OSA III Julkisen talouden rahoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA III Julkisen talouden rahoitus"

Transkriptio

1 OSA III Julkisen talouden rahoitus Verotusvoima on merkittävin seikka, joka erottaa julkisen yksityisestä sektorista Verojen osuus on kasvanut kehittyneissä maissa varsin yhtäjaksoisesti aina näihin päiviin asti Pohjoismaat ja useimmat Keski-Euroopan maat erottuvat selvästi korkean verotuksen maiksi Pohjoismaat luottavat selvästi muita maita enemmän henkilöiden tuloverotukseen. Keski-Euroopan maissa sosiaalivakuutusmaksut ovat selvästi korkeampia kuin muissa maissa Kysymyksiä: Mikä olisi välittömien ja välillisten verojen sopiva suhde? Miten maksetut verot jakautuvat eri tulotasoilla oleville kotitalouksille? Mitä tulisi verottaa? ts. mikä tulisi olla veropohja? 1

2 Miksi verotetaan? Karkeasti ottaen voimme nähdä verotuksella kolme tarkoitusta: 1. Uudelleenjako Yhteiskunta saattaa tavoitella tiettyä hyvinvoinnin jakaumaa. Kuviossa akselit kuvaavat A:n ja B:n hyötyjä. Optimi saavutetaan pisteessä b. Alkuvarantojen mukaista tilannetta heijastaa piste a hyötymahdollisuuksien käyrällä (first best) Könttäsummaverojen avulla voimme liikkua pisteestä a pisteeseen b. Lisärajoitus Second best -tilanne: Hyvinvointiteoreemojen tarjoama kuva, jossa tulonjako ja allokaation tehokkuus voidaan erottaa, ei enää päde U B a b c w 1 w 2 U A mitä tehottomuudella tarkoitetaan: piste c on paretotehokas suhteessa rajoituksiin, vaikka se rikkoo first best -ehtojen mukaista paretotehokkuutta. 3

3 2. Tulojen hankinta Ainoastaan käyttämällä könttäsummaveroja voidaan julkishyödykkeiden tarjonta rahoittaa siten, että noudatetaan Samuelsonin sääntöä (ΣMRS = MRT = MC). Jos könttäsummaverot eivät ole käytettävissä, olemme second best - tilanteessa. Second best -teoreema. 3. Korjaavat verot veroja käytetään suorana reaktiona vääristymiin, kuten taloudessa ei muualla ole mitään väistämättömiä vääristymiä. Esim. Pigoun verot kohdennusperiaate : paras reaktio vääristymien syntyyn on sellainen keino, joka lähimmin liittyy vääristymän syntyyn. Second best -teoreema: Oletetaan, että kaikkia paretotehokkuusehtoja (1. best) ei ole mahdollista toteuttaa. Rajoitettu (2. best) paretotehokkuus saattaa vaatia, että emme toteuta joitakin tai kaikkia first best paretotehokkuusehtoja, jotka voisimme toteuttaa. tuloksessa ei ole sinänsä mitään mysteeristä. Intuitiivisestikin lienee selvää, että kun lisäämme yhden rajoituksen ongelmaan, tehokkuusehdot muuttuvat. 4

4 Verojen kehitys OECD alueella Tuloverot Yritysverot Sosiaaliturvamaksut Omaisuusverot Arvonlisäverot Valmisteverot Muut verot Yhteensä Verojen osuus BKT:sta kasvanut nykyhetkeen saakka Tuloverotuksen osuus noussut 1980-luvulla tuloverotusta kevennettiin (tilaa yksityiselle sektorille): rajaveroasteiden lasku veroasteikon portaiden lkm lasku Sosiaaliturvamaksujen osuuden kasvu pysähtynyt Arvonlisäveron osuus kasvanut (valmisteveroja vähemmän) Pääomaverojen (yritysverot) osuuden kasvu erityisesti Pohjoismaissa 5

5 Julkisen talouden koko ja verotus Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta 2005 Lähde: TK 2005% 2007% Ruotsi 51, Tanska 49, Norja 45, Ranska 44, Suomi 44, Itävalta 41, Britannia 37, Espanja 35, Saksa 34, Kanada 33, Australia 1) 31, Yhdysvallat 26, Japani 1) 26, )

6 *2005 *2006 milj. Kaikki verot Valtion verot tulo- ja varallisuusvero arvonlisävero Kuntien verot Sosiaaliturvarahastot Euroopan unioni Suhteutettuna BKT:hen, % Kaikki verot 47,2 44,6 44,6 44,0 43,4 44,0 43,5 Valtion verot 25,9 23,5 24,1 23,9 23,6 23,7 23,0 - tulo- ja varallisuusvero 10,6 8,6 8,8 8,1 8,1 8,1 7,7 - arvonlisävero 8,2 7,9 8,1 8,5 8,5 8,7 8,7 Kuntien verot 10,2 9,9 9,6 9,3 9,0 9,1 9,2 Sosiaaliturvarahastot 11,0 11,1 10,9 10,8 10,7 11,1 11,2 Euroopan unioni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 * ennakkotieto 7

7 Keskituloisen työn verotus ja verokiila (tax wedge between total labour costs to the employer and net take-home pay for single workers without children at average earnings levels in 2008) The tax wedge varies widely across OECD countries: it exceeded 50 per cent in Belgium, Hungary and Germany and was lower than 22 per cent in New Zealand, Korea and Mexico 8 Lähde: OECD Taxing Wage Income 2009

8 Verot ja valtionvelka

9 55 Verotulot suhteessa BKT:hen 2000-luvulla Austria Finland Germany Italy Norway Sweden United States OECD - Total Denmark France Greece Japan Spain United Kingdom European Union 19 members in OECD 10

10 Globalisaatio ja verotus Hypoteesi: globalisaatio lisää veropohjien kansainvälistä liikkuvuutta sekä kansantalouden herkkyyttä taloudellisille muutoksille (ETLAn näkemys) voimistaa verotuksen vääristäviä vaikutuksia vaikeuttaa verokertymien pitämistä suurina verotusta siirretään kansainvälisesti vähemmän liikkuvia veropohjia suuntaan Vastahypoteesi: globalisaatiossa osaaminen kasautuu ja julkinen kulutus meriittihyödyke halpa työ muualla terveyspalveluita ja koulutusta kysytään enemmän vauraissa maissa palveluyhteiskunta sis. julkiset palvelut hyvinvoiville elinympäristö tärkeä: Kuopio vrs. Varkaus, Vaasa vrs. Seinäjoki 11

11 Globalisaatio syö veropohjan? Lähde: Korkman, Lassila, Määttänen ja Valkonen ETLA 2009: Kohti parempaa verotusta eväitä verokeskusteluun 12

12 Verotus ja talouskasvu Lyhyt aikaväli: Työn verotus vääristää vapaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa vapaa-ajan hyväksi. Negatiivinen vaikutus työn tarjontaan ja talouskasvuun. Kulutuksen verotus vääristää vajaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa. Kulutusveroa voidaan käyttää menneiden investointien verottamiseen. Pääoman verotus vääristää dynaamista säästämispäätöstä: ajassa kasvava vero tulevaisuuden kulutukselle. Pääomaveron vääristävä vaikutus on suurempi kuin kulutusveron ja työn verotuksen. Muutokset verorakenteessa vaikuttavat lyhyen aikavälin talouskasvuun. Sopeutumisen jälkeen talouskasvu palaa alkuperäiselle tasolleen? Pitkä aikaväli: Investoinnit henkiseen pääomaan. Investoinnit teknologiseen kehitykseen. Pääoman ja työvoiman rajatuottavuutta nostava julkinen kulutus 13

13 Kokonaisveroaste ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verotuksen tasolla ei ole vaikutusta talouskasvuun 14

14 Kulutusverojen osuus verotuloista ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verorakenteen muutoksella kohti kulutusveroja on positiivinen kasvuvaikutus. 15

15 Julkisen talouden velka EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä- ja velkatiedot EU:n vakausja kasvusopimuksen mukaisesti EMU-ylijäämä oli 8,2 miljardia euroa eli 4,5% BKT:sta vuonna 2008 Ylijäämällä varaudutaan väestön ikääntymiseen (eläke- ja terveydenhoitomenojen kasvu) Lähde: tilastokeskus ja VM

16 Julkistalouden ylijäämä >4% BKT:sta kestävää Kestävyysvaje yltää noin 5½ % bkt:sta, eli 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä! Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneitä lisää Työikäisiä vähemmän Kestävyyslaskelmat: ikäsidonnaiset menot (eläke-, terveydenhuolto-, pitkäaikaishoito-, koulutus- ja työttömyysmenot) ja muut julkiset menot pitkällä aikavälillä

17 Kuvio 1.2. Kestävyyslaskelmat synkentyneet vuosi vuodelta Peruslaskelman mukaan kunnallisveroprosentissa 7 prosenttiyksikön korotustarve vuoteen 2030 mennessä. Työeläkemaksuissa vastaava korotustarve, t.s. palkkasumman perusteella kerättävien sosiaaliturvamaksujen ja kunnallisveron osuus kokonaisverotuksesta kasvaisi jyrkästi 18

18 Lähde: VM taloudellinen katsaus 2009:2 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa bruttokansantuotteeseen Lähde: VM julkinen talous tienhaarassa 2010 ikäsidonnaiset menot kasvavat (eläkkeet, terveys) reaalisesti muut menot ennallaan korkomenojen 2 mrd yli kaksinkertaistuminen Perusjäämä=nettoluotonanto ilman korkomenoja Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä=tulot-menot

19 Julkisen talouden velka Suomessa Julkisyhteisöjen alijäämä yli EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen -3% 2010, Julkisyhteisöjen velkasuhde noin 48.2 % BKT:sta vuonna 2010, nousee 55% eli edellisen laman tasolle Velka kasvaa 47 mrd. euroa vuoteen 2013 mennessä Verotulot vähenevät % ja menot kasvavat reilut 7 % vuodessa. Vuosia koskevan kehyspäätöksen tuloarviot n 8 mrd. euroa alhaisemmat kuin vielä maaliskuun 2008 kehyspäätöksessä. Osinkotulot alas

20 1) Vaihe Euroopan talouden elvytys lamasta 2009 Elvytystoimet 200 mrd. euroa eli 1,5% unionin BKT:sta (170 mrd. euroa) ml. automaattiset vakauttajat, nousisi 3,3% BKT:sta (noin 400 mrd. euroa) Suomi: Budjetin kautta toteutettavat elvytystoimet 1,7 % BKT:sta v. 2009, Julkisen talouden vaaditun ja kriisin jälkeen vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5½ prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä!

21 Pysyvä rakenteellinen alijäämä 1. Suhdannekorjatun jäämän muutokset kuvaavat finanssipoliittisten toimien yhteisvaikutusta: julkisen talouden rahoitusasema heikkenee 3%-yksikköä vuosina Tuotantokuilu= julkisen talouden toteutunut ylijäämä verrattuna ylijäämään, joka annetuin tulo- ja menoperustein vallitsisi tuotantoresurssien täyskäyttöisyyttä vastaavalla potentiaalisen tuotannon tasolla Arvioitu käyttäen EU-komission ja jäsenmaiden käyttämää tuotantofunktiomenetelmää. Julkistalouden suhdanneherkkyyden kuvaajina on käytetty OECD:n tulo- ja menojoustoestimaatteja 3. Alempi kasvu-ura 2% synnyttää pysyvän rakenteellisen alijäämän

22 2) Vaihe rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen Herkkyyslaskelma: Yleisen tuottavuuden nousu Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä Maahanmuuton lisääminen Syntyvyy (hedelmällisyysluku) Sijoitusten tuottoasteen muutos Perusuran oletus Kestävyysvaje Pienenisi 1 %- yksiköllä, jos muutos perusuraan olisi 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v 0 +0,25 %-yksikköä / v vuosi v % +0.5%

23 Rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen: tuottavuuden kasvu yli 2% Ei uutta Nokia Eläkkeelle myöhemmin Eri toimialojen tuottavuuserot kaventuneet huolimatta Nokia ilmiöstä: kasvu laajemmalla pohjalla Suuret yritykset keskittäneet aineetonta pääomaa Suomeen avain kasvuun palvelut: organisaatiopääoma, teollisuus T&K

24 Hyvän verojärjestelmän suunnittelussa huomioonotettavia tekijöitä 1. Tehokkuus ts. vaikutus taloudellisiin kiihokkeisiin. (Sen tulisi minimoida haitallisten taloudellisten kannustimien synty). 2. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus; saman veronmaksukyvyn omaavia tulee kohdella samalla tavalla. 3. Vertikaalinen oikeudenmukaisuus; verotuksen jakautuminen maksukyvyn perusteella. 4. Yhteensopivuus haluttavien kansainvälisten taloussuhteiden kanssa. 5. Joustava ja vakaa sekä taloudellisesti että poliittisesti 6. Yksinkertainen (helppo ymmärtää) ja hallinnollisilta kustannuksiltaan kohtuullinen. 25

25 Rahoitustapa Yleinen vero Rahoituksen ja etujen yhteys Ei yhteyttä Politiikkavaihtoehdot Korvamerkitty vero/maksu Ei yhteyttä yksilötasolla Yhteys tulojen ja kokonaiskulutuksen välillä Sosiaalivakuutusmaksu: julkinen instituutio Sosiaalivakuutusmaksu: Ammattiliitot tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot Pakolliset maksut: yksityinen tuotanto Vapaaehtoiset maksut: yksityinen tarjonta Yhteys yksilötasolla: Yksilön oikeus etuisuuteen ja sen taso (aktuaarinen tai osin uudelleenjakava) Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen tai osin uudelleenjakava Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Hallinnoijana työnantaja/työntekijät; ulkoistaminen Sääntely Sääntely; kytkentä julkisen sektorin muihin järjestelmiin; Valintamahdollisuus yksityisen ja julkisen/muiden ohjelmien välillä (Sääntely) 26

26 Verotuksen kohtaanto Miten verotaakka jaettu kansalaisten kesken? Erotettava muodollinen eli nimellinen ja todellinen eli lopullinen kohtaanto. Verotuksen kohtaannon perusasioita on, että muodollinen kohtaanto on täysin merkityksetön veron todellisen kohtaannon kannalta. Verovarojen vaikutus tulonjakaumaan tärkeää, mutta kokonaistieto vähäistä. Verovaroilla rahoitettujen menojen ja yksityisten sosiaalimenojen vaikutus mukaan. Vastaus kohtaantokysymykseen riippuu vaihtoehdoista (mihin verrataan - ei veroa vai kerätty jollain muulla konstilla). Verotuksen luonne: suhteellinen, regressiivinen vai progressiivinen? 27

27 Kuka maksaa hyödykeveron? Hinta P 1 S' S Ilman veroa markkinatasapaino pisteessä P 0, Q 0 Vero t=p 1 -P 0, Nimellinen kohtaanto tuottajalle: Verollinen tarjonta on S'S' ja uusi tasapaino P 1 Q 1 P 0 S' S D mutta kuka maksaa veron? Q 1 Q 0 Määrä 28

28 Hyödykeveron kohtaanto P 1 P 0 S' A S B Q 1 Q 0 C D S' S Alue A siirtyy kuluttajien harteille Alue B siirtyy tuottajien harteille Alue C on hyvinvointitappio. Verojen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta. Vastaavasti tarkasteltuna nimellistä kohtaantoa kuluttajan näkökulmasta tarkasteltaisiin pystyakselilla tuottajan saamaa hintaa, jolloin vero siirtää kysyntäkäyrää alaspäin veron määrällä 29

29 Tuottaja maksaa hyödykeveron a) Vertikaalinen P tarjontakäyrä S O t O ' D P b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä S O ' O D O Q Q Q 1 0 Q a) Vertikaalinen tarjontakäyrä (ei hyvinvointitappiota) b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä Kuluttajan maksama hinta ei muutu 30

30 Kuluttaja maksaa hyödykeveron P a) Horisontaalinen tarjontakäyrä P b) Vertikaalinen tarjontakäyrä D S 1 t D S 1 S o P P 1 o t S o Q 1 Q o Q Q o = Q 1 Q Horisontaalinen tarjontakäyrä tai vertikaalinen kysyntäkäyrä (ei hyvinvointitappiota) eli joustamaton hyödykkeen kysyntä Horisontaalinen tarjontakäyrä täydellinen kilpailu kysyntää usein analysoidaan tällä oletuksella 31

31 Verotuksen kohtaanto kilpailevilla markkinoilla Hyödykemarkkinaesimerkki kuvioina Yleinen periaate: 1. Mitä jyrkempi (loivempi) kysyntäkäyrä tai mitä loivempi (jyrkempi) tarjontakäyrä, sitä enemmän (vähemmän) vero kohtaantuu kuluttajalle. 2. Todellinen (lopullinen) kohtaanto ei riipu nimellisestä kohtaannosta. Työmarkkinat ja verotuksen kohtaanto: Sotu-maksujen erottelu työntekijän ja työnantajan osuuteen on kohtaannon kannalta merkityksetöntä Jos työn tarjonta on suhteellisen joustamatonta (tarjontakäyrä lähes pystysuora) suurin osa verotaakasta koituu työntekijälle. Monopoli ja verotuksen kohtaanto: 1. Lineaarinen kysyntä ja tarjonta (kuluttajan maksama hinta nousee 1/2 verosta). Monopolin myynnin määrän ja sen veloittaman hinnan välillä on lineaarinen riippuvuus, Voittoa maksimoivan monopolin ongelma (MR = MC) 2. Vakiojoustoinen kysyntä (kuluttajan hinta nousee enemmän kuin vero) Varauksia edellinen analyysi osittaistasapainoanalyysiä: toimiala suhteellisen pieni Yleisen tasapainoanalyysi eri toimialojen kesken (Harbergerin malli). 32

32 Verotuksen käsitteitä T = Maksetut verot Z = tulo T/Z = keskimääräinen vero = muutos (delta; isokirjain) T = marginaali(raja)vero Z Suhteellinen vero: T/Z ei riipu tuloista Z Progressiivinen vero: i. määritelmä keskimääräisten tulojen avulla: T/Z kasvaa tulojen Z mukana ii. määritelmä marginaaliveron avulla T kasvaa Z:n mukana Z Regressiivinen vero: i. joko T/Z laskee Z:n mukana tai ii. T laskee Z:n mukana Z Veroaste % verokynnys tulo ennen veroa Keskimääräiset veroasteet Rajavero Kuviossa lineaarinen veroasteikko, rajavero 0 ennen verokynnystä Yksittäisten verojen progressiivisuuden tai regressiivisyyden arviointi ei ole kovin tärkeää. Tulisi arvioida koko verojärjestelmää. 33

33 tuloloukku Tuloloukkuja OA: Työttömyysloukku: töissä tulot alemmat OB: Heikko työttömyysloukku: tulot kasvavat vähän, esim. vapaa-ajan arvo suurempi BE: Köyhyysloukku (poverty trap) O Verot ja toimeentulotukien tulosidonnaisuus syö tulojen kasvun CD: Tulot alenevat töitä lisättäessä Estetään jos verot kohdistuvat vain toimeentulotukien jälkeiseen tuloon b+ t(1 b) b= asumistuen vähenemä tulojen kasvaessa t= vero joka kohdistuu vain tuloihin jossa vähenemä b vähennetty Tulot verojen ja toimeentulotukien jälkeen A B työttömyysloukku Muut loukut Yksinhuoltajan tuloloukut Osa-aikatyön tuloloukut Koulutusloukut Säästämisloukut Minimitoimeentulo Vahva tuloloukku C D E Tulot ennen veroja ja toimeentulotu kia 34

34 Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: verotuksen tehokkuuskustannukset A C Budjettisuora Samahyötykäyrä E 2 E 1 A' Hyödyke 1 Verotus ja hyödykkeiden kysyntä Alkuperäinen budjettirajoitus suora AA. Kuluttajan saavuttama korkein hyöty pisteessä E 1. I 3 I 1 A Nostetaan hyödykkeen 1 veroa (uusi hinta p 1 + t 1 ): E 2 kuluttajan valitsema uusi optimipiste. Kuluttajan hyvinvointi on laskenut selvästi siirryttäessä E1:stä E2:een (I 1 > I 3 ). Verottajan keräämä vero on CE 2. Onko olemassa tapaa, jolla verottaja voisi kerätä veroja CE 2 :n verran aiheuttaen pienemmän tehokkuustappion kuin E 2 tai samansuuruisen tappion tuottaen samalla suuremman veromäärän? 35

35 Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: könttäsummavero vaikuta veronmaksajan käyttäytymiseen B B A C E 2 E 1 D E' 3 E 3 A' I 2 I 3 A B' B Hyödyke 1 Sama indifferenssikäyrä I 3 : könttäsummavero CD budjettisuora B B (vero suurempi kuin höydykeverolla CE 2 ) kuluttajan optimipiste E 3 I 1 Könttäsummaveron ja hyödykeveron ero E 2 D on hyödykeveron tehokkuuskustannus. Vaihtoehtoinen tapa: Oletetaan, että julkinen valta kerää könttäsummaverolla määrän CE2, tätä vastaa budjettisuora BB. Könttäsummaveron tapauksessa kuluttajan optimi pisteessä E3. Vaikka könttäsummavero kerää saman verotulon kuin hyödykevero, se jättää kuluttajan korkeammalle hyötytasolle. Hyvinvointitappio on hyötytasoero välillä E2-E3. 36

36 Tehokkuuskustannusten tai tappioiden mittaaminen Miten tehokkuuskustannuksia mitataan? Kuluttajan ylijäämä Kompensoitu kysyntäkäyrä osoittaa miten kysytty määrä muuttuu hinnan mukana kun kuluttajaa hyvitetään niin, että alkuperäinen hyödykekokoelma on saatavilla (liikutaan samalla indifferenssikäyrällä). Oletus: hyödykkeen yhteiskunnalliset rajakustannukset ovat vakio ja tarjonta vaakasuora Kuvio 9.3.9: Alkuperäinen tasapainotilanne: kuluttajan ylijäämä AEF. Asetetaan hyödykkeelle vero t, ts. uusi hinta on (p+t). Uudessa tasapainossa havaitaan seuraavat seikat: p F p+t D C verotulo p+½t C p E A B B q 1 q 1 q 0 S (veron jälkeen) Kuluttajan ylijäämä supistuu alueeksi DCF. Verotuloa kuvaa alue ABCD. Verotulo = ostettu määrä x maksettu vero kustakin yksiköstä. Veron jälkeinen kuluttajan ylijämä (alue DCF) ja kerätty verotulo (alue ABCD) on pienempi kuin alkuperäinen kuluttajan ylijäämä (AEF) alueen (tehokkuustappion) BEC verran. S q 37

37 Kompensoidun Hyvinvointitappio 1 t = kysynnän verotulo 2 p hint ajousto Kaava hyvinvointitappiolle Kuviossa korkeus BC = t (vero) BE = veron t aiheuttama muutos kysynnässä Hyvinvointitappio Joustosta t*be 2 QQ P ε = Q = BE = εq PP P Muutos kysynnässä on sitä suurempi mitä suurempi on hinnan muutos ja mitä suurempi on jousto Sijoitetaan Missä t BE 2 t ˆ = t P= t, BE = Qε p = = 2 1 = tˆ 2 t p t Qε p t p 2 pqε pqε veroaste eli veron ja hinnan välinen suhde (ad valorem vero/tuotosyksikkö) t p 38

38 Normatiivisen verotuksen teoriasta Optimaalinen hyödykeverotus Tehokkuus vaatii, että verojärjestelmän pitäisi vääristää markkinoiden toimintaa niin vähän kuin mahdollista. Ihanteellinen verojärjestelmä vääristää kuluttajan ja tuottajan käyttäytymistä mahdollisimman vähän: jokainen tekee päätöksensä ikään kuin veroa ei olisi lainkaan. Koska meidän on tyydyttävä vääristäviin veroihin, kysymys on siitä, 1. Onko yhdenmukainen verotus (eli veroprosentti sama kaikilla hyödykkeillä) optimaalista? 2. Mitä hyödykkeitä tulisi verottaa muita ankarammin? 3. Onko tuotannon tehokkuus haluttava asia optimaalisen hyödykeverotuksen vallitessa? 39

39 Optimaalinen hyödykeverotus p+t p MC=p R Sama vero p p+t MC=p D X 1 R D X 2 Ramseyn sääntö: Verot tulisi asettaa niin, että kaikkien hyödykkeiden kysyntä muuttuu samassa suhteessa. x x x 1 = 2 1 ε 2 1 = ε2 1 x2 p1 p2 t t p t 1 R Optimaalinen vero D X 1 p t 2 X 1 X X 2 2 R D Käänteisjoustosääntö (Ramseyn säännön erikoistapaus): tˆ tˆ 1 2 = ε2 ε DL (tehokkuuskustannus)=1/2 t x, verotulo R=tX: suhde ½ x/x 1 40

40 Kun hyödykkeiden välillä ei ole keskinäisiä riippuvuuksia, veron tulisi olla kääntäen verrannollinen niiden hintajoustoihin. Ts. mitä suurempi hyödykkeen hintajousto, sitä pienempi vero (kysynnän suhteellisten muutosten tulisi olla samat kaikilla hyödykkeillä). Ramseyn sääntö: verot tulisi asettaa kaikille hyödykkeille niin, että ne saavat aikaan suhteellisesti samansuuruisen muutoksen kompensoiduissa kysynnöissä. Ongelma: vapaa-aikaa ei voi verottaa ellei p x + nl = i (1 + τ*) p x + (1 + τ*) nl = p x + nl = i i nl ilman (1 T ) nl veroja nl L kokonaisaikavaranto l =1-L vapaa-aika τ* kaikkien hyödykkeiden ml. vapaaajan vero T vastaava kokonaisaikavarannon vero Jos olisi mahdollista verottaa kokonaisaikavarantoa ja arvottaa tuntipalkka, päädyttäisiin first best -tilanteeseen eikä tehokkuuskustannuksia syntyisi. Vaihtoehto Corlett-Hague tulos Vapaa-ajan kanssa komplementaarisia hyödykkeitä verottamalla päästään kiinni itse vapaa-aikaan. 41

41 Ramseyn säännön tulkinta tilanteessa, jossa on kaksi hyödykettä ja vapaa-aika (ns. Corlett-Hague -tulos): Verotetaan ankarammin hyödykettä, joka on komplementaarinen vapaa-ajan kanssa (esim. golf-kerho). Idea: koska vapaa-aikaa ei voi suoraan verottaa (olettamus), verotetaan hyödykettä, joita kulutetaan sen yhteydessä. Jotta Corlett-Hague tulos ja Ramseyn sääntö pätisivät yhdessä, suhteellisesti joustamattomien hyödykkeiden tulee olla myös suhteellisesti heikosti substituutteja vapaa-ajan kanssa. Edellä tarkasteltiin vain tehokkuutta edustavan kuluttajan maailmassa. Otetaan huomioon myös tulonjakokysymys. Jos yhteiskunnalla on tulonjakotavoitteita, voidaan Ramseyn sääntö yleistää usean hengen talouteen. Yleistetty Ramseyn sääntö Verojen muutoksen aiheuttaman hyödykkeen kompensoidun kysynnän muutoksen tulisi olla sitä pienempi, mitä a. enemmän hyödykettä kuluttavat sellaiset kotitaloudet, joiden tulojen yhteiskunnallinen rajahyöty on korkea; b. suurempi verotettavien hyödykkeiden rajakulutusalttius on kyseessä olevalla kotitaloudella 42

42 OECD 2007 Consumption Taxes: the Way of the Future? Ei verota säästämistä Rajaverot alemmat Välttämättömyyshyödykkeiden alempi verotus ei kovin vääristävää: tulonjakovaikutukset suosiollisemmaksi mutta suorat tulonsiirrot tehokkaampia Kiinteillä valuuttakursseilla, VAT tuonnille ja hyvitys viennille parantaa kilpailukykyä Yritysverot/sos.turv.maksut alennus parantaisi kilpailukykyä 43

43 Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia pitkänaikavälin vaikutuksista Verotuloneutraali kompensaatio Kulutusveron nosto, % -yks. Tuloveron lasku Välillisten työvoimakustannusten lasku Tulonsiirtojen nosto Tuotanto, % Kulutus, % Investoinnit, % Työllisyys, % Verokiila, % -yks Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan pysyvästi 1 prosenttiyksiköllä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. 44 Lähde: Suomen pankin laskelmat Erkki Liikasen puhe: Verotus ja talous taantumassa entä sen jälkeen?

44 Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia lyhyen aikavälin vaikutuksista Vuotta reformin alusta T+1 T+2 T+3 T+5 Tuotanto, % Kulutus, % Investoinnit, % Työllisyys, % Verokiila, % -yks Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan 1 prosenttiyksiköllä ja kulutusveron nosto kompensoidaan ansiotuloverotusta asteittain keventämällä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. Lähde: Suomen pankin laskelmat 45

45 Verosuosituksia ETLA 2009 Kohti parempaa verotusta Eväitä verokeskusteluun Säästämisen tuotosta riskitön korko verovapaaksi, perintöverotus tulonjakosyistä Yhtiöverokantojen alentaminen ajankohtaista - verokilpailu. Työn verotuksen lieventäminen, työllisyysloukut, työllisyysasteen nosto Kulutuksen verotus, ei alennettuja verokantoja Kiinteistöverot kansainvälisesti matalat, mahd. likviditeettivaikutuksia syytä lieventää Vuokralla asumisen verotusta kevennettävä Pääomatuloihin vapautus verotuksesta 46

46 Tuloverotus Progressiivista verotusta on pitkään yritetty perustella lähtemällä jostakin perustavammasta yhteiskunnallisesta taustaperiaatteesta. Edgeworth osoitti, että utilitarismi, hyötysumman maksimointi, ja oletukset tulon vähenevästä rajahyödystä, jokaisen ihmisen yhtäläisestä kyvystä nauttia tuloista sekä kiinteästä kokonaistulosta, antavat kansantaloustieteessä vankkoja perusteita tulojen tasaukselle. Verotuksen vaikutukset kokonaistuloon, siis kannustinvaikutukset, tulisi ottaa huomioon. 47

47 Table I.1. Marginal personal income tax and social security contribution rates on gross labour income 1 Denmark Central gvt 5.0% 10.6% 24.3% 24.3% AW= Sub-central 29.8% 30.7% 30.7% 30.7% Combined 34.9% 41.2% 55.0% 55.0% Employee SSC 8.0% 8.0% 8.0% 8.0% All-in 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Employer SSC 0.0% 0.0% 0.0% 0.0% Total tax wedge 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Finland Central gvt 18.4% 18.8% 24.0% 24.0% AW=33710 Sub-central 18.1% 18.1% 18.1% 18.1% Combined 36.5% 36.9% 42.1% 42.1% Employee SSC 7.0% 7.0% 7.0% 7.0% All-in 43.5% 43.9% 49.1% 49.1% Employer SSC 24.0% 24.0% 24.0% 24.0% Total tax wedge 54.4% 54.8% 58.9% 58.9% Lähde: OECD Taxation of Wage Income (2006) 48

48 Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2000 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Top marginal rates Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 77.7% 40.0% Belgium 68.0% 63.9% Denmark 63.3% 59.7% Netherlands 60.0% 60.0% Sweden 55.4% 55.4% Norway 55.3% 47.5% Germany 53.8% 53.8% Greece 53.7% 45.0% Finland 53.7% 48.7% Italy 51.9% 46.4% Ireland 50.5% 44.0% Switzerland 49.5% 43.2% Japan 49.5% 50.0% Austria 49.3% 45.0% Australia 48.5% 48.5% Spain 48.0% 48.0% United States 48.0% 46.7% France 46.5% 53.3% Canada 46.4% 46.4% Portugal 46.0% 35.0% Poland 45.1% 40.0% Mexico 42.9% 40.0% Czech Republic 40.5% 32.0% United Kingdom 40.0% 40.0% Slovak Republic 35.0% 35.0% Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies additional central and subcentral government personal income tax, plus employee social security contribution, resulting from a unit increase in gross wage earnings. include employee social security contributions and if they are deductible in central government taxes etc. 49

49 Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2006 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 73.3% 36.0% Denmark 63.0% 59.7% Belgium 60.7% 53.5% Germany 57.3% 45.4% Sweden 56.6% 56.6% Finland 55.7% 50.9% Netherlands 52.0% 52.0% Greece 49.6% 40.0% France 48.6% 55.9% Australia 48.5% 48.5% Portugal 48.4% 42.0% Ireland 48.0% 42.0% Japan 47.9% 50.0% Switzerland 47.9% 42.1% Norway 47.8% 40.0% Canada 46.4% 46.4% Spain 45.0% 45.0% Italy 44.1% 44.1% United States 42.7% 41.4% Austria 42.7% 50.0% Poland 42.4% 40.0% United Kingdom 41.0% 40.0% Czech Republic 40.5% 32.0% New Zealand 39.0% 39.0% Slovak Republic 27.2% 19.0% Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies

50 Tuloverotus Prototyyppejä: I. "lattia köydyydelle, katto rikkaudelle" t korkea suurille ja pienille tuloille, muuten alhainen C C D t A B 45 wh wh tasa-arvoisuuden kannalta puolusteltavissa, mutta insentiivien kannalta ei välttämättä jos insentiivit tärkeitä, tulisi välttää korkeita veroja jos vähän suurituloisia niin vähän verotuloja jakauman alapää: tietyn tulotason turvaaminen, jos esimerkiksi alhaiset kustannukset vähäisen lukumäärän vuoksi 51

51 Tuloverotus Prototyyppejä: I. "Insentiivipainotteinen järjestelmä" t alhainen suurille ja pienille tuloille, muuten korkea C t A B C D 45 wh wh Alhaisilla ja korkeilla tuloilla rajaveroasteet alhaiset alhaisen hyvinvoinnin omaavilla suuri painoarvo valtion verotulojen maksimointi 52

52 Tuloverotus Kahden työntekijän malli Brown.&Jackson. s kaksi distribuution mahdollisuutta: a) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää työntekoa ja heidän hyvinvointia b) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää valtion verotuloja ja mahdollistaa suuremman redistribuution (vaikka bruttotulojen erot kasvavat) Y Y vero e 1 > e o G F U 1 U o = U 1 D U o Palkka F D a) suuri tuloisten hyöty b) verotulot marg. budjettiraj. kulmakerroin ei muutu eli rajaveroaste = 0 A A Vapaa-aika 53

53 Kolmen työntekijän malli B.&J. s : kahden työntekijän mallissa varakkaammalta saatujen verotulojen maksimointi 0-marginaaliveroasteella voi johtaa sitä suurempituloisilta saatavan verotulokertymän laskuun yl. marginaaliverojen alentaminen todennäköisemmin lisää verotuloja, jos vain vähän rikkaita nettotulojen keskimääräistäminen Kompromissi: t vakio (Stiglitz s , Tuomala kuviot 55.a-b s. 214) yksinkertainen, lähdeverotus mahdollinen minimitoimeentulo (k) tuloista riippumatta, mahdollista painottaa tulonjakoa ja tehokkuutta vähennyksin yritys- ja henkilöverotuksen integrointi: korkojen verotusta vastaa niiden vähennyskelpoisuus lainanottajan taholta (yritys tai yksityishenkilö) Analyysi jättää huomioimatta: 1) epävarmuuden tulevista tuloista 2) tulojen vaihtelu elinkaarella 3) kotitalouksien työn tarjonta 4) työvoiman kansainvälinen liikkuvuus 5) ei-vakioinen tuntipalkka 54

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Mallin avainpiirteet Avoin talous ja yhteiskunta: on turvattava kansainvälisestä vaihdannasta syntyvät edut Globalisaatiossa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

ALLA ON KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO, JOHON ON MERKITTY LISÄKSI MUUTAMIA TÄYDENTÄVIÄ KOHTIA VIITTEINEEN

ALLA ON KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO, JOHON ON MERKITTY LISÄKSI MUUTAMIA TÄYDENTÄVIÄ KOHTIA VIITTEINEEN MATTI TUOMALA: JULKISTALOUS - Uudistettu painos v. 2009 HAL 23.3.2010 ALLA ON KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO, JOHON ON MERKITTY LISÄKSI MUUTAMIA TÄYDENTÄVIÄ KOHTIA VIITTEINEEN LUENNOLLA KÄSITELLÄÄN LÄHINNÄ PUNAISELLA

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

6 JULKINEN SEKTORI. Ø Julkisen sektorin tehtävät. Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys. Ø Verotus ja tehokkuus. Ø Ulkoisvaikutukset

6 JULKINEN SEKTORI. Ø Julkisen sektorin tehtävät. Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys. Ø Verotus ja tehokkuus. Ø Ulkoisvaikutukset 6 JULKINEN SEKTORI Ø Julkisen sektorin tehtävät Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys Ø Verotus ja tehokkuus Ø Ulkoisvaikutukset Ø Julkishyödykkeet Vapaamatkustajaongelma 1 JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVIÄ

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot