Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Transkriptio

1 Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka

2 Globalisaatio ja ulkomaankauppa: kansalliset vs globaalit tuloerot Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tuloerot ovat lähes kaikissa maissa kasvaneet Kansainvälisen kaupan perusteoria: kaikki eivät hyödy vapaakaupasta ja kaupan kasvun myötä tuloerot kasvavat (kutistuvat) kehittyneessä (kehitys) maassa, joka vie korkeamman (matalamman) teknologian tuotteita Empiirinen tutkimus (erit.usa): Muilla (kansallisilla) tekijöillä (teknologia, verotus, sosiaaliset normit) on ollut suurempi rooli tuloerojen kasvussa kuin ulkomaankaupalla Kiinan ja Intian kasvun vuoksi globaalit tuloerot ovat taas kaventuneet. Huom: Kiinan vientivetoisella strategialla on ollut erilaiset vaikutukset kehittyneisiin maihin kuin Intian kasvu-mallilla 2 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka

3 Globaali tulonjakauma, Milanovic (2015) 3 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka

4 Globalisaatio, rahoitussektori ja eriarvoisuus Pääoman vapaasta liikkuvuudesta hyödymme me kaikki Finanssikriisin myötä maksajiksi joutuivat kuitenkin me muut. Rahoitussektori on ollut itse kirjoittamassa sääntöjä, joilla he pärjäävät jopa kriiseissä, mitä he ovat olleet itse luomassa, myös Suomen 1990-luvun kriisissä. Bertolt Brecht: Pankin ryöstäminen ei ole mikään rikos pankin omistamiseen verrattuna. On nyt jopa osuvampi kuin silloin ennen, jolloin tylsä säädelty pankkitoiminta ei synnyttänyt kriisejä. 2007/2008 alkanut finanssikriisi oli hyvä opetus niille, jotka eivät uskoneet varoituksia säätelemättömäksi jätetyn globaalin rahoitussektorin uhista koko maailmantaloudelle. Globaalit säätelemättömät rahoitusmarkkinat ovat suurempi uhka eriarvoisuudelle kuin laajentunut ulkomaankauppa 4 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka

5 Globalisaatio, ilmastomuutos ja eriarvoisuus Ilmaston muutos on ihmisen aiheuttama hyvin monimutkainen ulkoisvaikutus. Se on alkuperältään ja vaikutuksiltaan globaali. Nick Stern (Stern Review 2006, Stern 2015): Ilmastomuutos on markkinoiden suurin epäonnistuminen. Ilmastomuutoksen suurimmat kärsijät ovat maapallon köyhimmät asukkaat. Ilmastomuutos käynnistää (käynnistänyt) muuttoliikkeen Työvoiman liikkuvuus: globaalit tuloerot vs kansalliset tuloerot 5 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka

6 Pohjoismainen yhteiskuntamalli ja globalisaatio Kriitikot: hyvinvointivaltio on tuhonnut ponnistelujen ja palkintojen välisen yhteyden heikentämällä työnteon, säästämisen ja yrittäjyyden vetovoimaa. Sosiaalimenojen supistaminen on sopinut hyvin Euroopassa luvulla hallitsevaan asemaan tulleen finanssikonservatismin ja nyt Euro-kriisin hoidossa käytetyn austerity - politiikan kanssa. Onko pohjoismainen yhteiskuntamalli tuomittu katoamaan? Onko ratkaisu sosiaalimenojen yksityistämisessä? Ei ainakaan seuraavan kuvion perusteella! 6 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka

7 Sosiaalimenot % BKT:sta sekä julkiset että yksityiset OECD maissa (From gross public to total net social spending, as a percent of GDP at market prices, 2013, OECD) Gross public social expenditure Gross private social expenditure Net tax effect Net total social Denmark (4, 5) Japan (14, 6) Sweden (7, 7) Italy (5, 8) United Kingdom (17, 9) Germany (11, 10) Portugal (10, 11) Finland (2, 12) Austria (6, 13) Greece (9, 14) Spain (8, 15) Switzerland (23, 16) Slovenia (12, 17) OECD Canada (27, 18) Australia (25, 19) Ireland (20, 20) Norway (18, 21) Hungary (16, 22) Czech Republic (19, 23) Iceland (28, 24) Luxembourg (13, 25) New Zealand (22, 26) Slovak Republic (26, 27) Israel (29, 28) Poland (21, 29) Estonia (30, 30) France (1, 1) United States (24, 2) Belgium (3, 3) Netherlands (15, 4) 7 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Turkey (31, 31) Chile (32, 32) Korea (33, 33) Mexico (34, 34)

8 Globaalin yhteistyön tarve: Kosmopoliittinen vai kansallinen näkökulma Nyt kun globaalia yhteistyötä eniten tarvittaisiin, poliittinen kannatus sille tällä hetkellä näyttää kohtalokkaasti hiipuvan. Esimerkiksi fiskaalista integraatiota Euro-alueella (yhteisvastuusta) karsastetaan olettamalla ennakkoon, että tiedämme etukäteen ketkä ovat maksajia ja ketkä avunsaajia. Tällä perusteella ei olisi olemassa yhtään vakuutusjärjestelmää 8 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka