä toiselle on oi kai suvaa ti muk sen tekijöiden kiinteistölle varsin lähelle kiinteistöjen rajaa ra kenne tul la tiellä. Oikaisuvaatimuksen tekijät omistavat myös toisen kiinteistön ky sees sä olevien kiinteistöjen vierestä kulkevan yleisen tien toiselta puo lelta. Oheistetun liitteen kuvasta 7 on selvästi todettavissa, että poik kea mis luvan mukainen varasto olisi sekä yleiseltä tieltä että kyseisen toisen tontin suun nas ta istuttamani puuston muodostamassa kattavassa näkösuojassa. Oikaisuvaatimuksen edellä mainitussa kohdassa on painotettu alueen al kupe räis tä tarkoitusta loma-alueena ja sen säilyttämistä sellaisena. Haetulla ra ken ta mi sel la ei alueen luonnetta muuteta millään tavalla. Oikaistavaksi vaa di tus sa päätöksessä on todettu, että alueella on jo tiheä loma-asutus. Tä tä havainnollistaa hyvin oheisen liitteen 1 kuva 6, jossa oi kai su vaa ti muksen tekijöiden toisten naapureiden rakennus näkyy erittäin selvästi lähellä ky sei sen tontin toista rajaa. Rakennusta ei tulla käyttämään autopajana niin kuin oikaisuvaatimuksessa väi te tään. Poikkeamisen ratkaisussa vaaditaan huomioitavaksi myös tulevaisuus ja va ras ton muuttuvat käyttötavat. Nämä seikat tulevat huomioiduksi sillä taval la, että käyttötarkoituksen muutos on luvanvarainen toimenpide ja lu pavi ran omai nen tutkii mahdollisen muutoksen sopivuuden rakennuspaikalle. Mitä tulee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja viranhaltijoille suunnattuun toi vo tuk seen pitää kiinni Lohjan rakennusjärjestyksen määräyksistä ja niiden noudattamisesta, viittaan tässä prosessissa käsitellyn maankäyttö- ja ra ken nus lain 171 :n noudattamiseen. Tämän säännöksen tulkinnasta tässä asiassa on kysymys eikä suinkaan siitä, että lupaviranomainen ei voi myön tää poikkeuksia Lohjan kaupungin rakennusjärjestyksestä ( 41) myönnetty poikkeamispäätös: "Rakennuspaikka Nummijärvi, kiinteistö Rauha , os. Kesärannantie 24. Ra kennus paik ka ra joit tuu Nummijärveen ja suunniteltu talousrakennuksen laa jennus sijaitsee noin 57 met rin etäisyydellä rantaviivasta. Rakennuspaikan pin ta-ala on 3020 m². Käytetty rakennusoikeus Lomarakennus (115 k-m², lupanro ja ), saunarakennus (12 k-m²), aitta (27 k-m²) ja talousrakennus (25 k-m²). Haettu rakennustoimenpide Talousrakennuksen (25 k-m², rakennus tulee pääasiassa kartingautojen säi ly tys pai kak si) laajentaminen 49 k-m²:llä. Käytetty rakennusoikeus tulee ole maan yhteensä 228 k-m² (115 k-m² k-m²). Rakennusjärjestyksen mu kai nen rakennusoikeus on 151 k-m² (101 k-m² + 50 k-m²). Maankäytön rakenne

20 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Lohjan maankäytön rakenne (kaupunginvaltuusto ): Va paa-ajan Lohja. Maaseutualue, jonka maankäytön painopiste on vapaa-ajan asu mi ses sa. Mahdollisuus kestävään vapaa-ajan asumiseen kohtuul li sel la etäisyydellä pää kau pun ki seu dun asutuskeskittymistä. Suo si tel tava maankäyttö: Hallittu omatoiminen maa seu tu asu mi nen, hallittu uu dis raken ta mi nen alueella ennestään olevan asumisen yh tey des sä, hallittu vapaa-ajan asuminen, lomakylät, rantautumispaikat, vapaa-ajan pal ve lut, luon to mat kai lu, maa- ja metsätalous. Kaavoitustilanne - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö : ei alue va rauk sia. - Nummijärven-Puujärven rantaosayleiskaava (kunnanvaltuusto , oi keus vai ku tuk se ton): loma-asutusalue (RA-2). Rakentamisrajoitus - Rakennelman (katoksen)tulee olla mittasuhteiltaan alisteinen pää ra kennuk seen näh den (RakJ 17.2 ). Katoksen pinta-ala on 17 m². - Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön rajoittuvan rantaviivan pi tuu den tu lee olla vähintään 40 metriä (RakJ 23.4 ). Rakennuspaikan ran ta vii van pituus on noin 37 metriä. - Yksittäisen talousrakennuksen maksimikoko ei kuitenkaan saa ylittää 40 m² (RakJ 25.1 ). Laajennettava talousrakennuksen kerrosala on 74 m². - Kulttuuriympäristössä (liite 1) ja tiiviisti rakennetuilla loma-asutusalueilla, jois sa asun to ja on yli 6 kpl rantakilometriä kohden, alle 5000 m²:n suu ruisil la rakennuspaikoilla ra ken nus oi keus määräytyy tehokkuusluvun e=0,05 mu kaan. Loma-asunnon osuus saa ol la enintään 2/3 rakennusoikeudesta (RakJ 25.5 ). Sallittu kokonaisrakennusoikeus ylit tyy 28 k-m²:llä ja ta lousra ken nus ten rakennusoikeus ylittyy 63 k-m²:llä. Lausunnot Lohjan ympäristöyksiköllä ei ollut huomautettavaa. Naapureiden kuuleminen Naapureiden ( , , ja ) kuu le mi nen on suoritettu. Naapurikiinteistöjen ja omistajat ovat teh neet seuraavan huomautuksen: "Poikkeamislupaa ei tule myöntää eikä rakennusjärjestyksen vastaiselle huo mat ta val le yli ra ken ta mi sel le jo ennestään ylirakennetulla paikalla myöntää lupia li sä ra ken ta mi seen. Perustelut on esitetty tätä rakennushanketta kos ke vas sa aiemmassa oi kai su vaa ti muk ses sa (kopio liit teenä).painotamme erityisesti myös Äijäniemen alueen al ku pe räis tä tar koi tusta loma-asuntojen alueena ja sen säilymistä loma-asuntojen alueena (RA-2). Kookas autovarasto ei mielestämme liity rakennuspaikan käyt tö tarkoi tuk seen." Toimivalta

21 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa sää de tyistä tai sen no jal la annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vista säännöksistä, mää räyk sis tä, kielloista ja muista rajoituksista (MRL mom.). Poikkeamista ei kui ten kaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut ta mis ta; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa mer kit tä viä hai tal li sia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Ympäristötoimen johtosäännön 4. luku, 9 3. mom. 1. kohdan mukaan poik kea mi sen myön tä mi nen kuuluu kaavoituspäällikön toimivaltaan. Hakijan perustelut Rakennuslupaprosessin aikana voimaan tullut uusi rakennusjärjestys pienen si ra ken nus pai kan rakennusoikeutta siten, ettei luvan si sään jät tö het kellä luvallisiksi katsottuja ra ken nus ten laajennuksia voida ilman poik keus lupaa toteuttaa. Hakijaa ei myöskään in for moi tu tulossa olevasta muu tok sesta, jolloin asiaa olisi voitu kiirehtiä. Hakijalle myön net tiin jo rakennuksiin luvat, mutta naapurin valituksen vuoksi haetaan poik keus lu paa. Hakijan poika harrastaa karting-autoilua ja koska perheen vakituinen asuinpaik ka on töi den takia Tallinnassa, niin loma-asunto on muodostunut perheen tukikohdaksi Suo mes sa ja näille autoille tarvitaan lukittava säi ly tyspaik ka. Varaston laajennus on suun ni tel tu tätä silmälläpitäen siten, että varas toon voi peruuttaa lastatun peräkärryn. Hakijalle myönnettiin rakennuslupa, mutta naa pu rin oikaisupyynnön vuoksi ra ken nus lu pa tämän rakennuksen osalta ei saanut lain voi maa ja nyt haetaan va ras to ra ken nuk sel le poikkeamislupaa. Rakennuslupaprosessin aikana voimaan tullut uusi rakennusjärjestys pienen si ra ken nus pai kan rakennusoikeutta siten, ettei luvan si sään jät tö het kellä luvallisiksi katsottua ra ken nuk sen laajennusta enää voitu ilman poik keuslu paa toteuttaa. Hakija katsoo, että lupaviranomaisen tulee tässä yhteydessä ottaa huo mioon yleiset vi ran omai sen ja kansalaisen välistä suhdetta säätelevät pe rustus- ja hallintolain sää dök set koskien erityisesti kansalaisten yh den ver taisuut ta ja luottamuksensuojaa. Yhdenvertaisuuden osalta voidaan todeta, että aikaisemman ra ken nus lupa pää tök sen pe rus te luis sa todetaan käytäntönä olleen tapauksissa, joissa ra ken nus jär jes tys muut tuu lupaprosessin aikana, että lupa-asian kä sit telyyn sovelletaan sitä ra ken nus jär jes tys tä, joka on ollut voimassa ha ke muksen jättöajankohtana. Mikäli kyseessä on il moi te tus ti ollut yleinen käytäntö, tu lee hakijaa kohdella tasapuolisen ja johdonmukaisen koh te lun edel ly tyksen perusteella samoin kuin muita vastaavassa asemassa olleita ha ki joi ta. Hakija pyytää myös että yksilön luottamuksensuoja otetaan myös huo mioon poik kea mis lu van harkinnassa. Hallintolain säännösten mukaan lu vanha ki joi den tulee voida luot taa siihen että päätöksenteko on johdonmukaista

22 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta ja vastaa oikeusjärjestyksen pe rus teel la oikeutettuja odotuksia. Vil pit tö mässä mielessä toimineen yksityisen henkilön tu lee voida luottaa siihen, että viran omai sen toiminta ei muutu yllättäen siltä osin kun se vaikuttaa yksityistä oi keu tet ta tai etua rajoittavasti tai muuten negatiivisesti. Ra ken nus lu pa hake mus oli asianmukaisesti vireillä ja prosessi oli kesken ra ken nus jär jes tyksen muuttumisen ajankohtana, joten yksityisellä vilpittömässä mielessä toimi neel la ta hol la on perusteltu oikeus saada poikkeamislupa ha ke mus proses sin aikana muut tu neen rakennusjärjestyksen aiheuttaman yksilön oikeut ta ja etua rajoittavan vai ku tuk sen vuoksi. Hakijaa ei myöskään informoitu henkilökohtaisesti tulossa olevasta ra kennus jär jes tyk sen muutoksesta, jolloin lupa-asian käsittelyä olisi voitu kii rehtiä ja tähän tilanteeseen, jos sa poikkeamislupa on kyseisen varaston osalta on osoittautunut tarpeelliseksi, ei oli si jouduttu ollenkaan. Koska hakija asuu pysyvästi ulkomailla, hänellä on kesäasunnollaan pa kotta va tarve lu kit ta val le säilytystilalle, jolle nyt haetaan poikkeamislupaa. Ratkaisun lähtökohdat Hakemuksessa esitetään 25 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen laa jen tamis ta 49 k-m²:llä. Laajennusosa on yhdistetty katoksella olemassa olevaan ta lous ra ken nuk seen si ten, että laajennus ja olemassa oleva ta lous ra kennus katsotaan yhdeksi ta lous ra ken nuk sek si. Rakentamisrajoitus: Katoksen alisteisuus päärakennukseen nähden, ran tavii van pituus alit tuu, yksittäisen talousrakennuksen maksimikoko ylittyy, sallit tu ko ko nais ra ken nus oi keus ja talousrakennusten rakennusoikeus ylittyy. Rakennuspaikan 3020 m²:n pinta-ala ei täytä rakennusjärjestyksen vä himmäis pin ta-ala vaa ti mus ta. Rakennusjärjestyksen 23.2 :n mukaan määräys ei kuitenkaan kos ke Karjalohjan alueella ennen tämän ra ken nus jär jes tyksen voimaantuloa tilaksi muo dos tet tua rakennuspaikkaa. Rakennuspaikan loh ko mis toi mi tus on merkitty kiin teis tö re kis te riin Rakennusten / rakennelmien lukumäärä täyttää rakennusjärjestyksen vaati muk sen. Rakentaminen edellyttää poikkeamisluvan. Poikkeamisen myöntämisen toimi val ta kuu luu MRL momentin kohdan 1 mukaan Lohjan kau pungil le. Aikaisempi lupakäsittely: Rakennustarkastaja myönsi ( 447, lupanro ) ra ken nus luvan ra ken nus lu van lo ma ra ken nuk sen laajennukselle ja jul ki si vu muu tok selle, varaston laa jen nuk sel le 49 k-m²:lle, jossa ka tos ta on 17 m². Naapurikiinteistöjen ja omistajat tekivät päi vä tyn oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja ra ken nus lau ta kunnal le, jossa todettiin seuraavaa: "Lu paa ei tule myöntää varaston laa jennuk sen osalta. Siltä osin lupa on peruttava ja lu paa vastaavasti muutettava kos ke maan vain loma-asunnon laajennusta 9 m²:llä." Ympäristö- ja rakennuslautakunta teki ( 99) oikaisuvaatimusta

23 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta kos ke van pää tök sen: "Oikaisuvaatimus hyväksytään. Lupapäätös lu pa tunnus R 447 muu te taan siten, että lomarakennukselle myön netään 9 m² laajennuslupa ja ta lous ra ken nuk sen laajennuslupa (49 m²) hy lätään. Talousrakennuksen rakennusoikeuden yli tys tulee käsitellä erillisellä poik kea mis lu val la." Rakennuslupahakemus saapui rakennusvalvontatoimistoon Lu van jät tä mis het kel lä oli voimassa Karjalohjan rakennusjärjestys (kun nanval tuus to ), jon ka rakentamisen määrää ranta-alueella kos kevas sa 6.2 :ssä on seuraava mää räys: "Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen enin tään kak si ker rok si nen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 200 m². Ta lous ra ken nuk sen kerrosala saa olla yhteensä enintään 120 m². Eri rakennuksia saa ra ken nus pai kal la olla 5 kappaletta." Poikkeamishakemuksen mukainen käytetty rakennusoikeus tulee olemaan yh teen sä 179 k-m² (115 k-m² k-m²), mikä jää selvästi alle ra ken nuslu van jättöhetkellä voi mas sa olleen Karjalohjan rakennusjärjestyksen mukai ses ta rakennusoikeudesta. Lohjan uusi rakennusjärjestys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ( 33) ja si tä tuli noudattaa lukien. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennuslupahakemus jätettiin vanhan Kar ja loh jan ra ken nus jär jes tyk sen voimassa ollessa, jonka perusteella hake muk ses sa esitetty ra ken nus oi keus ei ylittynyt. Laajennus tulee olemassa olevan talousrakennuksen taakse pois päin ranta vii vas ta. Ra ken nus pai kal la kasvaa tiheää suojametsää huomautuksen teh nei den maan omis ta jien kiinteistöjen suuntaan. Rakennuspaikka on maan pinnan muodoltaan pohjoiseen päin viettävää piha- ja met sä maa ta korkeuserojen vaihdellessa + 49,7 metristä + 58 metriin. Suunniteltu laa jen nus sijaitsee noin 57 metrin etäisyydellä ran ta vii vasta, laajennus sijaitsee lo ma ra ken nuk sen ja talousrakennuksen takana ja raken nus pai kal la kasvaa suojapuustoa, joten ra ken ta mi sel la ei voida katsoa ole van vaikutusta rantamaisemaan. Alueelle on muodostunut tiivistä loma-asutusta. Lähin lomarakennus (huomau tuk sen te ki jän) sijaitsee noin 20 metrin etäisyydellä suunnitellusta laajen nuk ses ta. Laa jen nuk sen etäisyydet huomautuksen tehneiden maanomis ta jien naapurikiinteistöjen rajoihin on noin 5,6 metriä ja 16 metriä. Laajennukseen ei tule vesijohtoa eikä viemäriä. Lähialueelle ei ole myönnetty vastaavia poikkeamislupia. Kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin Rakennusjärjestyksen mukainen alin suositeltava rakentamiskorkeus Nummi jär vel lä on + 51,60 m ja talousrakennuksen lattian yläpinnan korkeus on ta sol la + 58,2 m. Lattian ta so sijaitsee noin 6,6 metriä rakennusjärjestyksen

24 PÖYTÄKIRJA 1/ Kaupunkisuunnittelulautakunta :n mukaista ylävesirajaa ylem pä nä, minkä voidaan katsoa täyttävän ra ken nus jär jes tyk sen vä him mäis vaa ti muk sen. Hakemus täyttää maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen ja raken nus paik ka täyttää MRL momentissa rakennuspaikalle asetetut vaa ti muk set. Suunniteltu rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan to teutta mi sel le ja aluei den käytön muulle järjestämiselle. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki mom., RakJ 17.2, 23.4, 35.1 ja 25.5, ym pä ris tö toi men johtosääntö 4. luku, 9 3. mom. 1. kohta., kaa voituk sen taksa Valmistelija Pertti Piirilä kaavoitusinsinööri Päätös Myönnän haetun poikkeamisluvan MRL 171 :n 1. momentin nojalla ra ken nus jär jes tyk sen katoksen alisteisuutta, rantaviivan pituutta, yksit täi sen talousrakennuksen maksimikokoa, sallitusta ko ko nais ra kennus oi keut ta ja talousrakennusten rakennusoikeutta koskevista määräyk sis tä. Perustelut Ra ken nus lu pa ha ke mus jätettiin vanhan Karjalohjan ra kennus jär jes tyk sen voi mas sa ollessa, jonka perusteella hakemuksessa esi tet ty rakennusoikeus ei ylittynyt. Rakennustarkastaja myönsi ( 447, lupanro ) ra kennus lu van ra ken nus lu van lo ma ra ken nuk sen laajennukselle ja jul ki sivu muu tok sel le, varaston laa jen nuk sel le 49 k-m²:lle. Naapurikiinteistöjenomistajat tekivät oikaisuvaatimuksen ympäristöja ra ken nus lau ta kun nal le, jonka mukaan lupaa ei tule myöntää va raston laa jen nuk sen osalta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkäsi ( 99) oi kai suvaa ti mus ta kos ke vas sa päätöksessään rakennusluvan ta lous ra kennuk sen laajennusluvan (49 m²) osal ta. Poikkeamishakemuksen mukainen käytetty ra ken nus oi keus tulee olemaan yhteensä 179 k-m² (115 k-m² k-m²), mikä jää sel väs ti alle ra ken nus lu van jättöhetkellä voi mas sa olleen Karjalohjan ra ken nus järjes tyk sen mukaisesta rakennusoikeudesta. Ra ken nus lu pa ha ke mus saa pui ra ken nus val von ta toi mis toon Luvan jät tä mis het kellä oli voimassa Karjalohjan ra ken nus jär jes tys. Lohjan uusi ra ken nus-