OSA III Julkisen talouden rahoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA III Julkisen talouden rahoitus"

Transkriptio

1 OSA III Julkisen talouden rahoitus Verotusvoima on merkittävin seikka, joka erottaa julkisen yksityisestä sektorista Verojen osuus on kasvanut kehittyneissä maissa varsin yhtäjaksoisesti aina näihin päiviin asti Pohjoismaat ja useimmat Keski-Euroopan maat erottuvat selvästi korkean verotuksen maiksi Pohjoismaat luottavat selvästi muita maita enemmän henkilöiden tuloverotukseen. Keski-Euroopan maissa sosiaalivakuutusmaksut ovat selvästi korkeampia kuin muissa maissa Kysymyksiä: Mikä olisi välittömien ja välillisten verojen sopiva suhde? Miten maksetut verot jakautuvat eri tulotasoilla oleville kotitalouksille? Mitä tulisi verottaa? ts. mikä tulisi olla veropohja? 1

2 Miksi verotetaan? Karkeasti ottaen voimme nähdä verotuksella kolme tarkoitusta: 1. Uudelleenjako Yhteiskunta saattaa tavoitella tiettyä hyvinvoinnin jakaumaa. Kuviossa akselit kuvaavat A:n ja B:n hyötyjä. Optimi saavutetaan pisteessä b. Alkuvarantojen mukaista tilannetta heijastaa piste a hyötymahdollisuuksien käyrällä (first best) Könttäsummaverojen avulla voimme liikkua pisteestä a pisteeseen b. Lisärajoitus Second best -tilanne: Hyvinvointiteoreemojen tarjoama kuva, jossa tulonjako ja allokaation tehokkuus voidaan erottaa, ei enää päde U B a b c w 1 w 2 U A mitä tehottomuudella tarkoitetaan: piste c on paretotehokas suhteessa rajoituksiin, vaikka se rikkoo first best -ehtojen mukaista paretotehokkuutta. 3

3 2. Tulojen hankinta Ainoastaan käyttämällä könttäsummaveroja voidaan julkishyödykkeiden tarjonta rahoittaa siten, että noudatetaan Samuelsonin sääntöä (ΣMRS = MRT = MC). Jos könttäsummaverot eivät ole käytettävissä, olemme second best - tilanteessa. Second best -teoreema. 3. Korjaavat verot veroja käytetään suorana reaktiona vääristymiin, kuten taloudessa ei muualla ole mitään väistämättömiä vääristymiä. Esim. Pigoun verot kohdennusperiaate : paras reaktio vääristymien syntyyn on sellainen keino, joka lähimmin liittyy vääristymän syntyyn. Second best -teoreema: Oletetaan, että kaikkia paretotehokkuusehtoja (1. best) ei ole mahdollista toteuttaa. Rajoitettu (2. best) paretotehokkuus saattaa vaatia, että emme toteuta joitakin tai kaikkia first best paretotehokkuusehtoja, jotka voisimme toteuttaa. tuloksessa ei ole sinänsä mitään mysteeristä. Intuitiivisestikin lienee selvää, että kun lisäämme yhden rajoituksen ongelmaan, tehokkuusehdot muuttuvat. 4

4 Verojen kehitys OECD alueella Tuloverot Yritysverot Sosiaaliturvamaksut Omaisuusverot Arvonlisäverot Valmisteverot Muut verot Yhteensä Verojen osuus BKT:sta kasvanut nykyhetkeen saakka Tuloverotuksen osuus noussut 1980-luvulla tuloverotusta kevennettiin (tilaa yksityiselle sektorille): rajaveroasteiden lasku veroasteikon portaiden lkm lasku Sosiaaliturvamaksujen osuuden kasvu pysähtynyt Arvonlisäveron osuus kasvanut (valmisteveroja vähemmän) Pääomaverojen (yritysverot) osuuden kasvu erityisesti Pohjoismaissa 5

5 Julkisen talouden koko ja verotus Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta 2005 Lähde: TK 2005% 2007% Ruotsi 51, Tanska 49, Norja 45, Ranska 44, Suomi 44, Itävalta 41, Britannia 37, Espanja 35, Saksa 34, Kanada 33, Australia 1) 31, Yhdysvallat 26, Japani 1) 26, )

6 *2005 *2006 milj. Kaikki verot Valtion verot tulo- ja varallisuusvero arvonlisävero Kuntien verot Sosiaaliturvarahastot Euroopan unioni Suhteutettuna BKT:hen, % Kaikki verot 47,2 44,6 44,6 44,0 43,4 44,0 43,5 Valtion verot 25,9 23,5 24,1 23,9 23,6 23,7 23,0 - tulo- ja varallisuusvero 10,6 8,6 8,8 8,1 8,1 8,1 7,7 - arvonlisävero 8,2 7,9 8,1 8,5 8,5 8,7 8,7 Kuntien verot 10,2 9,9 9,6 9,3 9,0 9,1 9,2 Sosiaaliturvarahastot 11,0 11,1 10,9 10,8 10,7 11,1 11,2 Euroopan unioni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 * ennakkotieto 7

7 Keskituloisen työn verotus ja verokiila (tax wedge between total labour costs to the employer and net take-home pay for single workers without children at average earnings levels in 2008) The tax wedge varies widely across OECD countries: it exceeded 50 per cent in Belgium, Hungary and Germany and was lower than 22 per cent in New Zealand, Korea and Mexico 8 Lähde: OECD Taxing Wage Income 2009

8 Verot ja valtionvelka

9 55 Verotulot suhteessa BKT:hen 2000-luvulla Austria Finland Germany Italy Norway Sweden United States OECD - Total Denmark France Greece Japan Spain United Kingdom European Union 19 members in OECD 10

10 Globalisaatio ja verotus Hypoteesi: globalisaatio lisää veropohjien kansainvälistä liikkuvuutta sekä kansantalouden herkkyyttä taloudellisille muutoksille (ETLAn näkemys) voimistaa verotuksen vääristäviä vaikutuksia vaikeuttaa verokertymien pitämistä suurina verotusta siirretään kansainvälisesti vähemmän liikkuvia veropohjia suuntaan Vastahypoteesi: globalisaatiossa osaaminen kasautuu ja julkinen kulutus meriittihyödyke halpa työ muualla terveyspalveluita ja koulutusta kysytään enemmän vauraissa maissa palveluyhteiskunta sis. julkiset palvelut hyvinvoiville elinympäristö tärkeä: Kuopio vrs. Varkaus, Vaasa vrs. Seinäjoki 11

11 Globalisaatio syö veropohjan? Lähde: Korkman, Lassila, Määttänen ja Valkonen ETLA 2009: Kohti parempaa verotusta eväitä verokeskusteluun 12

12 Verotus ja talouskasvu Lyhyt aikaväli: Työn verotus vääristää vapaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa vapaa-ajan hyväksi. Negatiivinen vaikutus työn tarjontaan ja talouskasvuun. Kulutuksen verotus vääristää vajaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa. Kulutusveroa voidaan käyttää menneiden investointien verottamiseen. Pääoman verotus vääristää dynaamista säästämispäätöstä: ajassa kasvava vero tulevaisuuden kulutukselle. Pääomaveron vääristävä vaikutus on suurempi kuin kulutusveron ja työn verotuksen. Muutokset verorakenteessa vaikuttavat lyhyen aikavälin talouskasvuun. Sopeutumisen jälkeen talouskasvu palaa alkuperäiselle tasolleen? Pitkä aikaväli: Investoinnit henkiseen pääomaan. Investoinnit teknologiseen kehitykseen. Pääoman ja työvoiman rajatuottavuutta nostava julkinen kulutus 13

13 Kokonaisveroaste ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verotuksen tasolla ei ole vaikutusta talouskasvuun 14

14 Kulutusverojen osuus verotuloista ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verorakenteen muutoksella kohti kulutusveroja on positiivinen kasvuvaikutus. 15

15 Julkisen talouden velka EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä- ja velkatiedot EU:n vakausja kasvusopimuksen mukaisesti EMU-ylijäämä oli 8,2 miljardia euroa eli 4,5% BKT:sta vuonna 2008 Ylijäämällä varaudutaan väestön ikääntymiseen (eläke- ja terveydenhoitomenojen kasvu) Lähde: tilastokeskus ja VM

16 Julkistalouden ylijäämä >4% BKT:sta kestävää Kestävyysvaje yltää noin 5½ % bkt:sta, eli 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä! Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneitä lisää Työikäisiä vähemmän Kestävyyslaskelmat: ikäsidonnaiset menot (eläke-, terveydenhuolto-, pitkäaikaishoito-, koulutus- ja työttömyysmenot) ja muut julkiset menot pitkällä aikavälillä

17 Kuvio 1.2. Kestävyyslaskelmat synkentyneet vuosi vuodelta Peruslaskelman mukaan kunnallisveroprosentissa 7 prosenttiyksikön korotustarve vuoteen 2030 mennessä. Työeläkemaksuissa vastaava korotustarve, t.s. palkkasumman perusteella kerättävien sosiaaliturvamaksujen ja kunnallisveron osuus kokonaisverotuksesta kasvaisi jyrkästi 18

18 Lähde: VM taloudellinen katsaus 2009:2 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa bruttokansantuotteeseen Lähde: VM julkinen talous tienhaarassa 2010 ikäsidonnaiset menot kasvavat (eläkkeet, terveys) reaalisesti muut menot ennallaan korkomenojen 2 mrd yli kaksinkertaistuminen Perusjäämä=nettoluotonanto ilman korkomenoja Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä=tulot-menot

19 Julkisen talouden velka Suomessa Julkisyhteisöjen alijäämä yli EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen -3% 2010, Julkisyhteisöjen velkasuhde noin 48.2 % BKT:sta vuonna 2010, nousee 55% eli edellisen laman tasolle Velka kasvaa 47 mrd. euroa vuoteen 2013 mennessä Verotulot vähenevät % ja menot kasvavat reilut 7 % vuodessa. Vuosia koskevan kehyspäätöksen tuloarviot n 8 mrd. euroa alhaisemmat kuin vielä maaliskuun 2008 kehyspäätöksessä. Osinkotulot alas

20 1) Vaihe Euroopan talouden elvytys lamasta 2009 Elvytystoimet 200 mrd. euroa eli 1,5% unionin BKT:sta (170 mrd. euroa) ml. automaattiset vakauttajat, nousisi 3,3% BKT:sta (noin 400 mrd. euroa) Suomi: Budjetin kautta toteutettavat elvytystoimet 1,7 % BKT:sta v. 2009, Julkisen talouden vaaditun ja kriisin jälkeen vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5½ prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä!

21 Pysyvä rakenteellinen alijäämä 1. Suhdannekorjatun jäämän muutokset kuvaavat finanssipoliittisten toimien yhteisvaikutusta: julkisen talouden rahoitusasema heikkenee 3%-yksikköä vuosina Tuotantokuilu= julkisen talouden toteutunut ylijäämä verrattuna ylijäämään, joka annetuin tulo- ja menoperustein vallitsisi tuotantoresurssien täyskäyttöisyyttä vastaavalla potentiaalisen tuotannon tasolla Arvioitu käyttäen EU-komission ja jäsenmaiden käyttämää tuotantofunktiomenetelmää. Julkistalouden suhdanneherkkyyden kuvaajina on käytetty OECD:n tulo- ja menojoustoestimaatteja 3. Alempi kasvu-ura 2% synnyttää pysyvän rakenteellisen alijäämän

22 2) Vaihe rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen Herkkyyslaskelma: Yleisen tuottavuuden nousu Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä Maahanmuuton lisääminen Syntyvyy (hedelmällisyysluku) Sijoitusten tuottoasteen muutos Perusuran oletus Kestävyysvaje Pienenisi 1 %- yksiköllä, jos muutos perusuraan olisi 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v 0 +0,25 %-yksikköä / v vuosi v % +0.5%

23 Rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen: tuottavuuden kasvu yli 2% Ei uutta Nokia Eläkkeelle myöhemmin Eri toimialojen tuottavuuserot kaventuneet huolimatta Nokia ilmiöstä: kasvu laajemmalla pohjalla Suuret yritykset keskittäneet aineetonta pääomaa Suomeen avain kasvuun palvelut: organisaatiopääoma, teollisuus T&K

24 Hyvän verojärjestelmän suunnittelussa huomioonotettavia tekijöitä 1. Tehokkuus ts. vaikutus taloudellisiin kiihokkeisiin. (Sen tulisi minimoida haitallisten taloudellisten kannustimien synty). 2. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus; saman veronmaksukyvyn omaavia tulee kohdella samalla tavalla. 3. Vertikaalinen oikeudenmukaisuus; verotuksen jakautuminen maksukyvyn perusteella. 4. Yhteensopivuus haluttavien kansainvälisten taloussuhteiden kanssa. 5. Joustava ja vakaa sekä taloudellisesti että poliittisesti 6. Yksinkertainen (helppo ymmärtää) ja hallinnollisilta kustannuksiltaan kohtuullinen. 25

25 Rahoitustapa Yleinen vero Rahoituksen ja etujen yhteys Ei yhteyttä Politiikkavaihtoehdot Korvamerkitty vero/maksu Ei yhteyttä yksilötasolla Yhteys tulojen ja kokonaiskulutuksen välillä Sosiaalivakuutusmaksu: julkinen instituutio Sosiaalivakuutusmaksu: Ammattiliitot tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot Pakolliset maksut: yksityinen tuotanto Vapaaehtoiset maksut: yksityinen tarjonta Yhteys yksilötasolla: Yksilön oikeus etuisuuteen ja sen taso (aktuaarinen tai osin uudelleenjakava) Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen tai osin uudelleenjakava Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Hallinnoijana työnantaja/työntekijät; ulkoistaminen Sääntely Sääntely; kytkentä julkisen sektorin muihin järjestelmiin; Valintamahdollisuus yksityisen ja julkisen/muiden ohjelmien välillä (Sääntely) 26

26 Verotuksen kohtaanto Miten verotaakka jaettu kansalaisten kesken? Erotettava muodollinen eli nimellinen ja todellinen eli lopullinen kohtaanto. Verotuksen kohtaannon perusasioita on, että muodollinen kohtaanto on täysin merkityksetön veron todellisen kohtaannon kannalta. Verovarojen vaikutus tulonjakaumaan tärkeää, mutta kokonaistieto vähäistä. Verovaroilla rahoitettujen menojen ja yksityisten sosiaalimenojen vaikutus mukaan. Vastaus kohtaantokysymykseen riippuu vaihtoehdoista (mihin verrataan - ei veroa vai kerätty jollain muulla konstilla). Verotuksen luonne: suhteellinen, regressiivinen vai progressiivinen? 27

27 Kuka maksaa hyödykeveron? Hinta P 1 S' S Ilman veroa markkinatasapaino pisteessä P 0, Q 0 Vero t=p 1 -P 0, Nimellinen kohtaanto tuottajalle: Verollinen tarjonta on S'S' ja uusi tasapaino P 1 Q 1 P 0 S' S D mutta kuka maksaa veron? Q 1 Q 0 Määrä 28

28 Hyödykeveron kohtaanto P 1 P 0 S' A S B Q 1 Q 0 C D S' S Alue A siirtyy kuluttajien harteille Alue B siirtyy tuottajien harteille Alue C on hyvinvointitappio. Verojen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta. Vastaavasti tarkasteltuna nimellistä kohtaantoa kuluttajan näkökulmasta tarkasteltaisiin pystyakselilla tuottajan saamaa hintaa, jolloin vero siirtää kysyntäkäyrää alaspäin veron määrällä 29

29 Tuottaja maksaa hyödykeveron a) Vertikaalinen P tarjontakäyrä S O t O ' D P b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä S O ' O D O Q Q Q 1 0 Q a) Vertikaalinen tarjontakäyrä (ei hyvinvointitappiota) b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä Kuluttajan maksama hinta ei muutu 30

30 Kuluttaja maksaa hyödykeveron P a) Horisontaalinen tarjontakäyrä P b) Vertikaalinen tarjontakäyrä D S 1 t D S 1 S o P P 1 o t S o Q 1 Q o Q Q o = Q 1 Q Horisontaalinen tarjontakäyrä tai vertikaalinen kysyntäkäyrä (ei hyvinvointitappiota) eli joustamaton hyödykkeen kysyntä Horisontaalinen tarjontakäyrä täydellinen kilpailu kysyntää usein analysoidaan tällä oletuksella 31

31 Verotuksen kohtaanto kilpailevilla markkinoilla Hyödykemarkkinaesimerkki kuvioina Yleinen periaate: 1. Mitä jyrkempi (loivempi) kysyntäkäyrä tai mitä loivempi (jyrkempi) tarjontakäyrä, sitä enemmän (vähemmän) vero kohtaantuu kuluttajalle. 2. Todellinen (lopullinen) kohtaanto ei riipu nimellisestä kohtaannosta. Työmarkkinat ja verotuksen kohtaanto: Sotu-maksujen erottelu työntekijän ja työnantajan osuuteen on kohtaannon kannalta merkityksetöntä Jos työn tarjonta on suhteellisen joustamatonta (tarjontakäyrä lähes pystysuora) suurin osa verotaakasta koituu työntekijälle. Monopoli ja verotuksen kohtaanto: 1. Lineaarinen kysyntä ja tarjonta (kuluttajan maksama hinta nousee 1/2 verosta). Monopolin myynnin määrän ja sen veloittaman hinnan välillä on lineaarinen riippuvuus, Voittoa maksimoivan monopolin ongelma (MR = MC) 2. Vakiojoustoinen kysyntä (kuluttajan hinta nousee enemmän kuin vero) Varauksia edellinen analyysi osittaistasapainoanalyysiä: toimiala suhteellisen pieni Yleisen tasapainoanalyysi eri toimialojen kesken (Harbergerin malli). 32

32 Verotuksen käsitteitä T = Maksetut verot Z = tulo T/Z = keskimääräinen vero = muutos (delta; isokirjain) T = marginaali(raja)vero Z Suhteellinen vero: T/Z ei riipu tuloista Z Progressiivinen vero: i. määritelmä keskimääräisten tulojen avulla: T/Z kasvaa tulojen Z mukana ii. määritelmä marginaaliveron avulla T kasvaa Z:n mukana Z Regressiivinen vero: i. joko T/Z laskee Z:n mukana tai ii. T laskee Z:n mukana Z Veroaste % verokynnys tulo ennen veroa Keskimääräiset veroasteet Rajavero Kuviossa lineaarinen veroasteikko, rajavero 0 ennen verokynnystä Yksittäisten verojen progressiivisuuden tai regressiivisyyden arviointi ei ole kovin tärkeää. Tulisi arvioida koko verojärjestelmää. 33

33 tuloloukku Tuloloukkuja OA: Työttömyysloukku: töissä tulot alemmat OB: Heikko työttömyysloukku: tulot kasvavat vähän, esim. vapaa-ajan arvo suurempi BE: Köyhyysloukku (poverty trap) O Verot ja toimeentulotukien tulosidonnaisuus syö tulojen kasvun CD: Tulot alenevat töitä lisättäessä Estetään jos verot kohdistuvat vain toimeentulotukien jälkeiseen tuloon b+ t(1 b) b= asumistuen vähenemä tulojen kasvaessa t= vero joka kohdistuu vain tuloihin jossa vähenemä b vähennetty Tulot verojen ja toimeentulotukien jälkeen A B työttömyysloukku Muut loukut Yksinhuoltajan tuloloukut Osa-aikatyön tuloloukut Koulutusloukut Säästämisloukut Minimitoimeentulo Vahva tuloloukku C D E Tulot ennen veroja ja toimeentulotu kia 34

34 Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: verotuksen tehokkuuskustannukset A C Budjettisuora Samahyötykäyrä E 2 E 1 A' Hyödyke 1 Verotus ja hyödykkeiden kysyntä Alkuperäinen budjettirajoitus suora AA. Kuluttajan saavuttama korkein hyöty pisteessä E 1. I 3 I 1 A Nostetaan hyödykkeen 1 veroa (uusi hinta p 1 + t 1 ): E 2 kuluttajan valitsema uusi optimipiste. Kuluttajan hyvinvointi on laskenut selvästi siirryttäessä E1:stä E2:een (I 1 > I 3 ). Verottajan keräämä vero on CE 2. Onko olemassa tapaa, jolla verottaja voisi kerätä veroja CE 2 :n verran aiheuttaen pienemmän tehokkuustappion kuin E 2 tai samansuuruisen tappion tuottaen samalla suuremman veromäärän? 35

35 Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: könttäsummavero vaikuta veronmaksajan käyttäytymiseen B B A C E 2 E 1 D E' 3 E 3 A' I 2 I 3 A B' B Hyödyke 1 Sama indifferenssikäyrä I 3 : könttäsummavero CD budjettisuora B B (vero suurempi kuin höydykeverolla CE 2 ) kuluttajan optimipiste E 3 I 1 Könttäsummaveron ja hyödykeveron ero E 2 D on hyödykeveron tehokkuuskustannus. Vaihtoehtoinen tapa: Oletetaan, että julkinen valta kerää könttäsummaverolla määrän CE2, tätä vastaa budjettisuora BB. Könttäsummaveron tapauksessa kuluttajan optimi pisteessä E3. Vaikka könttäsummavero kerää saman verotulon kuin hyödykevero, se jättää kuluttajan korkeammalle hyötytasolle. Hyvinvointitappio on hyötytasoero välillä E2-E3. 36

36 Tehokkuuskustannusten tai tappioiden mittaaminen Miten tehokkuuskustannuksia mitataan? Kuluttajan ylijäämä Kompensoitu kysyntäkäyrä osoittaa miten kysytty määrä muuttuu hinnan mukana kun kuluttajaa hyvitetään niin, että alkuperäinen hyödykekokoelma on saatavilla (liikutaan samalla indifferenssikäyrällä). Oletus: hyödykkeen yhteiskunnalliset rajakustannukset ovat vakio ja tarjonta vaakasuora Kuvio 9.3.9: Alkuperäinen tasapainotilanne: kuluttajan ylijäämä AEF. Asetetaan hyödykkeelle vero t, ts. uusi hinta on (p+t). Uudessa tasapainossa havaitaan seuraavat seikat: p F p+t D C verotulo p+½t C p E A B B q 1 q 1 q 0 S (veron jälkeen) Kuluttajan ylijäämä supistuu alueeksi DCF. Verotuloa kuvaa alue ABCD. Verotulo = ostettu määrä x maksettu vero kustakin yksiköstä. Veron jälkeinen kuluttajan ylijämä (alue DCF) ja kerätty verotulo (alue ABCD) on pienempi kuin alkuperäinen kuluttajan ylijäämä (AEF) alueen (tehokkuustappion) BEC verran. S q 37

37 Kompensoidun Hyvinvointitappio 1 t = kysynnän verotulo 2 p hint ajousto Kaava hyvinvointitappiolle Kuviossa korkeus BC = t (vero) BE = veron t aiheuttama muutos kysynnässä Hyvinvointitappio Joustosta t*be 2 QQ P ε = Q = BE = εq PP P Muutos kysynnässä on sitä suurempi mitä suurempi on hinnan muutos ja mitä suurempi on jousto Sijoitetaan Missä t BE 2 t ˆ = t P= t, BE = Qε p = = 2 1 = tˆ 2 t p t Qε p t p 2 pqε pqε veroaste eli veron ja hinnan välinen suhde (ad valorem vero/tuotosyksikkö) t p 38

38 Normatiivisen verotuksen teoriasta Optimaalinen hyödykeverotus Tehokkuus vaatii, että verojärjestelmän pitäisi vääristää markkinoiden toimintaa niin vähän kuin mahdollista. Ihanteellinen verojärjestelmä vääristää kuluttajan ja tuottajan käyttäytymistä mahdollisimman vähän: jokainen tekee päätöksensä ikään kuin veroa ei olisi lainkaan. Koska meidän on tyydyttävä vääristäviin veroihin, kysymys on siitä, 1. Onko yhdenmukainen verotus (eli veroprosentti sama kaikilla hyödykkeillä) optimaalista? 2. Mitä hyödykkeitä tulisi verottaa muita ankarammin? 3. Onko tuotannon tehokkuus haluttava asia optimaalisen hyödykeverotuksen vallitessa? 39

39 Optimaalinen hyödykeverotus p+t p MC=p R Sama vero p p+t MC=p D X 1 R D X 2 Ramseyn sääntö: Verot tulisi asettaa niin, että kaikkien hyödykkeiden kysyntä muuttuu samassa suhteessa. x x x 1 = 2 1 ε 2 1 = ε2 1 x2 p1 p2 t t p t 1 R Optimaalinen vero D X 1 p t 2 X 1 X X 2 2 R D Käänteisjoustosääntö (Ramseyn säännön erikoistapaus): tˆ tˆ 1 2 = ε2 ε DL (tehokkuuskustannus)=1/2 t x, verotulo R=tX: suhde ½ x/x 1 40

40 Kun hyödykkeiden välillä ei ole keskinäisiä riippuvuuksia, veron tulisi olla kääntäen verrannollinen niiden hintajoustoihin. Ts. mitä suurempi hyödykkeen hintajousto, sitä pienempi vero (kysynnän suhteellisten muutosten tulisi olla samat kaikilla hyödykkeillä). Ramseyn sääntö: verot tulisi asettaa kaikille hyödykkeille niin, että ne saavat aikaan suhteellisesti samansuuruisen muutoksen kompensoiduissa kysynnöissä. Ongelma: vapaa-aikaa ei voi verottaa ellei p x + nl = i (1 + τ*) p x + (1 + τ*) nl = p x + nl = i i nl ilman (1 T ) nl veroja nl L kokonaisaikavaranto l =1-L vapaa-aika τ* kaikkien hyödykkeiden ml. vapaaajan vero T vastaava kokonaisaikavarannon vero Jos olisi mahdollista verottaa kokonaisaikavarantoa ja arvottaa tuntipalkka, päädyttäisiin first best -tilanteeseen eikä tehokkuuskustannuksia syntyisi. Vaihtoehto Corlett-Hague tulos Vapaa-ajan kanssa komplementaarisia hyödykkeitä verottamalla päästään kiinni itse vapaa-aikaan. 41

41 Ramseyn säännön tulkinta tilanteessa, jossa on kaksi hyödykettä ja vapaa-aika (ns. Corlett-Hague -tulos): Verotetaan ankarammin hyödykettä, joka on komplementaarinen vapaa-ajan kanssa (esim. golf-kerho). Idea: koska vapaa-aikaa ei voi suoraan verottaa (olettamus), verotetaan hyödykettä, joita kulutetaan sen yhteydessä. Jotta Corlett-Hague tulos ja Ramseyn sääntö pätisivät yhdessä, suhteellisesti joustamattomien hyödykkeiden tulee olla myös suhteellisesti heikosti substituutteja vapaa-ajan kanssa. Edellä tarkasteltiin vain tehokkuutta edustavan kuluttajan maailmassa. Otetaan huomioon myös tulonjakokysymys. Jos yhteiskunnalla on tulonjakotavoitteita, voidaan Ramseyn sääntö yleistää usean hengen talouteen. Yleistetty Ramseyn sääntö Verojen muutoksen aiheuttaman hyödykkeen kompensoidun kysynnän muutoksen tulisi olla sitä pienempi, mitä a. enemmän hyödykettä kuluttavat sellaiset kotitaloudet, joiden tulojen yhteiskunnallinen rajahyöty on korkea; b. suurempi verotettavien hyödykkeiden rajakulutusalttius on kyseessä olevalla kotitaloudella 42

42 OECD 2007 Consumption Taxes: the Way of the Future? Ei verota säästämistä Rajaverot alemmat Välttämättömyyshyödykkeiden alempi verotus ei kovin vääristävää: tulonjakovaikutukset suosiollisemmaksi mutta suorat tulonsiirrot tehokkaampia Kiinteillä valuuttakursseilla, VAT tuonnille ja hyvitys viennille parantaa kilpailukykyä Yritysverot/sos.turv.maksut alennus parantaisi kilpailukykyä 43

43 Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia pitkänaikavälin vaikutuksista Verotuloneutraali kompensaatio Kulutusveron nosto, % -yks. Tuloveron lasku Välillisten työvoimakustannusten lasku Tulonsiirtojen nosto Tuotanto, % Kulutus, % Investoinnit, % Työllisyys, % Verokiila, % -yks Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan pysyvästi 1 prosenttiyksiköllä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. 44 Lähde: Suomen pankin laskelmat Erkki Liikasen puhe: Verotus ja talous taantumassa entä sen jälkeen?

44 Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia lyhyen aikavälin vaikutuksista Vuotta reformin alusta T+1 T+2 T+3 T+5 Tuotanto, % Kulutus, % Investoinnit, % Työllisyys, % Verokiila, % -yks Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan 1 prosenttiyksiköllä ja kulutusveron nosto kompensoidaan ansiotuloverotusta asteittain keventämällä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. Lähde: Suomen pankin laskelmat 45

45 Verosuosituksia ETLA 2009 Kohti parempaa verotusta Eväitä verokeskusteluun Säästämisen tuotosta riskitön korko verovapaaksi, perintöverotus tulonjakosyistä Yhtiöverokantojen alentaminen ajankohtaista - verokilpailu. Työn verotuksen lieventäminen, työllisyysloukut, työllisyysasteen nosto Kulutuksen verotus, ei alennettuja verokantoja Kiinteistöverot kansainvälisesti matalat, mahd. likviditeettivaikutuksia syytä lieventää Vuokralla asumisen verotusta kevennettävä Pääomatuloihin vapautus verotuksesta 46

46 Tuloverotus Progressiivista verotusta on pitkään yritetty perustella lähtemällä jostakin perustavammasta yhteiskunnallisesta taustaperiaatteesta. Edgeworth osoitti, että utilitarismi, hyötysumman maksimointi, ja oletukset tulon vähenevästä rajahyödystä, jokaisen ihmisen yhtäläisestä kyvystä nauttia tuloista sekä kiinteästä kokonaistulosta, antavat kansantaloustieteessä vankkoja perusteita tulojen tasaukselle. Verotuksen vaikutukset kokonaistuloon, siis kannustinvaikutukset, tulisi ottaa huomioon. 47

47 Table I.1. Marginal personal income tax and social security contribution rates on gross labour income 1 Denmark Central gvt 5.0% 10.6% 24.3% 24.3% AW= Sub-central 29.8% 30.7% 30.7% 30.7% Combined 34.9% 41.2% 55.0% 55.0% Employee SSC 8.0% 8.0% 8.0% 8.0% All-in 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Employer SSC 0.0% 0.0% 0.0% 0.0% Total tax wedge 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Finland Central gvt 18.4% 18.8% 24.0% 24.0% AW=33710 Sub-central 18.1% 18.1% 18.1% 18.1% Combined 36.5% 36.9% 42.1% 42.1% Employee SSC 7.0% 7.0% 7.0% 7.0% All-in 43.5% 43.9% 49.1% 49.1% Employer SSC 24.0% 24.0% 24.0% 24.0% Total tax wedge 54.4% 54.8% 58.9% 58.9% Lähde: OECD Taxation of Wage Income (2006) 48

48 Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2000 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Top marginal rates Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 77.7% 40.0% Belgium 68.0% 63.9% Denmark 63.3% 59.7% Netherlands 60.0% 60.0% Sweden 55.4% 55.4% Norway 55.3% 47.5% Germany 53.8% 53.8% Greece 53.7% 45.0% Finland 53.7% 48.7% Italy 51.9% 46.4% Ireland 50.5% 44.0% Switzerland 49.5% 43.2% Japan 49.5% 50.0% Austria 49.3% 45.0% Australia 48.5% 48.5% Spain 48.0% 48.0% United States 48.0% 46.7% France 46.5% 53.3% Canada 46.4% 46.4% Portugal 46.0% 35.0% Poland 45.1% 40.0% Mexico 42.9% 40.0% Czech Republic 40.5% 32.0% United Kingdom 40.0% 40.0% Slovak Republic 35.0% 35.0% Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies additional central and subcentral government personal income tax, plus employee social security contribution, resulting from a unit increase in gross wage earnings. include employee social security contributions and if they are deductible in central government taxes etc. 49

49 Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2006 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 73.3% 36.0% Denmark 63.0% 59.7% Belgium 60.7% 53.5% Germany 57.3% 45.4% Sweden 56.6% 56.6% Finland 55.7% 50.9% Netherlands 52.0% 52.0% Greece 49.6% 40.0% France 48.6% 55.9% Australia 48.5% 48.5% Portugal 48.4% 42.0% Ireland 48.0% 42.0% Japan 47.9% 50.0% Switzerland 47.9% 42.1% Norway 47.8% 40.0% Canada 46.4% 46.4% Spain 45.0% 45.0% Italy 44.1% 44.1% United States 42.7% 41.4% Austria 42.7% 50.0% Poland 42.4% 40.0% United Kingdom 41.0% 40.0% Czech Republic 40.5% 32.0% New Zealand 39.0% 39.0% Slovak Republic 27.2% 19.0% Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies

50 Tuloverotus Prototyyppejä: I. "lattia köydyydelle, katto rikkaudelle" t korkea suurille ja pienille tuloille, muuten alhainen C C D t A B 45 wh wh tasa-arvoisuuden kannalta puolusteltavissa, mutta insentiivien kannalta ei välttämättä jos insentiivit tärkeitä, tulisi välttää korkeita veroja jos vähän suurituloisia niin vähän verotuloja jakauman alapää: tietyn tulotason turvaaminen, jos esimerkiksi alhaiset kustannukset vähäisen lukumäärän vuoksi 51

51 Tuloverotus Prototyyppejä: I. "Insentiivipainotteinen järjestelmä" t alhainen suurille ja pienille tuloille, muuten korkea C t A B C D 45 wh wh Alhaisilla ja korkeilla tuloilla rajaveroasteet alhaiset alhaisen hyvinvoinnin omaavilla suuri painoarvo valtion verotulojen maksimointi 52

52 Tuloverotus Kahden työntekijän malli Brown.&Jackson. s kaksi distribuution mahdollisuutta: a) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää työntekoa ja heidän hyvinvointia b) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää valtion verotuloja ja mahdollistaa suuremman redistribuution (vaikka bruttotulojen erot kasvavat) Y Y vero e 1 > e o G F U 1 U o = U 1 D U o Palkka F D a) suuri tuloisten hyöty b) verotulot marg. budjettiraj. kulmakerroin ei muutu eli rajaveroaste = 0 A A Vapaa-aika 53

53 Kolmen työntekijän malli B.&J. s : kahden työntekijän mallissa varakkaammalta saatujen verotulojen maksimointi 0-marginaaliveroasteella voi johtaa sitä suurempituloisilta saatavan verotulokertymän laskuun yl. marginaaliverojen alentaminen todennäköisemmin lisää verotuloja, jos vain vähän rikkaita nettotulojen keskimääräistäminen Kompromissi: t vakio (Stiglitz s , Tuomala kuviot 55.a-b s. 214) yksinkertainen, lähdeverotus mahdollinen minimitoimeentulo (k) tuloista riippumatta, mahdollista painottaa tulonjakoa ja tehokkuutta vähennyksin yritys- ja henkilöverotuksen integrointi: korkojen verotusta vastaa niiden vähennyskelpoisuus lainanottajan taholta (yritys tai yksityishenkilö) Analyysi jättää huomioimatta: 1) epävarmuuden tulevista tuloista 2) tulojen vaihtelu elinkaarella 3) kotitalouksien työn tarjonta 4) työvoiman kansainvälinen liikkuvuus 5) ei-vakioinen tuntipalkka 54

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Autojen tuotanto, miljoonia

Autojen tuotanto, miljoonia Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Mallin avainpiirteet Avoin talous ja yhteiskunta: on turvattava kansainvälisestä vaihdannasta syntyvät edut Globalisaatiossa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

ALLA ON KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO, JOHON ON MERKITTY LISÄKSI MUUTAMIA TÄYDENTÄVIÄ KOHTIA VIITTEINEEN

ALLA ON KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO, JOHON ON MERKITTY LISÄKSI MUUTAMIA TÄYDENTÄVIÄ KOHTIA VIITTEINEEN MATTI TUOMALA: JULKISTALOUS - Uudistettu painos v. 2009 HAL 23.3.2010 ALLA ON KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO, JOHON ON MERKITTY LISÄKSI MUUTAMIA TÄYDENTÄVIÄ KOHTIA VIITTEINEEN LUENNOLLA KÄSITELLÄÄN LÄHINNÄ PUNAISELLA

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja

Lisätiedot