OSA III Julkisen talouden rahoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA III Julkisen talouden rahoitus"

Transkriptio

1 OSA III Julkisen talouden rahoitus Verotusvoima on merkittävin seikka, joka erottaa julkisen yksityisestä sektorista Verojen osuus on kasvanut kehittyneissä maissa varsin yhtäjaksoisesti aina näihin päiviin asti Pohjoismaat ja useimmat Keski-Euroopan maat erottuvat selvästi korkean verotuksen maiksi Pohjoismaat luottavat selvästi muita maita enemmän henkilöiden tuloverotukseen. Keski-Euroopan maissa sosiaalivakuutusmaksut ovat selvästi korkeampia kuin muissa maissa Kysymyksiä: Mikä olisi välittömien ja välillisten verojen sopiva suhde? Miten maksetut verot jakautuvat eri tulotasoilla oleville kotitalouksille? Mitä tulisi verottaa? ts. mikä tulisi olla veropohja? 1

2 Miksi verotetaan? Karkeasti ottaen voimme nähdä verotuksella kolme tarkoitusta: 1. Uudelleenjako Yhteiskunta saattaa tavoitella tiettyä hyvinvoinnin jakaumaa. Kuviossa akselit kuvaavat A:n ja B:n hyötyjä. Optimi saavutetaan pisteessä b. Alkuvarantojen mukaista tilannetta heijastaa piste a hyötymahdollisuuksien käyrällä (first best) Könttäsummaverojen avulla voimme liikkua pisteestä a pisteeseen b. Lisärajoitus Second best -tilanne: Hyvinvointiteoreemojen tarjoama kuva, jossa tulonjako ja allokaation tehokkuus voidaan erottaa, ei enää päde U B a b c w 1 w 2 U A mitä tehottomuudella tarkoitetaan: piste c on paretotehokas suhteessa rajoituksiin, vaikka se rikkoo first best -ehtojen mukaista paretotehokkuutta. 3

3 2. Tulojen hankinta Ainoastaan käyttämällä könttäsummaveroja voidaan julkishyödykkeiden tarjonta rahoittaa siten, että noudatetaan Samuelsonin sääntöä (ΣMRS = MRT = MC). Jos könttäsummaverot eivät ole käytettävissä, olemme second best - tilanteessa. Second best -teoreema. 3. Korjaavat verot veroja käytetään suorana reaktiona vääristymiin, kuten taloudessa ei muualla ole mitään väistämättömiä vääristymiä. Esim. Pigoun verot kohdennusperiaate : paras reaktio vääristymien syntyyn on sellainen keino, joka lähimmin liittyy vääristymän syntyyn. Second best -teoreema: Oletetaan, että kaikkia paretotehokkuusehtoja (1. best) ei ole mahdollista toteuttaa. Rajoitettu (2. best) paretotehokkuus saattaa vaatia, että emme toteuta joitakin tai kaikkia first best paretotehokkuusehtoja, jotka voisimme toteuttaa. tuloksessa ei ole sinänsä mitään mysteeristä. Intuitiivisestikin lienee selvää, että kun lisäämme yhden rajoituksen ongelmaan, tehokkuusehdot muuttuvat. 4

4 Verojen kehitys OECD alueella Tuloverot Yritysverot Sosiaaliturvamaksut Omaisuusverot Arvonlisäverot Valmisteverot Muut verot Yhteensä Verojen osuus BKT:sta kasvanut nykyhetkeen saakka Tuloverotuksen osuus noussut 1980-luvulla tuloverotusta kevennettiin (tilaa yksityiselle sektorille): rajaveroasteiden lasku veroasteikon portaiden lkm lasku Sosiaaliturvamaksujen osuuden kasvu pysähtynyt Arvonlisäveron osuus kasvanut (valmisteveroja vähemmän) Pääomaverojen (yritysverot) osuuden kasvu erityisesti Pohjoismaissa 5

5 Julkisen talouden koko ja verotus Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta 2005 Lähde: TK 2005% 2007% Ruotsi 51, Tanska 49, Norja 45, Ranska 44, Suomi 44, Itävalta 41, Britannia 37, Espanja 35, Saksa 34, Kanada 33, Australia 1) 31, Yhdysvallat 26, Japani 1) 26, )

6 *2005 *2006 milj. Kaikki verot Valtion verot tulo- ja varallisuusvero arvonlisävero Kuntien verot Sosiaaliturvarahastot Euroopan unioni Suhteutettuna BKT:hen, % Kaikki verot 47,2 44,6 44,6 44,0 43,4 44,0 43,5 Valtion verot 25,9 23,5 24,1 23,9 23,6 23,7 23,0 - tulo- ja varallisuusvero 10,6 8,6 8,8 8,1 8,1 8,1 7,7 - arvonlisävero 8,2 7,9 8,1 8,5 8,5 8,7 8,7 Kuntien verot 10,2 9,9 9,6 9,3 9,0 9,1 9,2 Sosiaaliturvarahastot 11,0 11,1 10,9 10,8 10,7 11,1 11,2 Euroopan unioni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 * ennakkotieto 7

7 Keskituloisen työn verotus ja verokiila (tax wedge between total labour costs to the employer and net take-home pay for single workers without children at average earnings levels in 2008) The tax wedge varies widely across OECD countries: it exceeded 50 per cent in Belgium, Hungary and Germany and was lower than 22 per cent in New Zealand, Korea and Mexico 8 Lähde: OECD Taxing Wage Income 2009

8 Verot ja valtionvelka

9 55 Verotulot suhteessa BKT:hen 2000-luvulla Austria Finland Germany Italy Norway Sweden United States OECD - Total Denmark France Greece Japan Spain United Kingdom European Union 19 members in OECD 10

10 Globalisaatio ja verotus Hypoteesi: globalisaatio lisää veropohjien kansainvälistä liikkuvuutta sekä kansantalouden herkkyyttä taloudellisille muutoksille (ETLAn näkemys) voimistaa verotuksen vääristäviä vaikutuksia vaikeuttaa verokertymien pitämistä suurina verotusta siirretään kansainvälisesti vähemmän liikkuvia veropohjia suuntaan Vastahypoteesi: globalisaatiossa osaaminen kasautuu ja julkinen kulutus meriittihyödyke halpa työ muualla terveyspalveluita ja koulutusta kysytään enemmän vauraissa maissa palveluyhteiskunta sis. julkiset palvelut hyvinvoiville elinympäristö tärkeä: Kuopio vrs. Varkaus, Vaasa vrs. Seinäjoki 11

11 Globalisaatio syö veropohjan? Lähde: Korkman, Lassila, Määttänen ja Valkonen ETLA 2009: Kohti parempaa verotusta eväitä verokeskusteluun 12

12 Verotus ja talouskasvu Lyhyt aikaväli: Työn verotus vääristää vapaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa vapaa-ajan hyväksi. Negatiivinen vaikutus työn tarjontaan ja talouskasvuun. Kulutuksen verotus vääristää vajaa-ajan ja kulutuksen suhteellista hintaa. Kulutusveroa voidaan käyttää menneiden investointien verottamiseen. Pääoman verotus vääristää dynaamista säästämispäätöstä: ajassa kasvava vero tulevaisuuden kulutukselle. Pääomaveron vääristävä vaikutus on suurempi kuin kulutusveron ja työn verotuksen. Muutokset verorakenteessa vaikuttavat lyhyen aikavälin talouskasvuun. Sopeutumisen jälkeen talouskasvu palaa alkuperäiselle tasolleen? Pitkä aikaväli: Investoinnit henkiseen pääomaan. Investoinnit teknologiseen kehitykseen. Pääoman ja työvoiman rajatuottavuutta nostava julkinen kulutus 13

13 Kokonaisveroaste ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verotuksen tasolla ei ole vaikutusta talouskasvuun 14

14 Kulutusverojen osuus verotuloista ja vuotuinen kasvu OECD-maissa Verorakenteen muutoksella kohti kulutusveroja on positiivinen kasvuvaikutus. 15

15 Julkisen talouden velka EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä- ja velkatiedot EU:n vakausja kasvusopimuksen mukaisesti EMU-ylijäämä oli 8,2 miljardia euroa eli 4,5% BKT:sta vuonna 2008 Ylijäämällä varaudutaan väestön ikääntymiseen (eläke- ja terveydenhoitomenojen kasvu) Lähde: tilastokeskus ja VM

16 Julkistalouden ylijäämä >4% BKT:sta kestävää Kestävyysvaje yltää noin 5½ % bkt:sta, eli 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä! Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneitä lisää Työikäisiä vähemmän Kestävyyslaskelmat: ikäsidonnaiset menot (eläke-, terveydenhuolto-, pitkäaikaishoito-, koulutus- ja työttömyysmenot) ja muut julkiset menot pitkällä aikavälillä

17 Kuvio 1.2. Kestävyyslaskelmat synkentyneet vuosi vuodelta Peruslaskelman mukaan kunnallisveroprosentissa 7 prosenttiyksikön korotustarve vuoteen 2030 mennessä. Työeläkemaksuissa vastaava korotustarve, t.s. palkkasumman perusteella kerättävien sosiaaliturvamaksujen ja kunnallisveron osuus kokonaisverotuksesta kasvaisi jyrkästi 18

18 Lähde: VM taloudellinen katsaus 2009:2 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa bruttokansantuotteeseen Lähde: VM julkinen talous tienhaarassa 2010 ikäsidonnaiset menot kasvavat (eläkkeet, terveys) reaalisesti muut menot ennallaan korkomenojen 2 mrd yli kaksinkertaistuminen Perusjäämä=nettoluotonanto ilman korkomenoja Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä=tulot-menot

19 Julkisen talouden velka Suomessa Julkisyhteisöjen alijäämä yli EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen -3% 2010, Julkisyhteisöjen velkasuhde noin 48.2 % BKT:sta vuonna 2010, nousee 55% eli edellisen laman tasolle Velka kasvaa 47 mrd. euroa vuoteen 2013 mennessä Verotulot vähenevät % ja menot kasvavat reilut 7 % vuodessa. Vuosia koskevan kehyspäätöksen tuloarviot n 8 mrd. euroa alhaisemmat kuin vielä maaliskuun 2008 kehyspäätöksessä. Osinkotulot alas

20 1) Vaihe Euroopan talouden elvytys lamasta 2009 Elvytystoimet 200 mrd. euroa eli 1,5% unionin BKT:sta (170 mrd. euroa) ml. automaattiset vakauttajat, nousisi 3,3% BKT:sta (noin 400 mrd. euroa) Suomi: Budjetin kautta toteutettavat elvytystoimet 1,7 % BKT:sta v. 2009, Julkisen talouden vaaditun ja kriisin jälkeen vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5½ prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd. euroon: vaje pois 2020 mennessä!

21 Pysyvä rakenteellinen alijäämä 1. Suhdannekorjatun jäämän muutokset kuvaavat finanssipoliittisten toimien yhteisvaikutusta: julkisen talouden rahoitusasema heikkenee 3%-yksikköä vuosina Tuotantokuilu= julkisen talouden toteutunut ylijäämä verrattuna ylijäämään, joka annetuin tulo- ja menoperustein vallitsisi tuotantoresurssien täyskäyttöisyyttä vastaavalla potentiaalisen tuotannon tasolla Arvioitu käyttäen EU-komission ja jäsenmaiden käyttämää tuotantofunktiomenetelmää. Julkistalouden suhdanneherkkyyden kuvaajina on käytetty OECD:n tulo- ja menojoustoestimaatteja 3. Alempi kasvu-ura 2% synnyttää pysyvän rakenteellisen alijäämän

22 2) Vaihe rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen Herkkyyslaskelma: Yleisen tuottavuuden nousu Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä Maahanmuuton lisääminen Syntyvyy (hedelmällisyysluku) Sijoitusten tuottoasteen muutos Perusuran oletus Kestävyysvaje Pienenisi 1 %- yksiköllä, jos muutos perusuraan olisi 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v 0 +0,25 %-yksikköä / v vuosi v % +0.5%

23 Rakenteellisen alijäämään vaikuttaminen: tuottavuuden kasvu yli 2% Ei uutta Nokia Eläkkeelle myöhemmin Eri toimialojen tuottavuuserot kaventuneet huolimatta Nokia ilmiöstä: kasvu laajemmalla pohjalla Suuret yritykset keskittäneet aineetonta pääomaa Suomeen avain kasvuun palvelut: organisaatiopääoma, teollisuus T&K

24 Hyvän verojärjestelmän suunnittelussa huomioonotettavia tekijöitä 1. Tehokkuus ts. vaikutus taloudellisiin kiihokkeisiin. (Sen tulisi minimoida haitallisten taloudellisten kannustimien synty). 2. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus; saman veronmaksukyvyn omaavia tulee kohdella samalla tavalla. 3. Vertikaalinen oikeudenmukaisuus; verotuksen jakautuminen maksukyvyn perusteella. 4. Yhteensopivuus haluttavien kansainvälisten taloussuhteiden kanssa. 5. Joustava ja vakaa sekä taloudellisesti että poliittisesti 6. Yksinkertainen (helppo ymmärtää) ja hallinnollisilta kustannuksiltaan kohtuullinen. 25

25 Rahoitustapa Yleinen vero Rahoituksen ja etujen yhteys Ei yhteyttä Politiikkavaihtoehdot Korvamerkitty vero/maksu Ei yhteyttä yksilötasolla Yhteys tulojen ja kokonaiskulutuksen välillä Sosiaalivakuutusmaksu: julkinen instituutio Sosiaalivakuutusmaksu: Ammattiliitot tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot Pakolliset maksut: yksityinen tuotanto Vapaaehtoiset maksut: yksityinen tarjonta Yhteys yksilötasolla: Yksilön oikeus etuisuuteen ja sen taso (aktuaarinen tai osin uudelleenjakava) Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen tai osin uudelleenjakava Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Yhteys yksilötasolla: aktuaarinen Hallinnoijana työnantaja/työntekijät; ulkoistaminen Sääntely Sääntely; kytkentä julkisen sektorin muihin järjestelmiin; Valintamahdollisuus yksityisen ja julkisen/muiden ohjelmien välillä (Sääntely) 26

26 Verotuksen kohtaanto Miten verotaakka jaettu kansalaisten kesken? Erotettava muodollinen eli nimellinen ja todellinen eli lopullinen kohtaanto. Verotuksen kohtaannon perusasioita on, että muodollinen kohtaanto on täysin merkityksetön veron todellisen kohtaannon kannalta. Verovarojen vaikutus tulonjakaumaan tärkeää, mutta kokonaistieto vähäistä. Verovaroilla rahoitettujen menojen ja yksityisten sosiaalimenojen vaikutus mukaan. Vastaus kohtaantokysymykseen riippuu vaihtoehdoista (mihin verrataan - ei veroa vai kerätty jollain muulla konstilla). Verotuksen luonne: suhteellinen, regressiivinen vai progressiivinen? 27

27 Kuka maksaa hyödykeveron? Hinta P 1 S' S Ilman veroa markkinatasapaino pisteessä P 0, Q 0 Vero t=p 1 -P 0, Nimellinen kohtaanto tuottajalle: Verollinen tarjonta on S'S' ja uusi tasapaino P 1 Q 1 P 0 S' S D mutta kuka maksaa veron? Q 1 Q 0 Määrä 28

28 Hyödykeveron kohtaanto P 1 P 0 S' A S B Q 1 Q 0 C D S' S Alue A siirtyy kuluttajien harteille Alue B siirtyy tuottajien harteille Alue C on hyvinvointitappio. Verojen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta. Vastaavasti tarkasteltuna nimellistä kohtaantoa kuluttajan näkökulmasta tarkasteltaisiin pystyakselilla tuottajan saamaa hintaa, jolloin vero siirtää kysyntäkäyrää alaspäin veron määrällä 29

29 Tuottaja maksaa hyödykeveron a) Vertikaalinen P tarjontakäyrä S O t O ' D P b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä S O ' O D O Q Q Q 1 0 Q a) Vertikaalinen tarjontakäyrä (ei hyvinvointitappiota) b) Horisontaalinen kysyntäkäyrä Kuluttajan maksama hinta ei muutu 30

30 Kuluttaja maksaa hyödykeveron P a) Horisontaalinen tarjontakäyrä P b) Vertikaalinen tarjontakäyrä D S 1 t D S 1 S o P P 1 o t S o Q 1 Q o Q Q o = Q 1 Q Horisontaalinen tarjontakäyrä tai vertikaalinen kysyntäkäyrä (ei hyvinvointitappiota) eli joustamaton hyödykkeen kysyntä Horisontaalinen tarjontakäyrä täydellinen kilpailu kysyntää usein analysoidaan tällä oletuksella 31

31 Verotuksen kohtaanto kilpailevilla markkinoilla Hyödykemarkkinaesimerkki kuvioina Yleinen periaate: 1. Mitä jyrkempi (loivempi) kysyntäkäyrä tai mitä loivempi (jyrkempi) tarjontakäyrä, sitä enemmän (vähemmän) vero kohtaantuu kuluttajalle. 2. Todellinen (lopullinen) kohtaanto ei riipu nimellisestä kohtaannosta. Työmarkkinat ja verotuksen kohtaanto: Sotu-maksujen erottelu työntekijän ja työnantajan osuuteen on kohtaannon kannalta merkityksetöntä Jos työn tarjonta on suhteellisen joustamatonta (tarjontakäyrä lähes pystysuora) suurin osa verotaakasta koituu työntekijälle. Monopoli ja verotuksen kohtaanto: 1. Lineaarinen kysyntä ja tarjonta (kuluttajan maksama hinta nousee 1/2 verosta). Monopolin myynnin määrän ja sen veloittaman hinnan välillä on lineaarinen riippuvuus, Voittoa maksimoivan monopolin ongelma (MR = MC) 2. Vakiojoustoinen kysyntä (kuluttajan hinta nousee enemmän kuin vero) Varauksia edellinen analyysi osittaistasapainoanalyysiä: toimiala suhteellisen pieni Yleisen tasapainoanalyysi eri toimialojen kesken (Harbergerin malli). 32

32 Verotuksen käsitteitä T = Maksetut verot Z = tulo T/Z = keskimääräinen vero = muutos (delta; isokirjain) T = marginaali(raja)vero Z Suhteellinen vero: T/Z ei riipu tuloista Z Progressiivinen vero: i. määritelmä keskimääräisten tulojen avulla: T/Z kasvaa tulojen Z mukana ii. määritelmä marginaaliveron avulla T kasvaa Z:n mukana Z Regressiivinen vero: i. joko T/Z laskee Z:n mukana tai ii. T laskee Z:n mukana Z Veroaste % verokynnys tulo ennen veroa Keskimääräiset veroasteet Rajavero Kuviossa lineaarinen veroasteikko, rajavero 0 ennen verokynnystä Yksittäisten verojen progressiivisuuden tai regressiivisyyden arviointi ei ole kovin tärkeää. Tulisi arvioida koko verojärjestelmää. 33

33 tuloloukku Tuloloukkuja OA: Työttömyysloukku: töissä tulot alemmat OB: Heikko työttömyysloukku: tulot kasvavat vähän, esim. vapaa-ajan arvo suurempi BE: Köyhyysloukku (poverty trap) O Verot ja toimeentulotukien tulosidonnaisuus syö tulojen kasvun CD: Tulot alenevat töitä lisättäessä Estetään jos verot kohdistuvat vain toimeentulotukien jälkeiseen tuloon b+ t(1 b) b= asumistuen vähenemä tulojen kasvaessa t= vero joka kohdistuu vain tuloihin jossa vähenemä b vähennetty Tulot verojen ja toimeentulotukien jälkeen A B työttömyysloukku Muut loukut Yksinhuoltajan tuloloukut Osa-aikatyön tuloloukut Koulutusloukut Säästämisloukut Minimitoimeentulo Vahva tuloloukku C D E Tulot ennen veroja ja toimeentulotu kia 34

34 Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: verotuksen tehokkuuskustannukset A C Budjettisuora Samahyötykäyrä E 2 E 1 A' Hyödyke 1 Verotus ja hyödykkeiden kysyntä Alkuperäinen budjettirajoitus suora AA. Kuluttajan saavuttama korkein hyöty pisteessä E 1. I 3 I 1 A Nostetaan hyödykkeen 1 veroa (uusi hinta p 1 + t 1 ): E 2 kuluttajan valitsema uusi optimipiste. Kuluttajan hyvinvointi on laskenut selvästi siirryttäessä E1:stä E2:een (I 1 > I 3 ). Verottajan keräämä vero on CE 2. Onko olemassa tapaa, jolla verottaja voisi kerätä veroja CE 2 :n verran aiheuttaen pienemmän tehokkuustappion kuin E 2 tai samansuuruisen tappion tuottaen samalla suuremman veromäärän? 35

35 Hyödyke 2 Verotus ja tehokkuus: könttäsummavero vaikuta veronmaksajan käyttäytymiseen B B A C E 2 E 1 D E' 3 E 3 A' I 2 I 3 A B' B Hyödyke 1 Sama indifferenssikäyrä I 3 : könttäsummavero CD budjettisuora B B (vero suurempi kuin höydykeverolla CE 2 ) kuluttajan optimipiste E 3 I 1 Könttäsummaveron ja hyödykeveron ero E 2 D on hyödykeveron tehokkuuskustannus. Vaihtoehtoinen tapa: Oletetaan, että julkinen valta kerää könttäsummaverolla määrän CE2, tätä vastaa budjettisuora BB. Könttäsummaveron tapauksessa kuluttajan optimi pisteessä E3. Vaikka könttäsummavero kerää saman verotulon kuin hyödykevero, se jättää kuluttajan korkeammalle hyötytasolle. Hyvinvointitappio on hyötytasoero välillä E2-E3. 36

36 Tehokkuuskustannusten tai tappioiden mittaaminen Miten tehokkuuskustannuksia mitataan? Kuluttajan ylijäämä Kompensoitu kysyntäkäyrä osoittaa miten kysytty määrä muuttuu hinnan mukana kun kuluttajaa hyvitetään niin, että alkuperäinen hyödykekokoelma on saatavilla (liikutaan samalla indifferenssikäyrällä). Oletus: hyödykkeen yhteiskunnalliset rajakustannukset ovat vakio ja tarjonta vaakasuora Kuvio 9.3.9: Alkuperäinen tasapainotilanne: kuluttajan ylijäämä AEF. Asetetaan hyödykkeelle vero t, ts. uusi hinta on (p+t). Uudessa tasapainossa havaitaan seuraavat seikat: p F p+t D C verotulo p+½t C p E A B B q 1 q 1 q 0 S (veron jälkeen) Kuluttajan ylijäämä supistuu alueeksi DCF. Verotuloa kuvaa alue ABCD. Verotulo = ostettu määrä x maksettu vero kustakin yksiköstä. Veron jälkeinen kuluttajan ylijämä (alue DCF) ja kerätty verotulo (alue ABCD) on pienempi kuin alkuperäinen kuluttajan ylijäämä (AEF) alueen (tehokkuustappion) BEC verran. S q 37

37 Kompensoidun Hyvinvointitappio 1 t = kysynnän verotulo 2 p hint ajousto Kaava hyvinvointitappiolle Kuviossa korkeus BC = t (vero) BE = veron t aiheuttama muutos kysynnässä Hyvinvointitappio Joustosta t*be 2 QQ P ε = Q = BE = εq PP P Muutos kysynnässä on sitä suurempi mitä suurempi on hinnan muutos ja mitä suurempi on jousto Sijoitetaan Missä t BE 2 t ˆ = t P= t, BE = Qε p = = 2 1 = tˆ 2 t p t Qε p t p 2 pqε pqε veroaste eli veron ja hinnan välinen suhde (ad valorem vero/tuotosyksikkö) t p 38

38 Normatiivisen verotuksen teoriasta Optimaalinen hyödykeverotus Tehokkuus vaatii, että verojärjestelmän pitäisi vääristää markkinoiden toimintaa niin vähän kuin mahdollista. Ihanteellinen verojärjestelmä vääristää kuluttajan ja tuottajan käyttäytymistä mahdollisimman vähän: jokainen tekee päätöksensä ikään kuin veroa ei olisi lainkaan. Koska meidän on tyydyttävä vääristäviin veroihin, kysymys on siitä, 1. Onko yhdenmukainen verotus (eli veroprosentti sama kaikilla hyödykkeillä) optimaalista? 2. Mitä hyödykkeitä tulisi verottaa muita ankarammin? 3. Onko tuotannon tehokkuus haluttava asia optimaalisen hyödykeverotuksen vallitessa? 39

39 Optimaalinen hyödykeverotus p+t p MC=p R Sama vero p p+t MC=p D X 1 R D X 2 Ramseyn sääntö: Verot tulisi asettaa niin, että kaikkien hyödykkeiden kysyntä muuttuu samassa suhteessa. x x x 1 = 2 1 ε 2 1 = ε2 1 x2 p1 p2 t t p t 1 R Optimaalinen vero D X 1 p t 2 X 1 X X 2 2 R D Käänteisjoustosääntö (Ramseyn säännön erikoistapaus): tˆ tˆ 1 2 = ε2 ε DL (tehokkuuskustannus)=1/2 t x, verotulo R=tX: suhde ½ x/x 1 40

40 Kun hyödykkeiden välillä ei ole keskinäisiä riippuvuuksia, veron tulisi olla kääntäen verrannollinen niiden hintajoustoihin. Ts. mitä suurempi hyödykkeen hintajousto, sitä pienempi vero (kysynnän suhteellisten muutosten tulisi olla samat kaikilla hyödykkeillä). Ramseyn sääntö: verot tulisi asettaa kaikille hyödykkeille niin, että ne saavat aikaan suhteellisesti samansuuruisen muutoksen kompensoiduissa kysynnöissä. Ongelma: vapaa-aikaa ei voi verottaa ellei p x + nl = i (1 + τ*) p x + (1 + τ*) nl = p x + nl = i i nl ilman (1 T ) nl veroja nl L kokonaisaikavaranto l =1-L vapaa-aika τ* kaikkien hyödykkeiden ml. vapaaajan vero T vastaava kokonaisaikavarannon vero Jos olisi mahdollista verottaa kokonaisaikavarantoa ja arvottaa tuntipalkka, päädyttäisiin first best -tilanteeseen eikä tehokkuuskustannuksia syntyisi. Vaihtoehto Corlett-Hague tulos Vapaa-ajan kanssa komplementaarisia hyödykkeitä verottamalla päästään kiinni itse vapaa-aikaan. 41

41 Ramseyn säännön tulkinta tilanteessa, jossa on kaksi hyödykettä ja vapaa-aika (ns. Corlett-Hague -tulos): Verotetaan ankarammin hyödykettä, joka on komplementaarinen vapaa-ajan kanssa (esim. golf-kerho). Idea: koska vapaa-aikaa ei voi suoraan verottaa (olettamus), verotetaan hyödykettä, joita kulutetaan sen yhteydessä. Jotta Corlett-Hague tulos ja Ramseyn sääntö pätisivät yhdessä, suhteellisesti joustamattomien hyödykkeiden tulee olla myös suhteellisesti heikosti substituutteja vapaa-ajan kanssa. Edellä tarkasteltiin vain tehokkuutta edustavan kuluttajan maailmassa. Otetaan huomioon myös tulonjakokysymys. Jos yhteiskunnalla on tulonjakotavoitteita, voidaan Ramseyn sääntö yleistää usean hengen talouteen. Yleistetty Ramseyn sääntö Verojen muutoksen aiheuttaman hyödykkeen kompensoidun kysynnän muutoksen tulisi olla sitä pienempi, mitä a. enemmän hyödykettä kuluttavat sellaiset kotitaloudet, joiden tulojen yhteiskunnallinen rajahyöty on korkea; b. suurempi verotettavien hyödykkeiden rajakulutusalttius on kyseessä olevalla kotitaloudella 42

42 OECD 2007 Consumption Taxes: the Way of the Future? Ei verota säästämistä Rajaverot alemmat Välttämättömyyshyödykkeiden alempi verotus ei kovin vääristävää: tulonjakovaikutukset suosiollisemmaksi mutta suorat tulonsiirrot tehokkaampia Kiinteillä valuuttakursseilla, VAT tuonnille ja hyvitys viennille parantaa kilpailukykyä Yritysverot/sos.turv.maksut alennus parantaisi kilpailukykyä 43

43 Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia pitkänaikavälin vaikutuksista Verotuloneutraali kompensaatio Kulutusveron nosto, % -yks. Tuloveron lasku Välillisten työvoimakustannusten lasku Tulonsiirtojen nosto Tuotanto, % Kulutus, % Investoinnit, % Työllisyys, % Verokiila, % -yks Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan pysyvästi 1 prosenttiyksiköllä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. 44 Lähde: Suomen pankin laskelmat Erkki Liikasen puhe: Verotus ja talous taantumassa entä sen jälkeen?

44 Verotuksen painopisteen muuttaminen Mallilaskelmia lyhyen aikavälin vaikutuksista Vuotta reformin alusta T+1 T+2 T+3 T+5 Tuotanto, % Kulutus, % Investoinnit, % Työllisyys, % Verokiila, % -yks Huom: Vaikutukset on esitetty prosentin tai prosenttiyksikön poikkeamina pitkän aikavälin tasapainosta, kun kulutusveroa nostetaan 1 prosenttiyksiköllä ja kulutusveron nosto kompensoidaan ansiotuloverotusta asteittain keventämällä. Verokiila on kotitaloudelle maksetun veronjälkeisen kulutuspalkan ja yritysten efektiivisten työvoimakustannusten välinen erotus. Lähde: Suomen pankin laskelmat 45

45 Verosuosituksia ETLA 2009 Kohti parempaa verotusta Eväitä verokeskusteluun Säästämisen tuotosta riskitön korko verovapaaksi, perintöverotus tulonjakosyistä Yhtiöverokantojen alentaminen ajankohtaista - verokilpailu. Työn verotuksen lieventäminen, työllisyysloukut, työllisyysasteen nosto Kulutuksen verotus, ei alennettuja verokantoja Kiinteistöverot kansainvälisesti matalat, mahd. likviditeettivaikutuksia syytä lieventää Vuokralla asumisen verotusta kevennettävä Pääomatuloihin vapautus verotuksesta 46

46 Tuloverotus Progressiivista verotusta on pitkään yritetty perustella lähtemällä jostakin perustavammasta yhteiskunnallisesta taustaperiaatteesta. Edgeworth osoitti, että utilitarismi, hyötysumman maksimointi, ja oletukset tulon vähenevästä rajahyödystä, jokaisen ihmisen yhtäläisestä kyvystä nauttia tuloista sekä kiinteästä kokonaistulosta, antavat kansantaloustieteessä vankkoja perusteita tulojen tasaukselle. Verotuksen vaikutukset kokonaistuloon, siis kannustinvaikutukset, tulisi ottaa huomioon. 47

47 Table I.1. Marginal personal income tax and social security contribution rates on gross labour income 1 Denmark Central gvt 5.0% 10.6% 24.3% 24.3% AW= Sub-central 29.8% 30.7% 30.7% 30.7% Combined 34.9% 41.2% 55.0% 55.0% Employee SSC 8.0% 8.0% 8.0% 8.0% All-in 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Employer SSC 0.0% 0.0% 0.0% 0.0% Total tax wedge 42.9% 49.2% 63.0% 63.0% Finland Central gvt 18.4% 18.8% 24.0% 24.0% AW=33710 Sub-central 18.1% 18.1% 18.1% 18.1% Combined 36.5% 36.9% 42.1% 42.1% Employee SSC 7.0% 7.0% 7.0% 7.0% All-in 43.5% 43.9% 49.1% 49.1% Employer SSC 24.0% 24.0% 24.0% 24.0% Total tax wedge 54.4% 54.8% 58.9% 58.9% Lähde: OECD Taxation of Wage Income (2006) 48

48 Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2000 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Top marginal rates Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 77.7% 40.0% Belgium 68.0% 63.9% Denmark 63.3% 59.7% Netherlands 60.0% 60.0% Sweden 55.4% 55.4% Norway 55.3% 47.5% Germany 53.8% 53.8% Greece 53.7% 45.0% Finland 53.7% 48.7% Italy 51.9% 46.4% Ireland 50.5% 44.0% Switzerland 49.5% 43.2% Japan 49.5% 50.0% Austria 49.3% 45.0% Australia 48.5% 48.5% Spain 48.0% 48.0% United States 48.0% 46.7% France 46.5% 53.3% Canada 46.4% 46.4% Portugal 46.0% 35.0% Poland 45.1% 40.0% Mexico 42.9% 40.0% Czech Republic 40.5% 32.0% United Kingdom 40.0% 40.0% Slovak Republic 35.0% 35.0% Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies additional central and subcentral government personal income tax, plus employee social security contribution, resulting from a unit increase in gross wage earnings. include employee social security contributions and if they are deductible in central government taxes etc. 49

49 Table I.4. Top marginal personal income tax rates for employee 2006 Statutory Income Threshold (multiple Threshold in $ (using Country All-in Tax Rate AW) 2 PPP) 4 Hungary 73.3% 36.0% Denmark 63.0% 59.7% Belgium 60.7% 53.5% Germany 57.3% 45.4% Sweden 56.6% 56.6% Finland 55.7% 50.9% Netherlands 52.0% 52.0% Greece 49.6% 40.0% France 48.6% 55.9% Australia 48.5% 48.5% Portugal 48.4% 42.0% Ireland 48.0% 42.0% Japan 47.9% 50.0% Switzerland 47.9% 42.1% Norway 47.8% 40.0% Canada 46.4% 46.4% Spain 45.0% 45.0% Italy 44.1% 44.1% United States 42.7% 41.4% Austria 42.7% 50.0% Poland 42.4% 40.0% United Kingdom 41.0% 40.0% Czech Republic 40.5% 32.0% New Zealand 39.0% 39.0% Slovak Republic 27.2% 19.0% Lähde: OECD single person without dependants based on the earnings level where the top statutory rate first Applies

50 Tuloverotus Prototyyppejä: I. "lattia köydyydelle, katto rikkaudelle" t korkea suurille ja pienille tuloille, muuten alhainen C C D t A B 45 wh wh tasa-arvoisuuden kannalta puolusteltavissa, mutta insentiivien kannalta ei välttämättä jos insentiivit tärkeitä, tulisi välttää korkeita veroja jos vähän suurituloisia niin vähän verotuloja jakauman alapää: tietyn tulotason turvaaminen, jos esimerkiksi alhaiset kustannukset vähäisen lukumäärän vuoksi 51

51 Tuloverotus Prototyyppejä: I. "Insentiivipainotteinen järjestelmä" t alhainen suurille ja pienille tuloille, muuten korkea C t A B C D 45 wh wh Alhaisilla ja korkeilla tuloilla rajaveroasteet alhaiset alhaisen hyvinvoinnin omaavilla suuri painoarvo valtion verotulojen maksimointi 52

52 Tuloverotus Kahden työntekijän malli Brown.&Jackson. s kaksi distribuution mahdollisuutta: a) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää työntekoa ja heidän hyvinvointia b) suurituloisten 0-marginaaliveroaste lisää valtion verotuloja ja mahdollistaa suuremman redistribuution (vaikka bruttotulojen erot kasvavat) Y Y vero e 1 > e o G F U 1 U o = U 1 D U o Palkka F D a) suuri tuloisten hyöty b) verotulot marg. budjettiraj. kulmakerroin ei muutu eli rajaveroaste = 0 A A Vapaa-aika 53

53 Kolmen työntekijän malli B.&J. s : kahden työntekijän mallissa varakkaammalta saatujen verotulojen maksimointi 0-marginaaliveroasteella voi johtaa sitä suurempituloisilta saatavan verotulokertymän laskuun yl. marginaaliverojen alentaminen todennäköisemmin lisää verotuloja, jos vain vähän rikkaita nettotulojen keskimääräistäminen Kompromissi: t vakio (Stiglitz s , Tuomala kuviot 55.a-b s. 214) yksinkertainen, lähdeverotus mahdollinen minimitoimeentulo (k) tuloista riippumatta, mahdollista painottaa tulonjakoa ja tehokkuutta vähennyksin yritys- ja henkilöverotuksen integrointi: korkojen verotusta vastaa niiden vähennyskelpoisuus lainanottajan taholta (yritys tai yksityishenkilö) Analyysi jättää huomioimatta: 1) epävarmuuden tulevista tuloista 2) tulojen vaihtelu elinkaarella 3) kotitalouksien työn tarjonta 4) työvoiman kansainvälinen liikkuvuus 5) ei-vakioinen tuntipalkka 54

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Autojen tuotanto, miljoonia

Autojen tuotanto, miljoonia Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu

Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu viittaa siihen, ettei verotuksen painopistettä pitäisi

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 162 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot