Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa

Transkriptio

1 M I T T A T E K N I I K A N K E S K U K S E N T I E D O T U S L E H T I Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Sisältö 4 Pääkirjoitus MIKESin toimintavuosi Ensimmäinen täysi toimintavuosi uusissa tiloissa osoitti, että uusi toimitalo on alallaan yksi parhaimmin toimivista kokonaisuuksista koko maailmassa. 4 Measurepolis Kajaani ainutlaatuinen mittaustekniikan osaamiskeskus... 8 Mittausten luotettavuuden hallintaa ja pk-yritysten t&k-palvelujen saatavuutta kehitetään Kainuussa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa. 4 Pienten tasavirtojen mittaus Säteilyturvakeskus (STUK) ja MIKES rahoittivat yhdessä vuodenvaihteessa valmistuneen diplomityön. 4 Tietoliikennealueen mittausvalmiudet paranevat MIKESin rakentamaa optista taajuuskampaa hyödynnettiin jo vuonna Nyt valmistellaan tietoliikennealueen taajuussyntetisaattoria EURAMET e.v. tiivistää tutkimusyhteistyötä Uusi toimintamalli merkitsee entistä merkittävämpien jäsenmaiden yhteisten tutkimushankkeiden toteutumista. 4 Aurinkosimulaattorin mittauselektroniikka uudistuu Endeas Oy loi MIKESin kanssa lähtökohdat kehittämänsä aurinkosimulaattorin mittauselektroniikan uudistamiselle Suomen metrologiaosaamisesta vientituote MIKESin ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyö on laajenemassa myös muiden maiden metrologialaitosten kehittämiseen. 4 MNK:n kolmivuotiskausi käynnistyi Metrologian neuvottelukunnan ruoriin astui uusi jäsen, Beamex Oy Ab:n toimitusjohtaja Raimo Ahola Ajankohtaisia tapahtumia Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. 2 Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva / MIKES Irja Nurmi-Rättö / Coco Viestintä Oy Taitto: Ilkka Nikkinen Paino: Libris Oy Osoitteenmuutokset: jenni.kuva@mikes.fi Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) Puh: Fax: MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. 4 MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. 4 FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin.

3 Pääkirjoitus Ympäristön muutoksen mittaaminen BIPM:n johtaja Andrew Wallard on nimennyt tämän vuoden teemaksi mittaukset ja ympäristö. Ympäristö muuttuu, mutta kuinka paljon ja miten nopeasti? Vastauksia saadaan tekemällä luotettavaa ja vertailukelpoista seurantaa. Kansainvälinen metrisopimus allekirjoitettiin Tänä vuonna Maailman metrologiapäivää vietettiin 132. kerran. Sevressä sijaitsevan maailman metrologialaitoksen, BIPMn, johtaja Andrew Wallard on kolmena viime vuotena antanut teemajulistuksen maailman metrologeille ja kaikille, jotka käyttävät metrologiaa hyväkseen. Tämän vuoden teemaksi laitoksen johtaja valitsi mittaukset ja ympäristö. Ympäristö muuttuu, mutta kuinka paljon ja miten nopeasti? Vastauksia kysymyksiin saadaan tekemällä luotettavaa ja vertailukelpoista seurantaa. Mittauksilla on keskeinen rooli, kun arvioidaan ilmastonmuutosta ja kehitetään malleja, joilla voidaan luotettavasti selittää muutoksen nopeutta. Mittaustieteelle on kova haaste varmistaa, että mittaukset ovat jäljitettäviä ja tulokset yhdenmukaisia kaikkialla maailmassa. Tämä haaste koskee perinteistä fysikaalista metrologiaa, mutta vähintään yhtä kovan haasteen edessä on kemiallisten mittausten luotettavuus. Ympäristöön liittyvät kemialliset mittaukset ovat yksi voimakkaimmin kasvavista alueista. Ympäristömittausten luotettavuuden kehittäminen edellyttää metrologien ja muiden tutkijoiden kiinteää yhteistyötä. Ympäristön tilaan ja muutoksiin liittyvät mittaukset ovat monimutkaisia: pitää kyetä osoittamaan pieniä ainemääriä suuresta määrästä tavanomaisia komponentteja. Usein pienet muutokset yhdisteiden pitoisuuksissa häviävät pitkäaikaisten keskiarvojen ja lyhytaikaisten muutosten alle. Menetelmien on oltava riittävän herkkiä ja yhtäpitäviä kaikenlaisissa olosuhteissa. Luotettavat mittaukset edellyttävät myös vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja muuttumattomina säilyviä vertailumateriaaleja. Metrologia ja ympäristö on paljon muutakin kuin vain ilmanlaatua ja ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasujen, haitallisten raskasmetallien ja organoklooriyhdisteiden määritykset sekä hiukkasten kokoon tai ominaisuuksiin liittyviä tutkimukset ovat vain osa ympäristön tilan seurantaa. Vähintään yhtä tärkeätä on seurata lämpötilaa, tuulen muutoksia, sateen määrää, melun määrää ja radioaktiivisuuden muutoksia. Hyvän mittaamisen lähtökohtana on tulosten vertailtavuus ja jäljitettävyys. Yhdistämällä metrologia osaksi ympäristön tilan seurantaa ja varmistamalla mittausten jäljitettävyys SI-yksiköihin voidaan tuottaa luotettavia ja vertailukelpoisia mittaustuloksia kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi päästökauppaa voidaan käydä todellisten päästöjen mukaan, kun mittaaminen on riittävän luotettavaa. Tällöin moderniin teknologiaan perustuvat puhdistusteknologiat tulevat kilpailukykyisiksi. Hyvä mittaaminen tukee ympäristöä säästävien teknologioiden kehittymistä. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 Toimintavuosi 2006 MIKESIN toimintavuosi 2006 Vuosi 2006 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi uusissa tiloissa. Uusi toimitalo sai runsaasti näkyvyyttä sekä arkkitehtuurin että tekniikan alan julkaisuissa. Taloon tehtiin useita kymmeniä tutustumiskäyntejä sekä kotimaasta että ulkomailta. Jo nyt voidaan sanoa, että talo on alallaan yksi parhaimmin toimivista kokonaisuuksista koko maailmassa. Uuden toimitalon käyttöönotto sitoi vielä runsaasti resursseja, mutta keskeisimmät toiminnalliset tulostavoitteet saavutettiin. Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön integroituminen eteni ja varsin haasteellisia tutkimushankkeita käynnistettiin yhdessä TKK:n ja VTT:n kanssa. Valtakunnallisessa, maakunnallisissa ja paikallislehdissä sekä asiakasjulkaisuissa oli vuonna 2006 noin 30 MIKE- Sin toimintoja koskevaa artikkelia tai uutista. Määrä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. MIKESin toimitalo sai edelleen näkyvyyttä arkkitehtuurin ja tekniikan alan julkaisuissa. Taloon on tehty useita kymmeniä tutustumiskäyntejä sekä kotimaasta että ulkomailta. Tammikuussa 2006 järjestettyyn talon käyttöönottotilaisuuteen osallistui n. 200 keskuksen sidosryhmien edustajaa. Mittatekniikan keskus on vuoden 2005 lopulta lähtien soveltanut palvelutuotannossaan asiakaslähtöistä ja asiakasratkaisuihin perustuvaa lähestymistapaa. Muutosprosessin toteuttamista varten käynnistettiin toimialakohtaisia hankkeita valittujen toimialojen kanssa. Kajaanin teknologiakeskuksen kanssa käynnistettiin mittaustekniikan kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueella ja MIKES-forum -toimintaa jatkettiin. Henkilökunta on varauksetta hyväksynyt uudet toimitilat uutena mahdollisuutena. Uudet yhteen paikkaan kootut toiminnot ovat lisänneet yksiköiden välistä vuorovaikutusta ja parantaneet henkilöstön viihtyvyyttä. Erinomaiset tutkimusolosuhteet mahdollistavat toiminnan nostamisen kokonaan uudelle tasolle. MIKES-Metrologia Metrologian yksikön palveluihin kohdistunut kysyntä tyydytettiin kokonaan. Yksikkö sai Suomen Akatemialta ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä rahoitusta kolmeen useampivuotiseen hankkeeseen. Myös useita pienempiä yhteistyöhankkeita käynnistettiin. Yhteinen tutkimusprofessuuri Teknillisen korkeakoulun kanssa on nopeuttanut liittymistä Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja edesauttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. MIKES-metrologian integroituminen Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön on päässyt alkuun. VTT:n kvanttroniikan ryhmän ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa on meneillään varsin haasteellisia tutkimushankkeita. Erillishankkeet TEKES-Tupas ohjelmassa ovat toimineet päänavauksina yritysyhteistyöhön ja luoneet tilaisuuksia sovellutusorientoidummalle toimintatavalle. MIKES-metrologia osallistui kansainväliseen EUROMETin ja CIPM:n toimintaan aktiivisesti. Kokousten määrä on edelleen lisääntynyt. Tähän oli osasyy EUROMETin uudelleen organisointi EU- RAMET e.v.:ksi ja siihen liittyvät EU-komission kannusteet yhteisen tutkimushankkeen toteuttamiseksi SI-järjestelmän eri osa-alueilla sekä SI-järjestelmän uudistamisessa. Uusi toimitalo Otaniemessä on lisännyt merkittävästi MIKES-metrologian tutkimus- ja kalibrointipalvelu- 4

5 Toimintavuosi 2006 jen tunnettuutta aikaisemmasta. Samaan tulokseen on päästy myös lisääntyneen koulutustoiminnan tuloksena. Edellisiin vuosiin verrattuna kasvoi eniten kemian metrologian koulutus. (Kuva 1) MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä kasvoi edellisvuodesta 8 % -yksikköä. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus väheni edellisvuodesta 29 %. Kalibrointi- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä voitiin tyydyttää kokonaan (kuva 1). MIKES-metrologian laboratorioiden kehityksessä hankittua osaamista on sovellettu yritysten kanssa toteutetuissa hankkeissa. Myös perustutkimusprojektit ovat korkealuokkaisia. Tavoitteena on ollut osallistuminen EURAMET e.v.: ssä, komission osarahoituksella tehtävään tutkimustyöhön. Aikaleimapalvelun kehittäminen Väestörekisterikeskuksen kanssa on edennyt teknisesti ja tarvittavien lainsäädäntöuudistuksien osalta. Vuonna 2006 MIKES-metrologian suurtaajuuden mittaukset saatiin kansallisen mittanormaalitoiminnan piiriin. Myös värähtelymittapaikan kehittäminen edistyi. FINAS- akkreditointipalvelu FINASin toimintavolyymi nousi uuteen ennätykseensä ja toteutui kustannusvastaavana. Yksikkö on myös parantanut tuloksellisuuttaan useana peräkkäisenä vuotena. Vuoden 2005 lopulla eduskunta vahvisti uudet pätevyydentoteamistoimintaa koskevat säädökset. Säädösten mukainen akkreditointiasiain valtuuskunta nimitettiin vuoden alkupuolella ohjaamaan akkreditointitoimintaa ja vahvistamaan sen riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Akkreditointiasiain valtuuskunnan ja johtokunnan yhteistyö käynnistyi hyvin. Akkreditointi- ja arviointipalvelujen kysyntä tyydytettiin kokonaan. Uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin 13 kpl ja prosessissa on 16 hakemusta. Tämä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään lisääntyvästi ja asiakaskunta kokee saavansa siitä lisäarvoa. Pätevyydenarvioinnin hyväksikäyttö on lisääntynyt myös lakisääteisellä sektorilla ja FINAS-akkreditointipalvelu on osallistunut kommenteillaan säädösvalmisteluun samoin kuin kahdenväliseen yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa. Uudet arviointialueet päästökauppatodentajien akkreditointi, kliinisten laboratorioiden erityisstandardin mukainen akkreditointi sekä metsäsertifioinnin ja vertailumittausjärjestäjien akkreditointi toteutettiin kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. FINAS loi myös valmiudet Venäjän metsäsertifiointiin. Tavoitteena on Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen takaamalla kansainväliset vaatimukset täyttävä puuraaka-aineen saanti. FINAS-akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa. FINAS on edelleen allekirjoittajana kaikissa tähän mennessä eri tasoilla solmituissa sopimuksissa. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan. Suomessa laajasti sovellettu metsäsertifioinnin PEFC ohjelma on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti ja saanut julkisen sektorin hyväksynnän mm. Saksassa ja Englannissa. FI- NASin edustaja toimii metsäsertifioinnin työryhmän vetäjänä IAF:ssä. FINAS on kommentoinut säädellyn sektorin arviointitoiminnan kehittämissuunnitelmia SOGSin ja EA:n kautta. Ilmoitettujen laitosten ja kliinisten laboratorioiden osalta FINAS on ollut aktiivinen mm. pätevyysalueiden esitystapaan liittyvissä kysymyksissä. (Kuva 2) FINAS-akkreditoinnin suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityissektori, jolta saatujen tuottojen määrä väheni edellisvuodesta 5 % -yksikköä. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus kasvoi edellisvuodesta 20 %. Rahoitusrakenne Mittatekniikan keskus on nettobudjetoitu virasto. Valtion talousarvion kautta tuleva toimintamenorahoitus ei kasva, minkä vuoksi MIKES on lisännyt edelleen muun rahoituksen osuutta asiantuntijapalvelujen myynnin (muut kuin julkisoikeudelliset suoritteet) sekä yhteisrahoitteisen tutkimuksen määrää lisäämällä. Tarve johtuu uuden toimitalon aikaisempaa merkittävästi korkeammista käyttökustannuksista. Toimintamenomääräraha vuonna 2006 oli 5,3 milj. euroa ja edelliseltä vuo- 5

6 Toimintavuosi 2006 Kuva 3. Tuloslaskelman tuottojen jakautuminen suoriteryhmittäin vuonna delta siirtynyt määräraha 2,1 milj. euroa. Suomen Akatemia myönsi tutkimusmäärärahan kirjausoikeutta euroa. Yhteensä talousarviorahoitusta oli käytettävissä 7,5 milj. euroa, mikä oli n. 5 % Akkreditoinnit 67 % Kalibroinnit 15 % Metrologian asiantuntijapalv. ja koulutus 13 % FINAS asiantuntijapalv. ja koulutus 4 % Metrologian yhteisrahoitteinen toiminta (EU, Tekes, yritykset) 1 % Kuva 4. Julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot sektorijaon mukaan v. 2006; MIKES yhteensä 2,4 milj.. Tuotot elinkeinoelämältä % Tuotot valtion virastoilta % Tuotot kunnilta ja kunta-yhtymiltä % Yhteis-toiminnan tuotot EU:lta % edellisvuotta vähemmän. Talousarviorahoitusta täydentää MIKESin maksullinen toiminta 2,4 milj. euroa ja yhteisrahoitteinen toiminta 0,029 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi 3 %-yksikköä edellisvuodesta. Tulevina vuosina yhteisrahoitteisen toiminnan osuuden lisäystarve korostuu. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot vuonna 2006 olivat 2,363 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 0,254 milj. eli 12 %. Omatoiminen tulojen hankinta lisääntyi kaikkiaan 15 %. (Kuvat 3 ja 4) Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 18 % edellisen vuoden 7,652 milj. eurosta 9,009 milj. euroon. Uuteen toimitaloon siirryttäessä kulujen määrän lisäksi myös kulurakenne muuttui aiemmista vuosista merkittävästi. Toimitilakustannusten (n. 2,6 milj. euroa) osuus nousi 28 %:iin edellisvuosien alle 10 %:n tasosta. Henkilöstökulujen määrä oli 3,307 milj. euroa ja väheni samalla, kun osuus oli 37 % kokonaiskuluista (44 % v. 2005). Syynä henkilöstökulujen määrän vähenemiseen oli tuottavuusohjelman tavoitteen mukainen henkilömäärän supistuminen sekä palkan sivukulujen aleneminen. Tuloslaskelman mukaiset henkilöstökulut henkilötyövuotta kohti olivat euroa, jossa oli vähennystä 1 %. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Kokoaikaisen henkilöstön määrä oli 92,4 %. Henkilöstöstä 36,4 % oli naisia, joiden suhteellinen osuus on kasvanut tasaisesti kolmen viime vuoden aikana. Vuonna 2004 naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 32,3 % ja vuonna ,3 %. Yli 45-vuotiaitten osuus henkilöstöstä vuoden 2006 lopussa oli 56 %. Ikäjakauman perusteella MIKESin nykyisestä henkilöstöstä poistuu eläkkeelle n. 40 % seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Poistuman ennakoiva korvaaminen ja osaamisen siirto on toiminnan jatkuvuuden kannalta haasteellista. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden rekrytointi MIKES-metrologiaan onnistui edellisvuosia paremmin. Osaavat opiskelijat helpottivat tutkijoiden työtä, mutta lisäsivät myös työmäärää kasvaneena ohjaustarpeena. Kokonaisuutena toiminta oli toivotun suuntaista: valmistuneista osa jatkaa MIKESin palveluksessa, osa on siirtynyt muihin tehtäviin mukanaan osaamista ja tietoa MIKESistä ja sen palveluista. Määräaikaisen henkilöstön osuus on vuosina ollut yli 10 %, ja 6

7 Toimintavuosi 2006 Kuva 5. Henkilöstön lukumäärän kehitys yksiköittäin (31.12.) ja henkilötyövuodet vuosina hlöä, htv ,1 8 60,1 62,2 64, , Hallinto- ja tukipalvelut MIKES-metrologia FINAS-Akkreditointi htv, yhteensä Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asian-tuntijakeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on olla varmistamassa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testa-ukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Se vaikuttaa toiminnallaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja turvallisuutta parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, kehittää kansallista mittausjärjestelmää ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja teollisuuden, kaupan ja julkis-hallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on - vahva, kansainvälistä tasoa oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimus-toiminta - kilpailukykyiset, asiakkaiden tarpeiden mukaan tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija- ja arviointi-palvelut - toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava, innovatiivinen ja kehittymis-kykyinen henkilöstö vuonna 2006 määrä oli 9 %. Määräaikaiset tehtävät ovat olleet pääosin metrologian yksikössä. Määräaikaisuuden perusteena oli määräaikainen projektityö ja tutkimushankkeet (3 hlöä), jatko-opiskelu (1 hlö) sekä diplomityön teko (2 hlöä). (Kuva 5) Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,7 (6,8 v. 2005). Alenema selittyy vastavalmistuneitten ja opinnäytetyövaiheessa olevan henkilöstön osuuden kasvulla. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä oli 33 %. (Taulukko 1) Medivire Työterveyspalvelut Oy toteutti lokakuussa 2006 työtyytyväisyys- ja työhyvinvointikyselyn (THB-barometri). Vastausprosentti oli korkea, 92. Ulkopuolisena vertailuaineistona oli Työterveyslaitoksen vuosina keräämä asiantuntijatyöaineisto. Edelliseen ( v. 2003) selvitykseen verrattuna parannusta on tapahtunut erityisesti johtamisessa ja esimiestyössä sekä tiedonkulussa. Toteutetun työilmapiirikartoituksen mukaan työn kuormittavuus ja stressi koetaan akkreditointiyksikössä suuremmaksi kuin koko MIKESissä tai vertailuaineistossa keskimäärin. Tulosten perusteella aikaistettiin vuodelle 2008 suunniteltua henkilöresurssien lisäystä palkkaamalla yksi pääarvioija lisää jo vuoden 2007 alusta lähtien. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintojohtaja Mikko Ketonen mikko.ketonen@mikes.fi 7

8 Measurepolis Kajaani ainutlaatuinen mittaustekniikan osaamiskeskus Vuoden alussa käynnistyneessä Measurepolis-toimintaympäristöhankkeessa pureudutaan mittausten luotettavuuden hallintaan ja pk-yritysten t&k-palvelujen saatavuuden kehittämiseen Kainuussa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö ja Marko Lipponen - Yritykset ovat kiinnostuneita etsimään kehittämiskohteita, joissa MIKESin asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, vt. ohjelmajohtaja Samuli Tyni toteaa. 8

9 Measurepolis on Kainuussa toimivien mittaustekniikan tutkimus- ja koulutuslaitosten, kehitysyhtiöiden ja yritysten muodostama konsortio eli mittaustekniikan osaamiskeskus. Keskuksen tehtävänä on mittaustekniikan tutkimus- ja yritystoiminnan kehittäminen toiminta-alueellaan ja laajemminkin Suomessa. Measurepoliksen laajempina tavoitteina ovat mittaustekniikan alan kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittäminen sekä alan yritysten kytkeminen niihin ja osallistuminen mittaustekniikan alan lainsäädännön, määräysten ja standardien kehittämiseen. Yhteistyöllä tuloksia MIKES osallistuu Measurepolis-mittaustekniikan osaamiskeskukseen Kajaanin Teknologiakeskuksen kautta. MIKESin tehtävänä osaamiskeskuksessa on palveluiden saatavuuden parantaminen, kehitettävien uusien mittausmenetelmien ja -laitteiden luotettavuuden ja mittaustulosten jäljitettävyyden varmentaminen. Measurepolis-mittaustekniikan osaamiskeskuksessa on meneillään kaikkiaan kolme Measurepolis-toimintaympäristöhanketta, joista yhtä kutsutaan MIKE- Sin mukanaolon vuoksi Mittausten luotettavuus -hankkeeksi. Hanke käynnistyi vuoden alussa ja on aluksi vuoden mittainen, vaikka se mitä todennäköisimmin jatkuu. Mittausten luotettavuus -hankkeen toteuttajana toimii Kajaanin Teknologiakeskus Oy. Hankkeen ohjelmajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä toimii TkT Risto Oikari, joka vuoden alkupuolella nimitettiin myös metrologian neuvottelukunnan jäseneksi. Hänen vuorotteluvapaansa ajan vt. ohjelmajohtajana toimii KTM, FM Samuli Tyni. MIKESissä yhteistyökoordinaattorina toimii kehityspäällikkö, FT Susanna Eerola. Hänen roolinsa on olla mukana viemässä Kajaanin seudun mittausalan yrityksille tietoa MIKESin asiantuntijapalveluista ja tarjota yhteistyötä tuotekehitykseen. MIKES järjesti vuonna 2005 Itä- ja Pohjois-Suomen mittalaitteita valmistaville yrityksille mittausepävarmuuteen keskittyvää koulutusta, joka herätti suurta kiinnostusta. Mittausten luotettavuus -hanke on vasta aluillaan, mutta jo nyt voidaan nähdä, että tarve ja tarjonta kohtaavat. - Kun yritykset selkeästi tarvitsevat lisää tietoa ja asiantuntijapalveluita käyttöönsä ja MIKES-talo suorastaan huutaa tekemistä, yhteistyölle on tilaus. MIKEStalo tarjoaa oivalliset asiantuntijat, tilat ja laitteet aina nanomittakaavan tutkimuksiin asti. Yhteistyöhankkeissa saatetaan käydä läpi useampia suureita, mikä onnistuu vaivatta, koska kaikki suureet tehdään samoissa tiloissa, Eerola pohtii. Yritysten tarpeet esiin Mittausten luotettavuus -hanke on ainutlaatuinen Suomessa. Käynnissä olevassa Measurepolis-toimintaympäristöhankkeessa ei ole kyse ensikontaktista Kainuun tai Itä- ja Pohjois- Suomen mittaustekniikan alan yrityksiin, vaan mm. koulutuspalveluja on tuotettu jo aiemminkin. Kyse on enemmänkin yhteistyön tiivistämisestä. Mennään ruohonjuuritasolle tarkastelemaan mittaustekniikoita ja menetelmiä ja katsotaan, mitä lisäarvoa MIKES voisi tuoda yrityksille. - Yritykset tuntuvat olevan kiinnostuneita etsimään kehittämiskohteita, joissa MIKESin asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää. Kevään aikana yritysten kanssa on käyty keskusteluja käytännön tarpeista ja tavoitteena on löytää ratkaisuja esiin nousseisiin asiakaskohtaisiin kehityskohteisiin, Samuli Tyni kertoo. Mittaaminen on keskeinen osa arkipäiväämme ja erilaisia toimintaprosessejamme. Teollisuuden valmistusprosessin ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista % on laskettu aiheutuvan mittauksista. Luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella mittaamisella on selvä vaikutus kansantalouteen ja erityisesti valmistavan teollisuuden kannattavuuteen. Toistaiseksi mittaustekniikkaa ei ole riittävästi liitetty osaksi erilaisia toimintaprosesseja, vaan mittaaminen on yrityksissä koettu lähinnä lisäkustannuksia aiheuttavana välttämättömyytenä. Mittausten luotettavuus -hanke pyrkii korjaamaan asian ja lisäämään pk-yritysten tietämystä mittausepävarmuuden ja tulosten jäljitettävyyden merkityksestä. - Hanke on ainutlaatuinen Suomessa, sillä aiemmin MIKESin palveluita ei ole tuotu tällaisella konseptilla alueen yritysten tietoisuuteen, Tyni arvioi. Tavoitteena kilpailuetu Measurepolis-mittaustekniikan osaamiskeskuksen tehtävä on vahvistaa mittaustekniikan alan kilpailukykyä mm. uudistamalla ja verkottamalla alan tutkimus-, kehitys- ja yritystoimintaa. Käynnissä olevalla Mittausten luotettavuus -hankkeella on keskeinen merkitys tehtävän toteutuksessa. - Hankkeen laadullisina tavoitteina ovat mm. yritysten t&k-toiminnan aktivointi ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Määrällisinä tavoitteina ovat informaatiotilaisuudet kaikissa Kainuun alueen mittaustekniikan alan yrityksissä, kaksi koulutusjaksoa mittausepävarmuudesta, luotettavuudesta ja jäljitettävyydestä sekä neljä käynnistynyttä t&k-hanketta, Tyni kuvailee. - MIKESin tavoitteena on tehdä omaa toimintaamme, mutta myös muiden mittausalan laboratorioiden ja ammattikorkeakoulujen mittausalan osaamista tunnetuksi. Jos eri toimijoiden roolit tulevat tutuiksi jokaisella toimialalla, palveluja osataan myös etsiä ja hyödyntää, Eerola uskoo. Yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen vahvistumiselle sekä uusien mittaustekniikan innovaatioiden syntymiselle ja tuotteistamisen nopeuttamiselle on luotu tietoa lisäämällä hyvät edellytykset. - MIKES on jo aiempina vuosina tuottanut mittaustekniikan alan yrityksille palveluratkaisuja, joten mistään ensikontaktista ei ole kyse, kehityspäällikkö Susanna Eerola kertoo. 9

10 Pienten tasavirtojen mittaus Kiinnostus pienten tasavirtojen mittaamiseen on kasvussa. Säteilyturvakeskus (STUK) ja MIKES rahoittivat yhdessä vuodenvaihteessa valmistuneen diplomityön. Ionisaatiokammio ja säteilytyslaitteet ovat tuttuja STU- Kin Dosimetrialaboratorion päällikölle Antti Kosuselle. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö TKK:n opiskelijan Ilari Suorsan diplomityö tarkastelee pienten tasavirtojen mittausta ja siihen liittyvää problematiikkaa. Näiden ohella työ sisältää virtamittareiden kalibroinnissa käytettävän virtalähteen suunnittelun ja rakentamisen. MIKES tarjosi puitteet diplomityön mittausten suorittamiseen ja sähköryhmän vetäjä Antti Manninen toimi työn ohjaajana. STUK tuki tutkimuksia lainaamalla MIKESille mittauksissa tarvittavia laitteita testausta ja kalibrointeja varten. Yhteistyön avulla STUK päivitti myös pienvirtojen mittaustekniikkaan liittyvää osaamistaan. - Viime kesänä järjestettiin Tukholmassa Pohjoismaisten säteilyturvakeskusten yhteinen, pienten tasavirtojen mittauksia käsittelevä workshop. Se osoitti sähkömittausten osaamisessa olevan päivitystarvetta myös kollegoillamme, STUKin dosimetrialaboratorion päällikkö Antti Kosunen kertoo. Tutkimuskohteena menetelmäerot Säteilymittauksissa käytettävien ionisaatiokammioiden toiminnassa piko- ja femtoampeeriluokan virtojen mittaus on olennainen luotettavuustekijä. Kasvava kiinnostus pienten tasavirtojen mittausta kohtaan on virinnyt mm. osaamisen jatkuvuuden varmistamiseksi säteilymittauslaboratorioissa sekä luotettavan epävarmuusarvion saamiseksi eri mittaustekniikoita käytettäessä. Pienten tasavirtojen mittausta varten on olemassa eri mittausmenetelmiä, joiden tärkeimpinä arviointikriteereinä ovat niiden tarkkuus, toistettavuus, jäljitettävyys ja käytännöllisyys. Mittausympäristöstä ja laitteistosta riippuen mittauksissa joudutaan kuitenkin tekemään kompromisseja eri arviointikriteerien välillä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ja vertailla eri menetelmien epävarmuuksia. - Kaupallisesti on nykyisin saatavilla elektrometrejä, joilla on mahdollista mitata pikoampeeri tason virtoja luotettavasti myös suoraan. Perinteinen jännitemittaus ulkoisen tarkkuuskapasitanssin yli on edelleen luotettavin vertailumenetelmä ja se on käytössä useissa säteilyalan kalibrointilaboratorioissa, Antti Kosunen kuvailee. Diplomityön tuloksena saatiin hyvä teoreettinen kuvaus mittaustekniikasta ja -menetelmistä sekä siitä, miten mittaustarkkuudet ja epävarmuudet eroavat toisistaan eri mittausmenetelmiä käytettäessä. Kalibrointipalveluilla kysyntää STUKilla on ollut hyviä kokemuksia aiemmista diplomi- ja Pro Gradu -töistä ja näyttää siltä, että tähänkin työhön kohdistetut odotukset täyttyvät. Lopulliset tulokset saadaan selville kaikkien MIKESissä kalibroituina olleiden laitteiden kotiutuessa. - Saimme käyttöömme tavoitellun perusdokumentin pienten tasavirtojen mittaamisesta. Jatkossa diplomityön tulokset tulevat vaikuttamaan siihen, millaisia mittausmenetelmiä käytämme. Myös MIKESissä saatiin käyttöön uutta tietoa laitekehittelyn yhteydessä, Antti Kosunen toteaa. Hän korostaa yhteistyön merkitystä, sillä alan osaajia on harvassa ja tämän kaltainen työssäoppimisprosessi on tervetullut. Kalibrointipalvelujen kysyntä tulee oletettavasti kasvamaan hieman lähitulevaisuudessa. Syynä ovat lähinnä viidennen ydinvoimalan valmistuminen sekä uusien sädehoitokeskusten käyttöönotto. Molemmilla alueilla luotettavien kalibrointipalvelujen saatavuus on oleellinen asia sekä säteilyn käyttäjille että STUKille. STUK kansallinen mittanormaalilaboratorio Säteilyturvakeskus (STUK) toimii ionisoivan säteilyn kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja tekee säteilymittareiden kalibrointeja, säteilytyksiä ja säteilymittauksia. STUKissa mittanormaalitoiminta jakaantuu annossuureiden, aktiivisuuden ja ionisoimattoman säteilyn alueisiin. Kansalliseen mittanormaalitoimintaan kuuluu annossuureiden osuus, jota toteutetaan Dosimetrialaboratoriossa. Kalibrointipalvelujen lisäksi Dosimetrialaboratorio tekee mm. röntgenlaitteiden testausta. Suuri osa säteilymittareiden kalibroinneista tehdään STUKin omaa mittaustoimintaa varten. Ekvivalenssisopimuksen mukaiset kansallisena mittanormaalilaboratoriona tehtävät kalibrointipalvelut on esitetty Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston (BIPM) tietokannassa. Suomen mittanormaalijärjestelmä kuvataan MIKESin internetsivuilla. 10

11 Tietoliikennealueen mittausvalmiudet paranevat MIKESin rakentamalla, Pohjoismaiden ainoalla optisella taajuuskammalla tehtiin ensimmäiset absoluuttitaajuusmittaukset vuonna Nyt vuorossa on tietoliikennealueen taajuussyntetisaattorin rakentaminen. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Mikko Merimaa Optista taajuuskampaa tarvitaan pituusmetrologiassa. Taajuuskampa toteuttaa metrin realisoinnnin muodostamalla suoran yhteyden valon taajuudesta SI-sekuntiin ja näin mahdollistaa valon taajuusmittaukset ennen näkemättömällä tarkkuudella. MIKESissä toiminnassa olevaa optista taajuuskampaa käytetään optisten taajuusnormaalien stabiloitujen lasereiden kalibroinneissa. Stabiloiduista lasereista saavat alkunsa kaikki jäljitettävät pituusmittaukset: lasereiden tyhjiöaallonpituus siirtyy interferometrisissä mittauksissa liikematkaksi tai pituudeksi. - Käytössämme on metrologisesti hyvin yhtenäinen järjestelmä. Meillä on atomikellojen joukko, joita verrataan jatkuvasti GPS:n kautta suureen joukkoon muita atomikelloja. Samalla MIKESin atomikellot ovat mukana niiden kellojen joukossa, jotka ylläpitävät maailmanaikaa, erikoistutkija Mikko Merimaa kertoo. MIKESin taajuuskampa saa referenssinsä näistä hyvin tunnetuista atomikelloista ja siirtää taajuuden optiselle alueelle. Lopputuloksena syntyy hyvin tiukka linkki optisten taajuuksien ja SI-sekunnin välille. Valon nopeus puolestaan sitoo toisiinsa taajuuden ja aallonpituuden, jonka kautta edetään edelleen varsinaisiin pituuksien mittauksiin. Taajuussyntetisaattori tietoliikennealueelle Vuoden 2006 alussa MIKESin pituusryhmässä käynnistyi Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke, jonka kohteena on tietoliikennealueen taajuussyntetisaattori. Hanke on osa tutkija Ville Ahteen väitöskirjatyötä, jonka ohjaajana Mikko Merimaa toimii. - Hankkeessa on enemmänkin kyse tutkimusryhmästä kuin oppilas-ohjaaja -työskentelystä. Meidän lisäksemme ryhmään kuuluu erikoistutkija Kaj Nyholm, jonka vastuualuetta ovat stabiloidut laserit, Merimaa toteaa. Hän on itse aikoinaan ollut rakentamassa MIKESin taajuuskampaa. Tutkimushankkeen tavoitteena on tarjota hyvin tunnettu, atomikelloista syntetisoitu taajuus tietoliikennealueen kalibrointeihin ja mittauksiin. Amplitudi ja vaihe taajuuden funktiona karakterisoi optisen järjestelmän täydellisesti, näin taajuussyntetisaattori mahdollistaa ennen näkemättömän tarkkuuden tietoliikennealueen mittauksissa. Taajuussyntetisaattorin toimintaperiaate on jo saatu demonstroitua, mutta kehitystyö jatkuu ja edessä on vielä validointivaihe. Ensimmäisiä raportoitavia tuloksia voidaan kuitenkin odottaa jo tänä vuonna. - Tutkimustoiminnan ehdoilla rakennettu MIKES-talo tarjoaa loistavat olosuhteet erilaisten tutkimushankkeiden toteutukseen. Toimintaympäristö sekä MIKESistä löytyvä eri alojen asiantuntemus on tukeva perusta jatko-opintojen suorittamiselle. Lisäksi arvostan joustavuutta, joka mahdollistaa mukana oloni myös MIKE- Sin ulkopuolisissa väitöskirjaani liittyvissä projekteissa, Ville Ahtee toteaa. Mittausvalmiudet kohenevat Tietoliikennealueen taajuussyntetisaattorin tutkimushankkeelle on asetettu kaksi päätavoitetta: menetelmän demonstroiminen ja MIKESin tietoliikennealueen kalibrointivalmiuksien parantaminen. - Taajuussyntetisaattorilla voidaan suorittaa tiettyjä mittauksia, jotka aiemmin olisivat olleet mahdottomia. Siten hankkeen tuloksena myös tutkimusvalmiutemme paranevat, Kaj Nyholm muistuttaa. Vastuu stabiloitujen lasereiden avainvertailuista on jaettu Euroopassa muutamalle kansalliselle mittanormaalilaboratoriolle, joissa suoritetaan vertailumittauksia muille laboratorioille. Yksi valituista on MIKES. Vertailumittauksia suoritetaan vielä tämän vuoden aikana, Puolan mittanormaalilaboratorio on ensimmäisten joukossa. Tutkija Ville Ahtee säätää MIKESin optista taajuuskampaa. 11

12 EURAMET e.v. tiivistää tutkimusyhteistyötä EUROMETistä tuli EURAMET e.v. tämän vuoden alussa. Muutos merkitsee rahoitusmahdollisuuksien paranemista sekä jäsenmaiden entistä merkittävämpien yhteisten tutkimushankkeiden toteutumista. Ehdotus uudeksi EURAMET e.v. -logoksi Teksti: Irja Nurmi-Rättö EURAMET e.v.:n perustajajäsenten allekirjoitustilaisuus oli 11. tammikuuta Suomea tilaisuudessa edustivat MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo ja MIKESin tutkimusprofessori Erkki Ikonen. Nimenmuutos EUROMETistä EURA- METiksi on ulkoista vaikutustaan merkittävämpi, sillä muutoksen yhteydessä muuttui myös järjestön oikeudellinen asema. Uusi EURAMET e.v. pystyy aiemmasta poiketen anomaan tutkimusrahoitusta suoraan EU-komissiolta. - Muutos entiseen on huomattava, sillä aiemmin tutkimusrahoitusta on saatu heikosti. Tämän seurauksena myös jäsenmaiden sitoutumisessa yhteisiin tutkimushankkeisiin on ollut toivomisen varaa, Isotalo toteaa. EU-rahoitus kasvaa Jo pari vuotta sitten käynnistettiin EUkomission tuella imera-ohjelma, jossa määriteltiin tapa, millä yhteisiä tutkimushankkeita EURAMETissa toteutetaan. MIKESissä imera-yhteistyötä on luotsannut Heikki Isotalo apunaan projektipäällikkö Jaana Järvinen. Nyt EU-komissio on varannut EURA- METille rahoitusta vuoden 2008 alussa käynnistyvään, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden yhteiseen ERA-NET Plus -hankkeeseen. Varattu rahoitus edustaa kolmasosaa kokonaiskustannuksista. - ERA-NET Plus -ohjelma on välivaihe EURAMET-yhteistyössä ja sisältää vain 4 aihealuetta. Alueet ovat pituus- ja sähkömetrologia, terveyteen liittyvä metrologia sekä metrologian suuret haasteet. Näistä MIKESiä kiinnostavat erityisesti pituus- ja sähkömetrologia ja metrologian suuret haasteet. Toisaalta useat tutkimusprojektit sivuavat tavalla tai toisella terveysteemaa, Isotalo kertoo. - EURAMET tähtää vielä painavampaan, artikla 169:een perustuvaan toimintaan jäsenmaiden kesken. Komissio rahoittaa tällöin puolet kokonaisbudjetista ja rahan määräkin kasvaa oleellisesti välivaiheeseen nähden, hän iloitsee. Hakemussuma EURAMETiin Kesään mennessä jäsenmaiden odotetaan laativan omat kiinnostuksen ilmaisunsa EURAMETin arvovaltaisen raadin punnittavaksi. Hakemusten käsittelijöinä toimivat aluksi jokaisen jäsenmaan ekspertit. Varsinaiset hakemukset priorisoidaan ja rahoitusta saavat parhaimmat. Suomi aikoo olla aktiivinen ja MIKES onkin jo lähtenyt liikkeelle ennen rahoituspäätöksiä. - Olemme EUROMETissa käynnistäneet jäsenmaiden välistä yhteistyötä kahdella tavalla. Useat kansalliset mittanormaalilaboratoriot, joilla on jotain erityistä annettavaa yhteistyöfoorumille esimerkiksi erikoistilojen suhteen, ovat avanneet ovensa muille laboratorioille tutkimushankkeiden toteutukseen. Heikki Isotalo kertoo, että Suomesta optisen alueen mittaaja on jo käynyt mittausmatkalla ja puhdastilojen käytöstä on ajatustenvaihto käynnissä saksalaiskollegojen kanssa. - Pilot-projektit ovat toinen yhteistyön muoto. Esimerkiksi Josephson-jännitenormaalien alueella on meneillään yhteistyö useiden eurooppalaisten mittanormaalilaboratorioiden kanssa. Isotalo korostaa, että EU- RAMET-yhteistyö on pääsääntöisesti metrologiaorganisaatioiden välistä toimintaa. Jotta pyörää ei keksitä turhaan moneen kertaan, EURAMETin Research Counsil tulee aikanaan kommentoimaan tutkimuksen strategisia linjauksia. Suomea EURAMET e.v.:n perustajajäsenten allekirjoitustilaisuudessa edustivat MIKES Metrologian johtaja Heikki Isotalo (keskimmäinen kuva) sekä tutkimusprofessori Erkki Ikonen. Ylimpänä Toomas Kübarsepp (Viro) ja alhaalla Jean-Luc Laurent (Ranska). 12

13 Aurinkosimulaattorin mittauselektroniikka uudistuu Endeas Oy loi MIKESin kanssa lähtökohdat kehittämänsä aurinkosimulaattorin mittauselektroniikan uudistamiselle. Tekesin MittaTUPAS-hanke saanee jatkoa vielä tämän vuoden aikana. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Antti Tolvanen (vas.) ja Jaakko Hyvärinen tutkivat aurinkosimulaattorin tietokoneohjattua kuorma- ja mittauselektroniikkaa. Neste Oy kehitti 90-luvulla aurinkokennokemiaa, samoin seuraajansa Fortum, joka kuitenkin totesi sen itselleen liian marginaaliseksi alaksi. Endeas Oy:n perustaja Jaakko Hyvärinen uskoi silloisen työnantajansa aloittamaan kehitystyöhön ja jatkoi omin voimin. QuickSun-aurinkosimulaattorien kolme tuoteversiota on ollut markkinoilla jo kymmenisen vuotta. Yhteistyö MIKE- Sin kanssa käynnistettiin viime syyskuussa, kun mittauksissa esiintyneiden kohinoiden alkuperä haluttiin selvittää ja uudistaa mittauselektroniikkaa. - Puolivuotinen tutkimushanke päättyi helmikuun lopulla. Minun lisäkseni hankkeeseen osallistuivat yrityksestämme Antti Tolvanen ja Juha Karila, Endeas Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Hyvärinen kertoo. MIKESin tutkimusryhmän vetäjänä toimi Antti Manninen. Käytännön tutkimuksesta vastasivat pääasiassa Jussi Hämäläinen ja Jaani Nissilä. Kohinan mittaustekniikka tutuksi QuickSun-aurinkosimulaattori on kaksiosainen laite, johon kuuluu auringon säteilyä simuloiva lamppu sekä tietokoneohjattu kuorma- ja mittauselektroniikka. Mittauksen kuluessa aurinkokennoon kohdistetaan lyhyt auringon säteilyä simuloiva valopulssi, jonka aikana kuormaelektroniikka pyyhkäisee aurinkokennon oikosulusta avoimeen piiriin. Alkuperäistä simulaattorin elektroniikkaa suunniteltaessa ei ole otettu huomioon signaalien kohinaominaisuuksia eikä mittausepävarmuuden tasostakaan ollut varmuutta. Mittauksissa havaittujen kohinoiden vuoksi tutkimushankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli kiteisen pii-aurinkokennon virta- ja jännitesignaalien kohina-analyysi, mutta ihan sellaisenaan hanke ei toteutunut. - Tutkimusten edetessä kävi selväksi, etteivät mitattavat aurinkokennot kohise merkittävästi, vaan kohinat olivat peräisin omista mittauslaitteistamme. Nekin olivat merkityksettömän pieniä eikä niistä saatu mitattua ohjelukuja uuden mittauselektroniikan suunnittelulle, Hyvärinen toteaa. Tutkimushanke oli kuitenkin menestyksellinen. Endeas Oy:n päätavoite, lähtökohtien luominen aurinkosimulaattorin uuden mittauselektroniikan kehittämiselle toteutui, sillä aurinkokennojen ominaisuudet tunnetaan nyt paremmin. Kohinan mittaustekniikkaan perehtyminen muodosti lähes puolet tehdystä työstä, mikä merkitsi MIKESin tukijoille uutta aluevaltausta. MIKES-talo toimi suoritettujen tutkimusten areenana. Välineinä käytettiin Endeaksen lainalaitteita sekä MIKESin konstruoimia muita tarvittavia laitteita. Valmis asiakaskunta odottaa Nyt saavutetuista tuloksista ei vielä ole Endeas Oy:lle välitöntä kaupallista hyötyä, mutta vuoden 2008 alusta alkaen tilanne muuttuu. - Aurinkosimulaattoreitamme on käytössä Suomessa vain yksi, muut noin 100 toimitettua laitteistoa sijaitsevat ympäri maailmaa, erityisesti niitä kysytään Kauko-Itään, innovaattorina toiminut Hyvärinen täsmentää. Aurinkoenergian hyödyntäminen on voimakkaassa kasvussa, joten on luonnollista, että kiinnostus myös mittaustekniikan luotettavuuteen lisääntyy. Pienilläkin mittauseroilla on huomattava taloudellinen merkitys, kun tarkastellaan aurinkovoimaloiden tehoa ja sen riittävyyttä. - Yhteistyömme MIKESin kanssa todennäköisesti jatkuu, kun käynnistämme uuden mittauselektroniikan suunnitteluvaiheen. Tavoitteemme on saada ensimmäiset testatut versiot valmiiksi jo tämän vuoden lopulla, toimitusjohtaja arvioi. Uuden mittauselektroniikan hyötyinä hän luettelee täysin uudet mittaukset, joita ei ennen ole voitu suorittaa tai jotka on vain vaivoin saatu tehdyksi, sekä joissakin mittaustilanteissa aikaan saatu mittausluotettavuuden paraneminen. Asiakaskunnan tarpeet osoittavat, että uudenlaisille mittauksille on tilaus olemassa. 13

14 Suomen metrologiaosaamisesta vientituote Ilmatieteen laitos toimii MIKESin sopimuslaboratoriona ja ilmanlaadun kansallisena vertailulaboratoriona. Yhteistyö on laajenemassa myös muiden maiden metrologialaitosten kehittämiseen. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö - Poliitikot ovat vihdoin havahtuneet pohtimaan ilmanlaadun merkitystä ihmisen hyvinvoinnille, Mittaustekniikan tutkimusryhmän päällikkö, erikoistutkija Jari Waldén iloitsee. Lyhenteiden selitykset EUROMET, European Collaboration in Measurement Standards, Euroopan maiden kansallisten metrologian laitosten yhteistyöorganisaatio BIPM, Bureau International des Poids et Mesures, kansainvälinen painoja mittatoimisto CIPM, Comité International des Poids et Mesures, kansainvälinen painoja mittakomitea MLA, Multilateral Agreement, monenkeskinen tunnustamissopimus MRA, Mutual Recognition Arrangement, monenkeskinen tunnustamisasiakirja MIKESillä on kaksi sopimuslaboratoriota: Lahti Precision Oy ja Ilmatieteen laitos. Sopimuksen taustalla on tavoite löytää Suomesta alan huippulaboratorioita. Yksi huippulaboratorio alallaan on Ilmatieteen laitos, jonka kanssa sopimus solmittiin vuonna Sopimuksemme on rajattu koskemaan ilmanlaatua ja kaasumaisten epäpuhtauksien komponentteja, joille EU on asettanut raja-arvot suurimmille sallituille pitoisuuksille ulkoilmassa, Mittaustekniikan tutkimusryhmän päällikkö, erikoistutkija Jari Waldén kertoo. Ryhmä on osa yli 50 asiantuntijan muodostamaa Ilmanlaadun tutkimusyksikköä. Ilmatieteen laitos toimii myös ilmanlaadun kansallisena vertailulaboratoriona, jonka keskeisimmät tehtävät ovat kuntien ilmanlaatumittausten vertailukelpoisuuden osoittaminen EU:n alueella, kansallisten ilmanlaadun vertailumittausten järjestäminen sekä mittauksiin liittyvän tiedon välittäminen EU:n ja kuntien mittaajatahojen välillä. Metrologinen pätevyys puntarissa Mittaustekniikan tutkimusryhmään kuuluva kalibrointilaboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima kalibrointilaboratorio. Sopimuslaboratorioksi nimittäminen vaati vielä menestyksellisesti vertailumittauksiin osallistumisen 14

15 ja alan kansainvälisesti tunnustetun asiantuntijan lausunnon laboratorion metrologisesta pätevyydestä. Sopimuslaboratorio on mukana metrologian kansainvälisessä ekvivalenssisopimuksessa (MRA-sopimus), jonka perusteella sopimuksen piirissä olevat kansalliset mittanormaalilaboratoriot tunnustavat toistensa antamat mittaus- ja kalibrointitodistukset tasavertaisiksi. Todistusten hyväksynnän takana on prosessi, jossa maailman alueelliset metrologiaorganisaatiot ovat arvioineet ja lopulta hyväksyneet Ilmatieteen laitoksen esittämän mittauskyvyn. Nämä tiedot ovat nähtävillä BIPM:n kotisivulla osoitteessa: kcdb.bipm.org/ AppendixC/. Kalibrointilaboratorio vastaa tiettyjen kaasuseosten jäljitettävyydestä kansainvälisesti hyväksyttyihin referensseihin. - Kunnat on velvoitettu huolehtimaan oman alueensa ilmanlaadusta, Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat taustaalueet. Laboratoriomme suorittaa ilmanlaadun analysaattoreiden kalibrointeja, joita teemme vuosittain keskimäärin 60, Waldén kuvaa kalibrointilaboratorion tehtävää. Ilmanlaadun arvo noussut MIKESin sopimuslaboratorio tuottaa kalibrointipalveluja Ilmatieteen laitoksen omia ilmanlaatumittauksia varten, tutkimus- ja viranomaiskäyttöön sekä maksullisena palveluna teollisuudelle, kunnille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. - Euroopan alueella ilmanlaadun mittauksella on suuri painoarvo. Meillä Suomessa ilmanlaatu on ylipäätään varsin hyvä. Keskeisimmät ongelmamme ovat otsoni, joka tulee tänne pääosin kaukokulkeutumalla, typenoksidit, jotka ovat pääosin liikenteen aiheuttamia päästöjä sekä hiukkaset, joita syntyy päästöistä, kaukokulkeumasta ja etenkin keväällä hiekoitushiekasta. Kaukokulkeumasta Waldén ottaa esimerkiksi viime kevään ja kesän hiukkasepisodit, jotka olivat seurausta Venäjällä tapahtuneista kulotuksista ja metsäpaloista. Poliitikot EU:ta myöten ovat hänen mielestään havahtuneet pohtimaan ilmanlaadun merkitystä ihmisen terveydelle. Nyt ilmastopolitiikka keskittyykin vahvasti ilman epäpuhtauksien lisääntymisen hillitsemiseen. Yhteistyötä yli rajojen Ilmatieteen laitoksen ja MIKESin välinen yhteistyö on kiinteää kotimaassa, mutta myös kansainvälisillä foorumeilla. Jari Waldén edustaa Suomea EUROMETin Kemian metrologian teknisen komitean kaasutyöryhmässä sekä CIPM:n CCQM:n kaasutyöryhmässä. - Sopimuslaboratoriona olemme saaneet lisää kansainvälistä uskottavuutta ja näkyvyyttä. Yhteistyö alan parhaiden laboratorioiden ja tutkijoiden kanssa on ollut mielenkiintoista. Näen monia hyviä puolia sopimuslaboratorio-konseptissa, painottaa Jari Waldén. - Olemme MIKESin kanssa laajentamassa reviiriä Etelä- Amerikkaan. Paikallisen metrologilaitoksen kanssa on jo käyty neuvotteluja. Vastaava yhteistyöprojekti saattaa käynnistyä myös Itä-Euroopassa, kunhan tarjouskierros kesällä pyörähtää ensin käyntiin. Waldén toteaa Suomessa olevan monipuolista metrologiaosaamista ja kokemusta, jolle alkaa olla kasvavaa kysyntää rajojemme ulkopuolella. - Suunnitelmat yhdessä MIKESin kanssa toteutettavista projekteista sisältävät ainakin kaasujen virtausmittauksia ja analysointeja sekä mittauslaitteiden kalibrointeja. Kalibrointilaboratoriossa työskentelee yhteensä viisi henkilöä. Yksi heistä on tutkija Antti Wemberg, joka tarkastelee laboratorion otsonikalibraattoria. Kalibrointilaboratoriot Kalibroinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla spesifioiduissa olosuhteissa saadaan mittauslaitteen tai mittausjärjestelmän näyttämien tai kiintomitan tai vertailuaineen edustamien suureen arvojen ja vastaavien mittanormaaleilla toteutettujen arvojen välinen yhteys. Kalibrointitoimintaan kuuluu jäljitettävyyden varmistaminen kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin aukottoman vertailuketjun välityksellä. Kansallisia mittanormaaleja ylläpitää Mittatekniikan keskus yhdessä kansallisten mittanormaalilaboratorioiden ja sopimuslaboratorioiden kanssa. Kalibrointilaboratoriot tarjoavat jäljitettäviä kalibrointipalveluja eri toimialoilla. Oman pätevyytensä kalibrointilaboratoriot osoittavat akkreditoinnin avulla. Akkreditointi perustuu kansainvälisiin standardeihin, joissa on määritelty pätevyysvaatimukset sekä kalibrointilaboratorioille (standardi EN ISO/IEC 17025) että niitä akkreditoiville kansallisille akkreditointielimille (standardi ISO/IEC 17011). Suomessa akkreditointipalveluja tarjoaa FINAS-akkreditointipalvelu. FINASin tarjoamat akkreditointipalvelut kuuluvat kansainvälisten akkreditointielinten yhteistyöjärjestöjen monenkeskisten tunnustamissopimusten (MLA/MRA) piiriin, minkä johdosta FINASin akkreditoimien kalibrointilaboratorioiden antamat kalibrointitodistukset ovat päteviä kaikissa tunnustamissopimuksen piiriin kuuluvissa maissa. 15

16 MNK:n kolmivuotiskausi käynnistyi Metrologian neuvottelukunta (MNK) aloitti seuraavan kolmivuotiskautensa maaliskuussa. Ruoriin astui uusi puheenjohtaja, Beamex Oy Ab:n toimitusjohtaja Raimo Ahola. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Mats Sandström MNK:n edellinen toimikausi päättyi tammikuun lopulla. Uusi kolmivuotiskausi aloitettiin paitsi uuden puheenjohtajan johdolla myös muiden muutosten siivittämänä. - Puheenjohtajuus merkitsee minulle mahdollisuutta laajentaa merkittävästi metrologian alan yhteyksiäni Suomessa sekä henkilöiden että organisaatioiden suhteen. Voin olla mukana vaikuttamassa suomalaisille yrityksille tärkeisiin metrologiaan liittyviin asioihin ja samalla oppia uutta, tuore puheenjohtaja Raimo Ahola toteaa. Hänen johtamansa Beamex Oy Ab on prosessi-instrumenttien kalibrointiin liittyviä tuotteita ja palveluja tarjoava kansainvälinen yritys, jolle metrologia on olennainen osa arkipäivää. Ahola mainitsee suhteensa metrologiaan olleen pitkä ja kestävä, hän on työskennellyt mittausteknisten sovellusten parissa koko työuransa ajan. Jaostojako muuttui MNK:n toiminta uudistui huomattavasti aikaisempaan nähden, kun jaostojakoa muutettiin uuden toimikauden alkajaisiksi. Uusilla jaostoilla tieteellinen, soveltava ja lakisääteinen metrologia halutaan korostaa aikaisempaa enemmän asiakaslähtöistä näkökulmaa. Muutokset tulevat näkymään myös jaostojen toimintasuunnitelmissa ja uusissa työryhmissä. - Suomalaisen teollisuuden metrologiaosaamista ja tietoisuutta ja sitä kautta kilpailukykyä on edistettävä entistä määrätietoisemmin. Yllättävän moni prosessi on mittaustiedon tarkkuuden ja luotettavuuden varassa. Siksi tarvitaan metrologiaan liittyvää koulutusta, tutkimusta ja verkottumista sekä innostuneita osaajia, uusia hankkeita ja rahoitusta, puheenjohtaja määrittelee MNK:n painopistealueita. Raimo Ahola pitää 18 henkilön muodostamaa neuvottelukuntaa varajäsenineen melko suurena ryhmänä tehokkaan ryhmätyön näkökulmasta katsottuna. MNK:n jalkauttaminen jaostoihin ja työryhmiin tuo kuitenkin tarvittavaa fokusta ja tehoa työskentelyyn. - MNK:n toiminnan tarkoituksenmukaisuus on ensisijaisesti riippuvainen jäsenistä ja sen suhteen jäsenluettelo näyttää erittäin potentiaaliselta. Yksi tulevaisuuden haaste onkin jäsenten innostuksen jatkuvuus ja heidän mahdollisuutensa käyttää aikaansa MNK:n hyväksi. Haasteena tunnettuus Työn, tulosten ja merkityksen tunnettuus on yhtä hyvin MNK:n kuin mitä ilmeisimmin myös monen muun metrologian alan toimijan suuri heikkous. Tätä tilannetta tuore puheenjohtaja uskoo MNK:n voivan parantaa aikaisempaa enemmän. - En tarkoita erityisiä markkinointikampanjoita, vaan esim. konkreettisia kehitys- tai tutkimushankkeita, joilla yhdessä yritysten kanssa selvitetään, miten metrologia voi tehostaa tai parantaa heidän prosessejaan. Aholan mielestä metrologia voi olla myös kokonaan uuden liiketoiminnan perustana. MNK ei voi olla suoraan toimijana, mutta kattavana verkostona jaostojen ja työryhmien jäsenten ja heidän organisaatioidensa kautta sillä on mahdollisuus saattaa oikeat tahot yhteistyöhön. 16

17 Uusi metrologian neuvottelukunta Valtioneuvosto asetti uuden metrologian neuvottelukunnan päättyväksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan kokoonpano on seuraava (suluissa varajäsenet): Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Raimo Ahola (laboratoriopäällikkö Aimo Pusa) Elinkeinoelämän keskusliitto Varapuheenjohtaja: johtaja Heikki Isotalo (pääarvioija Margareta Hägg) Mittatekniikan keskus Jäsenet: ylitarkastaja Veli Viitala (ylitarkastaja Leila Orava) Kauppa- ja teollisuusministeriö erikoistutkija Vuokko Karlsson (erikoistutkija Veijo Pohjola) Ilmatieteen laitos rikoskemisti Katri Matveinen (rikoskemisti Tapani Reinikainen) Keskusrikospoliisi kemisti Eija-Riitta Venäläinen (mikrobiologi Tuula Pirhonen) Elintarviketurvallisuusvirasto ohjelmajohtaja Risto Oikari, Kajaanin Teknologiakeskus Oy (professori Markku Poutanen, Geodeettinen laitos) tiimipäällikkö Rauno Pääkkönen (työhygieenikko Sinikka Vainiotalo) Työterveyslaitos kemisti Tero Eklin (erikoistutkija Irma Mäkinen) Suomen ympäristökeskus FT Janne Nieminen (FT Terhi Andersson) Tullilaboratorio yli-insinööri Tuomo Valkeapää (luotettavuusinsinööri Sari Hemminki) Turvatekniikan keskus Uusia julkaisuja MIKESin julkaisusarjassa n MIKES on yhdessä Metrologian neuvottelukunnan kanssa julkaissut kaksi uutta julkaisua: Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus (J6/2006) ja Kvalitatiivisen kemian metrologian opas orgaanisten yhdisteiden tunnistukseen (J5/2006). Julkaisut ovat tilattavissa MIKESistä tilaukset@mikes.fi (yksittäiskappaleet ilmaisia, lisäkappaleet 18 + alv./ kpl) tai löytyvät pdf-tiedostoina MIKESin www-sivuilla osoitteessa kohdassa Julkaisut. laatupäällikkö Marja Leena Kantanen (laatukoordinaattori Tarja Sarjakoski) Kansanterveyslaitos johtaja Matti Lanu, Valtion teknillinen tutkimuskeskus (toimialapäällikkö Jukka Taitto, Inspecta Tarkastus Oy) erikoistutkija Linnéa Linko, Turun yliopisto (ekonomisti Martti Luukko, Suomen Kuluttajaliitto ry) professori Erkki Ikonen (professori Matti Lehtonen) Teknillinen korkeakoulu professori Jouko Halttunen, Tampereen teknillinen yliopisto (laboratorionjohtaja Antti Kosunen, Säteilyturvakeskus) asiantuntija Mirja Tiitinen (mittanormaalilaboratorion esimies Antero Pitkäkoski) Elinkeinoelämän keskusliitto laboratoriopäällikkö Oili Riutta (kehitysinsinööri Mikko Seppänen) Elinkeinoelämän keskusliitto 17

18 Sanna Haimi-Ilvonen ja Harri Kaartinen Eeva Lääniläinen Harri Kaartinen aloitti FINASin pääarvoijana Harri on koulutukseltaan metallurgian diplomi-insinööri. Ennen FINASia hän työskenteli SGS Fimko Oy:ssä laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien sertifioinnissa teknisenä vastuuhenkilönä ja pääarvioijana. Vapaa-aikanani viihdyn kuntosalilla ja mökillä kertoo Harri. MIKES-metrologiassa on aloittanut kolme uutta tutkijaa. Ossi Hahtela Richard Högström Eeva Lääniläinen aloitti tutkijana MIKES-metrologian lämpötila- ja massasuureiden ryhmässä. Eeva on valmistunut TKK:n sähköosastolta ja työskennellyt lyhyen aikaa mm. Zürichin teknillisessä yliopistossa (ETH) Sveitsissä tutkimassa polymeerien mikrovalmistusta. MIKES-metrologiassa Eeva tähtää väitöskirjaan, joka liittyy lämpötilan mittauksiin. Hän kehittää yhdessä TKK Kylmälaboratorion tutkijoiden kanssa uuden tyyppistä CBT(Coulomb Blockade Thermometer)-anturia ja tutkii ITS-90 lämpötila-asteikon kiintopisteitä. Eeva harrastaa mm. liikuntaa, käsitöitä ja pitää konserteissa käymisestä. Richard Högström aloitti työnsä MIKES-metrologiassa tutkijana 1.3. Richard valmistui Teknillisen korkeakoulun sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolta keväällä Diplomityössään hän rakensi fluoresenssimikroskoopin Turun yliopiston biofysiikan laboratoriossa. Richard tekee MIKESissä väitöskirjatutkimusta massan, virtauksen ja kosteuden mittaamiseen liittyvistä pintailmiöistä. Vapaa-aikanaan Richard harrastaa salibandya ja jalkapalloa. Uudet MIKESläiset FINASissa aloitti alkuvuodesta 2007 kaksi uutta pääarvioijaa. Sanna Haimi-Ilvonen aloitti työnsä FINASin pääarvioijana Sanna on koulutukseltaan puunjalostustekniikan diplomi-insinööri ja on työskennellyt aikaisemmin ympäristö- ja laatuasioiden parissa Vattenfallilla ja Stora Ensossa. Pääarvioijana Sanna Haimi-Ilvonen keskittyy laboratorioiden arviointiin. Vastapainoa työn kiireisiin Sanna löytää vapaa-ajallaan kahden pienen lapsensa parissa touhuamisesta. Lisäksi hän harrastaa pianon soittoa, käsitöitä ja askartelua. Ossi Hahtela aloitti tutkijana sähköryhmässä Ossi on valmistunut diplomi-insinööriksi 2001 ja tekniikan lisensiaatiksi 2004 TKK:n sähköosastolta. Hänen TKK:n Mikro- ja nanotekniikan laboratoriossa tekemänsä väitöskirja, joka käsittelee mikromekaanisten piivärähtelijöiden interferometrisiä tarkkuusmittauksia, on parhaillaan esitarkastusvaiheessa. MIKE- Sissä Ossi keskittyy tutkimustyössään kvanttimetrologiakolmioon, joka on MIKES-metrologian, TKK Kylmälaboratorion ja VTT:n kunnianhimoinen yhteishanke. Vapaa-ajalla Ossi harrastaa monipuolisesti kunto- ja kilpaurheilua, lajeina mm. telemark-hiihto, maastopyöräily, golf ja tennis. 18

19 Vieraileva tutkija Tartun yliopiston tutkija Martin Vilbaste oli kuukauden MIKE- Sissä keväällä Hän tekee väitöskirjaansa kosteusmittauksista ryhmäpäällikkö Martti Heinosen ohjauksessa. Tämänkertaisen lyhyen vierailunsa aikana Martin tutki vuotokohdassa vastavirtaan tapahtuvaa vesihöyryn diffuusiota MIKESissä kehitetyllä laitteistolla. Mittausten luotettavuus ja vertailukelpoisuus kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden tukena -seminaari MIKES ja Metrologian neuvottelukunta järjestivät seminaarin Mittausten luotettavuus ja vertailukelpoisuus kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden tukena. Seminaarin puheenjohtajana toimi johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Seminaarissa esitettiin ajankohtaista tietoa mittausten laadun vaikutuksesta yritys- ja elinkeinotoiminnan kannattavuudelle ja tuottavuudelle. Mittausten luotettavuuden merkitystä pohdittiin myös tuotekehityksen ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Seminaarin aihealue kattoi esitykset mittausten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja osuudesta teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjauksissa. Seminaarissa käsiteltiin myös mittausten luotettavuuden hallintaan liittyvien palveluiden saatavuutta. Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin mm. mittausten luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden kehittämistä. Seminaarin monipuoliseen ohjelmaan sisältyi monta kiinnostavaa puheenvuoroa: Teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjaukset Osastopäällikkö Petri Peltonen, KTM Mittausten yhteiskunnallinen merkitys Ylijohtaja Timo Hirvi, MIKES Mittausten liiketaloudellinen merkitys Senior Adviser Pekka Ketonen, Sitra/Vaisala Mittausten luotettavuuden hallintaan liittyvien t&kpalveluiden saatavuuden kehittäminen pk-yrityksissä Ohjelmajohtaja Risto Oikari, Measurepolis-Kajaani. Kuva: Heikki Koivula MIKES mukana ChemBio Finland 07 ja Nanotech Northern Europe messuilla MIKES osallistui kemian ja bioalan suurimman pohjoismaisen näyttelyn ChemBio Finland 07- ja samanaikaisesti järjestettyyn Nanotech Northern Europe 2007-messuille, jotka järjestettiin Messukeskuksessa. MIKESin asiantuntijat olivat myös mukana Suomen Kemian Seuran järjestämien Kemian Päivien luentojen suunnittelussa. Kiitämme kaikkia messuosastojemme vieraita heidän osoittamastaan kiinnostuksesta! Puheenvuorojen jälkeen puheenjohtaja Kekkonen avasi paneelikeskustelun, jossa kommenttipuheenvuoroissa olivat kehitysjohtaja Veikko Heikkinen, Rautaruukki Oyj; laboratorion johtaja Aimo Pusa, Lahti Precision Oy ja ylijohtaja Seppo Ahvenainen, TUKES. 19

20 2 MIKESin osaamisalueeseen kuuluvat optiset lämpötilan mittausmenetelmät. Tutkimus- ja kehityshankkeissa eri kumppanien kanssa MIKES kehittää entistä luotettavampia menetelmiä mitata erilaisten pintojen lämpötilaa infrapunalämpömittareilla. Tutkimuksen kohteina ovat olleet mm. paperikoneen lämpötelan pinta ja teollisuuden käyttämät kalibraattorit sekä infrapunalämpömittareilla tehtävien mittausten luotettavuuden arviointi. MIKESin kalibroinnit luovat jäljitettävyyden teollisuuden infrapunalämpömittareista kansainvälisesti hyväksyttyyn lämpötilaasteikkoon (ITS-90). Erilaisten pintojen termisten ominaisuuksien tutkimuksiin MIKES käyttää lämpökameraa. 20