TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt
|
|
- Petteri Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt Helsinki 2005
2 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on olla varmistamassa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Se vaikuttaa toiminnallaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja turvallisuutta parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, kehittää kansallista mittausjärjestelmää, edistää mittaustekniikan koulutusta ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on vahva, kansainvälistä tasoa oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimustoiminta kilpailukykyiset, asiakkaiden tarpeiden mukaan tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija-, koulutus- ja arviointipalvelut toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava, innovatiivinen ja kehittymiskykyinen henkilöstö Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Strategiset tavoitteet Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla osa kansallista innovaatioympäristöä ja tukea sidosryhmien menestymistä. Tähän pyritään kehittämällä toiminnan tuottavuutta ja varmistamalla tarpeellisten laadukkaitten ja kilpailukykyisten palvelujen saatavuus. Tavoite edellyttää, että keskus tunnistaa ennakoivasti asiakkaittensa ja muiden sidosryhmiensä tarpeet keskuksen tietoja, taitoja ja osaamisista kehitetään jatkuvasti ja ne ovat tavoitteen vaatimalla tasolla keskus on tunnettu, tunnustettu sekä haluttu asiantuntija ja toimii osana kansallisia laatuketjuja.
3 3 Tavoite toteutuu soveltamalla kumppanuutta keskuksen sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä tarkoittaa aitoa vuorovaikutusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellista etäisyyttä riippumattomuuden ja puolueettomuuden varmistamiseksi haasteitten ja mahdollisuuksien muuttamista toiminnaksi. Parhaimmillaan keskuksen toimintatapa tuottaa oikeita palveluja oikeaan aikaan kilpailukykyisesti synergiaetuja innovaatioita, tuote- ja yritysideoita koko hallintoa hyödyttäviä palveluja. Vaikuttavuustavoitteet Kansallisen mittausjärjestelmän ja pätevyydentoteamisjärjestelmän korkea laatu, sovellettavuus ja keskuksen tuottamat palvelut antavat elinkeinoelämälle ja hallinnolle mahdollisuuksia kehittää ja varmentaa kansallista luotettavuus- ja turvallisuustasoa ja toiminnanharjoittajien kilpailukykyä. Toiminnassaan keskus varmistaa, että asiakkailla ja muilla sidosryhmillä on käytettävissään mittausten varmentamiseen ja pätevyyden arviointiin tarvittavat perustiedot. Keskuksen toiminnalla on vaikutuksia myös kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristön tilaan. Keskuksen solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan teollisuuden kilpailukykyä, kaupan teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanoa. Viestintä toimintastrategian osana MIKESin viestinnän strategiset tavoitteet MIKES lisää toimintansa vaikuttavuutta parantamalla asiantuntemuksensa ja palvelujensa tunnettuutta aktiivisella ja kohdennetulla viestinnällä. Viestinnän tavoitteet on johdettu toimintastrategiasta ja ne sisällytetään vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. -MIKES on tunnettu ja tunnustettu asiantuntija toimialoillaan, jotka ovat: o Pätevyyden arviointi (akkreditointi) o Mittausten jäljitettävyys (metrologia) -MIKES luo toiminnallaan lisäarvoa ja hyötyä asiakkailleen ja koko yhteiskunnalle. -MIKES on vahvasti mukana kansainvälisissä verkostoissa ja turvaa toiminnallaan Suomen etuja. MIKESin tavoiteprofiili ja siihen liittyvät perusviestit 1. Asiantunteva ja luotettava - MIKESin toimintaan ja palveluihin voi luottaa. Se on toiminnassaan riippumaton ja tasapuolinen. MIKES tuottaa korkeatasoisia akkreditointi- ja metrologiapalveluja. 2 Kansainvälisesti arvostettu - MIKESin kautta Suomi on mukana kansainvälisissä yhteistyöelimissä, jotka edistävät kilpailukykyämme ja kaupan teknisten esteiden purkamista. MIKES saa sopimuksia ja pystyy pitämään ne sekä vaikuttaa omalla panoksellaan kansainväliseen kehitykseen. 3. Lisäarvoa tuottava - MIKES vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin (tuotteiden ja palvelujen laatu, luotettavuus, terveys, turvallisuus ja kilpailukyky). Sen tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden kehittymistä. MIKESin palvelujen koetaan tuottavan lisäarvoa. 4. Palvelunhaluinen ja uudistuva
4 4 - MIKES kehittää jatkuvasti toimintansa tuottavuutta ja ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet. MIKES on haluttu yhteistyökumppani ja se koetaan myös hyväksi työpaikaksi. 1.2 Toimialaan vaikuttavat tekijät Toimintaympäristö EUn laajentuminen, yleinen kansainvälinen kehitys ja erityisesti globalisaatio vaikuttavat merkittävästi MIKESin strategiseen suuntautumiseen. Toiminnot on sopeutettava uusiin ja muuttuviin vaatimuksiin kuten sopimuksiin, säädöksiin ja standardeihin, mutta samalla on hyödynnettävä avautuvia uusia mahdollisuuksia. Kansainvälistyminen ja kilpailun lisääntyminen vaikuttavat suoranaisesti sidosryhmien ja asiakkaitten toimintaan. Kansainvälinen verkottuminen tekee laadusta yhä tärkeämmän kilpailutekijän, jolloin asiakkaat hankkivat palvelunsa taloudellisesti ja laadullisesti edullisimmasta paikasta. Samanaikaisesti EU:n alueella lisääntyy pyrkimys keskittää erikoisosaamista vaativia palveluja myös MIKESin toimialalla. Toisaalta on omia vaatimuksiaan ja mahdollisesti myös vaihtoehtoisia arviointijärjestelmiä tarjoavia kansainvälisiä sektorijärjestöjä, joiden kanssa pyritään aktiiviseen yhteistyöhön. Näillä tekijöillä on suoraa vaikutusta keskuksen asiakasmarkkinoihin. Toiminnan uskottavuuden, kilpailukyvyn ja lisäarvon osoittaminen sekä organisaation kehityskyky ja laaja-alainen osaaminen tulevat entistä tärkeämmäksi. EU:n tasolla New Approach direktiivien implementoinnin myötä akkreditoinnin merkitys ja asema korostuu sekä vapaaehtoisella että säädellyllä sektorilla. Kansainvälisten Cross Frontier periaatteiden noudattaminen lisää akkreditointielinten välistä kansainvälistä yhteistyötä ja vahvistaa kansallisten akkreditointielinten asemaa. Kansallisesti hallinnon ja rakenteiden kehittäminen jatkuu ja heijastusvaikutukset MIKE- Siin ja sen asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin ohjaavat edelleen keskuksen toiminnan suuntaamista. Keskus osallistuu hallinnonalan tuottavuusohjelman toteutukseen ja keskuksen omat voimavarat kohdistetaan ydintoimintoihin ja ulkoistaminen lisääntyy sekä hallinto- että muissa tukipalveluissa Toisaalla lainsäädännön sopeuttaminen ja sääntely lisääntyvät samalla kun ydinvaltio supistuu ja kilpailun piiriin tulevat toiminnat laajenevat. Teollisuus ulkoistaa samalla monia toimintojaan, mukaan lukien testaus- ja tutkimuspalveluitaan. Omaehtoinen laadunvarmennus on kuitenkin monissa tapauksissa edelleen riittävä. Muutosten seuranta, varautuminen uutta osaamista vaativiin palveluihin ja kilpailuun muiden vaihtoehtoisten toimintamenettelyjen kanssa tulee strategisesti entistä tärkeämmäksi. Asiakaskunnan erikoistuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset vaativat myös vastaavaa asiantuntemusta ja osaamista tutkimuksen, kehitystyön ja palveluiden suuntaamiseksi. Asiakaskunnan kansainvälistyminen ja erikoistuminen edellyttävät keskukselta kohdennettua verkottumista ja yhteistyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tulee ohjata teollisuuden muutosten ja teknologisen kehityksen osoittamaan suuntaan. Opetusministeriön julkaisemassa raportissa Avainteknologiat ja tulevaisuus 1 analysoitiin tulevaisuuden keskeisten teknologisten kehityslinjojen yhteiskunnallisia, koulutuksellisia ja ammatillisia vaikutuksia. Tutkimuksessa todettiin, että vuoteen 2015 mennessä keskeisimmät teknologiset kehitysalueet ovat informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bioteknologia sekä materiaali- ja nanoteknologia. Tutkimustulosten johtopäätöksenä oli, että tulevaisuuden menestystekijät ovat poikkitieteellisiä tai monialaisia eli yhdistelmiä erilaisista tieteenaloista. Tällaisessa tilanteessa myös metrologian osaamisen tarve lisääntyy. 1 Toni Ahlqvist, Avainteknologiat ja tulevaisuus, Yhteiskunnallisia tarkasteluja nousevien teknologioiden ja kvalifikaatioiden yhteyksistä, Opetusministeriön julkaisuja 2003:2.
5 5 TEKESin ja SA:n tutkimusohjelmat soveltuvilta osin antavat osviittaa myös metrologisten kehityshankkeiden suuntaamiseen. Metrologia pyritään samaan osaksi TEKES- ja SA ohjelmia. Toimintaympäristön muutosten arviointi Ulkopuoliset odotukset ja paineet; ennakointi Julkisin varoin ylläpidetyille rakenteille ja niissä tuotetuille palveluille asetettavat vaikuttavuus-, tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet edellyttävät toiminannan voimakasta kehittämistä. Olemassaolon oikeutuksena ovat kilpailukykyinen palvelutoiminta ja lisäarvon tuottaminen. Ratkaisujen aikajänne lyhenee; ennakoinnin ja nopean reagoinnin merkitys kasvaa. Laajenemismahdollisuuksia on runsaasti Osaaville ja innovatiivisille organisaatioille avautuu runsaasti uusia mahdollisuuksia erityisesti uusilla tuotteilla nykyisillä ja uusilla markkinoilla. MIKESin organisaatio ja hallintorakenne kehittyvät Muuttuva ympäristö edellyttää myös julkisilta organisaatioilta tuottavuuden tehostamista ja uusiutuvaa johtamis- ja hallintokulttuuria, jossa johdon ja henkilöstön osaaminen ja energia saadaan nykyistä paremmin suunnatuksi organisaation päätavoitteiden toteuttamiseen. MIKES palveluorganisaatioksi Aito palvelunäkökulma, asiakas- ja markkinalähtöisyys sekä liiketaloudellisten periaatteiden soveltaminen nousevat julkisten organisaatioiden vaikuttavuusnäkökulman rinnalle. 1.3 Toiminnan päämäärät ja kehittämishankkeet suunnitelmakaudella Metrologia MIKES huolehtii kansallisen mittanormaalijärjestelmän toteuttamisesta ja kehittämisestä kansallisten mittanormaalien kehittämisestä, ylläpidosta, jäljitettävyydestä sekä kalibrointipalveluista metrologiaan liittyvästä tutkimuksesta ja asiantuntijapalveluista sekä koulutuksesta. Metrologian toimintojen päämääränä on korkeatasoinen, tehokas ja kansainvälisesti tunnustettu kansallinen mittausjärjestelmä, joka edistää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpailukykyä ja ennakoi julkishallinnon ja kuluttajien tarpeet. MIKES kehittää toimintaansa kansallisista mittanormaaleista ja mittauspalvelusta vastaavana julkisena tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena. Kansalliset mittauspalvelut vastaavat todelliseen tarpeeseen, laajuuteen ja tarkkuustasoon. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää kansallisen mittauspalvelun tukena ja toisaalta tunnustettavuuden saavuttamiseksi. Kehittämishankkeet - Mittanormaalien tutkimus- ja kehittämishankkeet määritellään ja toteutetaan kansallisen strategian sekä sidos- ja asiakasryhmien kanssa tehdyn priorisoinnin pohjalta. Suomen mittauskyky katetulla suurealueella osoitetaan sillä, että keskus menestyy kansainvälisissä avainvertailuissa. Tutkimusyhteistyötä tehdään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa mm. perustettua tutkimusprofessuuria hyödyntämällä. Erillishankkeissa metrologiaa sovelletaan
6 6 yritysyhteistyössä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi TEKESin tuella. Uudessa sijoituspaikassa integroidutaan Otaniemen tiede- ja teknologiaympäristöön ja uutta ympäristöä hyödynnetään monipuolisesti. imeran (EUROMET-yhteistyö) ja NMERAn (pohjoismainen yhteistyö) tarjoamat mahdollisuudet tutkimusresurssien tehokkaassa suuntaamisessa käytetään hyväksi ottaen huomioon kotimaisen teollisuuden tulevat strategiset tarpeet. Mittauksien asiantuntijalaitoksena palveluja tarjotaan yli hallinnonalojen. Tutkimustyön tulosten ja osaamisen siirtoa elinkeinoelämän käyttöön tehostetaan yhteistyötä lisäämällä ja asiantuntijapalveluja tarjoamalla. Yhteistyössä MNK:n kanssa ohjataan metrologian koulutusta kaikilla tasoilla ja osallistutaan koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. Elinkeinoelämään suuntautuvan yhteistyön kehittämisen tueksi käynnistetään MIKESforum -toiminta, jossa toimialoittain paneudutaan mittaamisen merkitykseen ja arvioidaan sen vaikutusta tuottavuuteen ja kilpailukykyyn Akkreditointi ja muu pätevyyden arviointi Akkreditointiyksikkö (FINAS) huolehtii kansainvälisten standardien mukaisesta pätevyyden toteamisesta eli akkreditointitoiminnasta muusta säädösperusteisesta ja vapaaehtoisesta pätevyyden arviointitoiminnasta ja alan yhteistyö-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta. Pätevyyden arviointitoiminnan päämääränä on lisätä luottamusta vaatimustenmukaisuuden arviointia ja niihin rinnastettavia palveluja tarjoavien organisaatioiden (mm. testaus, kalibrointi, sertifioinnit ja tarkastus) toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. FINAS toimii siten, että asiakkaat saavat pätevyyden arvioinnista lisäarvoa toiminnalleen mm. laadun ja kilpailukyvyn paranemisena, toimintaedellytyksenä tiettyihin säännellyn alueen tehtäviin tai keinona vähentää kaupan teknisiä esteitä. FINASin tavoitteena on toimintansa korkeatasoisuuden ja luotettavuuden ylläpito sekä riippumattomien palvelujen tarjoaminen keskitetysti. Kehittämishankkeet - Akkreditoinnin ja pätevyyden arvioinnin kysyntää edistetään panostamalla aktiiviseen markkinointiin, asiakastarpeiden herättämiseen ja FINASin tunnettuuden lisäämiseen hyödyntäen asiantuntijaverkostoa ja sidosryhmiä. Uusia palvelutuotteita kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tulevaan kysyntään varaudutaan vahvistamalla olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa uusien toimialojen osaajilla ja näiden kouluttamisella. Palveluja tarjotaan yli hallinnonalarajojen. Pyritään tarjoamaan mahdollisimman suuri akkreditoinnin ja muun pätevyyden arvioinnin tuki elinkeinoelämälle varmistamalla että FINASilla on edellytykset tuottaa muuttuvien kansainvälisten vaatimusten mukaisia palveluja. Eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistutaan kansallisten intressien mukaisesti. Keskeistä on uusien akkreditointialueiden kehittämiseen vaikuttaminen ja niihin liittyvän asiantuntemuksen hankkiminen. Lisäksi osallistutaan eri maiden kansallisten akkreditointijärjestelmien arviointi- ja kehitystoimintaan. Liitytään uusiin tasavertaisuuden tunnustamissopimuksiin. Osallistutaan akkreditoinnissa ja muussa pätevyyden arvioinnissa käytettävien standardien ja vaatimuskriteerien kehittämiseen ja ylläpitoon siten, että ne palvelevat suomalaisia käyttäjiä.
7 7 Huolehditaan uusien vaatimusten joustavasta käyttöönotosta kehittämällä jatkuvasti omia toimintaprosesseja muutosten edellyttämällä tavalla. Kehitetään ennakointi- ja priorisointitaitoa ja parannetaan muutosvalmiutta. FINASin toimintaa kehitetään vastaamaan asiakaskunnan muuttuvia tarpeita. Varmistetaan nykyisen ja tulevan kysynnän edellyttämä, laadullisesti ja määrällisesti oikein mitoitettu henkilöstö, jonka ammattitaidon, osaamisen ja työkyvyn kehittämisestä ja ylläpidosta huolehditaan Yhteiset kehittämishankkeet Uuden toimitalon käyttöönoton yhteydessä toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet tarkistetaan. Tavoitteiden pohjalta luodaan uusi toimintastrategia, jossa otetaan huomioon keskuksen sijoittuminen Otaniemen tiede- ja teknologiaympäristöön. Johtamisjärjestelmää ja organisaatiota kehitetään vastaamaan suunnitelma- kauden strategisia ja toiminnallisia tarpeita. Huomiota kiinnitetään sekä johtamisen työvälineisiin että henkilöjohtamiseen. Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan Mittatekniikan keskuksen kulloisenkin toiminnan ja palvelujen kysynnän edellyttämän, laadullisesti ja määrällisesti oikein mitoitetun henkilöstön varmistamiseksi. Tavoitteena on luoda MIKESistä haluttu työpaikka alan parhaitten asiantuntijoitten saamiseksi ja pitämiseksi. Uutta palkkausjärjestelmää kehitetään osana johtamisjärjestelmää. Henkilöstön osaamisen kehittymisestä ja työkyvyn ylläpitämisestä huolehditaan. Työn sisältöjä ja työmenetelmiä kehitetään. Hallinto- ja muut tukipalvelut tuotetaan pääsääntöisesti alihankintana ja valtionhallintoon mahdollisesti perustettavaa palvelukeskusta hyödyntäen. Sisäistä ja ulkoista viestintää lisätään määrällisesti ja laadullisesti viestintästrategian mukaisesti. MIKES-forum -toiminta käynnistetään tukemaan viestintää. 2. VUOSITTAISET TULOSSUUNNITELMAT 2.1 Kysyntä ja tulostavoitteet tulosalueittain Metrologia Kansallisen jäljitettävyyden edellyttämä metrologian perustutkimus pidetään vireänä. Tutkimustoiminnan kehittämisessä haetaan yhteistyökumppaneita, hyödynnetään tutkimusprofessorin tointa ja toteutetaan MNK:n priorisointeja. Kansallista mittanormaalijärjestelmää uudistetaan ja kehitetään suunnitelmakaudella kansallisten linjausten mukaisesti. Kansallisten mittanormaali- ja sopimuslaboratorioiden ylläpito- ja kehityshankkeita rahoitetaan keskitetysti. Metrologian yksikön ja sen palvelujen tunnettavuutta parannetaan lisäämällä tiedottamista viestintästrategian mukaisesti. Uudisrakennuksen ja uuden sijaintipaikan tarjoama uutisarvo hyödynnetään tiedottamisessa. Kansallisia mittanormaaleja ylläpidetään siten, että riittävä jäljitettävyys ja riittävät kalibrointivalmiudet ovat saatavissa. Suunnittelukaudella mahdollisesti MIKESiin siirtyviin uusiin mittanormaaleihin sovelletaan samaa periaatetta. Kalibrointi- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvaa johtuen mm. laatujärjestelmien käyttöönotosta sekä testauslaboratorioiden akkreditoinnista. Kasvava kysyntä ohjataan pääsääntöisesti akkreditoiduille kalibrointilaboratorioille.
8 8 Kalibrointipalveluiden tarve selvitetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Kemian metrologian kehittymistä koordinoidaan ja ohjataan MNK:n kautta. Uusien teknologioiden tarpeet otetaan huomioon kalibrointipalvelujen kehittämisessä ja tutkimuksen suuntaamisessa. Palveluja tarjotaan liiketaloudellisesti kannattavasti. Asiantuntijapalveluita teollisuudelle, viranomaisille ja akkreditointiin (jäljitettävyysratkaisut, mittausmenetelmät, koulutus) markkinoidaan aktiivisesti. MNK:n kanssa kehitetään metrologian koulutuspalvelujen tarjontaa. Sidosryhmätoimintaa ja verkottumista tehostetaan yhdessä MNK:n ja TUKESin kanssa. Eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja vertailuihin osallistutaan vahvistetun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Jäljitettävyyssopimuksia solmitaan muiden maiden kansallisten laboratorioiden ja yritysten kanssa. MERA-hankkeisiin osallistutaan aktiivisesti Akkreditointi ja muu pätevyyden arviointi Pätevällä ja harmonisoidulla arviointitoiminnalla tuotetaan asiakkaille lisäarvoa. Vaikka akkreditointipalvelujen kysynnän kasvu on tasaantunut, organisaatiomuutokset, toimintojen yhdistyminen ja monialaisten toimielinten lisääntyminen edellyttävät arviointitoiminnan jatkuvaa kehittämistä arviointien toteuttamiseksi tehokkaasti ja asiakasmyönteisesti. Sertifiointi- ja tarkastussektorin akkreditointikriteereitä hyödynnetään uusilla toimialoilla. Sektorikohtaisten akkreditointi- ja arviointikriteerien yleistyminen lisää toimeksiantojen määrää, mikä vaatii palvelujen joustavaa, uudenlaista soveltamista. Kansallisiin säädöksiin sekä EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin liitetään yhä enemmän akkreditointia ja pätevyyden arviointia koskevia vaatimuksia. Vapaalla sektorilla toimiville organisaatioille akkreditoinnista muodostuu merkittävä, joskaan ei pakollinen keino osoittaa pätevyytensä kiristyvässä kilpailussa. Säännellyn sektorin toimintaan osallistuvien toimielinten pätevyyden arviointi lisääntyy ja siihen liittyen asianomaisten viranomaisten kanssa tehdään enenevässä määrin yhteistyötä. Akkreditointitoiminnan monipuolistuminen, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja kansainväliseen kehitykseen vaikuttaminen edellyttävät huomattavaa panostusta. Standardien ja arviointivaatimusten kehittämiseen ja niiden tulkintojen harmonisointiin osallistutaan aktiivisesti kansallisella, Euroopan ja koko maailman tasolla. Toiminnallinen uskottavuus osoitetaan monenkeskisten akkreditointielinten välisten tasavertaisuussopimusten avulla, mikä edellyttää akkreditointitoiminnan pitämistä kansainvälisellä tasolla Hallinto- ja tukipalvelut Mittatekniikan keskuksen toimintavolyymin kasvu lisää hallintopalvelujen ja järjestelmien kehittämistarvetta. Talous- ja palkkahallinnon järjestelmäpalvelut hankitaan hallinnonalalle perustettavasta palvelukeskuksesta ja muita toiminnan tukipalveluja ostetaan tarpeen mukaan alueen virastoilta ja palveluyrityksiltä. Substanssitoimintojen määrän kasvaessa varaudutaan henkilöjohtamisen ja henkilöstöhallinnollisten palvelujen lisätarpeeseen. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaaminen, nykyisen henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja osaavan henkilöstön rekrytoiminen erityisasiantuntemusta vaativiin uusiin tehtäviin edellyttävät selkeää henkilöstöpolitiikkaa ja aktiivista henkilöstöhallintoa. Hallinto- ja tukipalveluilla varmistetaan keskuksen toimintayksiköille edellytykset ydintehtäviensä tulokselliseen hoitamiseen. Mittatekniikan keskuksen organisaatiota, johtamista, taloutta ja käytäntöjä koskevat muutokset ja ohjeistukset toteutetaan vuoden alusta voimaantulevien uusien säädösten mukaisesti. Suunnitelmakaudella uudistetaan keskuksen toimintastrategia ja käynnistetään sen mukaiset toiminta- ja muutosohjelmat.
9 Kalibrointi- ja muiden tulojen kehitys Metrologian yksikön tulot (1000 E) Tot 2004 Suunn 2005 Kalibrointitulot Asiantuntijapalvelut Muu rahoitus (EU- ja muut yhteishankkeet) Muu omatoiminen rahoitus Tulot yhteensä Metrologian yksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa Tot 2004 Suunn 2005 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit Tot 2004 Suunn 2005 Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot Testauslaboratoriot Sertifiointielimet Tarkastuslaitokset EMAS todentajat YHTEENSÄ Vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit Ilmoitetut laitokset Akkreditointiyksikön tulot (1000 E) Tot 2004 Suunn 2005 Akkreditoinnit Muut YHTEENSÄ Akkreditointiyksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa Tot Suunn Henkilöstö vuoden lopussa Hallinto- ja tukipalveluyksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa Tot 2004 Suunn 2005 Henkilöstö vuoden lopussa *) *) Lukuun sisältyy ylijohtaja ja johdon sihteeri
10 Vuosittaiset rahoituslaskelmat Toimintamenomomentin perustelutaulukko (1000 ) MIKES, yhteensä 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2005 E S S S S Momentti: TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot Menot henkilöstömenot siitä arvioijapalkkioiden elma-kust toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) siitä arvioijapalv.ostot siitä muut ulkop.palv. ja KMN:n rahoitus muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) siitä aineet ja tarvikkeet siitä matkat (siitä arvioijamatkat) siitä jäsenmaksut siitä investoinnit TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus käytetty siirtynyt / siirtyy seuraavalle vuodelle "apurivi" Henkilölukumäärä, (htv/lukumäärä) Keskimääräinen palkka
11 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAINEN RAHOITUS- JA MENOLASKELMA 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2005 E S S S S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop. tuotot) Määrärahaa yhteensä muutos, % 31,9 7,7-13,2-4,0-5,1-5,2-3,2 Valtion talousarvion uusi määräraha Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) %-osuus kokonaisrahoituksesta 27,6 24,1 22,9 25,9 27,3 28,9 31,3 33,8 Kokonaismenot muutos, % 16,1 23,3-3,6 1,7 0,6 0,3 0,6 11
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus
LisätiedotTuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on
Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut
LisätiedotMittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008
Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas
LisätiedotTalousarvioesitys vuodelle 2008
Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien
LisätiedotMittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006
Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotAkkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu
Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 ESPOO 2006 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4
LisätiedotAlakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet
Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden
Lisätiedot3 Toimintaympäristön muutokset. b. Toiminnallinen tuloksellisuus c. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen esurssisuunnitelmat
1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sisällys 2 1 Johdanto 2 Yleistä a. Toiminta-ajatus ajatus b. Arvot c. Visio d. Strategiakytkennät S 3 Toimintaympäristön muutokset 4 Mittatekniikan keskuksen ksen
LisätiedotFINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo
FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin
LisätiedotMittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007
Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
Lisätiedot11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi
LisätiedotSERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotFINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen
FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen 15.6.2017 Akkreditointi tarkoittaa kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotAkkreditointi menestyksen takeena
Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 32.20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 285
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotTuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta
Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 ESPOO 2007 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2008 Korjattu 2.4.2008 Asiakirja ei ole julkinen ennen valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen julkistamista, joka
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotAkkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta
Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta Espoo 2010 ISBN 978-952-5610-59-8 ISSN 1795-0872 Sisällysluettelo 1. Alkusanat 1 2. Tausta 1 3. Akkreditointi ja akkreditointielimet
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotVTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.
VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotHyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja
Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotAkkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen
Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin
LisätiedotArvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet
Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotKokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotTulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013
1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä
LisätiedotLohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma
Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-
LisätiedotMittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009
Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotToiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa
Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd
LisätiedotTarkastustoimen viestintäsuunnitelma
Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia
Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotHyväksytyt asiantuntijat
1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston
LisätiedotLÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA
LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin
LisätiedotOsaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus
Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.
LisätiedotEMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet
EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotFINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1
Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotLuottamushenkilöiden perehdytys 2013
Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA
ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017 2021 Strategian laadinta Toiminta-ajatus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatus ja arvot toimivat toimintaamme ohjaavina tekijöinä ja antavat
LisätiedotEktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotKasvun ja oppimisen palvelualue 2016
Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan
LisätiedotSTRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen
LisätiedotLuovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotMihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?
ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella
LisätiedotValtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?
Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
Lisätiedot